Kalajoen elinkeinostrategia 2015-2025

Kalajoen elinkeinostrategian tekemiseen on tilattu konsulttitoimisto Hoffren. Elinkeinostragian käytännön toteutuksen on tehnyt Kalajoen kaupungin elinkeinotoimisto kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin ohjeistuksen mukaan. Konsulttitoimiston rooliksi on jäänyt laskun esittäminen ja pari haastattelua sekä muutamat kirjatut ajatukset.

Kalajoen väestö, yrityskanta, työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus

Kalajoen 10 keskeisintä toimialaa yritystoimipaikkojen , työpaikkoojen ja liikevaihdon mukaan (tilastokeskus 2012)

Kymmenen suurinta yritystä

Kalajoen kilpailuedut

• Kalajoen kaupungin on taloutensa puolesta muita kuntia paremmat mahdollisuudet elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin. Hyvässä kunnossa oleva talous ja kilpailukykyinen taksapolitiikka tekee omalta osaltaan Kalajoesta houkuttelevan sijainti- ja asuinpaikkakunnan.
• Kalajoella on 70 yritystä tuhatta asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo on 49. Yritystoimi´paikoja on Kalajoella 88/1000 asukasta, koko maan keskiarvo on 64.
• Kalajoella oleva toisen asteen koulutus on kilpailukykyinen nuorten koulutuspaikka. Ammattiopiston oppilaista 51 % ja lukion oppilaista 24 % tulee Kalajoen ulkopuolelta.
• Kaupunki sijaitsee valtateiden 8 ja 27 risteyksessä. Kaupungissa on syväsatama. Kuljetus- ja varastointialan yrityksiä Kalajoella on 87 kpl.
• Kaupunki myy ja vuorkaa teollisuus- ja yritystontteja yrityspuiston alueella. Vapaita tontteja on 40 teollisuustonttia, 8 liikerakentamisen tonttia sekä 6 liike- ja toimistorakentamisen tonttia.

Vapaat toimitilat

Sijainti ja majoituskapasiteetti tulevaan Hanhikiven ydinvoimalaan nähden

Kalajoen keskustasta on matkaa Hanhikivenniemelle suunniteltun ydinvoimalaan 42 km, joka on matka-aikana noin 30 minuuttia. Kalajoen majoituskapasiteetti on tällä hetkellä noin 11.500 ymärivuotista vuodepaikka, joka mahdollistaa isonkin työntekijäjoukon majoittumisen nopealla aikataululla. Kalajoen liikenneyhteydet, syväsatama ja olemassa olevat logistiikkatoimijat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia Hanhikivihankkeen hyödyntämiselle.

Strategiset valinnat

1. Perustettavat ja aloittavat yritykset
2. Kasvuptentiaalia ja vientimahdollisuuksia omaavat yritykset
3. Ikääntyvien ja muten yritystoiminnasta luopuvien yrittäjien omistamat yritykset
4. Alueelle sijoittuvat/ haluttavat yritykset
5. Kriisi- ja muutosvaiheen yritykset

Tavoitteet ja toimenpiteet asiakassegmenteittäin vuosille 2015-2016

Tavoitteet

Yritysten nettolisäys 20 yritystä vuodessa, joihin syntyy yhteensä 25 työpaikka.

Tavoitteena on saada kasvuyritysten ja vientiyritysten määrä kansalliselle keskitasolle eli noin 40:ään yritykseen molemmissa ryhmissä.

Vuosittain järjestetään yrityskohtaisia kehittämisohjelmia, joissa tavoitteena on yritysten avainhenkilöäiden aktivoiminen sekä kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksen kehittäminen.

Alueelle sijoittuvat / haluttavat yritykset

Tavoitteena on saada Kalajoelle vuosittain vähintää kaksi tervettä, kasvuhakuista, jo toimivaa yritystä tai yrityksen yksikköä, joissa on potentiaalia kasvaa yli kymmenen työpaikan yrityksiksi/yksiköiksi.

KÄRKIHANKKEET 2015-2016

1. Kaupallisten palvelujen kehittämien ja keskustan kehittäminen. Tavoitteena on saada keskustan kauppakeskuksen toteutus käynnistymään vuoden 2015 aikana.
2. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja yrityshautomo. Tavoitteena on toteuttaa vuonna 2017 yhteinen toisen asteen campusalue.
3. Matkailustrategian ja sen kasvuohjelman mukaiset hankkeet.

Olen edelläolevaan tekstiin merkittynyt sinisellä ne asiat, jotka tunnistan konsulttitoimiston Hoffrenin työksi ja punaisella ne asiat, jotka tunnistan kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin sanelemiksi asioiksi strategiaan. Vastustan jyrkästi tällaisten kärkihankkeiden luettelon hyväksymistä strategiaan. Kauppakeskusvouhotuksessa ei ole mitään järkeä. Kalajoen kaupungin tehtävänä ei ole kauppakeskusten suunnittelu, niin kuin kaupunginjohtaja on ymmärtänyt asian. Molemmat kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin kauppakeskusasiat niin Kalajoen keskustaan kuin Hiekkasärkille ovat tuulentupia eikä niitä tulla koskaan toteuttamaan. Kalajoen kaupungin tehtävänä on vain edellytysten luonti kaupallisille palveluille, ei kauppakeskusten suunnittelu.

Kalajoen valtuuston on jo hylännyt toisen asteen kampusalueen toteutuksen. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari yrittää kaikin keinoin jääräpäisesti tuoda järjettömän kallista ratkaisua Kalajoen veronmaksajien maksettavaksi. Tämä ei käy.

Kolmanten kohtana Kalajoen matkailustrategian hyväksyminen ja sen mukaiset toiminnat. Onneksi kaupunginjohtaja on huomannut, että huomenna ennen valtuuston kokousta informoidaan valtuutettuja ko. matkailustrategista. Kaikki ei nyt mene niin kuin Strömssöössä.