lauantai 4. kesäkuuta 2016

Vaiettu valtuustoaloite

From: Erkki Aho
Sent: Monday, May 30, 2016 10:37 PM
Subject: valtuustoaloite

Kiireellisesti käsiteltävä valtuustoaloite
Tarjous Kalajoen kaupungille

Pitkäaikaisena kaupunginvaltuutettuna ja liikkeenjohdon konsulttina tarjoudun toteuttamaan Yhteisöstä Voimaa hankkeen 70 000 euron hintaan ilman ESR-rahoitusta. Toteutuksesta annan takuun, että toteutus on 100 kertaa hyödyllisempi ja tuloksellisempi kuin nyt perustusturvalautakunnan hyväksymällä hankkeella. Hyväksyessään tarjoukseni Kalajoen kaupunki säästää lähes 40 000 euroa ja Suomen valtio lähes 440 000 euroa.

Kalajoella 30.05.2016
Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky
Erkki Aho
toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu

Hankesuunnitelma ja budjetti

Erkki Ahon työkokemus

Valtuustoaloitteen tarkoituksena on herättää keskustelua hankkeista ja niiden järkevyydestä yhteiskunnan kannalta katsottuna. Mielestäni hankkeet ovat yhteiskunnan löysän rahan väärinkäyttämistä. Hankkeella ei ole selkeää liikeideaa. Liikeidean keskeinen asiasisältö on mitä – kenelle – miten. Mitä hanke tarjoaa? Hankesuunnitelman mukaan hankeen uutuusarvona on kyläpajatoiminnan aloittaminen. Mikä on kyläpaja? Sitä ei ole missään tarkemmin esitelty. Se on pelkkä fraasi, jolla mielestäni hämätään rahoittajia. Kenelle hanke on tarkoitettu? Hankesuunnitelman mukaan: - osallistuvia henkilöitä on yhteensä 170, joista 120 työttömiä ja 50 työmarkkinoiden ulkopuolella olevia. Nyt kukaan ei tiedä keitä nämä henkilöt ovat nimeltään. Ne ovat salassapidon alaisia asioita, joita eivät edes hankkeenvetäjät tiedä. Miten kohderyhmä tavoitetaan ? Kukaan ei tiedä miten nämä henkilöt tavoitetaan, koska ei tiedetä keitä nämä henkilöt ovat. Hankkeen kustannusarvio on 548 946 euroa, josta Kalajoen kaupungin osuus on 109 789 euroa. Hankkeen kuluista 395 460 euroa menee palkkakuluihin. Hankkeelle on palkattu kaksi ohjaajaa, jotka pääasiassa istuvat Jokisuun koulun yläkerrassa.
Itse olen valmis toteuttamaan hankkeen 70 000 eurolla ja antamaan takuun siitä, että toteutus on vähintäänkin 100 kertaa hyödyllisempi ja tuloksellisempi kuin nyt perusturvalautakunnassa päätetty toteutus.

Erkki Aho


Opettajakunta älähti odotetusti


Viime valtuuston kokouksessa sivistysjohtaja esitteli Merenojan yhtenäiskoulun suunnitelmaan. Käytin valtuuston kokouksessa useita puheenvuoroja siitä, että opettajakunnan mielipide pitää ottaa paremmin huomioon suunnitelussa, koska he ovat asiantuntijoita ja tilojen käyttäjiä. Yhtenäiskoulu palvelee kalajokisia 30-40-vuotta ja siksi on tärkeää, että opettajakunta on motivoitunut yhtenäiskoulun suunnitteluun. Valitettavasti nyt on käynyt ilmi, että yksittäiset opettajat eivät uskalla tuoda mielipiteitään julki. Eräs opettaja totesi, että on parempi olla hiljaa, sillä voi joutui koston kohteeksi mielipitensä vuoksi, jos se on sivistysjohtajan mielipiteen vastainen. Mielestäni tämä oli hälyyttävä merkki. Valtuuston kokouksessakaan opettajavaltuutetut eivät mielestäni uskaltaneet riittävän selkeästi tuoda esille omia mielipiteitään. Mielestäni liikenneturvallisuusselvitys puuttuu vielä kokoaan Merenojan yhtenäiskoulun osalta. Valtuuston kokouksen jälkeen opettajakunta on aktivoitunut yhteisrintamassa. Ehkä siksi, ettei kukaan joudu koston kohteeksi mielipiteensä vuoksi. Tässä opettajakunnan kannanotto asiaan:





tiistai 31. toukokuuta 2016

Valtuuston kokous ja iltakoulu 30.05.2016

Kalajoen valtuusto keskusteli pakolaisasiasta

Kalajoen valtuustonkokouksessa hyväksyttiin Kalajoen kaupungin ja Jaakko ja Eero Uunilan välinen maa-alueiden vaihto. Kalajoen kaupunki maksaa välirahaa 63 000 euroa. Valtuusto hyväksyi myös Kalajoen kaupungin ja Leena ja Heikki Junnikkalan maalueiden vaihdon. Kalajoen kaupunki maksaa välirahaa Junnikkaloille 80 000 euroa. Kaupunginvaltuusto myöntää 80 000euron lisämäärärahan vuoden 2016 talousarvioon maa-alueiden hankintaan.
Valtuusto hyväksyi Matkailutien eteläisen liittymän asemakaavamuutokseen.

