torstai 20. joulukuuta 2012

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 18.12.2012




Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 18.12.2012 oli poikkeuksellinen, sillä se oli yhdistettyjen kuntien kunnanvaltuustojen viimeinen kokous. Isossa valtuustossa oon ollut peräti 56 valtuutettua. Ensi vuonna palataan 35 valtuutetun valtuustoon. Valtuustossa käsiteltiin ensi vuoden talous-ja menoarvio. Käytin valtuustossa seuraavan puheenvuoron, mutta se ei ylittänyt paikallislehden uutiskynnystä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että lehden ja Keskipohjanmaa-konserinin boikotissa.
Budjettipuheeni Kalajoen valtuustossa 18.12.2012




Valtuuston kokous kesti neljä ja puoli tuntia. Paikallislehden uutisessa on kuitenkin selostettu joitakin puheenvuoroja, mutta ei Erkki Ahon puheenvuoroa. Lehtiuutisessa on kuva, joka paljastaa, mitä valtuutettu tekee valtuuston ja muissakin kokouksissa. Mielestäni menettely ei ole sopivaa valtuutetun toimintaa.
Oman valtuustopuheeni aikana keskustan ”henkinen johtaja” huuteli minulle: ”Kuinka kauan sinä meinaat puhua?” Tämä henkilö on MTK:n Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki.

Keskipohjanmaan-konsernin lehdet ja samalla kaikki tiedotusvälineet ovat tehokkaasti vaienneet valtuustoaloitteesta alkoholin haittojen vähentämiseksi koskevan ja aloitteen käsittelyn analysoinnista. Minä oli ainoa, joka 56 valtuutetusta oli viitsinyt perehtyä asiaan syvällisemmin. Äänestämään he kuitenkin pystyivät. Kysymys on tästä asiasta

Valtuustoaloite alkoholihaittojen vähentämiseksi

selvityspyyntö aluehallintovirastolle

Äänestystulos asiassa oli 24-22 kaupunginhallituksen esityksen puolesta, että viina virratkoon jääkiekko-otteluissa ja muissakin kaupungin tapahtumissa.



Jääkiekko on Kalajoelle ja kalajokiselle erittäin merkittävä urheilumuoto. Mielestäni alkoholimyynnin sijasta Kalajoen kaupungin tulisi tukea jääkiekon junioritoimintaa 10 000 euron summalla vuosittain sekä ykkösjoukkuetta siten, että joukkueen kilpailumatkat maksettaisiin Kalajoen kaupungin kassasta. Siis matka- ja mahdolliset yöpymiskulut tiettyyn rajaan saakka. Ruokalut maksakoon joukkue itse.  

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Hiljenny Jouluun konsertti Kalajoen kirkossa 19.12.2012


Jaakko Gummerus


Laura Mäkitalo ja Saara Kiiveri


Saara Kiiveri


Saara Kiiveri ja Annuliina Ikäheimo


Laura Mäkitalo


Annuliina Ikäheimo ja Jaakko Gummerus

tiistai 4. joulukuuta 2012

Selvityspyyntö aluehallintovirastolle




Aluehallintovirasto on myöntänyt Kalajoen jäähalliin anniskeluluvan Hiekkkasärkkien Ohjelmapalvelut Oy.lle JHT:n edustuspeleissa jäähallilla. Liite 1

Kalajoen kaupunki on vuokrannut Kalajoen jäähallin kaikki tilat JHT:lle JHT-edustusjoukkueen sarjapelien aikana. Liite 2

JHT:llä ei ole oikeutta vuokrata jäähallitiloja edelleen. Kalajoen kaupungilla ja Hiekkasärkkien Ohjelmapalvelut Oy:llä ei ole vuokrasopimusta anniskelutiloista eikä voi ollakaan, koska tilat on vuokrattu JHT:lle.

Alkoholilain 8.12.1944 /1143 21 C §:n mukaan anniskelupaikan tulee olla yksinomaan hakijan tosiasiallisessa hallinnassa ja viranomaisten valvottavissa.

Valtuuston varapuheenjohtajana kiinnitän huomiota myös Kalajoen kaupungin ja JHT:n väliseen sopimukseen. Sopimuksen on allekirjoittanut vs. asuntosihteeri. Lisäksi vuokran suuruus on ilmoitettu epämääräisesti: kaupungin vahvistaman taksan mukainen. Valvonnan kannalta olisi helpompi jos vuokra olisi määritelty tarkasti taksan mukaan jotta vuokran maksaminen olisi helpommin voitu valvoa. Tämänkaltaisen asian päättäminen on aikaisemmin Kalajoella kuulunut asianomaisen päättävän elimen päätettäviin asioihin. Vuokrasopimuksessa on myös edustusjoukkueen johtajan Pertti Saukon allekirjoitus. Kaikki viittaa siihen, että henkilö Pertti Saukko on vastuussa koko sopasta.
Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on ollut tietoinen tästä sopasta, koska hän kaupunginhallitukselle valmistelemassa lausunnossaan kannustaa viinan tarjoiluun: Kaupungin ei liene viisasta pyrkiä rajoittamaan ja säätelemään yritys- ja yhdistystoimintaa vaan toimia pikemminkin kannustavana yhteistyökumppanina. Liite 3. Tämä on vastaus Kalajoen kaupunginvaltuuston aloitteeseen. Liite 4.

Pyydän aluehallintovirasto selvittämään tai selvityttämään toimintojen ja menettelyjen lainmukaisuus.

Kalajoella 03.12.2012

Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja  

perjantai 30. marraskuuta 2012

Valtuustoaloite alkoholihaittojen vähentämiseksi




Kalajoen kaupunginvaltuustossa tehtiin valtuustoaloite 15.11.2011 alkoholihaittojen vähentämiseksi. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on valtuutettu Juhani Latukka. Valtuustoaloitteen taustana on alholijuomien tarjoilu Kalajoen jäähallissa Suomisarjan jääkiekko-otteluiden aikana. Kaikki eivät hyväksy sitä, että alhohlijuomia tarjoillaan tilaisuudessa, johon osallistuu runsaasti nuoria ja lapsia. He katsovat, että alkoholin tarjoilu Suomisarjan jääkiekko-otteluiden yhteydessä antaa väärää esimerkkiä lapsille ja nuorisolle. Kalajoen jäähallissa tapahtuvaan alkoholin tarjoiluun liittyy joukko asioita, jotka herättävät kysymyksiä. Kalajoen kaupungin päättävissä elimissä ei ole käsitelty asiaa, jossa huoneistonhaltija olisi antanut lupaa Kalajoen jäähallin käyttämisestä alkoholin tarjoilupaikkana. Siis kuka on Kalajoen kaupungin nimissä antanut luvan ko. toiminnalle? On syytä epäillä, että luvanantaja on ylittänyt toimivaltuutensa. Onko Kalajoen kaupungin ja JHT:n välisessä vuorkasopimuksessa mainita alkoholin tarjoilusta? Onko alkoholintarjoilu järjestetty sellaiselle alueelle, mikä ei koske Kalajoen kaupungin ja JHT:n välistä tilojen vuokrasopimusta? Miten lupaviranomainen on voinut antaa luvan ko. tarkoitukseen, jos siihen ei ole virallista Kalajoen kaupungin päättävän elimen päätöstä?
Saamani tiedon mukaan JHT:n puolesta asiaa on hoitanut henkilö, joka ei pulloon sylkäise. JHT:n puheenjohtajana on nykyisin kirkkoherra Jukka Malinen, jolle JHT:n uutena puheenjohtajana asia saattaa olla varsin kiusallinen.

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on tehnyt vastauksen valtuustoaloitteeseen, mikä on kaupunginhllituksen käsittelyssä 03.12.2012 ja hän on todennut muun muassa, että anniskelulupa voidaan jättää myöntämättä tai lupaviranomainen voi rajoittaa anniskeluaikaa, anniskeltavien alkholijoumien lajeja tai asiakaspaikkojen lukumäärää taikka asettaa anniskelun valvonnan ja järjestyksenpidon kannalta tarpeellsiä ehtoja, jos:
    1. anniskelulupaa haetaan pääosin lapsille tai nuorille tarkoitettujen tai heidän käyttämiensä tilojen yhteyteen tai välittömään läheisyyteen tai paikkaan, jossa elinkeinotoiminnan on katsottava kohdistuvan pääosin lapsiin ja nuoriin.
    2. anniskelulupaa haetaan urheilutapahtumaan tai tilaisuuteen, joka on luonteeltaan perhetapahtuma tai johon muuten osallistuu runsaasti lapsia ja nuoria.

