Kalajoen kaupallisesta kehityksestä ja kauppakeskussuunnitelmista

Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on toimintaedellytysten luonti yrityksille. Kuitenkin kunta voi otta hoidettavakseen melkein mitä tehtäviä tahansa, kunhan se ei loukkaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Kalajoen kaupungiin ollaan kaavoittamassa alueita kauppakeskukselle. Keskustaan on kaavoitetaan Mertamarketin aluetta kauppakeskukselle. Normaali käytäntö on se, että kaupunki kaavoittaa alueen ja vapaa kilpailu hoitaa lopun. Kalajoella käytäntö on toinen. Kalajoen kaupunki kaavoittaa ja suunnittelee kauppakeskuksen ja houkuttelee sinne myös yrityksiä. Tämä menettely on varsin kyseenlain kuntalain mukaan, koska se loukkaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja estää vapaan kilpailun. Kalajoen kaupunki siis rajoittaa vapaata kilpailua omien virkamiesten intohimojen toteuttamiseksi. Minä en pidä menettelyä yleisesti hyväksyttävänä.

Keskustan kauppakeskus tulisi mielestäni rakentaa siten, että Kalajoen Halpa-Halli saisi rakentaa 4500-5000 neliön hallin ja sen ympärille tarvittavat muut tilat. Kirjastolle tulisi rakentaa tilat tähän yhteyteen, koska lukio tarvitsee jatkossa runsaasti uutta tilaa. Entisen Halpa-Hallin tilat jäisivät muiden yritysten käyttöön edullisella vuokralla. Näin kaupan palvelut keskittyisivät ja liikkeet hyötyisivät yhteisistä asiakasvirroista. Nyt kaupunginjohdon kauppakeskussuunnitelma on omalaatuinen ja estää todelliseen asiakkaiden tarpeeseen perustuvan kauppakeskuksen rakentamisen. Olen todella huolissani kaupunginjohdon toimista ja ammattitaidosta asian hoitamisessa. Täytyy olla realisti kauppakeskusasiassa ja muistaa mikä on kunnan tehtävä ja kuntalaisten tarpeet.

Lisäksi Kalajoelle suunnitellaan kahta kauppakeskusta, toinen keskustaan ja toinen Hiekkasärkille. Hiekkasärkkien kauppakeskus ei perustu asiakkaiden tarpeeseen vaan Kalajoen kaupungin virkamiesten toiveajatteluun. Niinpä Hiekkasärkkien kauppakeskus on kuolemaan tuomittu ajatus. Hiekkasärkkien kauppakeskuksen liikkeillä ei ole toiminta- ja kannattavuusedellytyksiä johtuen matkailusesongin lyhyydestä. Hiekkasärkkien kauppakeskus pitäisi olla valmiina 2015, mutta sitä ennen Hiekkasärkkien kauppakeskus on jo osoittanut tarpeettomuutensa esitetyssä muodossa. Se on, kuten sanottu, kaupungin virkamiesten toiveajattelua, jolla ei ole kannattavuusedellytyksiä.

Vähittäiskaupan liikevaihto alueellamme vuonna 2011

Kokkola 337 miljoonaa euroa

Ylivieska 187

Raahe 151

Kalajoki 70

Kannus 30

Pyhäjoki 11

Sievi 11

Alavieska 10

Merijärvi 2

Kalajoen vähittäiskaupan jakautuma

päivittäistavarakauppa 39

tilaa vaativa erikoistavarakauppa 13

keskustaerikoistavarakauppa 12

Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys

              2007      2011

Kokkola 287       337 + 17,4 %

Ylivieska 144     187 + 29,9 %

Raahe 127           151 + 18,9 %

Kalajoki 59           70 + 18,6 %

Vähittäiskaupan liikevaihto euro/asukas

Ylivieska 12411

Kokkola 6698

Raahe 6251

koko Suomi 6086

Kannus 5306

Kalajoki 5077

Alavieska 2961

Pyhäjoki 2395

Sievi 2025

Merijärvi 1467

Kalajoen vähittäiskauppa on kehittynyt hitaammin kuin Suomessa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan pinta-alaa on väestöön suhteuttuna paljon, mutta myyntiteho on Suomen keskiarvon alapuolella. Ostovoimaa Kalajoelta siirtyy muualle yli miljoonan euron arvosta.

Realistinen lähtökohta palvelujen rakentamiselle kalajokisille ja matkailijoilee on se, että merkittävää asiointia naapurikunnista ei tavoitella. Kalajoen keskustassa on kaupallisesti hajanainen eikä se hahmotu satunnaiselle kävijälle. Liikkeet eivät hyödy toistensa asiakasvirroista parhaalla mahdollisella tavalla. Profiilit keskustan ja Hiekkasärkkien kaupan kesken on pidettävä selkeinä.