Kuntalaisaloitteesta ”Kalajoen kouluverkkouudistus” käytiin vilkas keskustelu. Eräät valtuutetut halusivat vielä harkita uudelleen asiaa. He eivät olleet valmiita hyväksymään esitettyä yhtenäiskoulusuunnitelmaa. Minä käytin puheevuoron asiasta ja toivoi opettajien suurempaa roolia suunnittelussa. Olen keskustelut useiden opettajien kanssa asiasta ja jopa pelkäävät tuoda mielipidettään julki asiassa koston pelossa. Mielestäni erityisopetuksen tilat on vielä harkittava uudelleen sekä liikuntatilojen riittävyys. Minun mielestän liikunnanopettajien mielipidettä ei ole otettu riittävästi huomioon. Olin lisäksi huolissani liikuntasalin ilman puhtaudesta. Olin huolissani tilojen riittävyydestä jos tuleekin viisisarjainen koulu. Olen ollut pettynyt siihen, ettei valmistelija ole vastannut sähköposteihin koskien liikuntatilojen riittävyyttä, mahdollisesti rakennettavan kauppakeskuksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä mahdollisesti rakennettavan Pyhäjoen ydinvoimalan vaikutusta yhtenäiskoulusuunnitelmaan.Olen ollut todella huolissani lasten liikenneturvallisuudesta. Sivistysjohtaja antoi mielestäni epätedellisen kuvan opettajien mielipiteiden kuulemisesta. Tämä asai meni kuin kusi lumeen asiaan perehtymättömien valtuutettujen osalta. Valmistelua päätettiin jatkaa, mutta tiedotusvälineet antoivat väärän kuvan käydystä keskustelusta valtuustossa.

Muissa asioissa käsiteltiin parakkikouluasiaa, joka tuotiin kiireellisenä asiana valtuustoon. Asia hyväksyttiin, vaikka parakkikoulun tulevaisuudesta ei ollutkaan varmuutta.

Valtuustoaloitteissa jätin seuraavan valtuustoaloitteen, josta tein Kalajokiseutu-lehden toimitukseen seuraavan sähköpostiviestin:

From: Erkki Aho
Sent: Monday, May 30, 2016 10:37 PM
Subject: valtuustoaloite

Kiireellisesti käsiteltävä valtuustoaloite
Tarjous Kalajoen kaupungille
Pitkäaikaisena kaupunginvaltuutettuna ja liikkeenjohdon konsulttina tarjoudun toteuttamaan Yhteisöstä Voimaa hankkeen 70 000 euron hintaan ilman ESR-rahoitusta. Toteutuksesta annan takuun, että toteutus on 100 kertaa hyödyllisempi ja tuloksellisempi kuin nyt perustusturvalautakunnan hyväksymällä hankkeella. Hyväksyessään tarjoukseni Kalajoen kaupunki säästää lähes 40 000 euroa ja Suomen valtio lähes 440 000 euroa.
Kalajoella 30.05.2016
Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky
Erkki Aho
toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Hankesuunnitelma ja budjetti

Erkki Ahon työkokemus

Valtuustoaloitteen tarkoituksena on herättää keskustelua hankkeista ja niiden järkevyydestä yhteiskunnan kannalta katsottuna. Mielestäni hankkeet ovat yhteiskunnan löysän rahan väärinkäyttämistä. Hankkeella ei ole selkeää liikeideaa. Liikeidean keskeinen asiasisältö on mitä – kenelle – miten. Mitä hanke tarjoaa? Hankesuunnitelman mukaan hankeen uutuusarvona on kyläpajatoiminnan aloittaminen. Mikä on kyläpaja? Sitä ei ole missään tarkemmin esitelty. Se on pelkkä fraasi, jolla mielestäni hämätään rahoittajia. Kenelle hanke on tarkoitettu? Hankesuunnitelman mukaan: - osallistuvia henkilöitä on yhteensä 170, joista 120 työttömiä ja 50 työmarkkinoiden ulkopuolella olevia. Nyt kukaan ei tiedä keitä nämä henkilöt ovat nimeltään. Ne ovat salassapidon alaisia asioita, joita eivät edes hankkeenvetäjät tiedä. Miten kohderyhmä tavoitetaan ? Kukaan ei tiedä miten nämä henkilöt tavoitetaan, koska ei tiedetä keitä nämä henkilöt ovat. Hankkeen kustannusarvio on 548 946 euroa, josta Kalajoen kaupungin osuus on 109 789 euroa. Hankkeen kuluista 395 460 euroa menee palkkakuluihin. Hankkeelle on palkattu kaksi ohjaajaa, jotka pääasiassa istuvat Jokisuun koulun yläkerrassa.
Itse olen valmis toteuttamaan hankkeen 70 000 eurolla ja antamaan takuun siitä, että toteutus on vähintäänkin 100 kertaa hyödyllisempi ja tuloksellisempi kuin nyt perusturvalautakunnassa päätetty toteutus.

Erkki Aho

Valtuustonkokouksen jälkeen oli iltakoulu, jossa esiteltiin Kalajoen Vuokra-asuntojen tilanne ja tilinpäätös. Tällä hetkellä on muutama vapaa asunto. Markku Ojala esitteli Kalajoen Lämpö Oy:n toimintaa ja tilinpäätöstä. Pauli Sarpola esitteli Kalajoen Satama Oy:n toimintaa ja tilinpäätöstä. Janne Anttila esitteli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimintaa ja tilinpäätöstä. Kaikkien esittelijöiden osalta olisin toivonut materiaalin lähettämistä etukäteen. Nyt esittelyt olivat varsin raskassoutuisia. Kalajoen Hiekkasärkkien tulot muodostuvat kylpylän tuloista pääasiassa. Siis veronmaksajat maksavat kulut ja Hiekkasärkät Oy ottaa tulot. Hiekkasärkkien tilinpäätöksessä oli tehty alaskirjauksia ja sillä on ollut vaikutusta tulokseen.


