tiistai 31. toukokuuta 2016

Valtuuston kokous ja iltakoulu 30.05.2016

Kalajoen valtuusto keskusteli pakolaisasiasta

Kalajoen valtuustonkokouksessa hyväksyttiin Kalajoen kaupungin ja Jaakko ja Eero Uunilan välinen maa-alueiden vaihto. Kalajoen kaupunki maksaa välirahaa 63 000 euroa. Valtuusto hyväksyi myös Kalajoen kaupungin ja Leena ja Heikki Junnikkalan maalueiden vaihdon. Kalajoen kaupunki maksaa välirahaa Junnikkaloille 80 000 euroa. Kaupunginvaltuusto myöntää 80 000euron lisämäärärahan vuoden 2016 talousarvioon maa-alueiden hankintaan.
Valtuusto hyväksyi Matkailutien eteläisen liittymän asemakaavamuutokseen.

Kuntalaisaloitteesta ”Kalajoen kouluverkkouudistus” käytiin vilkas keskustelu. Eräät valtuutetut halusivat vielä harkita uudelleen asiaa. He eivät olleet valmiita hyväksymään esitettyä yhtenäiskoulusuunnitelmaa. Minä käytin puheevuoron asiasta ja toivoi opettajien suurempaa roolia suunnittelussa. Olen keskustelut useiden opettajien kanssa asiasta ja jopa pelkäävät tuoda mielipidettään julki asiassa koston pelossa. Mielestäni erityisopetuksen tilat on vielä harkittava uudelleen sekä liikuntatilojen riittävyys. Minun mielestän liikunnanopettajien mielipidettä ei ole otettu riittävästi huomioon. Olin lisäksi huolissani liikuntasalin ilman puhtaudesta. Olin huolissani tilojen riittävyydestä jos tuleekin viisisarjainen koulu. Olen ollut pettynyt siihen, ettei valmistelija ole vastannut sähköposteihin koskien liikuntatilojen riittävyyttä, mahdollisesti rakennettavan kauppakeskuksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä mahdollisesti rakennettavan Pyhäjoen ydinvoimalan vaikutusta yhtenäiskoulusuunnitelmaan.Olen ollut todella huolissani lasten liikenneturvallisuudesta. Sivistysjohtaja antoi mielestäni epätedellisen kuvan opettajien mielipiteiden kuulemisesta. Tämä asai meni kuin kusi lumeen asiaan perehtymättömien valtuutettujen osalta. Valmistelua päätettiin jatkaa, mutta tiedotusvälineet antoivat väärän kuvan käydystä keskustelusta valtuustossa.

Muissa asioissa käsiteltiin parakkikouluasiaa, joka tuotiin kiireellisenä asiana valtuustoon. Asia hyväksyttiin, vaikka parakkikoulun tulevaisuudesta ei ollutkaan varmuutta.

Valtuustoaloitteissa jätin seuraavan valtuustoaloitteen, josta tein Kalajokiseutu-lehden toimitukseen seuraavan sähköpostiviestin:

From: Erkki Aho
Sent: Monday, May 30, 2016 10:37 PM
Subject: valtuustoaloite

Kiireellisesti käsiteltävä valtuustoaloite
Tarjous Kalajoen kaupungille
Pitkäaikaisena kaupunginvaltuutettuna ja liikkeenjohdon konsulttina tarjoudun toteuttamaan Yhteisöstä Voimaa hankkeen 70 000 euron hintaan ilman ESR-rahoitusta. Toteutuksesta annan takuun, että toteutus on 100 kertaa hyödyllisempi ja tuloksellisempi kuin nyt perustusturvalautakunnan hyväksymällä hankkeella. Hyväksyessään tarjoukseni Kalajoen kaupunki säästää lähes 40 000 euroa ja Suomen valtio lähes 440 000 euroa.
Kalajoella 30.05.2016
Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky
Erkki Aho
toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Hankesuunnitelma ja budjetti

