lauantai 31. toukokuuta 2014

Kuvia Kalajoelta 31.5.2014


Valokuvia pyörälenkiltä.



Kalajoen keskustassa maisemointityöt ovat onnistuneet mielestäni hyvin. Kiitos Kalajoen kaupungin virkamiehille ja eteenkin Pekka Stolpille asiasta. Kuvissa Siltasaaren maisemointia.



Myös Kalajoen liikuntapaikat ovat erinomaisessa kunnossa. Kuvassa silta, joka on rakennettu lenkkeilijöiden turvallisuuden vuoksi. Silta on pururadan silta. Lisäksi pyörätiet ovat erittäin hyvässä kunnossa ja mahdollistavat hyvät pyöräily- ja rullaluistelumahdollisuudet.


Tapion Tuvalle valmistuu ensi kesäksi maauimalaan erittäin mielenkiintoinen lasten allas, jonka tekijänä on taitelija Markku Hakola. Väitän, että maauimalan lasten altaasta tulee yksi maamme parhaista maauimaloista ellei paras.


Kalajoen lentokentälle on valmistumassa loma-asuntomessujen parkkialue, jossa on tilaa 3400 ajoneuvolle. Tämä alue kuului siihen 50 ha:n alueeseen mikä ”lahjoitettiin” Sun Arenalle Kalajoen kaupunginvaltuuston päätäksellä.
Mitä kuuluu Sun Arenalle?
Nähtävästi alue on nyt kaikessa hiljaisuudessa palautettu Kalajoen kaupungille ilman suurempaa meteliä, koska sitä nyt Kalajoen kaupungin varoin päälystetään. Mielestäin Sun Arena-hankkeella johdettiin päättäjiä, rahoittajia ja oikeutta tietoisesti harhaa. Kuka olo Sun Arena-hankkeen todellinen primus moottori? Nämä asiat on selvitettävä jotta niistä voitaisiin ottaa opiksi ja ojennukseksi.

Nyt on kuiten syytä epäillä, että vastaavia hankkeita on kaupunginjohtajan toimesta vireillä Kalajoella. Eräs sellainen, olkoon se vaikka Sun Arena 2, on Kalajoen kauppakeskushanke, mikä on täysin järjen vastainen ainakin sellaiselle henkilölle, joka vähänkään tajuaa liiketoiminnasta. Kaupunginjohtajan kauppakeskusidea sisältäisi enemmän liikkeitä kuin Zeppeliini Oulussa ja parkkipaikat sijoitettaisiin rakennuksen katolle. Eräät valtuutetutkin ovat kehuneet ideaa hyväksi. Tästä tulee mieleen H.C. Andersen satu Keisarin uudet vaatteet. Vaikka keisari oli alasti, niin hännystelijät kehuivat keisarin vaatteita kauniiksi.



Nyt olisi tehtävä niin, että Kalajoen kaupunki tyytyy lainmukaisiin tehtäviinsä eli kaavoittaa kauppapaikan ja se rakentaa, jolla on rahaa rakentamiseen. Kauppakeskusten suunnittelu ei ole lain mukaan kunnan ( kaupungin) tehtävä vaan tomintaedellytysten luonti. Tässä alue, johon Kokkolan Halpa-Halli haluaisi rakentaa uuden ison Halpa-Hallin, mutta esteenä uuden Halpa-Hallin rakentamiselle on yksi mies taustakuoroineen.



Jos Halpa-Hallille annetaan rakennuslupa niin silloin vanha Halap-Halli jäisi esim. lukion tilojen laajennuksen vuoksi siirrettävän kirjaston paikaksi sekä liike- ja toimistotiloiksi. Ratkaisulla säästettäsiin ainakin 3 miljoonaa euroa, jotka kaupunginjohtaja taustakuoroineen on varannut uuden kauppakeskuksen rakentamiseen Kalajoen kaupungin varoista.

Sun Arena 3:ksi on syytä epäillä uutta lukiohanketta Arteman viereen. Jos lukioa laajennetaan nykyiselle paikalle niin säästetään n. 7 miljoonaa euroa. Jostain syystä kaupunginjohtaja jääräpäisesti ajaa hanketta eteenpäin muun muassa raamibudjettihankkeen kautta jolloin sivistystoimen tulisi säästää järkyttävän suuret summat ensi vuoden budjetissaan. Mielenkiintoista on seurata miten virkamiehet puhuvat suu vaahdossa uuden lukiorakennuksen puolesta. Ei voi muuta kuin todeta, että kyllä susi pentunsa ulvomaan opettaa.



Mielestäni on ollut suuri virhe se, että Vuorenkalliolle ei hankittu uutta viipalekoulua. Uuden kaavasuunnitelman mukaan Kalajoen yli rakennetaan kävelysiltä, jolla mahdollistetaan koko 8-tien pohjoispuolella olevien oppilaiden turvallinen liikkuminen Vuorenkallion koululle. Siksi viipalekoulu olisi ollut väliaikainen ratakisu ennen uuden koulun rakentamista. Vuorenkallion koulun tuhoamisessa kaupunginjohtaja on ollut eturivissä.




Meinalan alueen liittymän rakennustyöt ovat käynnistyneet ja ovat valmiina lokakuussa. Autoilijoiden ja muidenkin tielläliikkujien on otettava huomioon rakennustyön aiheuttamat haitat.

tiistai 27. toukokuuta 2014

Perussuomalaisten valtuustoaloitteet 27.05.2014




Valtuustoaloite

Hiihtotunneliselvitys ja paikan varaaminen kaavoituksessa hiihtotunnelille

Kalajoen matkailun keskeisin ongelma on matkailun kausiluonteisuus ja myös se, että matkailijoiden viipymä Kalajoella on liian lyhyt. Matkailijoiden toivotaan viipyvän Kalajoella kauemmin ja jättävän rahaa paikkakunnalle enemmän. Muutokseen tarvitaan uusia vetovoimaisia palveluja ja investointeja. Hiihtotunneli tulisi pidentämään Kalajoen matkailukautta ja olisi erinomainen lisä Kalajoen liikuntapaikkoihin. Hiihtotunneli olisi erinomainen vetovoimatekijä myös Kalajoen liikuntapainotteiselle lukiolle ja Arteman opiskelijoille.

Miten matkailukautta voidaan pidentää?