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin mukaan alkoholin nauttiminen Kalajoen kaupungin omistamilla kiinteistöillä ja urheilualueilla tai urheilualueiden yhteydessä on monitahoinen asia. Alkoholia nautitaan joissakin yhteyksissä tiettävästi esimerkiksi seruaavilla alueilla ja rakennuksissa: raviradalla ravien ja joiden tapathumien aikaan, golfkentällä, hiihtokeskuksessa perhe- yms. juhlien aikaan, jäähallilla edustusjoukkueen pelian aikaan, keilahallilla, kylplä- uimahallikiinteistössä, hotelli Sanissa, ravintola Dyynissä, lentokenttäalueella eri tapahtumien aikaan.

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin mukaan Kalajoella on vahvaa ja meenstyvää yrittäjyyttä. Urheiluseurat ja muut yhdistykset tekevät erittäin ansiokasta työtä ja ansaitsevat kaupungilta kaiken tuen ja kannatuksen toiminnalleen. Kaupunki toivottavasti omilla toimillaan kykenee huolehtimaan siitä, että Kalajoki on hyvä paikkakunta harjoittaa yritystoimintaa ja kehittää arvosta urheiluserua- ja muuta yhdistystoimintaa. Kaupungin ei liene viisasta pyrkiä rajoittamaan ja säätelemään yritys- tai tyhdistystoimintaa vaan toimi pikemminkin kannausvana yhteistyökumppanina.

Minä, Erkki Aho, olen allekirjoittanut tuon valtuutettu Juhani Latukan valtuustoaloitteen, koska katson, että alholin tarjoilu ei ole hyvä esimerkki nuorisolle ja lapsille JHT:n Suomi-sarjan jääkiekko-otteluiden yhteydessä. Minä vaadin, että päättävien elinten päätöksen tekoon tuodaan päätöksenteon pohjaksi Kalajoen kaupungin ja JHT:n välinen vuorkasopimus, josta ilmenee vuokratut tilat sekä tuodaan julki se päätös, jolla Kalajoen kaupunki on antanut huoneistonhaltijan luvan alkoholintarjoiluun ko. tiloissa.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Kuvia Kurikkalan tiestä

Minulle on tullut erittäin paljon palautetta Kurikkalan tien kunnosta. Siksi päätin käydä katsomassa tilanteen ja otin muutamia kuvia todistusaineistoksi tien kunnosta.


torstai 1. marraskuuta 2012

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 30.10.2012




Kalajoen kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran vaalien jälkeen ja sen aisti kokouksessa, sillä uudessa ensi vuoden alussa alkavassa valtuustossa on vain 35 valtuutettua nykyisen 56 sijasta. Lisäksi valtuustosta jäi pois joitakin omasta tahdosta ja useampi äänestäjien tahdosta. Vaalitulos oli valtuuston ”pahojen henkien” tappio. Oma käsitykseni on se, että uusi valtuusto on hyvä. Äänestäjät ovat tehneet hyvät valinnat.

Osavuosikatsauksen osalla valtuutettu Jorma Tikkanen toi esille huolensa potilastietojärjestelmästä ja myös muista tärkeistä ennenkaikkea himankalaisia koskevista asioista. Tässäkin kokouksessa jatkui sama nokittelu kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin toimesta Jorma Tikkasta kohtaan mitä on esiintynyt koko vaalikauden ajan. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin piti todeta, että lääkäritilanne on Kalajoella hyvä, eikä potilastietojärjestelmä ole ollut lääkärien tulon esteenä.

Miten Kalajoki sijoittuu suhteessa muihin kuntiin. Katso HS:n selvitys http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288511400988.html
Kalajoella on vähemmän rikoksia, vähemmän tyttömiä, vähemmän sairaita, ennemmän liikuntapaikkoja, matala veroprosentti, lääkäriin saa nopeasti yhteyden. Kalajoella on vähemmän verotuloja, enemmän lainaa, vähemmän korkeastikoulutettuja, huonompi huoltosuhde, enemmän nuoria ilman läheisiä ystäviä.

Osavuosikatsauksessa tulee esille myös näitä samoja asioita. Valitettavasti väkiluvun määrä näyttää kääntyneen laskusuuntaan. Työttömyys on edelleen pienempää kuin muissa kunnissa yleensä. Kalajoen talous on hyvässä kunnossa, vaikka meillä on velkaa vähän keskimääräistä enemmän. Lainamäärä oli 31.8.2012 31.536.792 euroa eli 2500 euroa asukasta kohti. Repo-rahojen eli sijoitusten arvo oli 12.865.583 euroa.

Tuloveroprosentiksi vahvistettiin 19,50 %. Käytin asian yhteydessä puheenvuoron, jossa totesin, että Kalajoen kaupungin ensivuoden raamibudjetti on tehty 19,5 %:n mukaan. Totesin, että raamibudjetissa ei ole otettu huomioon Vuorenkallion koulun mahdollisia kustannuksia lisääviä vaikutuksia. Jos siis sellaisia tulee, niin niihin on käytettävä sijoituksia eli ns. Repo-rahoja. Kannanottoni ei ylittänyt uutiskynnystä.

Kiinteistöveroprosentin osalta yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverosta äänestettiin jälleen kerran. Kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 34-20. Kalajoella siis peritään yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä kuten Kalajoen Junkkareilta, Himangan Urheilijoilta, Himangan Roimalta, Kalajoen Nuorisoseuralta, Raution Nuorisoseuralta, Vasankarin Nuorisoseuralta ja Kalajoen kristilliseltä opistolta kiinteistöveroa. Kalajoki kuuluu Suomessa siihen vähemmistöön, joka perii yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä kiinteistöveroa, jonka suuruus on Kalajoen budjetissa on 16 000 euroa. Minulle oli yllätys kristillisten Veli Ainalin äänestyskäyttäytyminen, koska hän halusi Kalajoen kristilliselle opistolle kiinteistöveron.

Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimukseen muutokset, mitkä johtuivat Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalin ja Yli-Iin kuntaliitoksen vuoksi.

Muutamat maakaupat valtuustokäsittelyssä meni läpihuutojuttuna. Merkittävin kauppa oli kiinteistön Vuorenkallion alueelta hintaan 146 446,70 euroa.

Valtuustoaloitteissa halutaan rekkaliikennettä pois Plassintieltä ja hidasteita tielle. Leikkikenttien kunnossapitoon parannuksia. Erkki Aho jätti valtuusto aloitteen Jokilaaksojen poliisiasiain neuvottelukunnan toiminnasta. Aloite löytyy tästä linkistä http://erkinploki.blogspot.fi/2012/10/ti-30102012.html
Kokouksen jälkeen valtuutettu Kullervo Niemelä tuli luokseni ja oli vetänyt herneen nenäänsä, koska hän on Jokilaaksojen poliisiasiain neuvottelukunnan jäsen eli Kalajoen edustaja neuvottelukunnassa. Hänen mukaansa minun pitäisi lopettaa asioiden penkominen ja oikeuden hakeminen asioihini. Hän uhkaili minua lehtikirjoituksilla jne. Kerroin hänelle, että asiat selvitetään perusteellisesti ja Jokilaaksojen poliisien toiminta tullaan selvittämään, jotta oikeus voi toteutua. Niemelä oli vihdoin samaa mieltä kanssani ja lupasi että asioita viedään yhdessä eteenpäin eikä tehdä asioissa vastakkkain asettelua. Odottelen korkeimman oikeuden päätöstä lähiaikoina, mikä osaltaan helpottaisi tilannetta. Lisäksi minulla on menossa muita projekteja jotta oikeus toteutuu.

