Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kalajoen kaupungin talousarvion laadinta on ollut tavallista haastavampaa johtuen monista epävarmuustekijöistä. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutus on jäänyt enemmänkin kuntien vastuulle ja harkintaan. Epäselvyys kuntarakenneuudistuksesta sekä sote-uudistuksesta ovat keskeisiä ongelmia. Menoja on kuitenkin supistettava radikaalisti lähivuosien aikana. Sote-uudistuksessa Kalajoen tavoitteena on ollut yhteistyö Merijärven, Pyhäjoen ja Alavieskan kanssa. Mielestäni Kannus voisi olla kuviossa myös mukana. Sote-uudistuksesta on saatava järkevä kokonaisuus.

Kalajoen monipuolinen elinkeinorakenne on mahdollistanut Kalajoen kaupungin tasapainoisen kehittämisen yhdessä tarkan taloudenpidon kanssa. Kalajoki on varautunut rakenteellisiin uudistuksiin. Opetuspalvelutyöryhmän esitys on selkeä osoitus siitä, että asioita on mietitty, samoin ruokapalvelutyöryhmän esitys. Kalajoen lukion vetovoimaa on vahvistettava ja Arteman asemaa on vahvistettava. Nämä kaksi oppilaitosta ovat Kalajoelle erittäin tärkeitä. On kuitenkin vielä jalostettava työryhmän työtä näiden kahden oppilaitoksen ja investointien osalta. Lopullisen päätöksen tekemiseen on varattu aikaa vielä n. kaksi kuukautta lisää. On todennäköistä, että valtion toimet johtavat siihen, että Suomesta poistuu noin sata luokioa. Mitä tämä merkitsee Kalajoelle? On rakennettava oppilasasuntoloita ja tehtävä entistä tiivimpää yhteistyötä myös Kalajoen Kristillisen kansanopiston kanssa. Oppilasasuntolat voivat toimia Kalajoella kesällä turistien majoitustiloina. Lisäksi Kalajoelta puuttuu täysimittainen urheiluhalli. Tässä yhteydessä on rakentamispäätös täysimittainen urheiluhallista. Kalajoella uuden urheiluhallin tarve saattaa olla kiireellinen, jos Särkät Volley nousee lentopallon SM-sarjaan ja Kalajoki Akatemian toiminta lähtee vihdoinkin käyntiin odotetulla tavalla. Tervetuloa valtuutetut katsomaan seuraavaa ylemmän loppusarjan peliä Kalajoen Merenojan saliin ja toteamaan kalajokisen lentopalloilun taso. Kalajoen kaupungilla on Repo-rahoja sijoitettuna 13,3 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminta ei kuulu kunnan varsinaiseen toimialaan. Repo-rahat on käytettävä Kalajoen infrastruktuurin rakentamiseen. Kalajoen kaupungilla on siis toisenlainen ongelma kuin Pukkilan kunnalla.

Kalajoella tavoiteltiin pitkään urheiluopistoa. 1970-luvun alkupuolella. Olin itsekin niissä asioissa mukana. Silloisen kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken kanssa isännöitiin valtion urheiluneuvoston puheenjohtajan Matti Ahteen vierailua Kalajoelle. Hotelli-ravintola Rantakallassa saunottiin ja syötiin, mutta Matti Ahde piti Virpiniemen puolta asioissa. Urheilupistoa ei silloin Kalajoelle saatu. Asia on edelleen ajankohtainen vaikka toisessa muodossa. Nyt Kalajoki Akatemiana. Meidän on kehitettävä Kalajoen lukion ja Arteman kehittämisen yhteydessä Kalajoki Akatemiasta on vastaavia palveluksia tuottava yksikkö.