Matkailukautta voidaan jatkaa luomalla uusia harrastusmahdollisuuksia ympärivuotiseen liikuntaan. Hiihtotunneli on ratkaisu omalta osaltaan tähän ongelmaan. Vuonna 2006 Suomessa on toiminnassa hiihtotunnelit Vuokatissa, Jämillä, Uudessakaupungissa, Leppävirralla ja Paimiossa. Lempäälässä tunneli oli rakenteilla. Suomessa on tarvetta vielä muutamalle hiihtotunnelille. Hiihtotunnelille tarvitaan 35 000 – 40 000 käyttäjää jotta se olisi kannattava sijoitus.
Kalajoen Hiekkasärkillä yöpymisvuorokausien määrä on lähes 300 000 vuodessa ja Hiekkasärkät ohittaa vuoden aikana n. 1,7 miljoonaa autoilijaa 8-tietä pitkin. Hiekkasärkillä on päiväkävijöitä satojatuhansia.
Suomen Hiihtoliitto toteaa lausunnossaan, että Suomeen tarvitaan lisää hiihtotunneleita ja Kalajoen muu matkailun palvelurakenne tukee erittäin merkittävästi kannattavan liiketoiminnan aikaansaamista. Suomen Hiihtoliitto on omalta osaltaan valmis antamaan hiihtotunnelihankkeen käyttöön kaiken tietotaitonsa ja siten tukemaan hankkeen onnistumista. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry on antanut hankkeesta puoltavan lausuntonsa 14.8.2006. Keski-Pohjanmaan Liikunta on antanut hankkeesta puoltavan lausuntonsa 18.5.2006. Suomen Curlingliitto on antanut hankkeesta puoltavan lausuntonsa 23.8.2006. Hiekkasärkkien Yrittäjäyhdistys on ottanut asiaan myönteisen kannan kokouksessaan 18.8.2006.

Millainen hiihtotunneli?

Jämille rakennettu hiihtotunneli on rakennettu puusta ja se soveltuu maisemaan erittäin hyvin. Tämä rakentamistyyli soveltuu Hiekkasärkille parhaiten. Hiihtotunnelin pääasialliset kantavat rakenteet ja vaippa on valmistettu puusta. Jämin tunnelin rakennusratkaisut ja –detaljit on käyty läpi Tampereen teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan osaston kanssa. Tunneli on rakennettu kokonaan maanpäällisenä rakenteena. Jämin tunnelin heikkoutena on sijainti ja tunnelin toimintojen yksipuolisuus.
Uudenkaupungin VahterusRingin hiihtotunneli on kaksiosainen, jonka toisella puolella voi hiihtää ja toisella puolella rullaluistella, juosta tai sauvakävellä jne. ympäri vuoden. Hiihtopuolella lämpötila on –2C ja kuntoilupuolella +8C. Hiekkasärkille on mahdollista rakentaa edullisin kustannuksin hiihtotunneli maastollisista olosuhteista johtuen. Hiihtotunnelissa voisivat olla monipuoliset palvelut, jotka takaavat riittävän asiakaskunnan hiihtotunnelille. Mallia voidaan ottaa Uudenkaupungin VahterusRingistä.
Curling on laji, joka soveltuu naisille ja miehille, niin nuorille kuin vanhemmillekin ihmisille. Suomen Curling-liitto toteaa lausunnossaan, että Kalajoen Hiekkasärkille ja hiihtotunnelin yhteyteen laji soveltuu erinomaisesti sen käyttäjäkunta huomioon ottaen, josta hyvänä esimerkkinä toimivat curling-radat Jämijärvellä ja Uudessakaupungissa. Curling on laji, mikä ei vaadi aloittajalta minkäänlaista rahallista panostusta, kaikki tarvittavat välineet ovat pelipaikalla valmiina. Curling kehittää liikunnallisia taitoja ja on sosiaalisena lajina erinomaisen esimerkiksi firmaliikuntaan.
Suomessa on 760 000 sauvakävelyn säännöllistä harrastajaa. Hiihtotunnelin kuntopuoli tarjoaa näille harrastajille erinomaiset mahdollisuudet harrastaa sauvakävelyä. Sauvakävely on 20 prosenttia tehokkaampaa kuin tavallinen kävely.
Golf-simulaattorin avulla varmistetaan se, että golf-harrastajat voivat pelata golfia ympäri vuoden. Golf-simulaattorin avulla voidaan hioa lyöntitekniikkaa ja tutustua golfiin ja kansainvälisiin golf-kenttiin. Hiekkasärkkien Golf-kenttä on rankattu Suomen toiseksi parhaimmaksi golf-kentäksi. Golf-harrastajien määrä on jatkuvasti hurjassa kasvussa. Golf-simulaattori palvelee myös Hiekkasärkkien golf-kentän käyttäjiä ja pelaajia sekä muita asiasta kiinnostuneita.

Mikä on sijoituspaikka?

Hiihtotunneli on mahdollista sijoittaa hiihtomajan maastoon kaavoitettavan lomakylän yhteyteen. Sijainnillisesti se olisi erittäin hyvällä paikalla ja liikenteellisesti sinne olisi helppo mennä ja tulla.Hiihtotunnelin pituus voisi olla 1,5 kilometriä, jolloin hiihtotunneli olisi ehkä maailman pisin hiihtotunneli.

Hiihtotunnelista on tehtävä selvitys ensi tilassa ja varattava kaavoituksessa paikka sen toteuttamiselle.

Kalajoella 27.05.2014

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Erkki Aho Lek Pernu

Valtuustoaloite

Ekologinen kehittämiskeskus Rautioon

Juha Sipilä esitti Rautio-päivillä vuonna 1998 perustettavaksi Rautioon ekologista kehittämiskeskusta. Asia on vieläkin ajankohtainen. Puuraaka-aine on noussut tärkeimmäksi energialähteeksi maassamme ja on ohittanut muun muassa kivihiilen ja öljyn. On erityisen tärkeää, että hyödynämme tehokkaasti Suomen tärkeimmän uusiutuvan luonnonvaran kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisen mahdollisuudet.

Yhteiskunnallamme ei ole varaa jättää metsien tarjoamia resursseja ja mahdollisuuksia hyödyntämättä. Metsäala voi luoda tulevaisuudessa uutta, kestävää taloudellista kasvua ja työpaikkoja sekä palveluita. Tärkeää on edellytysten luominen alan yrityksille ja niiden uudistumiselle ja kasvuyritysten kehittymiselle.

Energiayrittäjyys on maatilan luonteva valinta. On omaa metsää ja koneet valmiina ja taito niiden käsittelyyn. Puuperäisiä biopolttoaineita ovat puu, puuhake, hakkuujätteet, kannot ja puupelletit; erilaiset sahateollisuuden synnyttämät purut sekä lastut ja niistä tehdyt puristeet kuten briketti. Puu ja biokaasu ovat luontevia energilähteitä.

Turve on hitaasti uusiutuvaa biomassaa. Sitä käytetään polttoaineena pienten laitosten lämmöntuotannossa; suuremmissa voimalaitoksissa sekä sähkön- että lämmöntuotannossa. Turvetta syntyy kuolleiden kasvinosien maatuessa hyvin kosteissa olosuhteissa.