Valtuutettu Hanna Halmeenpää tiedusteli valtuustoaloitteen tilanteessa, jossa pyydettiin selvittämään alkoholinmyyntiä Kalajoen jäähallissa. Tilannehan on se, että huoneistonhaltijalta eli Kalajoen kaupungilta ei ole pyydetty lupaa alkoholin myyntiin jäähallissa. Useampi valtuutettu on huolissaan siitä, että urheilu ja alkoholi yhdistetään. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin vastaus Hanna Halmeenpään tiedusteluun oli ympäri pyöreä eikä voinut olla huomaamatta, että alkoholin myyntiin jäähallissa on kaupunginjohtajalla myönteinen asenne. Mitähän asiaan tuumii JHT:n uusi puheenjohtaja, Pyhäjoen kirkkoherra Jukka Malinen puh. 040-505 0016.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Yleishyödyllisten kiinteistöjen kiinteistovero käsittelyssä ja Jokilaaksojen poliisin toiminta




Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli kiinteistöveroprosenttien vahvistamista vuodelle 2013. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi kaupunginhallitus hyväksyi valtuustolle esitettäväksi 0,35 ja muiden asuinrakennusten osalta 0,90 ja yleiseksi 0,75.
Yleishyödyllisten yhteistöjen kiinteistöjen verotusarvo on 2.143.000 euroa ja verotuotto on 16.000 euroa. Kalajoki kuuluu niihin kuntiin, joissa yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöistä peritään veroa. Enemistössä Suomen kunnista ei peritä. Kalajoella kiinteistöistä joutuvat veroja maksamaan Kalajoen Junkkarit, Himangan Urheiljat, Himangan Roima, Raution Nuorisoseura, Kalajoen Nuorisoseura, Vasankarin Nuorisoseura ja Kalajoen kristillinen kansanopisto. Minä käytin kaupunginhallituksessa puheenvuoron jossa esitin kiinteistöveroa poistettavaksi yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöiltä. Minulla on kokouksessa vain puheoikeus joten asia ei tule millään tavalla näkyviin pöytäkirjassa. Huomasin, että asia herätti jo myönteistä harkintaa, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä halusi jatkaa entistä käytäntöä. 16000 euroa on iso raha yleishyödyllisille yhteisöille, mutta pieni raha Kalajoen kaupungille. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä haluaa kurittaa vapaaehtoistyöntekijöitä.

Tuloveroprosentiksi esitetään edelleen 19,50.

Osavuosikatsauksesta käy ilmi, että väkiluku Kalajoella on pienentymässä. Elokuun lopussa oli 39 asukasta vähemmän kuin viime vuonna. Tämä on huolestuttava kehityssuunta. Työttömiä oli elokuun lopussa 201 miestä ja 222 naista. Työttömyys oli 7,5 %.
Tuloveroja on arvioitu talousarviossa kestyvän tänä vuonna 33.813.000 euroa. Elokuun loppuun mennessä oli kestynyt 23.904.626 euroa.
Yhteisöveroja on arvioitu kestyvän 2.015.000 euroa. Elokuun loppuun mennessä oli kertynyt 1.199.714 euroa.
Kiinteistöveroja on arvioitu kestyvän 1.768.000 euroa. Kiinteistöverot kertyvä pääasiassa loka-marraskuussa. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 27.864.000 euroa. Toimintatuottoja on talouarviossa arvioitu kertyvän 21.488.560 euroa. Käyttötuloarvio koko vuodelle on 83.310.515 euroa. Vuosikate tavoite on 5.152.420 euroa.

Investointimenoarvio on 11.612.100 euroa, josta on käytetty eri kohteisiin elokuun loppuun mennessä 6.048.770 euroa. Lainamäärä oli 31.536.792 euroa eli 2500 euroa asukasta kohti. Viime vuoden tilinpäätöksestä lainamäärä on lisääntynyt 1.094.875 euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli 31.8.2012 12.865.583 euroa, joka on 600.454 euroa suurempi kuin viime vuoden lopussa. Kalajoen sataman toimintatuotot kasvoivat n. 13 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Sataman toimintakate kasvoi lähes 40 %.

Kalajoen TE-toimiston lopettaminen tullee vaikuttamaan palkkatuella työllistämiseen vuoden 2013 alusta lähtien. Kalajoen kaupungille myönnetyn palkkatuen määrä on arvioitu pienenevän kolmanneksella nykyisestä. Muutos vähentänee kaupungin palkkatuella palkattujen määrää noin 20 paikalla.

Urheiluseuroille ja järjestöille on myönnetty toiminta-avustusta 77.900 euroa.

Otin esille kokouksessa kehitysvammaisten asuntotarpeen ja kerroin, että olen pyytänyt asiasta selvitykset Kalajoen kaupunginvirkahenkilöiltä Rauli Mäkitalolta ja Päivi Siiroselta. Himankalaiset olivat huolissaan omien vaikutusmahdollisuuksiensa ja palveluidensa puolesta jatkossa, kun valtuuston pienee 56 valtuutetusta 35 valtuutettuun. Käytin puheenvuoron, jossa totesin alueellisen demokratian tarpeen kasvavan jatkossa ja tarvitaan omia päättäviä elimiä esimerkiksi Rautioon ja Himangalle alueellisen demokratian toteuttamiseen. Aktiivinen kylätoiminta tai mahdollisesti kaupunginosavaltuusto saattaa olla tulevaisuuden arkipäivää.
Juurakon tuulipuistohanke Vasankariin kaavahanke saatettiin vireille. Rahvon teollisuusalueen asemakaavan laajennus saatettiin vireile. Kesärannan asemakaava saaettiin vireille. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari poistui asian käsittelyn ajaksi pois kokouksesta katsoen itsensä esteelliseksi asian käsittelyssä. Kalajoentien liikerakentamisen asemakaavamuutos saatettiin vireille.

Kalaoen kaupunki antoi vastineensa Oulun hallinto-oikeudelle TeliaSoneran telemastohankeasiassa. Tämä valitus oli odotettavissakin. Aikanaan itsekin kritisoin päätöstä kaupunginhallituksen kokouksessa, mutta kun olen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana kokouksessa niin minulla on vain puheoikeus.

Kaupunginhallitus antoi lasunnon Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksesta vuosille 2013-2015.
Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa taksilupien kuntakohtaisesta enimmäismäärästä. Tämä on Kalajoella vaikea asia johtuen taksien tarpeen suuresta vaihtelusta matkailusta johtuen.

Jokilaaksojen poliisiasianneuvottelukunnan pöytäkirja 30.08.2012 saatettiin tiedoksi ilmoittamalla, että sellainen on Kalajoen kaupungille lähetetty. Yksikään kaupunginhallituksen jäsen Kullervo Niemelää lukuunottamatta ei ollut perehtynyt pöytäkirjaan. Otin esille suuren huolen Jokilaaksojen poliisin heikosta ammattitaidosta rikostutkinnassa ja katsoin sen olen uhka koko yhteiskunnalle. Otin esimerkkinä PR-talojen konkurssivyyhden, jossa Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on pääosissa syyttäjä Sulo Heiskarin kanssa. Jos Suomi olisi oikeusvaltio niin molemmat istuisivat kaltereiden takana. Ollila on yksi pahimmista tekijäistä mitä maa päällään kantaa. Hän on uskonnolliselta vakaumukseltaan lestadiolainen ja häntä suojelevat lestadiolaiset poliisiviranomaisessa poliisiorganisaatiossa. Syyttäjä Heiskarin rikollista toimintaa suojelee apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Sekä Ollila että Heiskari ovat saaneet toimia villisti ja vapaasti laillisuusvalvonnan erityissuojeluksessa. Asiassahan asianajaja Hannu Maskonen on jo tehty oman ratkaisunsa, varatuomari Paavo M. Petäjä on tunnustanut tekonsa, varatuomari Asko Keränen on tunnustanut tekonsa ja eronnut Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä, Sievin kunnanjohtaja Markku Koski on tunnustanut tekonsa jne.

