Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 16.12.2014

Kuva Pahkalan koulun äänestyksestä, miten valtuutetut äänestivät.

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokouksen pääasioiksi nousivat kouluasiat. Varsinainen pääasia eli talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2017 sekä rakentamisohjelma 2015-2019 hyväksyttiin nuijankopauktuksella kun aikaisempina vuosina on käyty asiat pääluokittain läpi.

Kouluasioidenkäsittely on historiallisesti merkittävää. Valtuuston kokouksessa käytiin ankaraa vääntöä Raution koulun osalta. Raution koulun osalta totesin, että tilanne on sama kuin Pahkalan koulun osalla. Laskelmat ovat virheelliset ja totuudenvastaiset. Säästöksi oli laskettu kaaupunginhallituksen esityksessä 231 000 euroa. Laskelma on virheellinen, mutta se oli päätöksenteon pohjana. Laskelmasta puuttui Pöllän koulun remonttikulut sekä monitoimitalon remonttikulut 375 000 euroa. Raution koulua olisi voitu pitää kolme vuotta avoinna jos olisi jätetty Pöllän koulun remontti ja monitoimitalon remontti tekemättä. Tällainen vaikutti minun mielestäni hölmoläisten peiton jatkamiselta.

Valtuustossa käytiin pitkä keskusteu. Valtuutettu Laura Kaattari teki esityksen jota myös minä kannatin.Kaupunginhallituksen jäsen Kullervo Niemelä teki toisenlaisen esityksen, jota kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä kannatti. Aikaerikoista toimintaa kaupunginhallituksen jäseniltä. Tämä esitys oli tarkoitus tulla kaupunginhallituksen esitystä vastaan lopullisessa äänestyksessä. On tässä naurussa pidättelemistä. Tämä kalajokista keskustalaista demokratiaa.

Arvostan erittäin korkealle varavaltuutettu Sari Hihnalan toiminnan. Yleensä neuvottelutaukoa valtuustossa pyytää joku ryhmien puheenjohtajista. Nyt Sari Hihnala varavaltuuttettuna otti ohjat käsiinsä ja pyysi neuvottelutaukoa. Hän huomasi, että jos valtuusto tuossa tilanteessa päättää asiasta, niin asia menee kiville. Siksi neuvottelutauko piti saada aikaan. Erikoista on se, että Sari varmasti tiesi, että hän ei itse voi osallistua ryhmänjohtajien kokoukseen eikä oman ryhmän edustajiin neuvottelussa voi luottaa. He ovat hankkeen pahimmat vastustajat. Siis on luotettava pienryhmien puheenjohtajiin. Vasta myöhemmin huomasin, että kokoomuksen ryhmänjohtaja Hanna Saari ei ollut mukana kokouksessa eikä myöskään kristillisten Veli Ainali. Jos he olisivat olleet mukana niin päätös olisi voinut olla toisenlainen tai ainakin pätöksetekoprosessi. Kukaan ei osannut kaivata näitä henkilöitä ryhmänjohtajien kokoukseen

Neuvottelussa ei saatu yksimielisyyttä aluksi aikaan, koska Raution uutta koulua vastustivat Raili Myllylä, Miika Heikkila, Pekka Märsylä ja Sirkka Alo. Uuden koulun puolesta olivat Hanna Halmeenpää, Jorma Untinen ja Erkki Aho. Pidimme tiukasti kiinni siitä, että päätöksestä pitää tulla konkreettinen. Neuvotteluista oli jostakin syystä pois kokoomuksen ryhmänjohtaja Hanna Saari sekä Kristillisten Veli Ainali.

Tilanne ryhmienjohtajien kokouksessa oli sen verran kiihkeä että kokous pidettiin seisaltaan, koska kukaan ei todennnäköisesti olisi voinut istua rauhassa.

Ensin luulin, että Kaattari ja Niemelä olivat sillä aikaa sorvanneet uuden esityksen, jossa oli konkretiaa mukana. Tiukassa tilanteessa luin paperin nopeasti ja huomasin tekstimuodon RAUTION KOULUN SUUNNITTELU ALOITETAAN VUOTEEN 2019 mennessä. Sanoin heti, että tämä käy minulle. Ehkä se yllätti vastapuolen. Hankkeen vastustajat ryhmänjohtajien kokouksessa tuskin siinä paineessa huomasivat, että suunnittelun aloittamisen takaraja oli määritelty, mutta ei eturajaa. Olin revetä ilossani liitoksistani, kun huomasin asian, mutta onneksi hillitsin tunteeni. Päätösesitys oli parempi kuin mitä olin uskaltanut toivoa. Tämä merkitsee sitä, että Raution koulun suunnittelulle määriteltiin vain takaraja.