Eloperäinen jäte eli biojäte on teollisuuden, yhteiskunnan ja maatilojen jäteainesta. Se on erinomaista raaka-ainetta jalostettavaksi biokaasuksi. Biokaasutus on järkevimpiä tapoja tuottaa energiaa, koska jätteet ja liete ovat ehtymätön luonnonvara yhteiskunnassa. Potentiaalisimpia biokaasun raaka-ainelähteitä ovat jätevedenpuhdistamojen lietteet, maatalouden lannat ja kasvibiomassat sekä yhdyskuntien ja teollisuuden biopohjaiset jätteet. Peltokasveja voidaan myös viljellä biokaasutuotannon raaka-aineeksi, ja kaatopaikoilta kerätä kaasua energiana hyödynnettäväksi. Käytännössä prosessiin ja raaka-aineeksi käy mikä tahansa biohajoava aines.

Peltobiomassat koostuvat pelloilla tai soilla kasvatetuista energiakasveista tai niiden osista. Peltobiomassaksi soveltuvat muun muassa paju, hamppu, ruokohelpi, öljykasvit ja viljakasvien osat kuten olki. Näitä voidaan käyttää polttoaineena sinällään tai niistä voidaan jalostaa kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita. Esimerkiksi öljykasveista voidaan jalostaa biodieseliä.

Energiatuotanto voi olla useamman talon yhteistyötä. Biopolttoaineen hankintalogistiikkaa on edistettävä ja parannettava polttoaineen laatua ja vahvistettava bioenergia-alan yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Meille on tärkeää maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen. Maatalouden kilpailukykyä parannetaan maaseudun yritystoimintaan monipuolistamalla. Biokaasun tuottaminen lietteestä ja energiakasvit luovat uusia mahdollisuuksia maaseudun tiloille. Bioenergian kasvu luo lisää työpaikkoja maaseudulle myös kone-, auto- ja lämpöyrittäjille.

Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, jota voidaan taloudellisesti kannattavasti tuottaa hajautetusti pienissä rakennuskohtaisissa yksiköissä. Järjestelmä on kuitenkin sitä kannattavampi mitä suurempi rakennus ja energiankulutus ovat. Maalämmön hyödyntäminen on keskeinen osa ekologista kehittämistä.

Tuulivoimaloita on Kalajoelle ja sen läheisyyteen suunnitteilla satoja. Tuulivoimalat ja niiden rakentaminen sekä huolto tarjoavat tulevaisuudessa useita työpaikkoja. Tuulivoiman hyödyntäminen ja tuulivoima-alan henkilöiden koulutus voisi olla osa Raution ekologista kehittämiskeskussuunnitelmaa.

Ekologisesta rakennustavasta ja ekologisesta toteutuksesta voisi olla malliesimerkki koko muulle Suomelle Raution uusi koulukeskus Raution Nuorisoseuran ja muiden liikuntapaikkojen yhteyteen.

Esitämme, että Kalajoen kaupunki aloittaa selvityksen tekemisen mahdollisimman nopeasti Raution ekologisen kehitämiskeskuksen toteuttamisesta.

Kalajoella 27.05.2014

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Erkki Aho Lek Pernu

Valtuustoaloite

Täysimittainen liikuntahalli Kalajoelle

Kalajoella ei ole täysimittaista liikuntahallia. Kalajokinen lentopallojoukkue nousi SM-liigaan ja sai poikkeusluvan pelata tulevan kauden Merenojan salissa, mikä ei ole täysimittainen. Kalajoki tarvitsee ehdottomasti ja ensi tilassa täysimittaisen liikuntahallin myös muidenkin urheilulajien harrastajille ja liikuntapainotteisen lukion vetovoimatekijäksi.

Täysimittainen liikuntahalli voidaan toteuttaa Merenojan alueelle lukion läheisyyteen. Varoja säästyy esitettyihin suunnitelmiin nähden, jos lukioa laajennetaan nykyiselle paikkalleen kirjaston tiloihin ja varataan laajennusmahdollisuus edelleen tuleville vuosille. Jos uutta lukiota ei rakenneta, säästetään n. 7 miljoonaa euroa. Lisäksi jos luovuttaan joidenkin utopistisesta kauppakeskushaaveilusta ja annetaan rakennuslupa uudelle Halpa-Hallille, niin saadaan varmasti edullisesti nykyiset Halpa-Hallin tilat kaupungin käyttöön. Silloin voidaan siirtää kirjasto ja tarvittavat opetus- ja yritystilat nykyiseen Halpa-Halliin. Näin säästetään 3 miljoonaa euroa, jotka on jo varattu uuteen kauppakeskukseen kirjaston sijoittamista varten.

Lisäksi meillä on ns. Repo-rahoja n. 13.8 miljoonaa euroa sijoitettuna ja näistä sijoituksta voidaan purkaa osa täysimittaisen liikuntahallin rakentamiseen. Täysittaisen liikuntahalli on todella tärkeä asia Kalajoen tulevalle kehittmiselle.
Asia on otettava investointisuunnitelmaan ensimmäiselle sijalle.

Kalajoella 27.05.2014

Perussuomalaiste valtuustoryhmä


Erkki Aho Lek Pernu

Urheiluseurojen tukeminen

Särkät Volley nousi lentopalloilun SM-liigaan ja pelaa SM-liigaa Liiga Särkät-nimellä. Lentopalloilun SM-liiga joukkue tuo Kalajoen kaupungille näkyvyyttä ja on osa Kalajoki-kuvaa. Esitämme,että Kalajoen kaupunki sponsoroi avoimesti, rehellisesti ja Kalajoen kaupungin edun mukaisella tavalla Liiga Särkät joukkuetta 40 000 euron summalla.

JHT-Kalajoki pelaa jääkiekkoa Suomi-sarjassa ja tuo samalla tavalla Kalajoen kaupungille näkyvyyttä ja on osa Kalajoki-kuvaa. Esitämme, että Kalajoen kaupunki sponsoroi avoimesti, rehellisesti ja Kalajoen kaupungin edun mukaisella tavalla JHT Kalajoen Suomisarja-joukkuetta 30 000 eurolla.

Näillä ratkaisulla määritetään selkeästi kaupungin ja kaupunkikonsernin rooli ja vastuu näiden joukkueiden tukemisessa. Joukkueiden tukemisen tavat on keskitettävä yhdelle taholle esim. Kalajoki-Akatemialle, joka koordinoi tarvittaessa tuen tarvittavien tahojen kautta. Silloin tukieurojen määrä on määritelty ja seuranta on luottamusmiehillekin helpompaa.

Kalajoella 27.05.2014

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Erkki Aho Lek Pernu

lauantai 24. toukokuuta 2014

Häätöjen avulla tehokkaampaan rakentamiseen



Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus kesärannan alueella on käsittelyssä valtuuston käsittelyssä ensi tiistaina 27.05.2014 klo 18.30 alkavassa kokouksessa. Asemakaavan laatija kirjoittaa kaavan selostuksessa seuraavaa:

Asemakaavan tarkoituksena on laatia lomarakentamista ohjaava asemakaava ja asemakaavanmuutos Kalajoen Pikku-Keskuskarin, Sonninnokan ja Tiironnokan eli ns. Kesärannan alueelle. Asemakaava-alue on Kalajoen kaupungin, Kalajoen Etelänkylän jako- ja kalastuskunnan sekä muutaman yksityisen maanomistajan omistuksessa. Kesärannan asemakaavan tarkoituksena on esittää, miten alue on toteutettavissa lomarakentamiseen ja virkistyskäyttöön rakennuskorttelien, viheralueiden, liikenneyhteyksien, ulkoilureittien ja kunnallisteknisten verkkojen osalta ja miten sen liittyminen ympäristöön on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Asemakaavalla tullaan osoittamaan rakennuspaikka ja tontti 54 olevalle lomarakennukselle sekä 150 paikkaa uusille lomarakennuksille. Yhteensä rakentamista on esitetty alueelle 39 190 kem2. Alueelle on tarkoitus toteuttaa ympäristöä palveleva viher- sekä virkistysalueita sekä ulkoilureittejä.

Kalajoella kaavoitusasiat käsittelee virkamiesten esityksestä ensin epävirallinen salaseura , jonka nimi on Kalajoen elinkeino- ja maankäyttötoimikunta. Sen puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja jäseninä on vain hyvä veliverkostoon ”hyväksytyt” henkilöt. Esimerkiksi valtuutettu Erkki Aholta on käytännössä estetty pääsy elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan jäseneksi.

Valtuutettu Erkki Aho on kuitenkin useasti ollut Kalajoen kunnallisvaaleissa ylivoimainen ääniharava ja kansalaisten luottohenkilö. Keskuskarin tien varresssa olevan mökin omistaja otti yhteyttä valtuutettu Ahoon ja tiedusteli häätöasiansa tilasta. Valtuutettu Aho lupasi perehtyä asiaan. Samaan aikaan myös helsinkiläinen tohtori otti yhteyttä valtuutettu Ahoon Kesaärannan kaava-asiassa, koska ei ollut saanut valitukseensa ( lukuisa määrä allekirjoittajia) vastausta. Valtuutettu Aho käveli kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakin huoneeseen ja pyysi elinkeino- ja maankäyttötoimikunnalle esitettävistä asiakirjoista kopion ennen elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan käsittelyä. Kaavoituspäällikkö Paakki kieltäytyi antamasta asiakirjoja. Silloin valtuutettu Aho varmistui siitä, että asioissa on jotakin hämärää.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa asiaa oli käsitelty kaavoituspäällikön esityksen mukaisesti. Myös häätöasia oli hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa. En muista pitkä valtuustourani aikana, että häätöihin olisi aikaisemmin tarvinnut turvautua. Tämä on Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin aikaa. Nyt valtuutettu Aho ajatteli, että kaavoituspäällikkö on ollut esteellisen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin painostettavana Kesärannan kaava-asiassa. Valtuutettu Aho ja tohtori H. saivat kaavoittajan vastineet vasta kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Tämä osoittaa sen, että asiassa on syytä epäillä olevan paljon mätää.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta oli käsitellyt ja hyväksynyt Keskuskarin kosteikkoalueen vuokrasopimusten irtisanomisen eli käytännössä mökkiläisten häädön. Vuokrasopimukset irtisanotaan tehokkaamman rakentamisen tieltä. Onko häädöt oikea toimintatapa Kalajoen kaupungin toiminnassa? Mielestäni häädöt antavat Kalajoen imagolle negatiivisen leiman.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kalajoen kaupunki irtisanoo liitekartalle merkityt Keskuskarin kosteikkoalueen vuokratonttien vuokrasopimukset alueen maankäytölle asetettujen tavoitteiden ja käynnistyneen asemakaavahankkeen perusteella.

Irtisanottavat vuokrasopimukset ovat:
1.
Heikki ja Leena Junnikkala
2.
Paavo Tavastin kuolinpesä
3.
Arvi Ojalan kuolinpesä
4.
Job Heikkisen kuolinpesä
5.
Risto Kärjä
6.
Antero ja Anne Heikkilä

Edellä mainitut maanvuokrasopimukset irtisanotaan 30.9.2015 alkaen.

Voidaanko tämä ymmärtää kuulemiseksi kaava-asiassa?

Kalajoen kaupungin maankäyttöpalvelut on tiedustellut 25.3.2014 päivätyllä kirjeellä kosteikkoalueen vuokratonttien haltijoiden tavoitteita mökkiensä tulevaisuuden osalta. Kaikki kuusi vuokratontin haltijaa ovat vastanneet tiedusteluun. Viisi vuokralaista kuudesta oli halukas ostamaan tontin tai tekemään pitkän tonttia koskevan vuokrasopimuksen.

Tässä kuvia häätöjen kohteeksi joutuvista kesäasunnoista.




Kesärannan kaava-asiassa tohtori H. On lähestynyt kaikkia valtuutettuja kirjeellä, jossa hän pyytää valtuutettuja perehtymään asiaan ja siihen vastineeseen mikä tämä suuri kansalaisjoukko on tehnyt sekä siihen annettuun vastineeseen. Näkemyksemme asiasta on se, että Kalajoen kaupunki haluaa välttämättä kaavoittaa tiivistä ja runsasta rakentamista herkälle alueelle ja näin tehdessään tuhota loputkin Hiekkasärkkien alueen luonnontilaisesta
metsästä. Muistutuksen takana on iso joukko rannan asukkaita (joista kaikilla on
juuret Kalajoella), ja on erittäin ikävää, että kaupunki ei millään tavalla tule tässä asiassa vastaan vaan ajaa omaa näkemystään härkäpäisesti eteenpäin.
Vaikuttaakin siltä, että vuorovaikutus, josta kaavan valmisteludokumenteissa puhutaan, on pelkkä korulause, jolla ei tarkoiteta yhtään mitään. Pyydämme ystävällisesti valtuuston jäseniä perehtymään muistutukseen ja asian valmisteluun ennen kantansa muodostamista.


Minä, Erkki Aho , en ole voinut välttyä vaikutelmalta, että näilläkin asioilla on ollut vaikutusta kaavan laatimiseen: Jouni Jyrinki, Jukka Puoskari ja Miia Himanka poistuivat esteellisinä asian käsittelyn ajaksi. Tämän pykälän ajan Pekka Märsylä toimi puheenjohtajana ja Väinö Hietala pöytäkirjantarkastajana.


Kaljaasi Ansio.


Ansiolle rakennetaan Kalajoen satamaan omaan tilaa.

Kalajoen satamassa rakennetaan tilaa kaljaasi Ansiolle. Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa Kesärannan kaava-asissa päättämässä ollut Jorma Untinen on kaljaari Ansion taustayhteisön tärkein henkilö. Onko syntynyt moraalisesti hankala tilanne eli tarve olla samaan mieltä kaupunginjohtajan kanssa, koska hänen harrastuksiinsa on suhtauduttu Kalajoen kaupungin puolelta enemmän kuin myönteisesti. Onko syntynyt kiitollisuuden velkaa?


Ravintola Dyyni on kapunginhallituksen jäsenen Hanna Saaren yritystoimintaa yhdessä miehensä kanssa.
Toisen kaavan suunnittelussa on luvattu 10 000 m2 rakennusoikeutta rakennukselle, jossa on valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsenellä Hanna Saarella ravintolatoimintaa. Onko syntynyt moraalisesti hankala tilanne eli tarve olla samaa mieltä kaupunginjohtajan kanssa, koska kaupupunki on suntauntunut Saaren liikentoimintaan enemmän kuin myönteisesti. Onko syntynyt kiitollisuuden velkaa.

Kaupunginhallitus on käsitellyt Kesärannan kaava-asiaa 19.05.2014.

Tohtori Halla-ahon valitus ( lukuisia allekirjoittajia)

Muistuttajat katsovat, että edellä mainitut perusteet eivät ole riittäviä perusteita sille, miksi osayleiskaavasta voitaisiin poiketa niin merkittävästä kuin suunnitellulla asemakaavalla tehtäisiin. Kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 42 ja 52 pykälissä asemakaavan laatimiselle asetettuja vaatimuksia.

Osayleiskaavassa varatulle retkeily- ja ulkoilualueelle on sijoitettu yli 100 loma-asuntoa. Huomattava osa tonteista on pinta-alaltaan n. 600m2, ja niissä on rakennusoikeutta 150-200 m2. Tontit ovat kiinni toisissaan, mikä lisää ahtauden tunnetta. Suunniteltu rakentaminen on tiiviimpää kuin kaupungin omakotialueella. Uudessa asemakaavassa olisi myös huomioitava olemassa oleva mökkiasutus ja vakituinen asutus joiden arvoa ja vapaa-ajanvieton arvoa ehdotettu kaava heikentäisi oleellisesti. Tämä vanha mökkikanta on syntynyt alueelle vähitellen yksittäisinä mökkeinä, joita ovat saaneet rakentaa vuokramaalle jakokunnan osakkaat. Vanhat mökit ovat pieniä ja vaatimattomia verrattuna uudessa kaavassa suunniteltuihin omakotitaloihin. Kaavaselostuksessa mainittu luku 120 sisältää ilmeisesti myös puuvajat ja huussit yms. Rantamökkejä on yhteensä 64, mikä määrä on mainittu myös kaupungin aiemmassa selvityksessä.

Suojellun Viitapakan dyynialueen käytöstä virkistysalueena puhutaan kaavaehdotuksessa useissa kohdin, mutta on erittäin kyseenalaista kestääkö herkkä dyynialue ehdotetun suuruusluokan volyymiä edes virkistysalueena. Alue on tunnettu myös hyvänä marjamaastona, jolta monet kalajokiset saavat vuosittaiset marjansa. Kaavaehdotus on laadittu pelkästään taloudellisin perustein, eikä viihtyvyys- ja ympäristöarvoja ole huomioitu riittävästi. Luonnon kestokyky ylittyy huomattavasti suunnitellun rakentamisen myötä.

Muistuttajat viittaavat tuoreeseen Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun (KHO:2013:87).