Katso

Jokilaaksojen poliisiasiain neuvottelukunta

Otin esille myös Jokilaaksojen poliisin Ilkka Piispasen toiminnan himankalaisen yrittäjän ja Himangan Osuuspankin välisen asian rikostutkinnassa. Poliisi Ilkka Piispanen ei löytänyt rikosta, vaikka Ylivieska-Raahen käräjäoikeus hylkäsi kaikki raskaat syytteet törkeästä velallisen petoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä, avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen ja törkeästä velallisen petoksesta tuomiollaan 12/422. Tuomio on annettu 30.3.2012 asianumero R11/1094. Olin sopinut yrittäjän valtuuttamana verottajan ja pankin kanssa maksusuunnitteleman veloille. Yhtäkkiä verottaja perui sopimuksen todennäköisesti pankin painostuksesta. Yrittäjä ajettiin konkkurssiin ja yrittäjästä pyrittiin pankin toimesta tekemään rikollinen, mutta pankki epäonnistui aikeissaan, sillä pankinjohtaja Kalevi Humalajoki joutui oikeuskäsittelyssä tunnustamaan tosiasiat.
Kun yritys oli saatettu konkurssiin, niin pankki lähti tekemään yrittäjästä rikollista. Pankin lakimies Kari Haanmäki on antantut 17.3.2011 asiassa 8270/R/1967/09 väärän lausuman Kokkolan poliisille. Väärä lausuma kuuluu muun muassa näin: ”Ainakaan pankki ei ole siihen neuvonnut, eikä mitä ilmeisemmin myöskään saneerausmenettelyssä käytetty konsultti”

Rikoslaki

Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan

1 § (24.7.1998/563)
Perätön lausuma tuomioistuimessa
Jos
1) todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa,
2) asianosainen tuomioistuimessa totuusvakuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai
3) muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Mitä edellä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös kuultaessa henkilöä pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta käyttäen videoneuvottelua, puhelinta tai muuta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 a §:ssä tarkoitettua teknistä tiedonvälitystapaa. (16.5.2003/361)
2 § (24.7.1998/563)
Perätön lausuma viranomaismenettelyssä
Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (872/2011) 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(22.7.2011/815)
L:lla 815/2011 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (493/1995) 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Oikeushenkilön lakimääräinen edustaja, jota esitutkinnassa kuulustellaan tämän oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä, rinnastetaan rikoksesta epäiltyyn.
Ks. EsitutkintaL 449/1987 25 §, 1.1.2014 alkaen ks. EsitutkintaL 805/2011 7 luku 6 §.
3 § (24.7.1998/563)
Törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa
Jos 1 §:ssä tarkoitetussa perättömässä lausumassa
1) aiheutetaan vakava vaara, että tuomioistuin tuomitsee syyttömän vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen tai jonkun huomattavasti ankarampaan seuraamukseen kuin mihin hänet muutoin tuomittaisiin tai että tuomioistuin varsin todennäköisesti tekee asianosaiselle muuten erityisen tuntuvaa vahinkoa aiheuttavan väärän päätöksen,
2) totuudenvastaisuus tai salaaminen koskee erityisen merkityksellistä seikkaa tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
4 § (24.7.1998/563)
Tuottamuksellinen perätön lausuma
Joka
1) todistajana tai asiantuntijana tuomioistuimessa tai
2) totuusvakuutuksen, valan tai vakuutuksen nojalla tuomioistuimessa tai oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä
huolimattomuudesta antaa väärän tiedon asiassa tai salaa siihen kuuluvan seikan, on tuomittava tuottamuksellisesta perättömästä lausumasta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kalajoen kaupunginhallituksen kokouksessa vieressä istuu valtuuston toinen varapuheenjohtaja poliisi Tomi Reinikainen. Sanoi isoon ääneen, että näytän nyt poliisi Tomi Reinikaiselle pankin lakimiehen väärän lausuman viranomaismenettelyssä. Reinikainen säikähti ilmiselvästi tilannetta ja laittoi ikäänkuin ”estot päälle”.

Poliislain 1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Poliisin tehtävä
Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.
Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. (19.1.2001/21)
Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua.

torstai 11. lokakuuta 2012

Kalajoen kaupunginhallituksen päätöksiä




Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistumisen syksyllä 2010. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään soiden käyttöä ja luonnonympäristöä, tuulivoima-alueita, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta sekä liikennejärjestelmää. Kalajoen kaupunki on saanut jatkoaikaa lausunnon antamiseen 16.10.2012 asti.
Kalajoen kaupunki toteaa lasununnossaan, että maakuntakaavan on oltava salliva ja Kalajoen matkailukaupungin kehittyisen mahdollistava. Pohjois-Pohjanmaan aluekeskusohjelman vanhentunut aluerakennemalli (1+3) tulee korvat paremmin aluetta ja kehittämistarpeita kuvaavalla kehittämisvyöhyke merkinnällä. Aluerakennemalli (1+3) on teoreettinen, eikä sille ole riittäviä perusteita.
Kaupnginhallituksessa lausunnosta maakuntakaavan luonnokseen keskusteltiin. Käytin kokouksessa puheenvuoron, jossa katsoin, että nyt täytyy maakuntakaavasuunnittelussa huomioda Kalajoen ja Himangan kuntaliitos, mikä merkitsee sitä, että aluerakennemalli ei ole enää entinen (1+3), vaan otettava käyttöön uusi malli (1+3). Malli 1+3 tarkoittaa Oulu, Kuusamo, Raahe ja Ylivieska. Minun käsitykseni mukaan oikeampi on 1+4, jossa keskuspaikkoja ovat Oulu, Kuusamo, Raahe, Ylivieska ja Kalajoki. Kuntaliitoksen jälkeen Kalajoen asukasluku on melkein Ylivieskan kanssa saman suuruinen. Lisäksi hoidamme Merijärven asioiden päättämisestä 80 prosenttisesti ja muutoinkin olemme isäntäkuntana maatalouspuolelle erittäin laajalla alueella. On sanonta, että kukapa se kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Meidän tulee korostaa ja vaalia omia etujamme. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari oli samoilla linjoilla keskustelun jälkeen asioista minun kanssani, vaikka ei lausunnossaan ollut tai uskaltanut tuoda Kalajoen merkitystä riittävän voimakkaasti esille. Koska ajatus Kalajon merkityksen nostamisesta oikealle tasolle kaavassa oli Erkki Ahon niin kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Raili Myllylällä oli kiire nuijia esitys 1+3 pöytään jotta Ahon esitystä ja Kalajoen kaupungin etua olisi ryhdytty tarkemmin ruotimaan.
Maakuntakaavalla ratkaistaan myös kaupan neliöitä ja niitä Kalajoelle tulee vähemmän jos Kalajoki on samassa kastissa esim. Haapaveden kanssa. Minä katson, että tällaien luokitus Kalajoelle ei ole oikea, mutta minulla ei ole mahdollisuus jättää edes eriävää mielipidettä, koska minulla on kaupunginhallituksen kokouksissa vain puheoikeus.

Kaupunginhallituksessa meni läpihuutojuttuna ns. Rekrytointiprojekti, jonka kustannusarvio on 345 000 euroa. Minä suhtaudun näihin projekteihin tietyllä kriittisyydellä. Kalajoella on työvoimatoimisto loppumassa vuoden vaihteessa. En ole vielä löytänyt projektista sellaista viisasten kiveä, miksi projekti yleensä on pitänyt perustaa. Jos esimerkiksi itse olisin saanut tuon 345 000 euroa käyttööni, niin takaan konkreettisia ja pysyviä tuloksia olisi saatu aikaan. Olisi turvattu tyävoimapalvelut sekä maahanmuuttajien asioiden hoitaminen. Nyt rahat menevät niin Kankkulan kaivoon, mutta raportit tulevat olemaan ”tuloksellisia ja kauniita”, vaikka mitään ei olisi saatu aikaan. Mielestäni tämä projektirahoitus on eräänlaista hyvä veli-rahoitusta.

Kokouksessa käsiteltiin myös Kalajoen kaupungintaloudessta levitettyjä virheellisiä tietoja.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Leskinen oli kutsuttu Kalajoen kaupunginhallituksen kuultavaksi. Hänelle annettiin palautetta Kalajoen toimintatavoista ja tavoitteista. Paikalla oli myös perusturvalautakunnan puheenjohtaja Esko Valikainen, joka on nyt joutunut selittelemään toimintaansa. Onkohan Kalajokiseudun yleisönosaston kirjoitukset Valikaisen tai hänen lähipiirinsä organisoimia? Totuus on kuitenkin armoton.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Oikaisu Kalajoen kaupungin taloudellista asemaa koskevaan kirjoitukseen




Talouselämä-lehden numerossa 34 on julkaistu kirjoitus 28.9.2012 ”Kuntatalous on rempallaan”. Kuntatalous rempallaan-kirjoituksessa ovat rempallaan joiltakin osin faktatkin. Kalajoen kaupunki on rankattu listaan alle 30.000 asukkaan kuntien joukkoon, joilla on pitkkestoisia talousvaikeuksia, mutta jotka eivät vieä täytä kriisikunnan tunnusmerkkejä. Mikäli Kalajoen kaupunki täyttää pitkäkesstoisten talousvaikeuksien kriteerit, silooin lähes jokaisella Suomen kunnalla on pitkäkestoisia talousvaikeuksia.

