tiistai 29. lokakuuta 2013

Poliittista peliä



Kalajoen kaupunginvaltuuston kokouksen keskeiseksi aiheeksi nousi Vuorenkallion koulun tilanne. Kokouksessa oli läsnä 33 valtuutettua ja 2 varavaltuutettua. Nyt oli pitkästä aikaa käytössä äänestyskone ja puhujataulu.
Kalajoen perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti veroprosentin nostamista 20.00 %:iin hallituksen 19,50 %:n sijasta. Perussuomalaiset perustelivat esitystään sillä, että nostamalla veroprosenttia voitaisiin varata ja saada rahoitus Vuorenkallion akuutin tilanongelman ratkaisemiseen viipalekoulun hankinnalla. Toisena perusteena perussuomalaiset esittivät, että veroprosentin korottamisella voidaan varata suunnittelumääräraha keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän ajatuksen toteuttamiseen Raution ympäristöteknologiakeskuksesta. Tätä ajatusta rautiolaiset ovat jalostaneet jo kouluhankkeessaan.
Asia meni äänetykseen ja tulos oli 33-2. Kalajoen keskustalaiset vastustivat puheenjohtajansa Juha Sipilän ideoiden toteuttamista. Ketkään muut kuin perussuomalaiset valtuutetut eivät halunneet varata Vuorenkallion viipalekoulun hankintaan äänestysprosenttia korottamalla, ei edes Ritva Mäntymäki, joka on Vuorenkallion koulun opettaja.

Valtuustoaloitteita jätettäessä keskustan Nevalainen jätti valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin Kalajoen kaupunkia varamaan määräraha budjettiin Vuorenkallion viipalekoulun hankintaa varten. Samalla hän jätti 1800 henkilön allekirjoittaman adressin Vuorenkallion puolesta. Nevalaisen aloitetta ei edes kaikki keskustalaiset valtuutetut olleet allekirjoittaneet. Aloitteen allekirjoitti 19 valtuutettua, joista kaksi oli perussuomalaisia. Halusimme varmistaa, että enemmistö valtuutetuista haluaa määräraha budjettiin varattavaksi. Jos emme olisi allekirjoittaneet Nevalaisen valtuustoaloitetta niin allekirjoittajia olisi ollut vain 17, mikä olisi ollut alle puolet valtuutettujen määrästä. Perussuomalaiset halusivat varmistaa, että enemmistö valtuutetuista haluaa Vuorenkalliolle viipalekoulun.

Kouluverkkotyöryhmään on valittu vain virkamiehiemiä. Siinä ei ole vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä. Kouluverrkotyöryhmän tuloksista on informaatiotilaisuus valtuutetuille 06.11. klo 19.00. Kaupunginjohtaja oli niin varma, että asia menee infotilaisuudessa läpihuutojuttuna, että toimittajille on tiedostustilaisuus seuraavana aamuna. Mielenkiintoista on nähdä onko Vuorenkallion viipalekoulu suunnitelumissa ja miten Raution koulusuunnitelmat on huomioitu kouluverkkosuunnitelmassa. Olisi sittenkin ollut parempi varmistaa asia veroprosentin määrittämisen yhteydessä? Se nähdään keskiviikkkona 6.11.klo 19.00 alkavassa infotilaisuudessa.

Himangalta ostettiin Aimo ja Aila Hietalalta. Kalajoen kaupungilla ei ole vielä tiedossa mihin käyttötarkoitukseen maa ostetaan, mutta ostettiin kumminkin ja vielä lainarahalla maksetaan. Kaupunginjohtaja perusteli kauppaa sillä, että maa-alueelle voi joskus löytyä käyttöä.

Talousjohtaja selosti osavuotiskatsausta, mutta kukaan ei halunnut käyttää tästä asiasta puheenvuoroja. 