Suunnittelu voidaan aloittaa heti, koska asialla on nyt valtuuston yksimielinen päätös.

Valtuuston kokouksen keskeyttämispyynnön äiti on valtuutettu Riitta Tilus. Käytännön toteuttaja Sari Hihnala. Tekstin kirjoittaja on valtuutettu Riitta Tilus ja teksti on pienen ryhmän ajattelun tulos. Tuohon pieneen ryhmään ovat kuuluneet Riitta Tiluksen lisäksi Laura Kaattari, Terttu Myllylahti, Eija Pahkala. Myös Kullervo Niemelä sekä Alpo Murtoniemi ja Ossi Rautakoski lienevät osallistuneet työskentelyyn ainakin sivustakatsojana. Jonkinlaisena sovittelijana on toiminut Juha Nivala Kullervon Niemelän ja Laura Kaattarin välissä. Naisvaltuutetut ovat olleet siis keskeiset toimijat asiassa ja kunnia kuuluu heille. Voin kuvitella miltä tuntui Raution kylähdistyksen nokkahenkilöistä Sari Hihnasta ja Alpo Murtoniemestä, jotka eivät voineet osallistua ryhmien puheenjohtajien neuvotteluun, vaikka varmasti heillä olisi ollut paljon sanottavaa. Olotila oli varmasti rauhaton.

Kullervo Niemelä sai ja otti kunnian itselleen asiassa esittämällä tekstin valtuustosalissa. Ehkä naisvaltuutetut olivat ajatelleet antaa asian Laura Kaattarin esitettäväksi, mutta jostain syystä Kullervo Niemelä oli halunnut ottaa kunnian itselleen.

Voitte kuvitella miltä tuntuu nyt Raution ”kyläpäälliköstä ” valtuutettu Alpo Murtoniemestä, joka on pöytäkirjan tarkistaja tuossa valtuustonkokouksessa. Valtuusto on yksimielisesti hyväksynyt asian ja tekstin, jossa suunnittelun alkurajaa ei ole määritelty. Suunnittelu voi siis alkaa heti.Koulun rakentamispäätös tehdään myöhemmin ja rahoitukseen voidaan käyttää ns. Repo-rahoja, sillä niitä on nyt yli 14 miljoonaa euroa.

Pahkalan koulu päätettiin sulkea äänin 22-13. Himangan miesvaltuutetut todennäköisesti ratkaisivat Pahkalan koulun sulkemisen. Pahkalan koulun osalta käytin puheenvuoron ja totesin, että kaupunginhallituksen päätösesitys perustuu virkavastuulla tehtyyn virheelliseen laskelmaan, jonka mukaan säästö koulun sulkemisesta on 232 000 euroa. Laskelmasta puuttui Raumankarin koulun remonttikulut ja opetuksen siirtymisestä johtuvat kulut. Edellisiltana tekninen johtaja ilmoitti, että laskelmia ei ole tehty joten hän todisti, että laskelmat ovat siltä osin väärät. Myöskään budjettiin ei oltu varattu erillistä määrärahaa Raumankarin koulun remonttia varten. Viisi luokkaa on jakoluokkia, tarvitaan 1-4 ja 6. luokkien oppilaille jaetut ryhmät eli tarvitaan 11 luokkatilaa. Näitä ei ole huomiotu laskelmissa ollenkaan. Totesin, että asia on oppilaiden oikeusturvan kannalta ongelmallinen tilanne.

Mielenkiintoista oli Pahkalan koulun äänestyksessä himankalaisten valtuutettujen äänestyskäyttäytyminen. Himankalaisista Pahkalan koulun lakkauttamisen puolesta äänestivät Päivi Alho, Sami Hänninen, Pekka Märsylä, Alpo Puusaari ja Aulis Vuotila. Äänestystulos oli 22-13. Jos viisi himankalaista olisi äänestänyt oman koulun puolesta niin äänestystulos olisi ollut 18-17 koulun säilyttämisen puolesta. Ehkä eniten selitettävää on valtuutettu Päivi Alholla oman äänestyskäyttäytymisensä johdosta.