Valtuustonkokouksen jälkeen sosiaalipuolen johtajat esittelivat ELY-keskuksen esitystä pakolaisten ottamisesta. Kalajoen kiintiöksi on esitetty 25 henkilöä. Esittelijöiden optimistisen käsityksen mukaan Kalajoki voi ottaa 10-15 pakoilaista. Heillä oli ylioptmistinen nkemys pakolaisten työllistymisestä maataloudessa. Homma ei oikein ollut hanskassa. Osalla valtuutetuista oli todella ruusuinen kuva pakolaisasiassa. He eivät todennäköisesti ymmärrä pakolaisten tilanne ja tunnekokemuksia. Minä esitin, että asiat on valmisteltava kunnolla ennenkuin päätöksiä tehdään. Tärkeä on kielikoulutus ja opetusresurssien varmistaminen. On varmistettava kotouttaminen. On varmistettava myös sosiaalipuolen palvelut sekä terveyspuolen palvelut. Vihjaisin myös siitä, että jos Kalajoella hoidetaan pakolaisasia hyvin niin pakolaisia riittää.

perjantai 13. toukokuuta 2016

Kalajoen Hiekkasärkät valtakunnallisesti arvokas maisema-alue vai onko?



Kalajoella tehdään nyt Kalajoen Hiekkasärkkien tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä. Kalajoen Hiekkasärkät on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kalajoen kaupunki ( kaupunginjohtaja Jukka Puoskari) haluaa Kalajoen Hiekkasärkät pois valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luettelosta. Näin olen asian ymmärtänyt. Asiaa on käsitelty Kalajoen kaupunginhallituksen kokouksessa ja kaupunginhallituksen joo-miehet ja joo-naiset ovat olleet samaa mieltä.

Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet




Kalajoen Hiekkasärkkien luonnosta on tehty tutkimusraportti II 1995. Julkaisu on Oulun yliopiston maantieten laitoksen ja Pohjois-Suomen maantieteellisen seura ry:n julkaisu numero 2/1995. Valitettavasti tämä on jäänyt huomioonottamatta Kalajoen kaupungin toimissa Hiekkasärkkien suunnitelussa, jossa rahanahneudella on keskeinen rooli. Toivon, että kalajokiset ovat nyt aktiivisia asian suhteen. Kalajoen Hiekkasärkät on kohta menetetty alue ja siitä on vain muisto jäljellä.

Mikä Raution koulun kohtalo?



Raution koulu on maakunnallisesti arvokas kiinteistä ja siksi sitä ei noin vain voi purkaa. Kalajoen kaupungin teknisellä toimistolla tuskin oli tiedossa se, että Raution koulu on maakunnallisesti arvokas kiinteistö. Yleensä maakunnallisesti arvokkaat kiinteistöt on suojeltu maakuntakaavalla. Valitettavasti nyt en pysty tarkistamaan Raution koulun osalta tilanetta eli sitä, onko se maakuntakaavalla suojeltu niin kuin pitäisi olla.

Maakunnallisesti arvokkaat kiinteistöt


Maakunnallisesti arvokas kiinteistö

kohteen nimi: Raution koulu kunta:

Kalajoki kiinteistötunnus: 208-415-5-29 kylä/k.osa: Rautio tyyppi: opetus ja koulutus ajoitus: 1945-1974 ajoitusselite:
1955 arvottaminen: maakunnallisesti arvokas kuvaus: Rautiontien varteen maisemassa näkyvästi pellon keskelle sijoittuva kookas koulurakennus alkuperäisine piharakennuksineen. Raution koulu on tyypillinen 1950-luvun kaksikerroksinen satulakattoinen tiilirakenteinen rapattu koulurakennus. Rakennuksen massoittelussa on käytetty 1960-luvulle tyypillistä keinoa porrastaa massaa osissa matalammaksi ja taaemmaksi niin, että kokonaisuus näyttää suhteikkaammalta ja osa katon lappeista näyttää muodostuvan pulpetin muotoon. Rakennuksesta on hahmotettavissa neljää eri kokoista massaa. Koulun päätyyn liittyy myös lähes koko rakennuksen korkuinen porrasikkuna sekä räystään alle sijoitettu kuusikulmainen ikkuna.

historia: Raution kirkonkylän kansakoulun opetustyö aloitettiin 16. syyskuuta 1889 Lukkarin puustellissa. Keväällä 1891 kuntakokous on ”lupausten mukaan ja pitemmän aikaa tuumittua” ostanut 300 markalla uuden koulun paikaksi Hiskias Aaponpoia Räihältä ”Pappilan maan rajalta Sysimehtän ja Matti Hanhinevan Torpanmaan paikalta peltoa yhden tynnyrinalan ja kartanon maan tonttia puolen tynnyrin alan”. Koulun rakennettiin 1892 ja sitä varten on Raution koulupiirin asukkailta kannettiin kahteen otteeseen yhteensä noin 2 000 markkaa. Pääurakoitsijana toimi Jaakko Antinpoika Takkunen, joka huutokaupassa otti tehdäkseen ”rakennuksen salvaamisen ja veistämisen sisältä ja päältä ja päätyin lautottamisen ponttaamalla ja vesikaton tekemisen asfalttihuovasta 540 markan summasta. Alusta alkaen oli kirkonkylän koulu varsin sivussa muusta asutuksesta ja koulun paikkaa valittaessa lieneekin painavimpana syynä ollut pappilan läheisyys. Rakentamisen kannalta maaperän laatu oli huonoa ja jo pian koulun aloittamisen jälkeen ovat johtokunnan jäsenet useinkin joutuneet pohtimaan korjaustöitä ja niistä aiheutuneita pulmia. Syksyllä 1920 oli koululle vuokrattava lisätiloja lukkari Jokelinin puustellista. Varsinaiseen koulutaloon saatiin sähköt 1922 lopulla. Yli neljännesvuosisata myöhemmin 1949 valtuusto myönsi 30 000 markkaa sähköjohtojen uusimiseen, kun silloin sähkönjakelua hoitaneelta Korpelan Voima Oy:ltä oli tullut määräys, että sisätilojen sähköjohdot on uudistettava laillisiksi.