Seuraavassa tarkastellaan Kalajoen kaupungin taloudellista asemaa suhteessa maan keskiarvolukuihin keskeisillä kunnallistalouden tunnusluvuilla:

Vuosikate:
Viimeisen kymmenen vuoden (2002-2011) aikana Kalajoen kaupungin keskimääräinen vuosikate on 336 euroa per asukas ja se on 47. korkein kaikkien Manner-Suomen kuntien joukossa ja se on myös yli maan keskiarvon. Viime vuonna Kalajoen vuosikate oli 518 eruoa per asukas ja koko maan keskimäärin 383 euroa. Vuosikatteen valossa kaupungin talous on kestävällä tavalla tasapainossa.

Velka:
Kalajoen kaupungin lainat asukasta kohti olivat viime vuonna 2413 euroa ja koko maassa 2037 euroa ja kaupunkikonsernin (= kaupunki + kaupungintytäryhtiöt) lainat olivat 3888 euroa ja koko maassa vastaava luku keskimäärin oli 4578 euroa. Eli kaupungilla oli hieman enemmän lainaa kuin maassa keskimäärin, mutta konsernilainaa oli vähemmän kuin keskimäärin. Kun velkaantuneisuutta tarkastellaan nettovelkojen valossa (= lainoista vähennetään rahavarat), Kalajoen kaupungin nettovelat olivat viime vuonna 1289 euroa per asukast ja koko maassa 1336 euroa; Kalajoki on tosiassa vähemmän velkaantunut kuin kunnat keskimäärin.

Ylijäämä:
Kupungin taseeseen kertynyt ylijäämä oli viime vuonna 10,7 miljoonaa euroa eli 845 euroa per asukas, koko maassa se on 1389 euroa. Kalajoen ylijäämä on alle maan keskiarvon, mutta kertynt ylijäämätaso on hyvä puskuri tulevaisuutta varten.

Verotustaso:
Kalajoen tuloveroprosentti on tänä vuonna 19,50. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti (painotettu kuntien verotettavilla tuloilla, ent. ansioäyreillä) on 19,25 ja artimeettinen keskiarvo 19,81. Kaupungin tuloveroprosenttitaso on noudatellut lähellä koko maan maan painotettua keskiarvoa, mutta on ollut alle maan aritmeettisen keskiarvon. Kiinteistäveroprosentti on selkeästi alle maan keskiarvojen, vakituiset asuinrakennukset Kalajoki 0,35 % / koko maassa 0.40 %, yleinen 0,75 % / 0.90 % ja vapaa-ajan rakennukset 0,90 %/ 1.00%. Kalajoen verotustaso ei ole kireä verrattuna koko maan tasoon. Alueellisesti Kalajoen veroprosenttitaso on alhainen.

Omavaraisuus:
Kaupungin taseen mukainen omavaraisuu oli viime vuoden tilinpäätöksessä 59 % ja koko maassa 64 %. Kalajoen omavaraisuus on pysynyt selvästi yli 50 %:n.

Velkaantuneisuus:
Kaupngin suhteellinen velkaantuneisuus oli edellisvuonna 51 % ja kokko maassa 45 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa velan suhdetta keskeisiin käyttötalouden tulolähtesiiin eli toimintatuottoihin, valtionosuuksiin ja verotuloihin. Merkittävä osa kaupungin investoinneista on elinkeinopoliittisia investointeja, jota on jo myyty tai myydään sitovilla sopimuksilla. Tähän mennessä kaupunki on saanut vähintäänkin sijoittamansa varat takaisin. Myyntituloilssa voidaan lyhentää velkaa ja/ tai investoida uusiin kohteisiin. Silloin elinkeinopoliittisten investointien rahoittamiseen ei käytetä verorahoitusta.

Päätöksenteko:
Kalajoen kaupungin taloudenhoito on jo vuosikymmeniä perustunut pitkäjännitteiseen taloussuunnitteluun. Keskeiset talouden tasapainoa osoittavat tavoitteet asettaa valtuusto kuten vuosikate-, ylijäämä-, alijäämä- ja velkaantuneisuustavoitteet. Samoin valtuusto asettaa verotustasoa koskevat tavoitteet.

Kalajoen kaupungin toimintalinja:
Valtuusto päättää kaikista tärkeistä palvelualoista. Keskeiset kaupungin toiminnot hoidetaan omana toimintana ja silloin voidaan palveluja kehittää tarpeista käsin ja palvelutaso huomioon ottaen tehokkaalla tavalla. Jos on tarkoituksenmukaista, palveluja myös ostetaan, mutta silloinkin päätösvaltaa käyttää kaupunki. Kalajoen kaupungin toimintaan kuuluu myös kehittämistoiminta ja ylipäätänsä toimintaedellytysten luominen kannattavalle elinkeinotoiminnalle. Kaupungin päätöksenteossa ja toiminnassa on jo pitkään ollut selvää, että kaupungin talouden tasapaino sekä verotulopohjan vahvistaminen ja asukasmäärän kasvu turvaavat kaupunkilaisten ja kaupungin tulevaisuuden.

Faktat ja lähdekritiikki sekä johtopäätökset:
Onko valtionvarainministeriö vuotanut valmisteluaineiston Talouselämä-lehdelle tahallaan? Julkisuuteen ei ole kuitenkaan saatettu perusteita, joilla kuntalistaukset on tehty, varsinkaan ”rapakuntien” osalta. Talouselämä-lehti julkaisee nähtävästi tiedot sellaisenaan eikä mistään ole luettavissa, että perusteet olisivat toimituksen tiedossa. Muut lehdet sitten julkaisevat jutun sellaisenaan, mukaan lukien paikallinen maakuntalehti, mutta lähdekritiikkiä ei näy ja perusteita ei kyseenalaisteta. Missä on toimittajan vastuu? Vielä hulestuttavampaa on viralliseksi raportiksi luokiteltavan aineiston sisältö ja sen vaikutus poliittisiin ratkaisuihin. Tältä pohjaltako valmistellaan ja päätetään Suomen paikallishallintohistorian kautta aikojen tärkeimmästä asiasta? Kuntarakennetta ollaan muuttmassa ikään kuin Suomen paikallishallinto olisi jostakin banaanitasavallasta, kehittymätön, osaamaton, vailla selkeää johtoa. Kuitenkin Suomen kunnat hoitavat sille määrätyt tehtävät sekä alueen kehitystyön tehokkaasti kansainvälisestikin hyvin korkeatasoisesti. Toimintaympäristö muuttuu ja uudessakin tilanteessa pitää kyetä hoitmaan tehtävänsä rakennetta ja toimintaa kehittämällä. Virheellisille tiedoille ja johtopäätöksille rakentuva valmistelu- ja selvittelytyö sekä amattitaidon menettely eivät lupaa kestävää ratkaisua Suomen kuntarakenteelle.

Kalajoen kaupungin talousjohtaja Juhani Yliparkas

perjantai 28. syyskuuta 2012

Vuoden 2013 talousarvion raamit Kalajoella




Raamituksen perusteet
  1. Talousarvioraamissa arvioidaan tuloperusteet eli tuloraami ( toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet)
  2. Tuloraamin perusteella määritellään toimintakulujen taso
  3. Toimintakulujen tasoa määriteltäessä otetaan huomioon toimintaympäristön muutokset )kvtes, lainsäädäntö, palvelutarpeet jne.)

Talousarvioraamituksen tavoitteena on ohjata
  • hahomottamaan resurssit
  • määrittelemään kohteet tärkeysjärjestykseen, joihin resursseja kohdennetaan
  • jatkuvaan uudelleen arviointiin,
  • talouden tasapainotilan säilyttämiseen ja siten myös mahdollisuuteen rahoittaa palveluja tulevaisuudessa.