Valtuutettu Alpo Murtoniemi käytti puheenvuoron yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveron poiston puolesta. Häntä ei kukaan kannatanut. Enemmistö Suomen kunnista ei peri yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kiinteistöveroa, mutta Kalajoella peritään. Kalajoen valtuutetut eivät arvosta yleishyödyllisten yhteisöjen työtä muuta kuin juhlapuheissa. Yleishyödyllisiksi yhteisöiksi Kalajoen luetaan myös Kristillinen Kansanopisto, mutta Kristillisten valtuutettukin osoittaa toiminnallaan, ettei Kalajoen kristilliseltä Opistolta kannata poistaa kiinteistöveroa. Ehkä valtuutetun mielestä raha kiinteistöveroon menee oikeampaan tarkoitukseen kuin Kristillisen Kansanopiston toimintaa osoitettuna.

maanantai 28. lokakuuta 2013

Vuorenkallion koulun tilaongelman ratkaisu



Vuorenkallion viipalekoulu

Kalajoen kaupunginvaltuusto käsittelee huomenna 29.10.2013 klo 18.30 muun muassa tuloveroprosentin vahvistamista vuodelle 2014. Kaupunginhallitus esittää vuodelle 2014 tuloveroprosentiksi 19.50.
Valtuustonkokouksessa luovutetaan 1667 nimen adressi Kalajoen kaupungin päättäjille Vuorenkallion koulun puolesta.

Kalajoen Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää tuloveroprosentiksi 20.00. Perusteluina tälle esitykselle on, että Vuorenkallion koulun tilaongelma vaatii nopeaa ratkaisua. Kaikkein nopein ja turvallisin ratkaisu asian hoitamiseksi on se, että veroprosenttia nostetaan 20.00:een ja edellytetään että, veroprosentin noston perusteena on viipalekoulun hankinta Vuorenkalliolle sekä keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän Rautioviikolla 1998 esittämän Raution ympäristöteknologian esimerkkialueen suunnittelurahan varmistaminen. Tähän suunitelmaahan liittyy olennaisena osana Raution uusi hirsinen koulurakennus.


Huomenna nähdään, ketkä valtuutetut ovat todella aidosti Vuorenkallion viipalekoulun hankinnan puolesta ja ketkä keskustalaiset valtuutetut kanattavat puolueensa puheenjohtajan Juha Sipilän esittämää ajatusta Kalajoen julistautumisesta vihreäksi kunnaksi ja Raution ympäristöteknologiakeskuksen tekemistä. 

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kalajoen kaupallisen palveluverkon suunnitelma on susi



Kalajoen kaupunginhallitus on antanut lausuntonsa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotukseen. Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 14.10.2013.
Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisen syksyllä 2010. Ensimmäisessä vaihekaavassa käsitellään soiden käyttöä ja luonnonympäristöä, tuulivoima-alueita, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta sekä liikennejärjestelmää. 1. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä 28.8.-26.9.2012. Kaupunki on jättänyt kaavaluonnosvaiheessa lausunnon (8.10.2012) ja keväällä kommentin (17.5.2013) kaupan osalta.
Kaavaehdotus on nähtävillä 20.9.-21.10.2013. Pohjois-Pohjanmaan liitto on pyytänyt muun muassa kunnilta lausuntoa kaavaehdotuksesta. Kaavoituspäällikkö on osallistunut neuvottelukunnan kokouksiin sekä yhteen suunnitteluohjausryhmän kokoukseen koskien kaupparatkaisua.
Kaupunginhallitukselle on esitelty pääpiirteiltään seuraava päätösehdotus, jonka se on hyväksynyt:
Kaavaehdotuksessa oleva 40 000 kerrosneliön mitoitus on kaupunginhallituksen mukaan liian pieni. Keväällä tehdyn selvityksen mukaan kaupan tilantarve olisi keskustassa 80 000 kerrosneliötä vuoteen 2030 mennessä. Keskusta-alueella kaupan mitoitus pitäisi unohtaa kokonaan ja Meinalaan tulisi mitoittaa kaupalle 25 000 kerrosneliötä ja Hiekkasärkille 55 000 kerrosneliötä. Kaupunki perustelee vaatimuksia matkailun kehittymisellä sekä mahdollisen ydinvoimalan rakentamisella.
On todennäköistä, että kaupunginhallituksen jäsenet eli päättäjät eivät ole perehtyneet Kalajoen kaupungin Ramboll Finland Oy:ltä tilaamaan Kalajoen kaupalliseen selvitykseen ja jos ovat perehtyneet siihen, niin eivät osaa tehdä oikeita johtopäätöksiä.