Vuonna 1952 vuokrattiin alakoulua varten luokkahuone koulun viereisestä pappilan väentuvasta ja samana vuonna rakennettiin koululle uusi sauna. Koulun laajentaminen tuli esille seuraavana vuonna ja johtokunta esitti jälleen koulun rakentamista uuteen paikkaan, koska ”nykyisen koulun paikka on sekä asemansa että maan laatua ajatellen sellainen, että ei ole tarkoituksenmukaista tähän koulua rakentaa. Kunnanvaltuustokin oli nyt samaa mieltä ja koulun paikaksi ostettiin maantien varresta Antti Niskalta 63 aaria maata. Koululle hyväksyttiin Jukka-tyyppipiirustukset ja rakennusulupa saatiin syyskuun alusta 1954. Tiilirakenteinen koulu valmistui kunnan omana työnä 1955 ja sen kustannukset olivat noin 23 miljoonaa markkaa. Koulun tilavuus oli noin 3300 kuutiometriä ja talousrakennuksen tilavuus noin 330 kuutiometriä. arviointi: MRKY 15: H, R, M

Raution koulun historia

Raution koulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin Pöllän ja Tyngän kouluihin vuonna 2015. Raution koulun kirjapitoarvo kaupungin tasessa on n. 150 000 euroa. Koulun lopettamisen jälkeen on tehtävä tämänsuuruinen alaskirjaus. Koulun tontin hinta kirjapidossa on 2511 euroa. Kalajoen kaupungin tekniselle lautakunnalle oltiin jo ehdottamassa koulun purkua, mikä olisi tullut maksamaan n. 70 000 euroa. Minä puutuin asioiden kulkuun ja voitiin estää purkupäätöksen aikaansaanti. Koululta on katkaistu lämpö, mikä on mielestäni aika kyseenalainen operaatio, koska koulu on maakunnallinen suojelukohde ja suojeluvastuu on Kalajoen kaupungilla. Huomasin, että Raution kylätoimikunnan jäsenet eivät olleet tarkasti perehtyneet tehtyyn selvitykseen.



Raution koulusta on tehty kuntotutkimus 12.2.2016. Pöllän koulusta ei tehty kuntotutkimusta, vaan oppilaat siirrettiin sinne ilman kuntotutkimusta. Näin vältyttiin suuremmilta ongelmilta. Menettelytapa on mielestäni kuitenkin aika arveluttava eikä saisi kuulua Kalajoen kaupungin toimintatapoihin.


Raution koulusta on teetetty haitta-ainetutkimus rakennuksen purkua varten 14.4.2016. Mielestäni tässä asiassa on hätiköity, koska purkaminen ei ole realistinen vaihtoehto rakennukselle, koska se on maakunnallisesti arvokas kiinteistö.

Olin paikalla kun Raution kylätoimikunta käsitteli Raution koulun asiaa. Kylätoimikunnalla oli ongelmana se, että kylätoimikunnan talous oli aika ohuella pohjalla. Kylätoimikunta ei ehkä voi ottaa vastaan Raution koulua vaikka se saisi sen lahjoituksena. Kylätoimikunnalla ei ollut ideoita koulun käytölle. Kylätoimikunnalla on kuitenkin intressiä saada toimitilaa ainakin Raution kunnan ja yhdistysten arkistoja varten. Raution kylätoimikunnan jäsenillä ei ole näyttänyt olevan tunnesiteitä Raution koulua kohtaan puheenjohtajaa lukuunottamatta.

Mielestäni Raution kehittämisestä on tehtävä kokonaissuunnitelma, johon kuuluu maakäyttö, elinkeinotoiminta, uusi ekologinen koulu, Raution kyläyhdistyksen toiminta ( entinen osuuskaupan myymälän alue) ja Raution ja Pöllän koulujen jatkokäyttö niiden lopettamisen jälkeen. Nyt tällainen suunnitelma puuttuu. Jotenkin jäi sellainen kuva, että rautiolaiset odottavat että jotain ihmeellistä tapahtuu heidän odotellessa ja ihmetellessä.