Liito-oravan esiintyminen kaava-alueella

Liito-oravaa esiintyy EU:n alueella vain Suomessa ja Virossa ja se on direktiivillä suojeltu laji. Suomen luonnonsuojelulain 49 §:ssä määritellään liito-oravan suojelu uhanalaisena ja rauhoitettuna lajina (pesä-, levähdys- ja siirtymisalueet).
Vanhan mökkialueen takaisella ranta-alueella on esiintynyt liito-oravia kymmenien vuosien ajan, niin pitkälle kuin asukkaat muistavat. Tuoreita liito-oravahavaintoja on useilla rannan asukkailla (Sukanen, Järveläinen, Saari, Aro, Naatus) viime vuosilta, tuoreimmat viime kesältä (2013). Luontoselvityksessä (Keskuskari ja Kesäranta, Kalajoen Kaupunki, Natans Oy Lassi Kalleinen 2012, 2013) on myös kuva Tiironnokantien ja Kalatiirantien risteyksestä pohjoiseen eli juuri rakennettavalle osalle. Kuvan teksti on ’mahdollinen liito-oravametsä’. Kaavoittajalla on näyttövelvoite, että liito-oravia ei esiinny. Liito-oravan esiintymisestä alueella on tehtävä riittävät selvitykset. Muistuttajat katsovat, että alueen luontoselvitykset, erityisesti liito-oravan esiintyminen alueella on edelleen puutteellisesti arvioitu ja selvitetty.
Kaavaehdotuksessa todetaan (vastauksena luonnoksesta jätettyyn mielipiteeseen), että liito-oravalle sopivia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei selvityksessä löytynyt. Tämä ei pidä paikkaansa. Luontoselvityksessä (viite edellä) todetaan, että soveliaita alueita on Tiironnokan ja Sonninnokan kuusikoissa (ks. alla). Siinä myös suositellaan, että rantamökkien takana olevat puustot säilytetään tiheinä ja yhtenäisinä. Näin ei ole tehty kaavaehdotuksessa.
Katsomme, että kaavaselostuksessa tarkoitushakuisesti vääristellään ja jätetään huomiotta liito-oravan esiintymiseen ja elinalueisiin liittyviä kaupungin teettämässä luontoselvityksessä annettuja tietoja. Toistamme alla mielipiteessä olleet asiat liito-oravaan liittyen.
Luontoselvityksen (s. 15-16) suositus nykyisten rantamökkien takana sijaitsevan kuusikkoisen metsävyöhykkeen (Tiironnokan ja Sonninnokan välisen) säilyttämisestä mahdollisena liito-orava alueena on jätetty kokonaan huomiotta. Kaavaehdotuksessa olevat tiet ja loma-asunnot edellyttävät tämän metsäkaistaleen hävittämistä lähes kokonaan. Tältä alueelta on liito-orava havaintoja pitkältä ajalta ja siellä on havaittu liito-oravan pesäpuita, levähdyspaikkoja ja reittejä (esim. alla mainittu video). Vaadimme tämän metsäkaistaleen säilyttämistä ja rakentamatta jättämistä. Viittaamme myös asemakaavaluonnoksen mukaiseen kaavaselostukseen (4.4.2.), jossa todetaan että viheryhteyksien jatkuvuudella pyritään säilyttämään suotuisat elinolot alueen kasvistolle sekä eläimistölle, jättämällä mm. liito-oravien kannalta liikkumisreittejä sekä ruokailupaikkoja. Katsomme, että viheryhteyksien jatkuvuutta ei ole lainkaan riittävällä tavalla turvattu. Huomautamme, että viheryhteydet ovat vääränsuuntaiset suuntautuessaan rannikolta sisämaahan päin. Reittien turvaaminen vaatii rannansuuntaisten viheralueiden säilyttämistä.
Siirtymäreittinä on tunnettu myös golf-kentän ja Pikkukeskuskarin välinen kuusikko.
Vuoden 2012 luontoselvityksessä vielä olleet tiedot liito-oravahavainnoista Tiironnokalla ja tarkemmat kartat liito-oravan reviireistä on jätetty pois vuoden 2013 selvityksestä, jossa liito-oravaa ei tavattu. Selvitys toteutettiin myöhäiskeväällä kahden päivän aikana kun lunta oli jäljellä enää vain mitättöminä laikkuina (luontoselvitys 2013 täydennys s. 2), eli puiden alla olevien jätösten havainnointi oli mahdotonta (vrt. ohje liito-oravaselvitysten tekemisestä, jossa kiinnitetään huomiota oikean ajoituksen valintaan niin että lunta on vielä maassa)1. Selvityksessä todetaan, että kuusikot Sonninnokan ja Tiironnokan alueella ovat soveliaimmat paikat liito-oraville ja että havaintojen puute voi olla tilapäistä. Selvityksessä suositellaan joka tapauksessa Tiironnokan kuusikkoisen metsäkaistaleen säilyttämistä (vrt. luontoselvitys 2013 s. 15-16 sekä luontoselvitys 2013 täydennys s. 6 kohta 1.9.).
Vuosittaisille kannan vaihteluille ei pidä antaa merkitystä liito-oravaselvityksissä. Havaintojen puute yhdellä tarkastuskerralla ei merkitse lajin katoamista alueelta (vrt. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset)2. Se, että liito-oravia ei kertakäynnillä havaita, ei tarkoita sitä, että laji ei esiinny alueella.
Liito-oravan esiintymisen osalta on muistettava, että kaupunki on v. 2000 kieltänyt metsän kaadon Sonninnokan alueelta liito-oravaan vedoten. Kyseiseen kuusikkoon laitetussa pöllöpöntössä on pesinyt liito-orava ainakin vuonna 2011. Lisäksi voidaan mainita, että kaavoittajalle jo luontoselvityksen tekovaiheessa toimitettu video, jossa liito-orava pesii Tiironnokalla, on jätetty huomiotta uudessa selvityksessä.
Kalajoen kaupungin aiemmat toimet ja kaavat ovat jo vaikuttaneet kielteisesti liito-oravan elinmahdollisuuksiin alueella. Esimerkiksi golfaajia varten raivatut merinäkymäkaistat ovat mahdollisesti katkaisseet liito-oravien siirtymäreittejä (luontoselvitys 2013 s. 16). On myös mahdollista, että golfkentän huoltorakennuksen tekeminen on vaikuttanut siihen, että liito-oravahavaintoja ei siltä kohtaa enää tehty.
Mahdollinen lisärakentaminen tuhoaa lopullisesti liito-oravan elinmahdollisuudet alueella.

Näihin asioihin kaupunginvastineessa ei ole selkeää vastausta. Viitataan vaan siihen ettei ELY-keskuskaan ole vastustanut kaavaa. Kalajoen kaupungilla ja ELY-keksuksella on ollut usein käden vääntöä kaava-asioissa ja erityisesti ELY-keskuksen biologi Eero Laukkanen on saanut palautetta Kalajoen kaupungin johdolta ja onpa hänestä valitettukin ELY:n johdolle käsittääkseeni useita kertoja.
Huomiota herättää se, että nyt on neuvottelukosketus ollut parempi biologi Eero Laukkausen ja Kalajoen kaupunginjohdon välillä, koska Kaupunginvaltuuson esityslistalla on asiana Vuokratontin lunastaminen kiinteistöstä Santaholma 16:290, Eero Johannes Laukkanen. Laukkanen saa ostaa vuokratontin 488 m2 hintaan 2064,00 euroa. Onko tämä syynä siihen ettei ELY-keskuksella ei ol ehuomauttamista kaavasta?

Tohtori H:n mukaan liito-oravan suhteen mainitaan mm. että liikkumisreittejä on itä-länsi-suuntaan jätetty, vaikka niitä pitäisi olla nimenomaan toiseen suuntaan. Samoin toistetaan se, että pesiä ei havaittu luontoselvityksessä, kun juuri olemme muistutuksessa tuoneet ilmi että a) satunnainen pesien puuttumien ei todista oravan 
puuttumista kun niistä on havaintoja (tähän on ympäristöministeriön ohje) ja että b) luontoselvityksen suositukset metsän säästämisestä on jätetty kokonaan huomiotta.
1Liito-oravaselvitykset/ote julkaisusta Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi,
Ympäristöopas 109/2003 (http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B9B619120-F1DC-42A1-9237-8F2D36C093E9%7D/57381)

2KHO:n päätöksiä ympäristöhallinnon sivuilla (http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B78325386-A808-4E3D-AABC-7D7CB15CA7EE%7D/57380)

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Näkemykseni Kalajoen kehittämisestä



Kalajoen elinkeinostrategiaa päivitetään parasta aikaa. Kysymys on siitä mihin suuntaan Kalajokea halutaan kehittää. Siksi asia on erittäin tärkeä. Oma näkemykseni on seuraava:


  1. Lukion aseman vahvistaminen ja tulevaisuuden turvaaminen.
    Mitä se on: Nykyisen lukion yhteyteen rakennetaan tarvittavat tilat ottamalla nykyiset kirjaston tilat lukion käyttöön. Hanke on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti. Lukion vetovoimaisuutta lisätään erikoislinjojen toiminnan kehittämisellä sekä yhteistyöllä mahdollisesti lakkautettavien Pyhäjoen, Sievin ja Kannuksen lukion kesken.
  2. Toisen asteen opetuksen eli Arteman aseman vahvistaminen ja tulevaisuuden turvaaminen.
    Mitä se on: Lukion ja Arteman yhteistyötä tiivistetään ja Arteman yhteyteen rakennetaan uusi oppilasasuntola, jolla varmistetaan se, että muilta paikkakunnilta tulevat saavat tarvitsemansa opiskelija-asunnot. On huomattava se,että joidenkin suunnitelmien mukaan mukaan alle 500 oppilaan lukiot lakkautetaan, mutta Arteman ja Lukion yhteistyöllä varmistetaan se, ettei Kalajoelta lopeteta kumpaakaan oppilaitosta.
  3. Lukion läheisyyteen rakennetaan täysimittainen liikuntahalli.
    Mitä se on? Liikuntahallin rakentaminen voidaan aloittaa heti kun suunnitelmat ja rahoitusratkaisut saadaan selviksi.
  4. Halpa-Halli Oy:lle annetaan rakennusoikeus rakentaa uusi Halpa-Halli ns. Merta-Marketin tontille. Vanha Halpa-Halli jää kirjaston käyttöön sekä yritys- ja opetustiloiksi. Uusi Halpa-Halli lienee valmis vuonna 2016.
    Mitä se on? Kalajoen kaupungin tehtävänä on lain mukaan vain toimintaedellytysten luominen, ei kauppakeskusten suunniteleminen.
  5. Vuorenkalliolle uusi koulu
    Mitä se on? Uuden kaavaluonnoksen mukaan Kalajoen yli rakennetaan kävelysiltä, mikä varmistaa sen, että oppilaat 8-tien pohjoispuolelta voivat turvallisesti käyttää Vuorenkallion koulun palvleuksia. Vuorenkallion uusi koulu tulee tarpeeseen, sillä uusia asuntoalueita kaavoitetaan lähialueelle ja lisäksi uudella koululla varmistetaan yhtenäiset opiskeluedellytykset myös Vuorenkallion ja Etelänkylän koululaisille. Samalla säästetään Pohjankylän koulun remonttikustannuksissa. Vuorenkallion koulu voidaan ottaa investointisuunnitelmiin 2018-2019. Väliaikaisena ratkaisuna toimii hankittava viipalekoulu.
  6. Rautioon uusi koulu
    Mitä se on? Raution keskustaan rakennetaan uusi koulu Raution Nuorisoseuran ja Raution urheilukentän yhteyteen. Raution kehittyminen varmistetaan omalla Raution kehittämisohjelmalla, jonka tarkoituksena on luoda Rautiosta ekologian kehittämiskeskus. Bioenergia on tulevaisuudessa merkittävä asia. Raution uusi koulu voidaan ottaa investointiohjelmaan 2016-2017.
  7. Raumankarin koulu remontoidaan
    Mitä se on? Raumankarin koulu remontoidaan niin, että se tulevaisuudessa kouluun voidaan sijoittaa Pahkalan ja Rahjan koulun oppilaat. Raumankarin koulun remontti voidaan ottaa investointisuunnitelmiin 2015. Himangalle tehdään oma kehittämisohjelma jolla turvataan himankalaisten palvelut ja elinkeinoelämän kehittyminen Himangalla niin, että julkiset palvelut säilyvät.
  8. Hiihtotunneli
    Mitä se on? Toteutetaan selvitys valtuutettu Erkki Ahon aloitteen pohjalta hiihtotunnelin rakentamisesta Hiihtomajan alueelle.
  9. Sote-uudistuksessa pyritään Kalajoen omien tavoitteiden toteuttamiseen
    Mitä se on? Kalajoen päättävissä elimissä yksimielisyys siitä miten sote-uudistus Kalajoen osalta on toteutettava. Sote-uudistus etenee Kalajoen esittämään suuntaan, jos ponnistukset ovat riittävät asian toteuttamiseen. Sote-uudistus ei ole kenenkään hallinnassa tällä hetkellä.
  10. Elinkeinojen kehittäminen
    Mitä se on? Kalajoki tarvitsee veroeuroja ja siksi elinkeinojen kehittäminen ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen asia. Kalajoella asiat on hoidettu muodollisesti hyvin, mutta nyt on päästävä asioissa uudelle tasolle.
    On pystyttävä mittamaan toiminnan tehokkuus ja taso. On tehtävä kokonaisvaltainen suunnitelma miten Kalajoen kaupungin talous tulevaisuudessa pidetään kunnossa. Suunnitelman tekeminen on kalajokisten yhteinen asia.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Kouluverkkoesitys kaatui poliittisen hyväksynnän puuttumiseen



Virkamiestyöryhmän opetuspalveluiden uudeelleenjärjestelyesitys kaatui Kalajoen kaupunginvaltuustossa poliittisen hyväksynnän puutteeseen. Asioiden valmistelun menettelytavat eivät olleet oikeat. Sivistystoimenjohtajan olisi pitänyt esitellä asia sivistyslautakunnalle ja sivistyslautakunnan käsittelyn jälkeen asia olisi tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn ja sitä kautta valtuustoon käsittelyyn. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari päätti alunperinkin viedä asian suoraviivaisesti ohi päätökseen. Kaupunginjohtaja päätti ohittaa luottamushenkilöt perustamalla virkamiestyäryhmän, jossa hän itse oli puheenjohtajana. Virkamiehiä kaupunginjohtajan oli parempi määräillä kuin luottamushenkilöitä, jotka ovat kaupunginjohtajan esimiehiä. Virkamiestyöryhmän esitys oli kiire viedä tiedotusvälineiden tietoon eräänlaisen varmana päätöksenä ennenkuin luottamushenkilöt olivat perehtyneet asiaan. Menettely on pöyristyttävää vallankäyttöä.

Kuulemismenettelyt hipoivat lain rajoja. Kuulemistilaisuuksia ei järjestetty niille kouluille, joita esitettiin laukautettaviksi. Kuulemistilaisuuksissa kuultiin enimmäkseen virkamiehiä vaikka tilaisuus oli tarkoitettu lasten vanhempien, lasten ja kyläläisten kuulemiseksi. Asianosaisia ei aidosti kuunneltu, sillä Pahkalan koulun johtokunnan kirjalliset esittämät asiat jätettiin kokonaan käsittelemättä samoin kuin Vuorenkallion ja Raution koulujenkin asiat. Lisäksi kansalaisten mielipidettä aliarvioitiin todella törkeästi, kun esimerkiksi Vuorenkallion koulun yli 1800 nimen adressia ja Pahkalan koulun n. 200 nimen adressia ei käsitelty missään toimielimessä eikä niitä huomioitu millään tavalla.