Päättäjille erittäin vaikea pala tulee olemaan hyvien ja oppilasmäärältään riittävien koulujen lopettaminen. Nämä sivukylän koulut uhrataan tavallaan Kalajoen lukion ja Arteman kehittämisen hyväksi. Kyliä ei kuitenkaan saa autioittaa. Kyläkoulut tulee säilyttää kyläläisten käytössä ja niille on löydettävä uusi käyttötarkoitus. On otettava huomioon, että yhteiskunnassa väestö ikääntyy ja kouluista voidaan kehittää ikääntyville vanhuksille toimintakeskuksia. Kalajoesta on tehtävä ikääntyvien ihmisten paratiisi. Paikka, joissa vanhuksista huolehditaan ja jonne ikääntyvät ihmiset haluavat tulla viettämään eläkepäiviään.

Kylätoimikuntien toimintaa on aktivoitava. Kylille on suunniteltava toimintaa. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Juha Sipilä idea Rautiosta ympäristöteknologian kehittämiskeskuksena. On kiinnitettävä huomiota bioenergiaan ja lähiruokaan. Kylät on saatava aktiivisiksi, vaikka koulujen käyttötarkoitus päiväkäytön osalta tulisikin muuttumaan. Kalajoki Akatemia tulee tarvitsemaan toimitiloja ja asiakkaita eri kyliltä. Kylille on saatava toimijat ja Akatemia tuottamaan palvelut.

Joudumme vielä tarkasti miettimään Vuorenkallion koulun tilanteen. Kalajoki kehittyy 8-tien suunnassa.

Valitettavasti keskustan kauppakeskusasiassa on tumpeloitu pahemman kerran. Rahaa palaa ja järkevää tulosta ei synny, koska vapaata kilpailua rajoitetaan mielestäni jopa lainvastaisin keinoin. Kunnan tehtävänä ei ole kauppakeskusten suunittelu vaan toimintaedellytysten luonti eli kaavoitus vapaata kilpailua varten.

Kalajoen sataman yhtiöittäminen tulee olemaan haasteellinen tehtävä, mutta en löytänyt budjetista määrärahoja asian toteuttamiseen.

Kalajoen kaupungin säästötavoite ei toteudu ellemme pysty supistamaan palkkamenoja 10 %.:lla kolmen vuoden kuluessa. Tämä vaatii oikeaa henkilöstöjohtamista, toimenkuvien tarkistamista ja työn tulosten uutta arviointimenetelmää. On reilusti ja avoimesti todettava, että henkilöstömenoista on säästettävä. Löysät on otettava pois joka tasolla.

Kalajoki on todella merkittävien päätösten edessä. Siksi tarvitaan avointa keskustelua asioista. Kalajoki on ollut merkittävä paikkakunta kautta aikain ja on sitä tulevaisuudessakin. Päättäjien on nähtävä Kalajoen etu myös pitemmällä tähtäyksellä ja kokonaisvaltaisesti. Kalajoki on hyväpaikka elää ja asua. Siihen pyritään tälläkin tulo- ja menoarviolla, jonka hyväksymistä perussuomalaiset kannattavat.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille ja onnellista uutta vuotta.

Perussuomalaisten valtuustoaloite Kalajoella

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jättänyt valtuustossa 26.2.2013 § 44 seuraavan valtuustoaloitteen: ”Kalajoen kaupungin sote-puolela on kolmen viimeisen vuoden aikana ollut yhteensä 5478 pätkätyösuhdetta. On joitakin tapauksia, joissa tuona aikana on ollut yli 100 pätkätyösuhdetta. Tämä ei ole hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Pätkätyöläiset eivät uskalla kritisoida Kalajoen kaupungin menettelytapoja pelätessään pätkätyösuhteiden katkeamista. Vaadimme, että Kalajoen kaupunki tarkastelee yhdessä asianomaisten liittojen kanssa Kalajoen kaupungin pätkätyösuhdekäytännön lain- ja sopimusten mukaisuuden. Tavoitteena on tietenkin työntekijöiden kannalta turvallisempi henkilöstöpolitiikka ja lain sekä sopimusten tarkka noudattaminen.

Henkilöstöjaosto on käsitellyt asiatt 25.11.2013 § 9

Henkilöstöjaosto esittää asia esitetään kaupunginhallitukselle tiedoksi.

Kaupunginhallitus on käsitellyt asian § 303 kaupunginjohtajan esityksestä, jossa esitetään asia merkittäväksi tiedoksi henkilöstöjaoston esityksen mukaan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asian yksimielisesti.

Perussuomalaisen valtuustoryhmän kannanotto: Valtuustoaloiteessa vaadittiin asian tarkastelemista yhdessä asianomaisten liittojen kanssa. Näin ei ole tehty. Muutoinkin asian käsittelytapa on erikoinen.

Itsenäisyyspäivänpuheeni Raution sankarihaudalla 6.12.2013

Arvoisat sotaveteraanit , hyvät isänmaan ystävät

Tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 96-vuotispäivää. Rautiolaisilla ja Rautiossa vaikuttaneilla henkilöillä sekä Kalajoella vaikuttaneilla henkilöillä on ollut merkittävä rooli itsenäisen Suomen historiassa. Kalajoen kappalaisen Aapeli Kiviojan puoliso Liisi Kivioja valittiin I sortokauden jälkeen eduskuntaan, kun suomalaiset olivat ensimmäisenä eurooppalaisena kansana saaneet yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Silloin eduskuntaan valittiin ensimmäiset eurooppalaiset naiskansanedustajat. Liisi Kivioja oli yksi niistä 15 naiskansanedustajasta, jotka muiden kansanedustajien kanssa johdattivat Suomen tietä kohti itsenäisyyttä.

Hyvät kuulijat

Kun bolsevikit kaappasivat vallan Venäjällä, niin vallankumousta johti V.I.Lenin. Kalajoen Tyngältä kotoisin olevan Fanny ja Aapo Rahjan poika Eino oli Leninin tärkeimpänä turvamiehenä ja henkivartijana tämän ollessa etsintäkuulutettuna syksyllä 1917 Pietarissa. Eino Rahja henkilökohtaisesti saattoi Leninin pitkin Pietarin tarkoin vartioituja katuja ja siltoja aloittamaan vallankumouksen bolsevikkien päämajassa Smolnassa. Kenelläkään muulla kalajokisella ei ole ollut yhtä suurta vaikutusvaltaa maailman historian kulkuun, sillä Leninin matkan turvaamisen epäonnistuminen olisi todennäköisesti merkinnyt vallankumouksen epäonnistumista.

Hyvät kuulijat

Bolsevikit suhtautuivat Suomen itsenäisyyspyrkimyksiin myönteisesti. Lenin lähetti sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen bolsevikkien edustajana Josef Stalinin ilmoittamaan bolsevikkien myönteisen kannan Suomen itsenäisyysajatukseen. Joulukuun 4. päivänä 1917 P.E.Svinhufvudin johtama porvarillinen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen, minkä jälkeen eduskunta joulukuun 6. päivänä äänin 100-88 hyväksyi hallituksen toimia tukevan päätöslauselman. Rautiolainen kansanedustaja Leonard Typpö oli mukana hyväksymässä Suomen itsenäisyysjulistusta. Sosiaalidemokraatit äänestivät oman vastaesityksensä puolesta, jossa kannatettiin Suomen itsenäisyyttä, mutta edellytettiin asiasta sopimista Neuvosto-Venäjän kanssa pelkän yksipuolisen irtatumisen sijaan.

Hyvät kuulijat

Ulkovallat eivät suostuneet tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä ennen neuvostohallitusta. Senaatin pyydettyä tunnustusta Leninin hallitus ilmoitti 31.12.1917 myöntävänsä sen, minkä jälkeen Ranska ja Ruotsi sekä Saksa, Itävalta-Unkari, Kreikka, Norja ja Tanska tekivät nopeasti samoin, Iso-Britannia ja Yhdysvallat sen sijaan tunnustivat Suomen vasta puolitoista vuotta myöhemmin. Vaikka Suomen itsenäisyys tunnustettiin, venäläinen sotaväki n. 40 000 miestä ei poistunut maasta.

Sosiaalidemokraattisessa puolueessa sai enemmistön radikaali vasemmisto, joka toivoi Suomeenkin vallankumousta. Tammikuun lopussa 1918 punaiset ottivat vallan Helsingissä ja Etelä-Suomessa. Senaatti pakeni Vaasaan ja perusti valkoisten tukialueen Pohjois- ja Keski-Suomeen. Senaatti julisti 25. tammikuuta suojeluskunnnat hallituksen joukoiksi ja valitsi Mannerheimin joukkojen päälliköksi. Mannerheim voitti huhtikuun alusssa ratkaisevan taistelun Tampereesta.

Hyvät kuulijat

Rautiolainen kansanedustaja Leonard Typpö ei ehtinyt paeta Helsingistä ajoissa sodan jaloista. Siksi Leonard Typpö joutui toisen terveen kansanedustajan kanssa pelkäämään henkensä puolesta ja he asuivat terveinä miehinä kahden viikon ajan erään professorin johtamassa sairaalassa tämän suostumuksella kansalaissodassa haavoittuneiden potilaiden joukossa ennenkuin pääsivät turvallisesti pakenemaan sodan jaloista.

Hyvät kuulijat

Saksalla oli erittäin merkittävä rooli Suomen sisällissodassa. Saksalaiset kouluttivat 1897 jääkäriä, joista 15 oli kalajokisia. Saksalaiset toimittivat laivalasteittain aseita valkoiselle puolelle. Saksalaiset joukot valtasivat Helsingin ja pakottivat ruotsalaiset joukot poistumaan Ahvenmaalta. Saksa varmisti sen, ettei Suomesta tullut kansantasavaltaa vaan oikea tasavalta.

Kevään 1918 sodan päättyessä keisarillinen Saksa pyrki kiinteästi liittämään Suomen valtapiirinsä. Tätä osoittaa poliittisella tasolla se, että keisarin lanko, Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin syksyllä Suomen kuninkaaksi. Paasikiven senaatin esityksestä tynkä-eduskunta hyväksyi asian äänin 58-44. Sosiaalidemokraattiset kansanedustajat puuttuivat päätöksen teosta. Kansanedustajista mm. Kalajoella vaikuttanut kansanedustaja Johan Lankila oli kuollut vankileirillä ja osa kansanedustajista oli paennut Venäjälle. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan Friedrich Karl peruutti kuninkaaksi tulonsa Suomeen. Kuninkaan nimeksi olisi tullut Väinö ensimmäinen.

Hyvät kuulijat

Suomen sisällissota oli Euroopan julmin ja verisin. Sisällissodassa kuoli yli 36 000 ihmistä, yli 11000 ammuttiin taistelujen ulkopuolella ja yli 12 000 kuoli vankileireillä. Yli 27 000 kuului punaisiin. Punaisen terrorin uhreja oli 1700 ja valkoisen terrorin uhreja n. 8400. Kansalaissodan julmuus jätti syvät arvet Suomen kansan mieliin pitkiksi ajoiksi.

Julman sisällisodan jälkeen Suomen kansa taisteli Neuvostoliittoa vastaan kuitenkin yhtenä miehenä raskain uhrauksin säilyttäen Suomen itsenäisyyden.

Hyvät kuulijat

Puhutaan talvisodan ihmeestä. Talvisodan ihme syntyi talvisodan hengestä, jonka avulla saatiin yhdistettyä Suomen kansa julman ja verisen sisällissodan jälkeen yhteistä vihollista vastaan. Rautiolaisilla kirkkoherroilla on ollut merkittävä osuus talvisodan hengen luomisessa. Elias Simojoki syntyi Raution pappilassa 1899. Elias Simojoki oli perustamassa Akateemista Karjala-seuraa ja toimi seuran varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajaksi vuosiksi 1933-39. Hän oli äärioikeistolaisen nuorisojärjestän Sinimustien johtaja vuosina 1933-36. Hän oli tulisieluinen puhuja ja kansalaisaktivisti.