Mielestäni Raution koulusta on tehtävä toimintakeskus kuten olen jo aikaisemminkin esittänyt. Jos olisin nuorempi, niin toteuttasin tekemäni suunitelman. Ehkä se on vieläkin mahdollista. Suunnitelmani sisälsi kirjaston, taidenäyttelytilat, kuntosalin, ruoka- ja kahvipaikan, arkistotilat, liiketoimintaa, jota en tässä yhteydessä mainitse ( kaksi toiminnallista pistettä, joilla voidaan kattaa pääosa toiminnan kuluista). Jos Raution kyläyhdistys lahjoittaa kirjat konsulttitoimisto Erkki Aho Ky:lle, niin voimme toteuttaa kirjaston tekemisen Raution koululle. Luonnollisesti asioiden toteuttamiseen tarvitaan yhteistyötä ja apuvoimia, mutta kaikki on mahdollista. Tämä edellyttää sitä, että Kalajoen kaupunki myy tontin kirjanpitoarvolla konsulttitoimisto Erkki Aho Ky:lle sekä lahjoittaa koulun rakennukset ja tekee pienet korjaukset ennen lahjoitusta.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Kalajoen matkailun kasvuohjelma 2015-2015

Kalajoen kasvuohjelman rahastajana on toiminut Creamentors Oy, mikä on rahastanut suunnitelman tekemisestä 17000 euroa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että todellisuudessa tyä on tehty kaupunginjohtajan johdolla Kalajoen elinkeintoimistossa.
Laatijoilla on ollut vahva usko kovaan inflaatioon, koska matkailutuloksi on arvioitu 80 miljoonaa euroa vuonna 2025. Voihan olla, että matkailutulon arviointi perusteita joudutaan muuttamaan jotta tuohon tulokseen päästään.

Asiakasryhmät ovat mielenkiintoisia, Perheet ja kaveriporukat, aktiiviset nuoret ja aikuiset, työikäiset ja seniorit, yritykset ja organisaatiot. Jäikö jotakin pois? Ei, kaikki mahdolliset maan ja taivaan väliltä ovat mukana kohderyhmissä. Huomattavaa on myös se, asiakkaat tulevat kotimaan lisäksi muun muassa Venäjältä. Järkevää segmentointia vai osaamatonta markkiointia?

Tarjottavat palvelut:

  • Events (Hotel & Park)
  • Motor World
  • Horse Village
  • Golf & Sport Entertainmenti
  • Spa & Wellness
  • Family Fun
  • Marina & Water astivity

Tapahtumahotelli sijoittuu Tuomipakkojen alueelle. Tapahtumahotelli ympärivuotistaa osaltaan Kalajoen tapahtumapalveluja ja tarjoaa huipupuitteet mm. yritystapahtumien, koulutusten, seminaarien ja kongressien sekä erilaisten kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien toteuttamiseen. Tapahtumahotelli on suunniteltu tapahtumien laadukkaaseen toteuttamiseen ja siinä on huomiotu erilaiset tapahtumatuottamisen tarpeet
  • muuttuvat ja jaettavat tapahtumatilat
  • valmiudet tapahtumacatering-tooiminnan toteuttamiseen monimuotoisesti
  • valmis tapahtumatekniikka

Lisäksi siellä on
  • laadukas ravintolamaailma
  • tapahtumateemoitetut huoneet
  • ulkotapahtumia palveleva ratkaisu, jossa tapahtumahotellin alin kerros avautuu osin ulos mm. ravintolatoiminnan osalta.

Suunnitelmasta on kuitenkin jätetty pois kasino, joka suunnittelun alkuvaiheessa oli mukana. Kasinoideaa on markkinoitu jo vuodest 1988 lähtien
Hiekkasärkät 100 vuotta

Saunamaailma on mukana tapahtumahotellissa. Itse tein asiasta valuutostoaloitteen muistaakseni vuonna 1998. Valitettavasti nyt en enää usko saunamaailman kannattavuuteen.

Tapahtumahotellista löytyy myös elokuvateatteri aivan kuten Paljakastakin.

Liikunnallisessa elämyskeskuksessa on spottiravintola, elokuvateatteri, biljardi, TRX, sisäaktiviteettipuisto, sisäyhteys majoitustiloihin jne.

Kylpylä modernisointi ja elämyksellistäminen pyritään toteuttamaan vuoden 2016 aikana. Unoitukohan tämä asia investointibudjetista?

Lentokettänalueen ympäristöön pohjavesialueella rakennetaan monipuolinen tapahtuma-alue, jonka avulla Kalajoen tapahtumatarjontaa voidaan laajentaa ja monipuolistaa. Ulkoillmatapahtumien alue, jossa voidaan järjestää tapahtumia jopa yli 40 000 henkilölle. Mistähän nämä asiakkaat tulevat ja miten liikennejärjestelyjen avulla on varauduttu tällaiseen toimintaa? Se ei kasvuohjelmasta selviä.

Motor World on huimapäiden puuhamaa. Motor World alueelle rakennetaan kansainvälisen kilpailutoiminnan vaatimukset täyttävät tractor pulling-rata. Suunnitelmasta ei käy selville kenen pussista radan rakentaminen tapahtuu.
Motor Worldin toimintaympäristö käsittää
  • jokkis
  • crosskarting
  • sähkökarting
  • moottorikelkat
  • telaketjumönkijät
  • taractor pulling
  • mönkijät

Ksymys kuuluu: kuka maksaa?

Horse Village on monipuolinen hevosiin liittyiven toimintojen keskus. Horse Villagen ytimessä ovat ratsastuskentät, maneesi sekä ravirata. Kaavan mukaan alue tulisi lähelle Isopahkalan keramiikkaverstas. Valitettavasti suunnitelmasta jää sellainen kuva, että suunnitelman laatijat eivät ole tienneet millainen on nykyaikainen ravirata ja mitä se maksaa ja myös se, että onko sellaiselle markkinoita. Kavuohjeman laatijoilta on unohtunut, että
Kalajoen hevosystäväinseura toiminut jo lähes 75 vuotta
Ravirata on tunneasia Kalajokisille. Uutta ravirataa on suunniteltu myös poronvetokilpailujen näyttämöksi.
Horse Village tarjoaa koulutus-, valmennusä ja leiritoimintaa paikallisille, kotimaisille ja kansaivälisille moderneille hevosharrastajille. Vuosikellotettu ohjelma.