Jatkona tälle laittomuudelle oli sivistystoimenjohtajan suora esitys kaupupunginhallitukselle sivistyslautakunta ohittaen. Menettely on selkeä hallintovirhe. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja valtuuston puheenjohtajien olisi pitänyt reagoida tähän asiaan, sillä hyväksyessään väärän menettely heitä on syytä epäillä luottamusmiesaseman väärinkäyttämisestä. Onko kaupunginjohtajan menettely asiassa virka-aseman väärinkäyttöä?

Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti että kaikki kouluasiat laitetaan uudelleen valmisteluun. Tämä oli oikea ratkaisu. Kaupunginhallitus sai näin epäluottamuslauseen ja sen olisi nyt vedettävä itse omat johtopäätöksensä. Raili Myllylän johdolla on Kalajoella jo liian kauan toimittu kyseenalaisella tavalla. Mielestäni olisi oikein ja kohtuullista, että kaupunginhallitus eroasi ja tilalle valittaisiin kokonaan uusi kaupunginhallitus. Olen vakuuttunut siitä, että muutoin tätä Kalajoki-mafiaa ei saada hajotettua.

Poliitikon pitää nähdä kokonaisuus. Nyt virkamiehet ovat tuijottaneet vain omaan napaansa. Asioiden ratkaiseminen lähtee kauppakeskusvouhotuksen lopettamisesta. Kaupungin tehtäviin kuuluu kaavoitus, ei kauppakeskusten suunnittelu. Nyt tähän kauppakeskusten suunnitteluun on käytetty monen viipalekoulun hinta. Kaupungin siis pitää kaavoittaa Merta-Marketin alue kaupalliseen käyttöön ja antaa rakennuslupa Kokkolan Halpa-Halli Oy:lle, joka on kiirehtynyt asiaa jo kaksi vuotta sitten osoittamallaan kirjeellään kaupunginhallitukselle. Valitettavasti kirje on jätetty käsitelemättä kaupunginhallituksessa. Onko tässäkin asiassa syytä epäillä kaupunginjohtajaa virka-aseman väärinkäytöstä? Kun Halpa-Halli saa rakennusluvan niin vanha Halpa-Halli jää muuhun käyttöön. Vanhaan Halpa-Halliin voidaan sijoittaa kirjasto ja muita tiloja. Kirjastolta vapautuviin tiloihin voidaan rakentaa lukiolle lisää tiloja. Tätä kautta lähtee etenemään kouluverkkosuunnitelma.

Kalajoella puuttuu täysimittainen liikuntahalli. Sitä tarvittaisiin jo nyt kun Särkät Volley nousi SM-liigaan ja pelaa korkeinta sarjatasoa LiigaSärkät nimellä. Uusi liikuntahalli palvelisi liikuntapainotteista lukioa erinomaisesti. Liikuntahallin rakentamiseen voitaisiin käyttää ns. Repo-rahoja, jotka . 12 miljoonaa euroa Kalajoen kaupunki on sijoittanut muuhun käyttöön. Sijoitustoiminta ei varsinaisesti kuulu kunnan toimialaan.

Kalajoen keskustan osayleiskaava etenee. Kaavanluonnoksen mukaan Plassin ja Holmanperän välille rakennetaan kävelysilta, jota voi pyörällä ajaa. Näin Plassin alue ja lisäksi siihen kaavoitettu uusin Plassinkylä yhdistetään kävelysillalla Vuorenkallion kouluun. Näin Vuorenkallion koulu saisi lisää opilaita ja Pohjankylän koulua ei tarvitsi remontoida niin paljon kuin on suunniteltu, jos merkittävä osa oppilaista siirtyisi Vuorenkallion koulun oppilaiksi. Lisäksi kaavanluonnoksen mukaan Keskustan ja Hiekkasärkkien väliselle alueelle kaavoitetaan asuntoja, muun muassa Hiihtomajan alueella lomakylä. Tein vuonna 2006 valtuustoaloitteen hiihtotunnelista. Nyt asian tutkiminen olisi ajankohtainen, koska se lisäisi alueen suosiota matkailukäytössä.
Hiihtotunneli ja palloiluhalli Kalajoelle

Raution osalta tulisi selvittää Juha Sipilän vuoden 1998 Rautiopäivillä esittämä ajatus Rautiosta ympäristöteknologian kehittämiskeskus-ajatus perusteellisesti. Nyt on mahdollisuus selvittää niin hiihtotunneliajatus kuin Juha Sipilän esittämä ajatus, koska Kalajoen kaupunki on tilannut konsulttitoimisto Hoffrenilta elinkeinojen kehittämisohjelman päivityksen. Siihen ohjelmaan molemmat hankkeet on saatava selvitellyyn. Juha Sipilän ajatus olisi erittäin merkittävä Kalajoen sivukylien kannalta ja työllistäisi merkittävästi ihmisiä. Bioenergia on todella merkittävä asia Kalajoelle ja ennenkaikkea rautiolaisille tulevalle koulukeskukselle.

On ollut peruuttamaton virhe jättää Vuorenkallion viipalekoulu hankkimatta. Tästä virheestä voidaan syyllistää niin kaupunginjohtajaa kuin kuin kaupunginhallituksen puheenjohtajaakin. Heillä ei ole tarvittavaa näkemystä Kalajoen tulevaisuudesta. Hävittämällä ei Kalajokea uudisteta vaan järkevillä uusinvestoinnella ja juuri sellainen on Vuorenkallion uusi koulu, mikä voitaisiin rakentaa Kalajoen taloudelliset edellytykset huomioonottaen vuonna 2020. Raution uusi koulu olisi mahdollisuus toteuttaa vuonna 2018 ja täysimittainen liikuntahallit vuonna 2016.

Vuorenkallion viipalekouluasia tulisi ottaa uudelleen käsittellyyn seuraavasssa valtuuston kokouksessa. Raumankarin koulun tilat tulee remontoida mahdollisimman nopeasti. Vanhan Halpa-hallin tilat tulee ottaa käyttöön heti kun se on mahdollista eli ehkä vuonna 2016-2017. Kirjaston tilat lukion käyttöön olisi otettava mahdollisimman pikaisesti ja kirjasto sijoitettava väliaikaisiin tiloihin.

Lukion ja Arteman yhteistyötä on tiivistettävä, mutta niin, että koulut sijaitsevat omilla tonteillaan. Lisäksi on syytä varautua oppilasasuntoloiden rakentamiseen, koska lähialueelta tulee loppumaan lukiota. Vielä ei ole ratkaistu kuka päättää lukioiden lakkauttamisista ja milloin lukioita lakkautetaan.

Kalajoen kouluja ei tule lakkauttaa väkivaltaisesti sanelupolitiikalla vaan järkevällä kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Kansalaisia on kuunneltava ja toiminnan tulee olla avointa ja rehellistä.