Verotulot;
  • Kunnallisverotulot
  • tuloveroprosentti 19,50 % (kriisikuntarajakriteeri v. 2012 on 19,75 %)
  • Kalajoen efektiivinen tuloveroprosentti on tänä vuonna 13,10 % js ensi vuonna 13,17 %
  • Kiinteistöverotulot
  • asuinrakennus 0,35 %, yleinen 0,75 % ja vapaa-ajan rakennus 0,90 %
  • kiintiestövero kasvaa tänä vuonna 5,5 % ja ensi vuonna 0,0 %.
  • yhteisötuloverot laskevat tänä vuonna 32,2 % ja ensi vuonna kasvavat 2,3 %

Verotulojen kokonaistuottoarvio on tänä vuonna 34,67 M euroa ja ensi vuonna 35 miljoonaa euroa, kasvua 3,7 % ja 0,8 %. Kuluvan vuoden verotuotto on 0,8 miljoonaa euroa suurempi kuin talousarviossa 2012 ollut arvio ja kesäkuussa 2012 tehty korotus (33,3+0,5= 33,8 miljoonaa euroa). Verotuloarvioon vaikuttavat mm. asukasluvun kehitys 2012 ja työllisyyskehitys

Valtionosuudet
  • raamissa 28,7 miljoonaa euroa, kasvu 3 %, saattaa jäädä 0,39 miljoonaa euroa pienemmäksi, koska verotuloihin perustava valtionosuuksien tasaus on arvioitua pienempi.
  • Valtionosuuksia leikataan 23 euroa/asukas vuonna 2013
  • indeksikorotus 3 %
  • vuoden 2013 valtionosuuksiin vaikuttavat mm. v:n 2011 asukasluku ja ikärakenne

Toimintatuotot
  • laskennallinen kasvu 4 % v:n 2012 talousarvioista, tavoitteena saavuttaa vähintään 2011 TP:n taso.
  • Lisäksi ympäristömuutokset ( mm. kuntaliitosavustus 840 000 euroa ei enää makseta v.2013

Toimintatkulut
  • henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen tasokorotus 2,3 %
  • muut menot 0,0 %
  • lisäksi ympäristömuutokset

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Huomioita ehdokasasettelusta Kalajoella



Huomiota ehdokasasetelusta Kalajoella

Suurin muutos lienee se, että uuteen valtuustoon valitaan nyt vain 35 valtuutettua eli valtuusto supistuu 56:sta valtuutetusta 35:een valtuutettuun. Vuoden 2008 valtuustoon Kalajoella keskusta sai 18 valtuutettua, joista 13 oli miehiä ja 5 naisia. Kansallinen kokoomus sai 6 valtuutettua, joista kolme oli miehiä ja kolme naisia. Pro Kalajoki sai 5 valtuutettua, joista kaksi oli naisia ja kolme miehiä. Kristillisdemokraatit saivat kaksi valtuutettua, joista molemmat olivat miehiä. Vasemmistoliitto sai kaksi valtuutettua, joista toinen oli mies ja toinen nainen. SDP sai sai yhden valtuutetun ja vihreät yhden valtuutetun.

Himangan osalla tilanne oli se, että keskusta sai 16 valtuutettua, joista 5 oli naisia ja 11 miehiä. Vasemmistoliitto sai 4 valtuutettua, joista yksi oli nainen ja kolme miehiä. SDP:llä oli yksi valtuutettu.

Yhteisessä ns. suurvaltuustossa oli 34 keskustalaista, 6 kokoomuslaista, 5 Pro Kalajoen edustajaa, 3 kristillisdemokraattia, 6 vasemmistoliiton edustajaa, 2 SDP:n valtuutettua ja yksi vihreiden valtuutettu.


Uudessa valtuustossa tulee olemaan 35 valtuutettua. Jos tarkastelemme viime eduskuntavaalien tuloksen perusteella kunnanvaltuustopaikkajen jakautumista niin se olisi seuraava:

Keskusta 3356 ääntä, paikkoja 19
Perussuomalaiset 1094 ääntä, paikkoja 6
Vasemmistoliitto 560 ääntä, paikkoja 3
Vihreät 502 ääntä, paikkoja 2
SDP 487 ääntä, paikkoja 2
Kokoomus 474 ääntä, paikkoja 2
Kristilliset 293 ääntä, pakkoja 1
Nyt täytyy ottaa huomioón, että Pro Kalajoki ei ollut mukana eduskuntavaaleissa.

Tässä tarkistamattomia ja mahdollisimman epävirallisia tietoja:

Muutokset edellisiin kunnallisvaaleihin

Seuraavat henkilöt eivät ole enää ehdokkaina:
Himangan keskustalaiset
Jorma Tikkanen keskusta 318 ääntä
Ari Muuraiskangas 68 ääntä
Kimmo Mäkelä 46 ääntä
Maria Pentinmikko 43 ääntä
Juha Anttila 37 ääntä
Matti Pöntiö 33 ääntä
Arto Hekkala 28 ääntä
Ellen Roukala 26 ääntä
Juha Yrjänä 25 ääntä
Liisa Sipi 19 ääntä
Riitta Ojala 15 ääntä
Niko Mendes 12 ääntä
Kari-Pekka Kenakkala 7 ääntä
Tuomas Tiinanen 7 ääntä
Juha Sinko 7 ääntä
Lasse Särkilä 5 ääntä
Toni Heikkilä 5 ääntä
Heli Hanhineva 4 ääntä
Teppo Hanhineva 3 ääntä
Keskustan kokonaisäänimäärä Himangalla oli 1285 ääntä, joista uusjaossa on nyt 708 ääntä eli 55,1 prosenttia keskustan ääntä.

Kalajoen keskustalaisista ehdokkaina nyt eivät ole
Kaarlo Isokääntä 112 ääntä
Juhani Latukka 99 ääntä
Eero Piippo 76 ääntä
Heikki Nikula 65 ääntä
Simo Isokääntä 63 ääntä
Pasi Rajala 60 ääntä
Sanna-Leena Pahikainen 60 ääntä
Simo Kärjä 57 ääntä
Seppo Tuomainen 50 ääntä
Jaana Ahokas-Heikkinen 42 ääntä
Tuomo Mäkitalo 36 ääntä
Jaana Komulainen 35 ääntä
Anne Niemi 35 ääntä
Eeva-Liisa Impola 33 ääntä
Merja Markkanen 29 ääntä
Jari Lankila 27 ääntä
Leena Kärjä 27 ääntä
Saila Kukkonen 26 ääntä
Juha Yrjänä 25
Erkki Isoapahkala 24 ääntä
Paavo Alasuvanto 22 ääntä
Saara Hyry 22 ääntä
Irja Lapinoja 21 ääntä
Tuomas Rahkola 21 ääntä
Petri Luoto 19 ääntä
Valto Alajoki 17 ääntä
Anja Suvanto 15 ääntä
Sinikka Kääntä 13 ääntä
Matti Saarela 13 ääntä
Pentti Haapakoski 10 ääntä
Helena Haapoja 9 ääntä
Heikki Hiitola 7 ääntä
Jarmo Marjamaa 7 ääntä
Minna Vuorio 5 ääntä
Keskustan 2297 äänestä on uusjaossa nyt 1146 ääntä eli  49,9 %. Keskustassa on tulossa suuria muutoksia. Tämä luonnollisesti aiheuttaa epävarmuutta äänestystuloksen ennustamisesta.