Kaiken huippu on Marinan alue. Marinan alueesta rakennetaan merellisten aktiviteettien ja huipputasoisten palveluiden kokonaisuus. Nythän tämä mahdollista asia voidaan tehdä koska paikkakuntalaiset on häädetty alueelta.
Häätöjen avulla tehokkaampaan rakentamiseen

Marina-alue rakentuu kolmeen toisiaan tukevaan kokonaisuuteen:
  1. Satama-alue on Kalajoen merellinen olohuone, jossa on boutique-tasoista majoitusta ja merelliset aktiviteetit
  2. Luonnollisen hyvinvoinnin alue tarjoaa rentoutumiseen ja hyvinvointiin keskittyvää palvelutoimintaa.
  3. Ikuisen kesän alue tarjoaa moderneja asumisen ratkaisuja. Kasvihuoneet hyödyntävät raknnusten hukkalämpöä ja toisaalta ottavat talteen aurinko – ym. energiaa.

Mielestäni suunnitelma vaikuttaa vilkkaan mielikuvituksen tuotteeltta, jota ei rajoita rahoitusratkaisujen puuttuminen. Suunnitelma minun mielestäni vaikuttaa täysin SUN ARENA-hankkeen tasoiselta suunnitelmalta. Jumala ei ole kieltänyt suuria haaveilemasta!

Kiinteistäjalostus Oy:lla viedään päätösvalta Kalajoen kaupungin päättäjiltä ulkopuolisille rahastajille. Kalajokisten kannalta äärettömän suuri riski menettää Kalajoen Hiekkasärkät kokonaan rahamaailman hallintaan. Kiinteistöjalostaja vastaisi koko alueen kehittämisestä, konseptituunnittelusta, operaattoreiden hankkinnasta, rahoituksen järjestämsiestä sekä kiinteistöyhtiöiden perustamisesta sekä omistusjärjestelyistä.
Minä en päättäjänä lämpene tällaiselle hullutukselle. Päätösvalta pitää olla kalajoksilla veronmaksajilla.

Mitä Kalajoen matkailun kasvuohjelmasta puuttuu? Siitä puuttu tärkein asia eli Kalajoen matkailun markkinointi. Sehän on Kalajoen matkailun suurin ongelma.
Olen pitkän valtuustourani ( 7.s kausi) aikana nähnyt ja kokenut monenlaisia Kalajoen matkailun kehittämissuunnitelmia. Nyt on rehellisesti sanottava, että tämä on utopistisin suunnitelma, minkä olen valtuustourani aikan nähnyt Kalajoen matkailun kehittämisestä. On kuitenkin selvää, että valtuutetuista ne jotka haluavat urallaan eteenpäin kehuvat tämän suunnitelman valtuustopuheissaan maasta taivaaseen saakka.




Mielipiteeni Kalajoen keskustan osayleiskaavasta

Kaava-alueeseen kuuluvat seuraavat kaupunginosat tai osa-alueet: Kanta-alue, Merenoja, Lankiperä, Isoranta, Ymmyrkäinen, Mäntyrienn, Rahvo, Plassi, Lepistönperä, Ämmä, Vuorenkallio, Holmanperä, Etelänkylä ja Meinala.

Osayleiskaavoituksen tarkoituksena on korvata voimassa oleva, vuonna 1993 hyväksytty oikeusvaikutukseton Kalajoen keskustaajaman osayleiskaava. Uudesta osayleiskaavasta tulee oikeusvaikutteinen. Laadittavan osayleiskaavan tarkoituksena on mm. mahdollistaa kaupan kehittyminen ja uusi asunrakentaminen keskustana alueella, kytkeä kaupunkikesksta yhteen matkailukeskuksen kanssa, tiivistä keskustan ydinaluetta, tutkia työpaikka-alueiden sijoittumista teollisuusalueiden yhteyteen sekä muodostaa alueelle uusian valtatien 8 rinnakkaistieyhteyksiä.
Tämän tarkoitusselostuksen isä on kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin virkamiestyöryhmä, jonka kaavallisen toteutuksen laatijana on ollut Serum arkkitehdit Oy. Onko kysymyksessä saneluratkaisu?

Kalajoen kaupunginjohtaja oli ennen Puolangan kunnanjohtajana ja rakennutti silloin elokuvateatterin yhteikunnan rahoituksella korpeen (Paljakka). Lisäksi kaupunginjohtajaa voidaan pitää Sun Arena-hankkeen todellisenä ”isähahmona”
Mitä kuuluu Sun Arenalle

Valitettavasti mitään ei ole opittu. Nyt suunniteltu osayleiskaava mahdollistaa 4700 uuden asukkaan ja 2400 uuden loma-asukkaan sijoittumisen suunnittelualueelle. Tarkoituksena on ensisijaisesti tiivistää keskustan olevaa rakennetta ja toissijaisesti osoittaa laajennusaleuita olevan rakenteen yhteyteen. Asumisen laajenneusalueita ovat keskustaajaman länsireunalla Vetoniemenperä ja Holmanperä, pohjoisosassa Lepistönperä ja Plassinkylä/ Plassinpuisto ja koillisosassa Mäntyrinne. Uusi laaja loma-asuntoalue sijoittuu keskustaajaman länsipuolelle Liikuntapuiston yhteyteen.