Elias Simojoen talvisota päättyi 25.2.1940. Poikkeuksellisen hevosrakkaana ihmisenä tunnettu Simojoki meni keskellä kirkasta päivää lopettamaan Laatokan jäälle haavoittuneen venäläisen hevosen tuskat. Hän otti pitkäpiippuisen parabellumin vyöltään ja päästi kärsivän eläimen tuskistaan. Yksinäisen hiihtäjän kääntäessä suksensa paluusuuntaa räsähtää Nuolainniemen rannalla konekivääri ja yksi ensimmäisistä luodeista osuu Simojoen päähän. Simojen ruumis haettiin heti hämärän tultua.

Hyvät kuulijat

Kirkkoherra Väinö Havas palveli rautiolaisia vuosina 1928-1930. Hänellä on ollut erittäin voimakas vaikutus suomalaisen kansan yhtenäisyyden ja isänmaallisen tunteen voimistajana sekä talvisodan hengen luojana. Nykyisestä virsikirjasta löytyy seitsemän Havaksen virttä. Juuri veisaamme 577 oli yksi niistä. Talvisodan puhjettua Havas lähti rintamalle vapaaehtoisena. Havas kaatui jatkosodan alussa 21. elokuuta 1941 Suojärven Suvilahdella ollessaan pysäyttämässä neuvostoliittolaista hyökkäysvaunua JR 50:n 6. komppanian päällikkönä. Väinö Havas oli kuollessaan vasta 43-vuotias, mutta hän ehti elää hämmästyttävän monimuotoisen elämän. Havaksen vaimosta tuli sotaleski ja kymmenestä lapsestaan sotaorpoja.

Hyvät kuulijat

Raution pappila on ollut merkittävässä roolissa Suomen itsenäisyyden historiassa. Aarno Antoni nimitettiin Valtiollisen poliisiin päälliköksi 1. helmikuuta 1941. Hänen toimestaan Valpo asettui läheiseen yhteistyöhän Saksan salaisen poliisiin Gestapon kanssa. Kolme päivää aseleposopimuksen jälkeen valtiollisen poliisin entinen päällikkö Aarno Antoni pakeni Ruotsiin ja tuli sieltä Helsingin kautta 21.10.1944 Rautioon pappilaan, jossa hän piileskeli kirkkoherra Vihman huostassa. Aarno Antoni pidätettin Suomen kommunistisen puolueen ja valvontakomission vaatimuksesta 23.4.1945.

Hyvät kuulijat

Keskipohjalaisrykmentti määrättiin liikekannallepanomääryksen mukaan perustettavaksi 18.6.1941. Tällöin lämpinä kesäpäivänä jaettiin Raution reserviläisille palvelukseenastumismääräys. JR/29:n III-pataljoona muodostettiin Sievin asemalla. Sinne rautiolaiset marssivat 18.6.1941 Pöllän koululta.

Osa lähtijöistä ei palannut koskaan elävänä takaisin. He kuolivat sankarikuoleman Suomen itsenäisyyden puolesta.

Jatkosodan julmuudet ovat tulleet esille vähitellen historiankirjotusten avauduttua. Eräs kiistelty aihe on ollut omien teloitukset. Valitettavasti tämä asia koskettaa myös rautiolaisia sotilaita. Minulla on kopio erään rautiolaisen sotilaan viimeisestä kirjeestä vanhemmilleen. Sotilaita ammuttiin varoitukseksi muille.

Minä uskon, että nyt on aika tunnustaa omien teloittamat henkilötkin sankarivainajiksi. Mielestäni kirjeen kirjoittajakin kuuluu tähän sankarihautaan.

Hyvät kuulijat

Rautiolaiset ovat isänmaallista väkeä. He ovat tavallista nöyrempiä, älykkäämpiä ja viisaampia ihmisiä. Sitä todistaa sekin, että Rautiossa lähes joka toisesta talosta on kotoisin tohtori tai muuten valtakunnallisesti merkittävä henkilö. Voidaan puhua rautiolaisesta ihmeestä. On todennäköistä, että Suomen seuraava pääministerikin on rautiolaisen Sipilän Pentin poika.

Toivotan Teille kaikille hyvää itsenäisyyteemme juhlapäivää