Pahkalan koulun päätöksestä tulee valitus Oulun hallinto-oikeuteen. Näin minulle kerrottiin. Valitusperusteista en tiedä, mutta eräs peruste voisi olla Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös, jonka mukaan oppilasmäärän tulee pysyvästi olla alle 38 jos koulu aiotaan sulkea. En muista tarkasti valtuuston päätöksen tekstiä, mutta valtuuston päätöstä ei ole kumottu. Siksi sitä valtuuston tulisi noudattaa tai purkaa tehty päätös. Päätöstä ei ole purettu. Toinen valitusperuste voisi olla säästölaskelman totuudenvastaisuus. Pahkalan koulun lakkauttamisesta ei tule 231 000 euron säästöä. Laskelma on tehty väärin mutta se on tehty virkavastuulla. Onko kysymyksessä virkarikos? Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Laskelmassa kiinteistökulujen osalla on tarkistettavaa ja lisäksi vastaanottavan koulun menoja lisäävää vaikutusta ei ole vähennetty säästölaskelmaesityksestä esim, juuri remonttikulut sekä opetuksen siirtymisen aiheuttamat kulut puuttuu laskelmasta. Raumankarin koululle pitää tehdä opetustiloja useita lisää koska ryhmiä on jaettava. Näitä varten ei edes ole budjetoitu yksilöityä määrärahaa, eikä suunnitelmia ole tehty. Tämä on myös oikeusturvakysymys. Pahkalassa myös vanhuksille on toimitettu ruoat samalla kuljetuksella koululaisten ruokien kanssa. Jos vanhuksille edelleen toimitetaan ruokaa niin ruokakuljetusten kustannuksissa ei tule säästöä. Tässä vain muutama esimerkki väärin tehdystä laskelmasta ja sen käyttäminen päätöksen teon perustana on laitettava Oulun hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Merkittävä asia oli myös kirkonseudun asemakaavan muutos. Kalajoen kaupungin paras tonttialue on odottanut ratkaisuaan jo lähes kaksi vuosikymmentä. Halpa-Halli Oy on odottanut tilaongelmiin ratkaisua useita vuosia. Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on unelmoinut kauppakeskuksesta, jonka suunnitteluun on käytetty kaupunginvaroja ja satoja tuhansia euroja, vaikka asia ei kuulu kuntalain mukaan kunnan tehtäviin. Kunnan tehtävä on vain luoda edellytykset yritystoiminnalle ja antaa vapaan kilpailun ratkaista muut asiat. Nyt kaupunginjohtaja on ottanut asiassa messiaan roolin ja siitä kärsii mielestäni koko Kalajoki ja lähialue.

Erään suunnitelman mukaan alueelle piti tulla kauppakeskus, jossa on 68 liikettä ja paikoitusalue katolla. Tämän suunnitelma isä oli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto. On täysin selvää, ettei Kalajoelle voi tulla Oulun Zeppeliniä suurempaa ostoskeskusta. Lisäksi kaupankäynnin luonne on muuttunut eikä myöskään pienillä yrityksillä ole mahdollisuuksia maksaa korkeita vuokria, mitä grunderit tulisivat vaatimaan yrityksiltä. Ajatus on siis kuolleena syntynyt, mutta kaupunginjohtaja ei anna periksi. Hän on junaillut kolme miljoonaa euroa kaupungin rahaa hankkeeseen, jos kauppakeskukseen sijoitetaan kirjastotilat. Kun tämäkään ei riittänyt niin nyt kaavaesitykseen on lisätty 7-kerroksinen kerrostalo kauppakeskukseen jotta siitä grunderit kiinnostuisivat. Mielestäni tämäkään ajatus ei ole realistinen, koska asunnot on ensiksi myytävä ennenkuin rakennusliike ottaa riskiä. Tämä taas hidastaa Kalajoen keskustan kehittymistä. Aemakaavamuutos mahdollistaa 3-5 vähittäiskaupan suuryksikön muodostumisen, mutta mistä otetaan asiakkaat, kun Ylivieska, Kokkola ja Raahe ovat ajaneet Kalajoen ohi. Lisäksi on otettava huomioon Pyhäjoen ydinvoimalan tulo. Jos Halpa-Halli ei saa tonttia Kalajoelta, niin onko vaarana toimintojen supistaminen ja siirtyminen Pyhäjoelle. Halpa-Halli Oy on lähettänyt Kalajoen kaupunginhallitukselle asiasta selvitysket jo vuonna 2013, mutta kaupunginjohtaja ei ole tuonut niitä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Halpa-Halli Oy on lähettänyt kirjalliset aineistot valtuustoryhmien puheenjohtajille, mutta vieläkään kaupunginhallitus ei ole käsitellyt asiaa.

Kun otetaan huomioon, että Kalajoella on kaupunginjohtajan toimesta toinenkin kauppakeskussuunnitelma tehty ja se sijaitsee Hiekkasärkillä, niin ei voi välttyä vaikutelmalta, että kaupunginjohtaja ei ole parantunut puolangantaudistaan vieläkään.

Siksi suhtadun erittäin kriittisesti kaupunginjohtajan toimintaan. Se on mielestäni kalajokisten edun vastaista toimintaa. Jos Halpa-Halli Oy:lle myydään tontti , niin vanhaan Halpa-Halliin jää tilat ainakin kymmenelle eri liikkeelle. Ymmärrys hoi, äly ala jätä! Kaavaesitys kuitenin hyväksyttiin. Asia oli kuin H.C. Andersenin sadussa: Keisarin uudet vaatteet. Kaikki kehuivat keisarin uusia vaatteita, vaikka keisari olikin alasti.

Kalajoen kaupunginvaltuutetuista 15 valtuutettua jätti edellisessä kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa toivottiin tuulivoimaloiden etäisyydeksi asutuksista 2 kilometriä. Kaupunginhallitus eli Kalajoella sitä voitaisiin nimittää nukkehallituksenksi, hyväksyi suuressa viisaudessaan kaupunginjohtajan esitys siitä, ettei rajaa aseteta. Asia nousi pintaa jälleen kerran Läntisten tuulivooimapuiston osayleiskaavan yhteydessä. Kun tarkemmin selvittelin kuka on Kalajoen tuulivoimaloiden hankemies niin päädyin yhteen ratkaisuun. Näyttää siltä raha ohittaa luontoarvot.

Tärkein asia oli Kalajoen talousarvio vuodelle 2015 hyväksyttiin yhdellä nuijankopautuksella. Saanen kuitenkin esittää muutamia asioita suurelle yleisöllekin tiedoksi:

Talousarvion loppusumma on 99,5 miljoonaa euroa. Vuosikate on 4,2 miljoonaa euroa. Veroprosentti on 20 %. Kaupungin lainamäärä on 38,4 miljoonaa euroa. Lainamäärä asukasta kohti on 3042 euroa.

Hallintopalveluiden osuus budjetista on 3 559 440 euroa. Kehittämispalveluiden osuus 6 310 785 euroa, mikä muodostuu elinkeinopalveluista 1 181 950 ja maaseutupalvelut 5 128 835 euroa. Peruspalveluiden osuus on 41 648 415 euroa. Sivistyspalveluiden osuus 18 733 548 euroa, tekniset palvelut 10 179 000 euroa. Pitkäaikaisia lainoja voidaan lyhentää 4 100 000 euroa. Investointien osuus on 10 179 000 euroa.

Tulopuoli taas muodostuu toimintatuotoista, joiden osuus on 21 202 420 euroa. Verotulojen määräksi on budjetoitu 37 744 000 euroa, valtionosuudet 29 448 187 euroa.

Henkilöstömenot on budejtoitu 44 322 752 euroksi ja palvelujen ostot 29 984 938 euroa.

Tuloveroprosentin korotuksen ohella korotetaan myös kiinteistöveroprosentteja. Kalajoen työttömyysprosentti 10, 2. Kalajoen kaupunki vähentää myös jäsenmaksukulujaan. Kaupunki kuuluu jatkossa vain Pohjois-Pohjanmaan liittoon ja sanoutuu irti Keski-Pohjanmaan liiton jäsenyydestä sekä Kerttu Saalasti-säätiöstä.

Peruspalvelut ja sivistyspalvelut yhdistetään yhden organisaation alaisuuteen. Kalajoen satama yhtiöitetään ja yhtiön hallituksen muodostaa kaupunginhallituksen päätöksellä elinkeino- ja maankäyttötoiminta. En pidä menettelyä oikeana, koska kysymyksessä on poliittinen vallankäyttö, jossa vaaleissa on jaettu valta. Nyt esimerkiksi perussuomalaiset on jätetty syrjään vallanjaosta kokonaan. Pidän menettelyä keskustan taholta törkeänä.