Ramboll Oy:n selvitys palvelee Kalajoen keskustan osayleiskaavan laatimista ja selvitys toimii yleiskaavan ratkaisujen perusteluina. Selvitys palvelee myös kaupunkia maakuntakaavan mitoituksessa. Kalajoen vähittäiskaupan kokonaisliikevaihto on noin 70 miljoonaa euroa, josta päivittäistavarakaupan osuus on 39 miljoonaa euroa, tilaa vaativan erikoiskaupan osuus 13 miljoonaa euroa ja keskustan erikoistavarakaupan osuus 12 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Kalajoella on ollut vuosina 2007-2011 18,6 %, kun Ylivieskassa se on ollut 29,9 %, Raahessa 18,9 % ja Kokkolassa 17,4 %. Kalajoella kasvu on taittunut vuonna 2009. Jos lasketaan liikevaihto asukasta kohti, niin Kalajoella se on 5077 euroa, Meijärvellä 1467 euroa, Sievissä 2025, Pyhäjoella 2395 euroa, Alavieskassa 2961, Kannuksessa 5306, koko Suomessa 6086, Raahessa 6251, Kokkolassa 6698 ja Ylivieskassa 12411 euroa. Kalajoella väestö on kasvanut, mutta kaupan tarjonta ei ole seurannut perässä.Ostovoima Kalajoella oli vuonna 2011 n. 71,9 miljoonaa euroa. Ramboll Oy:n selvitys on perusteiltaan oikea, mutta ennusteiltaan kyseenlainen. Epäilen kaupunginjohdon vaikuttaneen ennusteen tekemiseen.

Liikevaihto asukasta kohti toimialoittain on seuraava:
Kalajoki: päivittäistavara 3096 euroa, tilaa vaativa erikoiskauppa 1050 ja muu erikoistavarakauppa 931 euroa.
Koko Suomi: päivittäistavarakauppa 3529 euroa, tilaa vaativa erikoiskauppa 937 ja muu eikoistavara 1619 euroa.
Raahe: päivittäistavarakauppa 3688 euroa, tilaa vaativa erikoistavarakauppa 1334 ja muu erikoistavara 1229 euroa.
Kokkola: päivittäistavarakauppa 3823 euroa, tilaa vaativa erikoistavarakauppa 1086 ja muu erikoistavara 1790.
Ylivieska; päivittäistavarakauppa 8153 euroa, tilaa vaativa erikoistavarakauppa 2406 ja muu erikoistavara 1852.



Kalajoen kaupunki on Ramboll Finland Oy:n selvityksen tilaaja ja maksaja. Tämä tulee näkyviin, kun tarkastellaan matkailijoiden ostovoimaa ja ennustetta. Ennusteen tai paremminkin ennustuksen arvio on seuraava: vuonna 2011 10,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 40 miljoonaa euroa. Tämä ei ole realismia.
Vähittäiskaupan tilantarvekin on laskettu näiden lukujen perusteella. Nykyinen pinta-ala on 24 200 neliötä ja ennustuksen mukaan 2030 tarve olisi 80 200 neliötä, joista kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tulisi rakentaa Hiekkasärkille 55 000 ja Meinalaan 25 000. Luvuissa on todella iso ristiriita, suoranainen järjettömyys. Kalajoen keskustan kauppapalveluja ei kehittäisi ollenkaan ja kaikki uudet tilat rakennettaisiin keskustan ulkopuolelle.
Konsultit ovat tulleet sellaisen johtopäätökseen, että realistinen lähtökohta palveluiden rakentamiseen kalajokisille ja matkailijoille on se, että merkittävä asiointia naapurikunnista ei tavoitella. Konsultit huomauttavat, että profiilit keskustan, Meinalan ja Hiekkasärkkien kaupan kesken on pidettävä selkeinä. Meinalan alueen kaupalle konsultit pistävät ison kysymysmerkin.
Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kaupunginhallitusta on viety asiassa kuin pässiä narussa. Kaupan palveluverkkoennuste Kalajoella ei ole realistinen eikä missään nimessä kalajokisten etujen mukainen. Kaupalliset palvelut tulee mielestäni ensisijassa sijoittaa Kalajoen keskustaan eikä Hiekkasärkille tai Meinalaan. Ymmärrys hoi,äly älä jätä!