Kun tarkastellaan Kalajoen historiaa, niin Kalajoelle väkiluku on lisääntynyt tätä vauhtia vain kaksi kertaa aikaisemmin. Vuonna 1808, kun Rantatietä pitkin perääntyivät ensimmäiset Suomen armeijan joukko-osastot Kalajoelle huhtikuun 4. päivänä. Kulnev, joka johti venäläisten etujoukkoa, seurasi Suomen armeijan kintereillä ja oli Kalajoella 13. päivänä. Pari päivää myöhemmin saapui Tutskov pitäjän alueelle. Venäläiset kokivat ankaran tappion Siikajoella 18. päivänä ja Tutskov, jolla oli hiukan yli 5000 miestä, vetäytyi nyt Kalajoelle 30.4 sekä edelleen Kokkolaan. Toukokuun 5 päivänä marssi Suomen armeijan kolmas prikaati Kalajoelle jo saman päivän iltana. Kevät tulvineen ja kuraisine teineen teki lopun sotatoimista. Alue oli pelastettu vihollisvallan alaisuudesta.

Toisen kerran Kalajoen väkiluku lisääntyi yli 4500 ihmisellä toisen maailmansodan aikana, kun Lappi evakuoitiin sotatoimien vuoksi saksalaisia vastaan. Syyskuun 7. päivänä 1944 alkoi 5514 petsamolaisen uusi evakkomatka Lapin 104 000 evakon etujoukkona. Lähtö oli taas kaaosmainen. Evakkosuunnitelman mukaan petsamolaiset tuli evakuoida Saloisiin ja Pyhäjoelle, mutta suunnitelmaa muutettiin viime tingassa ja evakuointikohteeksi tuli Kalajoki ja myöhemmin myös Ii.
Evakkojen työntyessä tien päälle, tiet olivat täynnä saksalaisia, mutta he suhtautuivat myötämielisesti evakkoihin. Saksalaiset olettivat lappilaisten pakenevan puna-armeijan jaloista. Uskottiin Neuvostoliiton pian valtaavan Lapin.
Evakkoon lähtökäsky tuli poromiehille mahdollisimman huonoon aikaan. Kolttien porot olivat hajallaan tunturissa ja sinne ne myös jäivät samoin kuin muukin kolttakansan elämisen perusta: porolaitumet ja kalavedet. Taloudelliset menetykset koskivat kaikkia petsamolaisia: kalastajat menettivät verkkonsa ja veneensä, autoilijat kalustonsa ja maanviljelijät tilansa.
Elintarviketilanne oli ollut jo sotavuosina huono ja heikentänyt väestön vastustuskykyä. Moni evakkotielle lähtenyt petsamolainen menehtyi, mistä kertovat ristit Kalajoen ja muiden evakkopaikkakuntien kirkkomailla.

Näin suuri väestönlisäys ( 4700 + 2400) on suunniteltu saavutetavan kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin vetämän työryhmän suunnitelmilla. Onko tämä suunnitelma kolmas suuri onnettomuus minkä Kalajoki on historiansa aikana kokenut?

Kaavoituksen tarkoituksen on luoda viihtyisä, turvallinen ja terveellinen ympäristö. Nämä tavoitteet ovat unohtuneet tässä kaavassa. Kalajoen kaavoituksen suurimpana virheenä pidän edelleenkin utopistisia kauppakeskussuunnitelmia. Kaupan luonne on muuttunut ja toisaalta Kalajoen väliluku ja ostovoima ei kasva niin nopeasti, että tuollaisten kauppakeskusten syntyminen tai synnyttäminen olisi realistista. Kaiken huippu on kerrostalon talon rakentaminen kauppakeskukseen jotta hanketta saataisiin eteenpäin. Tästä järjettömyydestä kärsii kaikki kalajokiset. Voidaan sanoa, että ”tyhmästä päästä kärsii koko ruumis”. Kaikkein edullisin ja nopein tapa olisi ollut antaa Halpa-Halli Oy:lle oikeus rakentaa n. 4500 – 5000 m2 kauppakeskus ja saada nykyiset Halpa-Halli Oy.n tilat muuhun käyttöön, esim. kauppa- ja konttoritiloiksi pienemmille yrityksille sekä kirjastolle. Tämä olisi ollut kalajokisten edun mukainen ratkaisu.

Toinen kauppakeskussuunnitelma on susi. Aikanaan V.H. Kivioja sanoi Rahjan satamapaikkaa sudeksi, kun hän olisi halunnut rakentaa satamaan Ryöppääseen jossa väylän syvyys oli ollut reilusti yli 10 metriä. Siihen aikaan Mehtäkylässä oli nähty susi ja isolla joukolla lähdettiin sutta jahtamaan. V.H.Kivoja sanoi jahtimiehille, että älkää menkö sinne Mehtäkylään, sillä Rahjankylässä se susi on. Kivioja tarkoitti satamaa, joka oli hänen mielestään väärässä paikassa. Toinen kauppakeskussuunnitelmahan on Hiekkasärkillä. Sitä minä sanon sudeksi. Olen varma, että kukaan järkevä yrittäjä ei lähde tuollaisen suunnitelman toteuttamiseen, missä grynderi rahastaa kylämäisestä kauppakeskuksesta, jossa kustannukset muodostuvat yrittäjän ( kauppiaan) kannalta kohtuuttomiksi. Ymmärry hoi, äly älä jätä!