Uusia ehdokaita keskustassa ovat
Sari Alajoki
Niina Anttila
Eija Hanhineva
Tuomas Kupari
Minna Lahtinen
Juha-Matti Latukka
Jaana Männistö
Ritva Mäntymäki
Tuomas Nevalainen
Olli Pahikainen
Matti Peltola
Alpo Puusaari
Tomme Pöyhtäri
Maija Rahkola
Ossi Rautakoski
Julianna Rotanne
Eeva Salmela
Elisa Siipola
Sirpa Soukka
Anja Suvanto
Timo Tuorila
Oskari Tuura

Viime vaaleissa ehdokkaina olleet henkilöt saivat ääniä seuraavasti
Tuija Alahimanka 21
Juha Alajoki 14
Eeva-Liisa Heikkilä 63
Hannu Heikkilä 34
Miika Heikkilä 59
Sari Hihnala 52
Tarmo Hihnala 59
Sami Hänninen 32
Jouni Jyrinki 80
Laura Kaattari 31
Alpo Murtoniemi 77
Terttu Myllylahti 153
Raili Myllylä 81
Pekka Märsylä 89
Kullervo Niemelä 97
Juha Nivala 75
Heikki Oja 45
Eija Pahkala 75
Anu Prittinen 58
Mikko Rahja 59
Kai Rahkola 23
Aila Siirilä 68
Tommi Sinko 39
Riitta A. Tilus 103
Aija Tilvis 38
Päivi Tilvis 31
Juhani Tolonen 59
Airi Tuomisalo 20
Aulis Vuotila 21
Yhteensä 1656 ääntä

Pro Kalajoki sai viime vaaleissa yhteensä 699 ääntä, jotka jakautuivat seuraavasti:
Jorma Untinen 150
Erkki Aho 105
Mari Niemelä 100
Kari Untinen 62
Vuokko Saari 54
Vuokko Hilli 50
Reijo Karjalainen 37
Kari Tilus 30
Sakari Kärjä 28
Pekka Väre 26
Voitto Ketola 24
Esa Pirkola 23
Agnessa Vähäsarja 10

Nyt ehdokkaina Pro Kalajoen listoilla eivät ole
Erkki Aho 105
Reijo Karjalainen 37
Agnessa Vähäsarja 10
Pekka Väre 26
Esa Pirkola 23
yhteensä 201 ääntä.
Uusia ehdokkaita ovat
Santtu Harjuhahto
Ismo Tallila

Perussuomalaisten listoilla on nyt
Erkki Aho 105
Reijo Karjalainen 37
Agnessa Vähäsarja 10
Jani Kurikkala 41
yhteensä 193 ääntä
kokonaan uusina ovat
Ari Keronen
Markku Muhonen
Lek Pernu
Jari Väli-Klemelä

Kristillisdemokraateista ehdokkaina viime vaaleissa olivat
Veli Ainali 132
Vesa Rauha 78
Eila Kotiaho 40
Kokonaisäänimäärä oli 250
Nyt ehdokkaina eivät
Vesa Rauha 78
Eila Kotiaho 40
Uusina ehdokkaina ovat
Tapio Heikkinen
Heikki Koskela
Hilkka Koskela
Eila Peltola
Leevi Tulasalo
Pekka Uunila

SDP:n ehdokkaista viime vaaleissa olivat
Timo Suni 93
Ruut Kahila 29
Kari Ylikangas 29
Kaisu Sarkkinen 28
Pertti Haapasaari 14
Leo Valliovuo 12
Hannu Junttila 12
Osmo Mikkonen 3
Lauri Mikko 50
Mikko Boren 27
Leena Lehtinen 12
Juhani Hillilä 8
Veikko Palosaari 7
Juha Mikkola 5
Sirpa Yli-Kungas 4
Ritva Koski 0

Nyt ehdokkaina ovat
Mikko Boren 27
Hannu Junttila 12
Mikko Lauri 50
Veikko Palosaari 7
Timo Suni 93
Heikki Nygård
Viime vaaleissa SDP sai yhteensä 333 ääntä
Ne jotka nyt eivät ole ehdokkaina saivat viime vaaleissa 151 ääntä. Nyt ehdolla oleva saivat viime vaaleissa 189 ääntä. Uusia ehdokkaita on yksi.

Vihreät saivat viime vaaleissa seuraavasti ääniä
Hanna Halmeenpää 97
Liisa Tanska 18
Markku Määnistö 14
Tapio Lievermursu 11

Nyt ehdokkaina eivät ole Tanska, Männistö eikä Lievetmursu. Uusina ehdokkaina ovat Hannu Lahti, Jussi Tukiainen ja Mikko Ulvi.

Vasemmistoliiton ehdokkaista viime vaaliessa ääniä saivat
Sirkka Alho-Konu 101
Eero Tuorila 100
Väinö Hietala 88
Kauko Hukka 55
Juhani Männikkö 39
Harri Vierimaa 30
Markku Salmu 16
Tellervo Pahikka-Aho 11
Juha Tuliniemi 35
Paula Hakkarainen 29
Päivi Alho 26
Rami Tuominiemi 18
Jari Sipi 15
Jenni Tuliniemi 14
Irina Hietamäki 12
Sanna Tuorila 10
Juha-Matti Heiskanen 8
Heidi Anttila 8
Pauli Rauhala 8

Nyt ehdokkaina ovat
Sirkka Alho-Konu 101
Heidi Anttila 8
Päivi Alho 26
Juha-Matti Heiskanen 8
Irina Hietamäki 12
Kauko Hukka 55
Jari Sipi 15
Jenni Tuliniemi 14
Juha Tuliniemi 35
Väinö Hietala 88
Markku Salmu 16

Uutena
Päivi Auno
Antero Haapasaari
Anne Hukka
Eero Kinare
Kirsti Limnell
Niko Siironen
Rami Tuominen
Heli-Leena Yli-Parkas

Vasemmistoliitoa äänestäneiden on nyt valittavana 227 äänestäjällä uusi ehdokas. Vasemmistoliiton kokonaisäänimäärä viime vaaleissa oli 692.

Kokoomuslaisista viime vaaleissa ääniä saivat seuraavat
Tomi Reinikainen 201
Hanna Saari 79
Esko Valikanen 58
Pia Anttiroiko 52
Riitta Lehto 45
Tapani Ojala 43
Juha Rahkola 43
Jarmo Ainali 34
Matti Vihelä 31
Tiina-Sisko Alho 30
Tiia Priuska 30
Heikki Haarakangas 28
Satu Saari-Kerola 24
Piia Ruhkala 20
Sinikka Kääntä 13
Jenika Ylikauppila 12
Jukka Kärjä 10
Jaana Heikura 7
Janne Takalo 7
Heli Vuorinen 5
Reijo Perander 3
Heli Pöntiö 3
Kokonaisäänimäärä oli 864

Nyt ehdokkaina ovat
Jarmo Ainali 34
Tiina-Sisko Alho 30
Jouko Arvo
Elina Boren
Pauliina Halla-aho
Kristian Hihnala
Päivi Hiitola
Tarja Irva
Petteri Korhonen
Jukka Kärjä 10
Sinikka Kääntä 13
Tiina Lähdemaa
Tapani Ojala 43
Krista Palola
Heidi Pasanen
Nino Passi
Juha Rahkola 43
Antti Roslander
Hanna Saari 79
Helena Tilus 17
Esko Valikainen 58
Juha Vierimaa
Heli-Marjatta Vuorinen
Juha Yrjänä 25

Nyt ehdokkaina eivät ole
Tomi Reinkainen 201
Pia Anttiroiko 52
Riitta Lehto 45
Matti Vihelä 31
Tiia Priuska 30
Heikki Haarakangas 28
Satu Saari-Kerola 24
Piia Ruhkala 20
Jenni Ylikauppila 12
Jaana Heikura 7
Janne Takalo 7
Heli Vuorinen 5
Reijo Perander 3
Heli Pöntiö 3
Carlsson Anita 32
Sakari Pöyhtäri 19
Hannu Joensuu 9
Uusjakoon menee ääniä peräti 525 ääntä.

Uuden Kalajoen kaupunginvaltuuston paikkajaon ennustaminen on näillä alustavilla ja tarkistamattomilla tiedoilla vielä varsin vaikeaa. Ehkä helpointa on lähteä ennustamaan pienpuolueiden kannatusta:
Sdp 1-2 paikkaa
Kristilliset 1-2 paikkaa
Vihreät 1-2 paikkaa
Pro Kalajoki 2-3 paikkaa
Perussuomalaiset 2-3 paikkaa
Vasemmistoliitto 2- 3 paikka mahdollisen vaaliliiton johdosta
Kokoomus 2-3 paikkaa
Loput paikat menevät keskustalle:
Keskusta 15 -18 paikkaa

tiistai 28. elokuuta 2012

Valtuustoaloite ja tutkintapyyntö


Valtuustoaloite ja tutkintapyyntö

Olen tehnyt valtuustoaloitteen 29.5.2012

VALTUUSTOALOITE: POLIISIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA HÄTÄKOKOUKSEEN

Kalajoen kaupungin valtuuston työjärjestyksen 5 § Valtuutettujen aloitteet:

Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla
oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista.
Aloite annetaan puheenjohtajalle.
Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä,
miten asia on valmisteltava.
Kaupunginhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle
luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita
valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on
ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta,
mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

Kalajoen kaupungin edustajana Jokilaaksojen poliisiasiain neuvottelukunnassa on valtuutettu Kullervo Niemelä.