Kaupugin palveluksessa on kaikkiaan yli 1000 henkilöä. Palkkoihin ja palkkioihin on varattu kaikkiaan 33,9 miljoonaa euroa.ICT-päällikön virka muutetaan tietohallintojohtajan viraksi. Ehkä se kuulostaa hienommalta. Perusturvapalveluissa lähihoitajan toimi muutetaan asumispäällikön viraksi. Eikö ole hienoa?

Paikkatietosuunnittelijan toimi muutetaan paikkatietoinsinöörin viraksi. Budjetissa on myös teksti, että Rautioon rakennetaan uusi koulu, mikäli oppilasmäärät ja laadukkaan opetuksen toteuttamismahdollisuudet sitä edellyttävät.

Himangalle rakennetaan uusi perusturvapaleluiden käyttöön asumispalveluyksikkö, kustannusarvio 1,2 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen talonrakennuskohde on keskuskeittiön rakentaminen terveyskeskuksen yhteyteen 2,6 miljoonaa euroa. Nykyisin ruokapalveluista Kalajoen kaupungissa vastaa tekniset palvelut.

Hiekkasärkkien investointihankkeisiin lähinnä kunnallistekniikkaan varataan 150 000 euroja. Kalajoen tien peruskorjaukseen varataan 1,32 miljoonaa euroa, josta ELY rahoittaa 50 %. Liikuntapuistojen korjaamiseen varataan 155 000 euroa. Viemärilaitoksen investointeihin varataan 645 000 euroa. Ventelän pihapiirin kunnostamiseen varataan 250 000 euroa, sama summa myös vuodelle 2016. On kuitenkin todennäköistä, että Arteman korjauskurssille ei ilmoittaudu riittävästi oppilaita ja Ventelän kiinteistöt jäävät korjaamatta. Silloin voidaan määrärahan käyttötarkoitusta muuttaa ja sijoittaa rahat vaikka Hiekkasärkille, koska pysytään budjetin raameissa.

Kalajoen kaupunk tuottaa isäntäkuntamallilla ympäristöterveydenhuoltopalvelut Raahen ja Kalajoen kaupungeille sekä Siikajoen Pyhäjoen ja Merijärven kunnille.

Kalajoki Akatemia, jota juridisesti ei ole olemssa, tuottaa kaupungin vapaa-ajanpalvleut kulttuuri- ja urheluopistomaisesti. Näitä palvleuja ovat kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut. Huom, rautiolaiset, Raution kirjastopalveluista vastaan nyt Kalajoki-Akatemia. Raution kirjaston lakkautti sivistyslautakunta, mutta kyläyhdistys on päättänyt, että kirjasto Rautiossa on ja pysyy.

Liikuntapalveluissa resursseja suunnataan toimintaan, joka parantaa liikuntamahdollisuuksia ja – motivaatiota kaikissa ikä- ja väestöryhmissä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi tai lainkaan.

Tämä tavoite tukee omaa ajatustani siitä, että Kalajoelle toteutetaan ohjelma terveenä vauvasta vaariin. Olen ilmoittanut olevani valmis organisoimaan asian, mutta näyttää tuo byrokratia ja tiettyjen henkilöiden asenteet ja reviiriajattelu olevan vielä toistaiseksi esteenä asiassa.

Jäähalliin rakennetaan pukukoppien laajennus ja saneeraus, määräraha 420 000 euroa. Paloaseman rakentamiseen varataan 3,6 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Raution monitoimikeskuksen remonttiin on varattu rahaa 375 000 euroa. Budjetissa on myös monitoimiareenan rakentaminen. Hankkeelle ei ole vielä määritelty vuotta eikä rakentajaa. Tämä tarkoittaa täysimittaista liikuntahallia. Hiekkasärkkien matkailuteihin on varattu 1,4 miljoonaa euroa, ensi vuodelle kuitenkin vain 150 000 euroa ja loput seuraaville vuosille. Ei siis riitä Pahkalan ja Raution koulujen sulkemisesta saadut säästöt Hiekkasärkkien matkailuteiden rakentamiseen, vaan siihen on käytettävä myös verovaroja.