Erkki Ahon työkokemus

Valtuustoaloitteen tarkoituksena on herättää keskustelua hankkeista ja niiden järkevyydestä yhteiskunnan kannalta katsottuna. Mielestäni hankkeet ovat yhteiskunnan löysän rahan väärinkäyttämistä. Hankkeella ei ole selkeää liikeideaa. Liikeidean keskeinen asiasisältö on mitä – kenelle – miten. Mitä hanke tarjoaa? Hankesuunnitelman mukaan hankeen uutuusarvona on kyläpajatoiminnan aloittaminen. Mikä on kyläpaja? Sitä ei ole missään tarkemmin esitelty. Se on pelkkä fraasi, jolla mielestäni hämätään rahoittajia. Kenelle hanke on tarkoitettu? Hankesuunnitelman mukaan: - osallistuvia henkilöitä on yhteensä 170, joista 120 työttömiä ja 50 työmarkkinoiden ulkopuolella olevia. Nyt kukaan ei tiedä keitä nämä henkilöt ovat nimeltään. Ne ovat salassapidon alaisia asioita, joita eivät edes hankkeenvetäjät tiedä. Miten kohderyhmä tavoitetaan ? Kukaan ei tiedä miten nämä henkilöt tavoitetaan, koska ei tiedetä keitä nämä henkilöt ovat. Hankkeen kustannusarvio on 548 946 euroa, josta Kalajoen kaupungin osuus on 109 789 euroa. Hankkeen kuluista 395 460 euroa menee palkkakuluihin. Hankkeelle on palkattu kaksi ohjaajaa, jotka pääasiassa istuvat Jokisuun koulun yläkerrassa.
Itse olen valmis toteuttamaan hankkeen 70 000 eurolla ja antamaan takuun siitä, että toteutus on vähintäänkin 100 kertaa hyödyllisempi ja tuloksellisempi kuin nyt perusturvalautakunnassa päätetty toteutus.

Erkki Aho

Valtuustonkokouksen jälkeen oli iltakoulu, jossa esiteltiin Kalajoen Vuokra-asuntojen tilanne ja tilinpäätös. Tällä hetkellä on muutama vapaa asunto. Markku Ojala esitteli Kalajoen Lämpö Oy:n toimintaa ja tilinpäätöstä. Pauli Sarpola esitteli Kalajoen Satama Oy:n toimintaa ja tilinpäätöstä. Janne Anttila esitteli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimintaa ja tilinpäätöstä. Kaikkien esittelijöiden osalta olisin toivonut materiaalin lähettämistä etukäteen. Nyt esittelyt olivat varsin raskassoutuisia. Kalajoen Hiekkasärkkien tulot muodostuvat kylpylän tuloista pääasiassa. Siis veronmaksajat maksavat kulut ja Hiekkasärkät Oy ottaa tulot. Hiekkasärkkien tilinpäätöksessä oli tehty alaskirjauksia ja sillä on ollut vaikutusta tulokseen.


Valtuustonkokouksen jälkeen sosiaalipuolen johtajat esittelivat ELY-keskuksen esitystä pakolaisten ottamisesta. Kalajoen kiintiöksi on esitetty 25 henkilöä. Esittelijöiden optimistisen käsityksen mukaan Kalajoki voi ottaa 10-15 pakoilaista. Heillä oli ylioptmistinen nkemys pakolaisten työllistymisestä maataloudessa. Homma ei oikein ollut hanskassa. Osalla valtuutetuista oli todella ruusuinen kuva pakolaisasiassa. He eivät todennäköisesti ymmärrä pakolaisten tilanne ja tunnekokemuksia. Minä esitin, että asiat on valmisteltava kunnolla ennenkuin päätöksiä tehdään. Tärkeä on kielikoulutus ja opetusresurssien varmistaminen. On varmistettava kotouttaminen. On varmistettava myös sosiaalipuolen palvelut sekä terveyspuolen palvelut. Vihjaisin myös siitä, että jos Kalajoella hoidetaan pakolaisasia hyvin niin pakolaisia riittää.

perjantai 13. toukokuuta 2016

Kalajoen Hiekkasärkät valtakunnallisesti arvokas maisema-alue vai onko?



Kalajoella tehdään nyt Kalajoen Hiekkasärkkien tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä. Kalajoen Hiekkasärkät on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kalajoen kaupunki ( kaupunginjohtaja Jukka Puoskari) haluaa Kalajoen Hiekkasärkät pois valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luettelosta. Näin olen asian ymmärtänyt. Asiaa on käsitelty Kalajoen kaupunginhallituksen kokouksessa ja kaupunginhallituksen joo-miehet ja joo-naiset ovat olleet samaa mieltä.

Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet




Kalajoen Hiekkasärkkien luonnosta on tehty tutkimusraportti II 1995. Julkaisu on Oulun yliopiston maantieten laitoksen ja Pohjois-Suomen maantieteellisen seura ry:n julkaisu numero 2/1995. Valitettavasti tämä on jäänyt huomioonottamatta Kalajoen kaupungin toimissa Hiekkasärkkien suunnitelussa, jossa rahanahneudella on keskeinen rooli. Toivon, että kalajokiset ovat nyt aktiivisia asian suhteen. Kalajoen Hiekkasärkät on kohta menetetty alue ja siitä on vain muisto jäljellä.

Mikä Raution koulun kohtalo?



Raution koulu on maakunnallisesti arvokas kiinteistä ja siksi sitä ei noin vain voi purkaa. Kalajoen kaupungin teknisellä toimistolla tuskin oli tiedossa se, että Raution koulu on maakunnallisesti arvokas kiinteistö. Yleensä maakunnallisesti arvokkaat kiinteistöt on suojeltu maakuntakaavalla. Valitettavasti nyt en pysty tarkistamaan Raution koulun osalta tilanetta eli sitä, onko se maakuntakaavalla suojeltu niin kuin pitäisi olla.

Maakunnallisesti arvokkaat kiinteistöt


Maakunnallisesti arvokas kiinteistö

kohteen nimi: Raution koulu kunta:

Kalajoki kiinteistötunnus: 208-415-5-29 kylä/k.osa: Rautio tyyppi: opetus ja koulutus ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite:
1955 arvottaminen: maakunnallisesti arvokas kuvaus: Rautiontien varteen maisemassa näkyvästi pellon keskelle sijoittuva kookas koulurakennus alkuperäisine piharakennuksineen. Raution koulu on tyypillinen 1950-luvun kaksikerroksinen satulakattoinen tiilirakenteinen rapattu koulurakennus. Rakennuksen massoittelussa on käytetty 1960-luvulle tyypillistä keinoa porrastaa massaa osissa matalammaksi ja taaemmaksi niin, että kokonaisuus näyttää suhteikkaammalta ja osa katon lappeista näyttää muodostuvan pulpetin muotoon. Rakennuksesta on hahmotettavissa neljää eri kokoista massaa. Koulun päätyyn liittyy myös lähes koko rakennuksen korkuinen porrasikkuna sekä räystään alle sijoitettu kuusikulmainen ikkuna.

historia: Raution kirkonkylän kansakoulun opetustyö aloitettiin 16. syyskuuta 1889 Lukkarin puustellissa. Keväällä 1891 kuntakokous on ”lupausten mukaan ja pitemmän aikaa tuumittua” ostanut 300 markalla uuden koulun paikaksi Hiskias Aaponpoia Räihältä ”Pappilan maan rajalta Sysimehtän ja Matti Hanhinevan Torpanmaan paikalta peltoa yhden tynnyrinalan ja kartanon maan tonttia puolen tynnyrin alan”. Koulun rakennettiin 1892 ja sitä varten on Raution koulupiirin asukkailta kannettiin kahteen otteeseen yhteensä noin 2 000 markkaa. Pääurakoitsijana toimi Jaakko Antinpoika Takkunen, joka huutokaupassa otti tehdäkseen ”rakennuksen salvaamisen ja veistämisen sisältä ja päältä ja päätyin lautottamisen ponttaamalla ja vesikaton tekemisen asfalttihuovasta 540 markan summasta. Alusta alkaen oli kirkonkylän koulu varsin sivussa muusta asutuksesta ja koulun paikkaa valittaessa lieneekin painavimpana syynä ollut pappilan läheisyys. Rakentamisen kannalta maaperän laatu oli huonoa ja jo pian koulun aloittamisen jälkeen ovat johtokunnan jäsenet useinkin joutuneet pohtimaan korjaustöitä ja niistä aiheutuneita pulmia. Syksyllä 1920 oli koululle vuokrattava lisätiloja lukkari Jokelinin puustellista. Varsinaiseen koulutaloon saatiin sähköt 1922 lopulla. Yli neljännesvuosisata myöhemmin 1949 valtuusto myönsi 30 000 markkaa sähköjohtojen uusimiseen, kun silloin sähkönjakelua hoitaneelta Korpelan Voima Oy:ltä oli tullut määräys, että sisätilojen sähköjohdot on uudistettava laillisiksi.

Vuonna 1952 vuokrattiin alakoulua varten luokkahuone koulun viereisestä pappilan väentuvasta ja samana vuonna rakennettiin koululle uusi sauna. Koulun laajentaminen tuli esille seuraavana vuonna ja johtokunta esitti jälleen koulun rakentamista uuteen paikkaan, koska ”nykyisen koulun paikka on sekä asemansa että maan laatua ajatellen sellainen, että ei ole tarkoituksenmukaista tähän koulua rakentaa. Kunnanvaltuustokin oli nyt samaa mieltä ja koulun paikaksi ostettiin maantien varresta Antti Niskalta 63 aaria maata. Koululle hyväksyttiin Jukka-tyyppipiirustukset ja rakennusulupa saatiin syyskuun alusta 1954. Tiilirakenteinen koulu valmistui kunnan omana työnä 1955 ja sen kustannukset olivat noin 23 miljoonaa markkaa. Koulun tilavuus oli noin 3300 kuutiometriä ja talousrakennuksen tilavuus noin 330 kuutiometriä. arviointi: MRKY 15: H, R, M

Raution koulun historia

Raution koulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Pöllän ja Tyngän kouluihin vuonna 2015. Raution koulun kirjapitoarvo kaupungin tasessa on n. 150 000 euroa. Koulun lopettamisen jälkeen on tehtävä tämänsuuruinen alaskirjaus. Koulun tontin hinta kirjapidossa on 2511 euroa. Kalajoen kaupungin tekniselle lautakunnalle oltiin jo ehdottamassa koulun purkua, mikä olisi tullut maksamaan n. 70 000 euroa. Minä puutuin asioiden kulkuun ja voitiin estää purkupäätöksen aikaansaanti. Koululta on katkaistu lämpö, mikä on mielestäni aika kyseenalainen operaatio, koska koulu on maakunnallinen suojelukohde ja suojeluvastuu on Kalajoen kaupungilla. Huomasin, että Raution kylätoimikunnan jäsenet eivät olleet tarkasti perehtyneet tehtyyn selvitykseen.



Raution koulusta on tehty kuntotutkimus 12.2.2016. Pöllän koulusta ei tehty kuntotutkimusta, vaan oppilaat siirrettiin sinne ilman kuntotutkimusta. Näin vältyttiin suuremmilta ongelmilta. Menettelytapa on mielestäni kuitenkin aika arveluttava eikä saisi kuulua Kalajoen kaupungin toimintatapoihin.


Raution koulusta on teetetty haitta-ainetutkimus rakennuksen purkua varten 14.4.2016. Mielestäni tässä asiassa on hätiköity, koska purkaminen ei ole realistinen vaihtoehto rakennukselle, koska se on maakunnallisesti arvokas kiinteistö.

Olin paikalla kun Raution kylätoimikunta käsitteli Raution koulun asiaa. Kylätoimikunnalla oli ongelmana se, että kylätoimikunnan talous oli aika ohuella pohjalla. Kylätoimikunta ei ehkä voi ottaa vastaan Raution koulua vaikka se saisi sen lahjoituksena. Kylätoimikunnalla ei ollut ideoita koulun käytölle. Kylätoimikunnalla on kuitenkin intressiä saada toimitilaa ainakin Raution kunnan ja yhdistysten arkistoja varten. Raution kylätoimikunnan jäsenillä ei ole näyttänyt olevan tunnesiteitä Raution koulua kohtaan puheenjohtajaa lukuunottamatta.

Mielestäni Raution kehittämisestä on tehtävä kokonaissuunnitelma, johon kuuluu maakäyttö, elinkeinotoiminta, uusi ekologinen koulu, Raution kyläyhdistyksen toiminta ( entinen osuuskaupan myymälän alue) ja Raution ja Pöllän koulujen jatkokäyttö niiden lopettamisen jälkeen. Nyt tällainen suunnitelma puuttuu. Jotenkin jäi sellainen kuva, että rautiolaiset odottavat että jotain ihmeellistä tapahtuu heidän odotellessa ja ihmetellessä.


Mielestäni Raution koulusta on tehtävä toimintakeskus kuten olen jo aikaisemminkin esittänyt. Jos olisin nuorempi, niin toteuttasin tekemäni suunitelman. Ehkä se on vieläkin mahdollista. Suunnitelmani sisälsi kirjaston, taidenäyttelytilat, kuntosalin, ruoka- ja kahvipaikan, arkistotilat, liiketoimintaa, jota en tässä yhteydessä mainitse ( kaksi toiminnallista pistettä, joilla voidaan kattaa pääosa toiminnan kuluista). Jos Raution kyläyhdistys lahjoittaa kirjat konsulttitoimisto Erkki Aho Ky:lle, niin voimme toteuttaa kirjaston tekemisen Raution koululle. Luonnollisesti asioiden toteuttamiseen tarvitaan yhteistyötä ja apuvoimia, mutta kaikki on mahdollista. Tämä edellyttää sitä, että Kalajoen kaupunki myy tontin kirjanpitoarvolla konsulttitoimisto Erkki Aho Ky:lle sekä lahjoittaa koulun rakennukset ja tekee pienet korjaukset ennen lahjoitusta.