Toinen merkittävä virhe kaavaesityksessä on suuri kerrostalojen määrä. Ihmiset eivät halua asua kerrostalossa, jos on tarjolla muita mahdollisuuksia. Nähtävästi kerrostaloilla pyritään luomaan kaupunkimaista ilmettä. Valitettavasti kerrostaloissa asuu tietyntyyppisiä ihmisiä. Ne eivät lisää valtaväestön turvallisuuden tunnetta. Ne ovat tyypillisiä ”kirvemiessomaleiden” asuinpaikkoja. Myös laki syrjinnästä on otettava huomioon. Jos kerrostaloasuntoon tulee henkilöitä, jotka ilmoittavat, että ” hai, minä olen teidän uusi naapuri”, niin asuntojen arvot laskevat romahdusmaisesti. Romaaneillekin on lain mukaan järjestettävä asunto. Jos ei järjestetä niin syyllistytään syrjintään. Siitähän Himankan kunnalla on kokemusta aina korkeimman oikeuden päätöstä myöten.

Vesikolmio on saanut ympäristöluvan 25.4.2012 (PSAV/35/04.08/2010) Rahvon alueen sijoittuvalle Kalajokilaakson keskuspuhdistamolle. Kaavassa on jätetty huomioimatta Rahvon teollisuusalueen pohjoispuolelle sijoittuvalle keskuspudistamolle mahdollinen jäätteen hyötykäyttömahdollisuus. Jäte pitää pystyä hyödyntämään energiaksi. Nyt tällaista mahdollisuutta kaava ei mielestä sisällä. Keskuspuhdistamohan ei pudista typpeä, koska typen puhdistus on niin kallista, vaan laskee typpipitoiset vedet rehevöittämään Kalajoen merialueen vesiä. Kalajoen edusta on jo nyt Perämeren typpipitoisinta aluetta ja tilanne pahenee entisestään uuden jätevesipuhdistamon myötä. Pyhäjoen ydinvoimala aikanaa pahentaa tilannetta. Alueesta tulee lokkien paratiisi. Hyvästi Kalajoen matkailu!

Luonnollisesti myös 941 tuulivoimalaa suunnitelmaa Kalajoelle ja sen ympäristöön on järkyttävä visio.

Tuulivahinko.fi

Tuulitukiasiaa

Tuulivoimateollisuus on korporatismin suojelemaa huijausta

Mielestäni kaava-alueen energiaratkaisuja ei ole huomioitu riittävässä määrin. On vain todettu, että yhdyskuntarakenteen tiivistämisen vuoksi joen pohjoispuolelle varaudutaan rakentamaan uusi lämpövoimala, jonka paikka tutkitaan yleisosakaavassa. Uusi voimala toimisi biomassalla. Energia on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi asia. Siksi suunnitelmat tulisi olla paremmin laadittuja ja mahdollistavia.

Koululaisten ja pienten lasten turvallisuutta lisäisi kävelysiltä siltojen välissä. Tällainen silta mahdollistaisi turvallisen liikenteen koululaisille ja lapsille. Kaavassa ei ajatella turvallisuutta vaan tärkeämällä sijalla on gryndereiden rahastusmahdollisuus esim. kerrostalojen avulla. Kaavasta puuttuu myös Vuorenkallion koulun rakentamismahdollisuus. Jos tavoitellaan sitä, että Kalajoella on tulevaisuudessa viisi koulua: Raution (uusi) koulu Raution keskustassa, Tyngän (virheinvestointi) aluekoulu Tyngällä, Raumankarin koulu Himangalla, Pohjankylän koulu Kalajoen keskustassa, niin tarvitaan uusi Vuorenkallion koulu joen eteläpuolella. Tällaista mahdollisuutta kaavaesitys ei ole ottanut huomioon.

Kalajoen kaupungista puuttuu täysimittainen liikuntahalli. Sen paikka on ehdottomasti Merenojan liikuntapuiston alueella lukion läheisyydessä. Rakentamiseen voitaisiin käyttää ns. Reporahoja, joita on sijoitettun yli 14 miljoonaa euroa. Tätä mahdollisuutta kaava ei tunne ymmärrettävistä syistä. Kapunginjohtaja haluaa Arteman alueelle lisää tilaa. Kaavan avulla halutaan karkoittaa Shellin ja ST1:n eli entinen Esson huoltoasema sekä Intersport urheiluliike. Uskomatonta toimintaa. Kalajoen valtuuston enemmistön ei halua uutta lukiota, koska se on liian kallis investointi. Kaavaesityksestä puuttu hintalappu. Mielestäni taloudellisuus ei ole kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin vahvuusalueita. Pelkään tilannetta, kun talousjohtaja Juhani Yiparkas siirtyy eläkkeelle. Kun painaa jarrunappulaa, kun kaupunginjohtajan mielikuvitus laukkaa kuin villi varsa.
Arkkitehditkin ovat halunneet jättää puumerkkinsa kaavan suunnitteluun. Se näkyy Plassinpuiston suunnittelussa.

Mielipiteeni Kalajoen keskustan osayleiskaavasta on se, että siinä on paljon hyvää, mutta perusasia on unohdettu rahan kiilto silmissä eli Kalajokisten viihtyisä asuinympäristö. Ylemääräinen tehokkuus rakentamisessa lisää turvallisuusriskejä ja likenteen turvallisuusasioissa on vielä rutkasti parantamisen varaa. Siis perusasiat ovat kaavaesityksessä vituralla: viihtyisyys, turvallisuus ja osittain myös terveellisyys.

Ymmärrän nyt niitä, jotka sanovat, että he olisivat ostaneet yhden äänen Rovaniemen valtuustosta jos olisivat tienneet mitä tuleman pitää.