Poliisilaitoksen yhteydessä toimii poliisin hallinnosta annetun lain ja asetuksen mukaisesti poliisin neuvottelukunta. Asetuksen 11 §:n mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on:
  1. seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa
  2. tehdä aloitteita poliisin toiminna kehittämiseksi
  3. antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista, sekä
  4. käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.


Olen toimittanut valtuustoaloitteen tietooni poliisiasiainneuvottelukunnan jäsenelle valtuutettu Kullervo Niemelälle sekä poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtajalle sekä suoraan Jokilaaksojen poliisilaitokselle. Kalajoen kaupunginvaltuuston on valvottava, että valtuutettu Kullervo Niemelä hoitaa tehtävänsä lain edellyttämällä tavalla.


Koska valtuuston jäsenenä on Jokilaaksojen poliisi Tomi Reinikainen, niin tämä valtuustoaloite menee nyt todistettavasti poliisin tietoon valtuustolle ja lisäksi erikseen poliisi Tomi Reinikaiselle ja Kullervo Niemelälle.


Poliisilaki 1 § Poliisin tehtävä
Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.
Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. (19.1.2001/21)
Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua.

Esitutkintalaki
Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus
2 §
Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.


Tässä prosessissa keskeisiä asioita:
Kiirehtimispyyntö
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/10/kiirehtimispyynto.html
Selvitys kauppasopimuksen tekemisestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/09/erkki-aho-vastaa-vastine-keskipohjanmaa.html
Jouni Remes ja Markku Koski
http://e-aho-muutablog.blogspot.fi/2010/12/jouni-remes-ja-markku-koski.html
Markku Koski tunnusti oikeudessa, että Kera Oy oli moittinut häntä, kun hän meni mukaan PR-Teollisuus Oy:hön ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi, vaikka yritys oli markkinoilta poistettavien listalla. Jokainen voi nyt päätellä, tiesikö Markku Koski törkeästä petoksesta vai ei. Myyjä eli Kera Oy oli päättänyt etukäteen, että PR-Teollisuus Oy poistetaan markkinoilta. Keran varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken ja näin myös tehtiin. On otettava huomioon, että Markku Koski on toimillaan aiheuttanut minulle tilanteen, jossa on minulle ehdottoman vankeustuomion vaaran. Nyt on tutkittava onko Markku Koski antanut väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salannut siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Rikoslaki 15 luku 6 § Väärä ilmianto
Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.


Juridinen argumentointi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html
PR-talojen konkurssivyyhti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2011/06/pr-talojen-konkurssivyyhti.html
Tässä suullinen todistus asioissa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html
ja koko prosessi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/


Natura-asiat: Valitus ja purkuhakemus
http://naturansalat.blogspot.fi/2012/05/valitus-ja-purkuhakemus.html
Natura – Suomen suurin rikos?
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2012/03/natura-suomen-suurin-rikos.html
Rahjan saariston Natura-asiat
http://naturansalat.blogspot.fi/2009/12/torkea-petos-ja-poliisirikokset-seka_23.html
Kallan karien lakikirjat
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2012/02/kallan-karien-lakikirjat.html
Korkein oikeus on vahvistanut päätöksellään Kallan karien itsehallinnon 24.11.1989.


Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksen 28.11.2005 perusteella Kalajoen Keskusta päätti kantaa kortensa kekoon Erkki Ahon maineen mustamaalaamisessa. Keskeisessä roolissa tässä asiassa oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä , koska eduskuntavaalit oli tulossa sekä Kalajoen kunnan hallintojohtaja Pekka Ollila.
Kalajoen kaupunginhallitukseen tuotiin kiireellisenä asiana 12.12.2005 § 343 ohi esityslistan nimikkeellä ”Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella”. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto käy asiasta periaatekeskustelun ja päättää mahdollisista toimenpiteistä.
Tein valtuuston pyytämän selvityksen 1879 sivua. Kuvassa Kalajoen kaupunginvaltuustolle tekemäni aineisto, mikä on nyt julkinen ja Kalajoen kaupunginarkistossa. Aineisto todistaa syyttömyyteni kaikkiin rikoksiin, joista minut on tuomittu. Kalajoen kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Raili Myllylä esti minua antamasta valtuustonkokouksessa selvitystä asioista jota valtuusto minulta pyysi. Katson, että valtuustonpuheenjohtaja Raili Myllylä syyllistyi luottamusaseman väärinkäyttöön estäessään minulta selvityksen antamisen virallisessa valtuustonkokouksessa.
Rikoslaki 36 luku 5 § (24.8.1990/769)
Luottamusaseman väärinkäyttö
Jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa
1) ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai
2) jättämällä tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta
ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa, hänet on tuomittava luottamusasemanväärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Lisäksi epäilen, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja syyllistyi rikoslain 15 luku 10 §:n tekoon
10 § (24.7.1998/563)Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen. Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmisryöstön, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (24.1.2003/17)


Olen joutunut Kalajoen systemaattisen syrjinnän kohteeksi jo lähes 30 vuoden ajan koska olen puolustanut rehellisyyttä, avoimuutta, totuutta ja lainmukaisuutta. Vaadin syrjinnän lopettamista ja Kalajoen kaupungin vetäytymistä matkailusta. Raili Myllylän on vedettävä omat johtopäätökset asiassa ja siitä asiasta vastaa viime kädessä Keskustapuolueen kunnallisjärjestö Kalajoella.
Syrjinnän kohteena jo lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html
Kunnan monopoli
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/kalajoen-kunnan-monopoli-rsytt.html
Kylpylä rakennetaan
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/kylpyl-rakennetaan.html
Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi julistamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html
Konkurssilta pelastaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/hotelliasiaa-ajettiin-kuin-krmett.html
Onko Torstilla puhdas omatunto?
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/onko-torstilla-puhdas-omatunto.html

Matkailukuume riivaa kuntia

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/10/matkailukuume-riivaa-kuntia.html

Luonnollisesti valtuuston puheenjohtajan Raili Myllylän toiminnasta on aiheutunut minulle valtavaa taloudellista vahinkoa ja mittaamattomia henkisiä kärsimyksiä, joista vaadin korvauksia korkoineen. Onko Raili Myllylä toiminut yksin? Ei voi välttyä vaikutelmalta, ettei ole toiminut yksin.
Olen joutunut rehellisyyteni johdosta törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/04/lehdistotiedote.html
Suomussalmen tapaus
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/08/jumalisjoen-lohi-ay-ja-emajoen-lohi-oy.html


Suomalaiset eivät saa Suomessa oikeutta ja perustellusti voidaan sanoa, että Suomi ei ole oikeusvaltio, koska

Oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus Linnassa 06.05.1992 kl 19.00

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/10/oikeuspoliittinen-keskustelutilaisuus.html

Salaisen kauppakirjan paljastava sisältö

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/11/salaisen-kauppakirjan-paljastava.html

Suomen suurin omaisuudenryöstö – yrityksiä kaadettiin massamuotoisesti

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/11/suomen-suurin-omaisuudenryosto.html

Velkakirjojen myynti Arsenal Oy:lle

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/11/velkakirjojen-myynti-arsenal-oylle.html

Arsenal – Suomen suurin hautausmaa

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/11/arsenal-suomen-suurin-hautausmaa.html


Virkamiesterrorismi, hyvä-veli-järjestelmä ja kollegiaalinen suojelujärjestelmä
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2012/04/virkamiesterrorismi-hyva-veli.html
Pankkikriisin karmea totuus
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/11/pankkikriisiselvitys-karmea-totuus.html


Kalajoen kaupungin on lopetettava syrjiminen ja vetäydyttävä matkailusta.
Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista rangaistusta ja aiheutettujen taloudellista vahinkojen ja henkisten kärsimysten täydellistä korvaamista.
Kalajoella 28.08.2012
Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja