Tuulivoimala ja Raution koulu
Valtuuston kokouksessa
11.11.2014 kritisoin sivistyspuolen laskelmia koulujen osalta ja
totesin, että voin antaa konsulttiapua, jotta laskelmat saadaan
oikeksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä totesi,
että laskelmat on tehty virkavastuulla ja hän luottaa niihin.
Jatkossa sitten katsotaan mikä on virkamiehen ja luottamushenkilön
virkavastuu asioissa. Molemmat toimivat virkavastuulla.
Erkki Ahon puheenvuoro
asiassa Torvenkylän tuulivoimapuiston
osayleiskaava Kalajoen
valtuustoossa 11.11.2014
Tuulivoimaloiden
merkittävin haittatekijä on niiden aiheutama melu. Kyse on
matalajaajuisesta ”bassomelusta”, joka vaimenee vain vähän
ilmakehässä ja talojen rakenteissa. Tyypillisesti yli 2 MW:n
tuulivoimalan tapauksessa tuulen voimakkuudella 8 m/ s erottuu
selvästi jaksollinen (sekunnin välein toistuva) alle 150 Hz:n
taajuinen ääni. Tämä melu erottuu varsinkin iltasin jopa tv:n
äänen yli normaalin suomalaisen omakotitalon sisätiloissa 1500
metrin päässä voimalasta. Melua on verrattu esimerkiksi talon
ulkopuolella olevaan rekan tyhjäkäyntiääneen. Melun häiritsevyys
on kuitenkin paljon suurempi kuin autojen aiheutama melu.
Tuulivoimalan melu aiheuttaa tyypillisesti unettomuutta, verenpaineen
nousua ja tinnitusta. Yleisesit ottan levon määrä ja laatu kärsii.
Suomen
tuulioloissa ja ainakaan nykyisellä tekniikalla tuulivoima ei ole
taloudellisesti kannattavaa. Lukuisat tuulivoimayhtiöt, jotka
voimaloita rakentavat ja ylläpitävät, elävät yksin valtion
tukien varassa, siis veronmaksajien kustannuksella. Saalistajat ovat
löytäneet lihavan paistin.
On
luotu käsittämätön syöttötariffijärjestelmä. Sähkön
pörssihinta on noin 35 euroa megawattitunnilta, minkä
tuulivoimayhtiökin saa myydessään sähköä verkkoon. Valtio onkín
taannut tuulivoimaloille 105,30 euron hinnan eli se maksaa noin 70
euroa tukea jokaisesta megawattitunnista. Tämä tuki maksetaan jopa
kymmenkunta vuotta, käytännössä koko voimalan eliniän ajan.
Tänä
vuonna tämän kannattamattoman toiminnan pönkittäminen maksaa eri
lähteiden mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Tuulivoimalan
rakentamistakin tuetaan ruhtinaallisilla investointiavustuksilla. Jos
valtion tuki lopetetaan, kaikki tuulivoimayhtiöt kaatuvat lyhyen
ajan kuluessa. Tuuli ei pidä niitä pystyssä.
Tuulivoiman
tuotto on parhaimmillaankin vain alle yhden prosentin
kokonaistuotannosta eli sillä ei ole käytännön merkitystä. Kun
tuotto on vielä täysin sattumanvaraista, tuulivoima on enemmänkin
häirikkö sähköverkossa.
Kaikki
tuulimyllyt ovat ulkomaista tuoteta, ja myös rakentajat tulevat
ulkomailta. Myllyn käyttöajaksi on luvattu 30 vuotta. Aika on
osoittanut myllyn kuluvan käyttökelvottomaksi keskimäärin 12
vuodessa.
Kun
voimala tulee vanhaksi tai rikkoutuu ennen aikojaan ja joudutaan
purkamaan, kuka on velvollinen korjaamaan jäljet? Vastaus oli
yksiselitteinen. Maankäyttö- ja rakennuslakiin vedoten maanomistaja
on aina viime kädessä vastuussa, mitä hänen maallaan tapahtuu ja
maksaa kustannukset, MRL 166 §, 170 §, 154 §, 182 §.
Eduskuntaan
34/2012 jätetyn lakiesityksen mukaan muun muassa tähän liittyvät
kustannukset ovat tulossa suoraan ulosottokelpoisiksi.
Herää
kysymys, kuinka moini vuokrasopimuksen allekirjoittanut maanomistaja
on ottanut selvää vastuista, jotka sille voi tulla esimerkiksi,
jos vuokralainen menee konkurssiin tai muuten häipyy rahoineen, ja
voimala jää käyttämättömänä seisomaan. Se on monestakin
syystä puretava.
Laskelmiin
perustuvassa arviossa on ison voimalan purkukustannuksiksi saatu
runsaat 600 000 euroa, ehkä purkamisen saa halvemmallakin
suoritettua. Mutta jos purkukustannukset ovat satojatuhansia, niin
usealle maanomistajalle summa on liian suuri käteisellä
maksettavaksi. Riittäkö sittenkään, vaikka ulosottomies myisi
koko tilan? Jääkö se sitten osaltaan kunnan maksettavaksi,
tulevaisuus näyttää.
Valtuustoilla
tässä maassa on suuri vastuu tällaisen kannattamattoman ja
yhteiskunnalle kalliin toiminna lopettamisessa. Tuulivoimalat
pilaavat maisemaa ja ovat haitaksi ympäristölle, elinkeino- ja
harrastustoiminnalle.
-------------------------
Rakennuksen kunnossapito
Rakennus
ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se
jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja
käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai
rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat
järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne
rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät
energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. (13.4.2007/488)
Kaavassa
suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun
lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä
on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun
tarkoitus. (4.6.2010/499)
Jos
rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan
rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen
korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos
rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus
määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen.
Ennen
korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä
rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan
kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen
välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.
Keskeneräinen rakennustyö tai hylätty rakennus
Jollei
aloitettua rakennustyötä tai muuta toimenpidettä ole saatu
valmiiksi ennen luvan tai viranomaishyväksynnän raukeamista, kunnan
rakennusvalvontaviranomaisen tulee velvoittaa asianomainen
määräajassa saattamaan työ loppuun taikka ryhtymään muihin
toimenpiteisiin, jotka terveellisyyden, turvallisuuden taikka
ympäristölle aiheutuvan haitan tai häiriön vuoksi ovat tarpeen.
Jos
rakennus on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennustyö on jätetty
kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka
ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna
turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Rakennus on myös
riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta.
Rakennuksen purkamisen järjestäminen
Rakennuksen tai sen osan purkaminen tulee järjestää niin, että luodaan edellytykset käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäyttämiselle ja huolehditaan syntyvän rakennusjätteen käsittelystä.
182 §
Uhkasakko ja teettämisuhka
Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. (22.8.2014/682)
Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa(1113/1990) säädetään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti