Tiedotusvälineiden pääuutisena Ukrainan sodasta ovat Yhdysvaltain erityislähettiläiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin historialliset rauhantunnustelut Moskovassa ja Kiovassa. Lähettiläät vierailivat ensin lauantaina Moskovassa tapaamassa Vladimir Putinia ja jatkoivat sieltä sunnuntaiksi Kiovaan neuvottelemaan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Vaikka mitään välitöntä läpimurtoa ei saavutettu, uutistoimistot kuvaavat tapaamisia merkittäviksi, sillä Yhdysvaltain edustajien kerrotaan tuoneen pöytään täysin uusia ehdotuksia sodan lopettamiseksi.

Keskeisimmät uutisaiheet tänään:

Uudet rauhaehdotukset: Ukrainan presidentinkanslian mukaan Donald Trumpin nimeämät lähettiläät esittivät Kiovassa uusia, mahdollisesti aiempaa toimivampia suunnitelmia sodan päättämiseksi. Keskusteluissa olivat esillä myös Ukrainan turvatakuut, taloudellinen tuki sekä Patriot-ilmatorjuntajärjestelmät.
Zelenskyin arvio sodan kestosta: Myönteisestä neuvotteluilmapiiristä huolimatta Zelenskyi toppuutteli odotuksia ja totesi medioille uskovansa, että sota näyttää jatkuvan vähintään tulevan talven yli. Hän painotti, että mahdollisista alueluovutuksista voidaan päättää vain suoraan Ukrainan ja Venäjän kesken.
Venäjän ja kansainvälinen reaktio: Venäjä ilmoitti maanantaina olevansa valmis jatkamaan uusia kolmikantaneuvotteluja Ukrainan ja Yhdysvaltojen kanssa. Kiovassa neuvotteluihin osallistui myös Britannian, Ranskan ja Saksan kansallisen turvallisuuden neuvonantajia. Erityislähettiläs Witkoff muistutti, että pysyvän rauhan saavuttaminen on vaikeaa ja vaatii kompromisseja molemmilta osapuolilta.
Sotilaalliset iskut: Neuvotteluyhteyksistä huolimatta taistelut jatkuvat rintamilla. Venäjä keskeytti ilmaiskuja hetkellisesti viikonlopun neuvottelujen ajaksi, mutta teki maanantain vastaisena yönä uusia ohjus- ja drooni-iskuja Ukrainan satamiin Tšornomorskissa ja Izmajilissa. Ukraina puolestaan teki viikonloppuna drooni-iskun Venäjän Rjazanin öljynjalostamolle.

Mitä asista kerottiin tänään sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisessa mediassa – erityisesti X:ssä (entinen Twitter), Telegramissa ja Instagramissa – on tänään jaettu laajasti sekä virallisia rintamapäivityksiä, videoita yöllisistä iskuista että kiivasta poliittista keskustelua viikonlopun rauhantunnusteluista.

Sosiaalisen median keskeisimmät aiheet tänään:

Sotilastiedustelun päivä ja Budanovin kuvat: Ukrainassa vietetään tänään sotilastiedustelun (HUR) muistopäivää. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt tiedustelujohtaja Kyrylo Budanovin jakamia poikkeuksellisia valokuvia ja videoita HUR:n salaisista operaatioista, mukaan lukien materiaalia aivan Venäjän sydämestä, Moskovan Punaiselta torilta. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti tiedustelijoita sosiaalisessa mediassa ja muistutti heidän roolistaan muun muassa Käärmesaaren vapauttamisessa.
Keskustelu Trumpin rauhanlähettiläiden suunnitelmasta: Yhdysvaltain lähettiläiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin Moskovan ja Kiovan vierailut ovat synnyttäneet valtavan kommenttiryöpyn. Erityisesti ukrainalaisissa ja venäläisissä Telegram-kanavissa spekuloidaan väitetyn rauhansuunnitelman yksityiskohdilla. Esille on nostettu huhuja siitä, vaaditaanko Ukrainalta joukkojen vetämistä osasta Donbassin aluetta tai uusien vaalien järjestämistä. Keskustelu käy kuumana siitä, ovatko ehdot "win-win-tilanne" vai liian suuria myönnytyksiä Venäjälle.
Yöllisten drooni- ja ohjusiskujen videomateriaali: Ukrainan satamakaupungeista (kuten Tšornomorskista ja Izmajilista) on jaettu runsaasti asukkaiden kuvaamia videoita. Ukrainan ilmavoimat ilmoitti virallisilla tileillään Venäjän laukaisseen yön aikana yli 100 droonia ja ohjusta. Samaan aikaan venäläisillä Telegram-kanavilla on jaettu kuvamateriaalia ja väitteitä Mustanmeren Sevastopolista, jossa drooni-iskun kerrotaan vaatineen nuoren tytön hengen, sekä Ukrainan rannikolla upotetusta rahtilaivasta.
Päivitetyt rintamatappiot: Ukrainan asevoimien viralliset tilit (kuten @DefenceU X:ssä) julkaisivat päivittäiset lukunsa Venäjän rintamatappioista. Päivitysten mukaan Venäjä menetti pelkästään viimeisen vuorokauden aikana yli 1 500 sotilasta sekä huomattavan määrän kalustoa. Viesteissä esiteltiin myös uutta ukrainalaista MAGURA V11 -meridroonia, joka kykenee laukaisemaan ilmatorjuntaohjuksia suoraan kannelta.
Zaporizhžjan ja Tšernihivin siviilituhojen dokumentointi: Instagramissa ja X-alustalla leviää independent media (@withukraine) kaltaisten tilien jakamia koskettavia kuvia siviileihin kohdistuneista iskuista. Erityisesti huomiota on saanut Tšernihivissä ruokakauppaan tehty isku, jossa kuoli 9-vuotias tyttö, sekä Zaporizhžjan alueelle kohdistuneet yli 800 iskua, joista paikalliset viranomaiset raportoivat sosiaalisessa mediassa.

Putosiko taas joku ikkunasta? Mitä tapahtuu Venäjällä ja mitä Ukrainassa?

Kyllä putosi. Venäjällä uutisoitiin juuri eilen ja toissapäivänä uudesta hämärästä kuolemantapauksesta, jossa korkea-arvoinen virkamies kuoli pudottuaan ikkunasta. Samaan aikaan rintamilla ja poliittisella tasolla tapahtuu molemmissa maissa suuria asioita.

Tässä on tiivis katsaus siihen, mitä juuri nyt tapahtuu:

1. Uusin "ikkunaputoaminen" Venäjällä

Uralilla sijaitsevassa Jekaterinburgissa löydettiin kerrostalon edustalta kuolleena eversti Sergei Shalaginov.

Kuka hän oli? Hän toimi varajohtajana Venäjän sisäministeriön pahamaineisessa E-keskuksessa (Ääriajattelun torjunnan pääosasto). Keskus tunnetaan siitä, että se jahtaa, vainoaa ja vangitsee Vladimir Putinin hallinnon vastustajia ja sotaa arvostelevia tavallisia ihmisiä.
Mitä tapahtui? Shalaginov putosi ikkunasta kuolemaansa vain hetki sen jälkeen, kun hän oli jättänyt erohakemuksensa. Venäjän viranomaiset väittävät tapauksen olevan normaali onnettomuus tai itsemurha, mutta se liittyy pitkään ketjuun, jossa Putinin hallinnon sisäpiiriläisiä, oligarkkeja ja upseereita on kuollut mystisesti "putoamalla" vuodesta 2022 alkaen.

2. Mitä tapahtuu Venäjällä?

Sodan vaikutukset näkyvät yhä selvemmin Venäjän sisällä:

Massiiviset drooni-iskut: Ukraina on tehnyt historiansa laajimpia drooni-iskuja syvälle Venäjän alueelle. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti torjuneensa satoja drooneja. Iskuja on kohdistunut asuinrakennuksiin ja infrastruktuuriin muun muassa Permissä, Tverissä ja Moskovan alueella.
Talousvaikeudet ja öljy: Venäjän hallituksen vuotojen mukaan maa on joutunut laskemaan öljyntuotantoennusteitaan alimmilleen 17 vuoteen. Syynä ovat länsimaiden talouspakotteet sekä Ukrainan jatkuvat, onnistuneet drooni-iskut Venäjän öljynjalostamoille, mikä on aiheuttanut maahan jopa paikallista bensiinipulaa.

3. Mitä tapahtuu Ukrainassa?

Ukrainassa tilanne on kaksijakoinen: ilmassa on diplomaattista toivoa, mutta rintamalla arki on raakaa.

Historialliset rauhantunnustelut: Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin nimeämät erityislähettiläät (Jared Kushner ja Steve Witkoff) vierailivat viikonloppuna Moskovassa ja Kiovassa. He toivat pöytään uusia ehdotuksia sodan lopettamiseksi. Presidentti Volodymyr Zelenskyi luonnehti keskusteluja hyviksi, mutta muistutti, että sota jatkuu vähintään tulevan talven yli.
Venäjän raskaat terrori-iskut: Heti rauhanneuvottelujen jälkeen Venäjä aloitti jälleen massiiviset ilmapommitukset. Venäjän armeija teki rajuja ohjus- ja drooni-iskuja muun muassa Zaporizhžjan, Sumyn ja Harkovan alueille sekä maan eteläisiin satamakaupunkeihin. Iskut ovat kohdistuneet tietoisesti siviilikohteisiin, kuten ostoskeskuksiin ja asuintaloihin, jotta ukrainalaisten talvenvietto tehtäisiin mahdollisimman vaikeaksi.
Kuluttavat rintamataistelut: Maajoukoilla on käynnissä kulutussota. Ukraina raportoi Venäjän menettävän tällä hetkellä jopa 1 200–1 500 sotilasta päivässä kuolleina ja loukkaantuneina. Venäjä yrittää puskea eteenpäin Itä-Ukrainan Donbassin alueella ennen talven tuloa.

Onko todennäköistä, että rauha on vielä kaukana tulevaisuudessa? Putin ei peräydy vaatimuksissaan eikä Ukraina suostu pakkorauhaan.

Kyllä, on erittäin todennäköistä, että kestävä rauha on vielä kaukana tulevaisuudessa. [1] Ylen ja kansainvälisten uutistoimistojen haastattelemat asiantuntijat sekä sotaa seuraavat ajatushautomot arvioivat, että vaikka Trumpin hallinnon rauhantunnustelut ovat käynnistyneet, osapuolet ovat yhä liian kaukana toisistaan.

Sodan pitkittymiselle ja rauhan viivästymiselle on kolme pääsyytä:

1. Putinin vaatimukset ja tavoitteet

Aluevaatimukset: Vladimir Putin vaatii edelleen Ukrainaa luovuttamaan kokonaan ne neljä aluetta (Donetsk, Luhansk, Zaporižžja ja Herson), jotka Venäjä on julistanut omikseen, vaikka Venäjän armeija ei edes hallitse niitä täysin.
Ukrainan alistaminen: Venäjän perimmäisenä tavoitteena on edelleen Ukrainan hallinnon vaihtaminen ja maan armeijan riisuminen aseista, mihin mikään itsenäinen valtio ei voi suostua.
Aika toimii Venäjän eduksi: Putin uskoo, että Venäjän talous ja suurempi väestö kestävät kulutussotaa pidempään kuin Ukraina ja sen länsimaiset tukijat.

2. Ukrainan kanta ja selviytymistaistelu

Ei pakkorauhaa: Presidentti Volodymyr Zelenskyi ja ukrainalaiset katsovat, että alueluovutukset ilman vahvoja turvatakuita olisivat vain väliaikainen aselepo. Se antaisi Venäjälle aikaa varustautua uuteen hyökkäykseen.
Kansan tahto: Ukrainassa laajat kansankerrokset vastustavat maan paloittelemista. Zelenskyillä ei ole poliittista valtuutusta suostua Putinin sanomaan pakkorauhaan.
Zelenskyin oma arvio: Zelenskyi totesi juuri Trumpin lähettiläiden tapaamisen jälkeen medioille, että sota näyttää jatkuvan vähintään tulevan talven yli.

3. Mitä asiantuntijat ja ennusteet sanovat?

Kansainvälisten politiikan tutkimuslaitosten, kuten yhdysvaltalaisen Institute for the Study of War (ISW) ja useiden eurooppalaisten diplomaattilähteiden mukaan tilanne näyttää seuraavalta:

Rauhanneuvottelut vs. taistelut: Syksyn 2026 aikana saatetaan nähdä jonkinlaisia virallisia neuvotteluita tai tulitaukoehdotuksia Trumpin hallinnon painostuksesta.
Aselepo ei ole rauha: Vaikka rintamalinjat jäätyisivät tai syntyisi väliaikainen aselepo, se ei tarkoita todellista rauhaa. Konfliktin ennustetaan jäävän "jäätyneeksi sodaksi", joka voi leimahtaa uudelleen milloin tahansa.
Vuodet 2026–2027: Useimmat sotilasasiantuntijat arvioivat, että sota tai sen suora jälkiselvittely ja epävakaus jatkuvat raskaana vielä pitkälle vuosiin 2026 ja 2027.

Tilannetta ja diplomaattisia käänteitä voi seurata reaaliajassa esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin (UPI) julkaisuista sekä Helsingin Sanomien Ukrainan seurannasta.

Jos Putin kuolisi muuttaisiko se asioiden tilaa?

Kyllä, se muuttaisi asioiden tilaa erittäin rajusti. Vladimir Putinin kuolema olisi valtava šokki, joka heilauttaisi sekä Venäjän sisäistä valtapeliä että Ukrainan sodan suuntaa.

Asiantuntijat ja ulkopolitiikan tutkijat arvioivat, että Putinin katoaminen kuvioista voisi muuttaa tilannetta usealla eri tavalla:

1. Valtataistelu Venäjän sisällä

Kuka johtaa? Venäjän perustuslain mukaan pääministeri (tällä hetkellä Mihail Mišustin) ottaisi vallan tilapäisesti. Hänellä ei kuitenkaan ole samanlaista pelonsekaisen kunnioituksen tuomaa valtaa kuin Putinilla.
Klaanien sota: Venäjän johtoryhmä eli "silovikit" (turvallisuuspalveluiden ja armeijan johtajat) sekä upporikkaat oligarkit alkaisivat heti taistella vallasta kulissien takana. Tämä sekasorto veisi Kremlin huomion pois Ukrainan sodasta.

2. Ukrainan sodan tulevaisuus

Mahdollisuus perääntyä: Uusi johtaja voisi käyttää Putinin kuolemaa "tekosyynä" muuttaa suuntaa. Hän voisi syyttää kaikista virheistä ja talousvaikeuksista yksin Putinia ja alkaa etsiä reittiä ulos sodasta ilman, että uusi johto menettää kasvojaan.
Sodan jatkuminen on silti mahdollista: Venäjän nykyinen johto on kasvatettu vihaamaan länttä ja Ukrainaa. Jos valtaan nousisi Putiniakin jyrkempi sotaherra, sota voisi jopa rajusti kiihtyä. Useimmat asiantuntijat kuitenkin uskovat, että uuden johtajan olisi pakko rauhoittaa tilanne sisäisen valtapelin vuoksi.

3. Venäjän armeijan moraali

Sotilaiden usko koitoksella: Venäjän armeija taistelee pitkälti siksi, että Putinin diktatuuri pakottaa ja pelottaa heitä. Kun diktaattori kuolee, rintamalla olevien sotilaiden ja heidän perheidensä halu kuolla "Putinin sodassa" voisi romahtaa täysin, mikä johtaisi rintaman murenemiseen.

4. Talous ja pakotteet

Halu palata normaaliin: Venäjän rikas eliitti kärsii pakotteista ja haluaa rahansa takaisin. Uusi johto saattaisi olla hyvinkin halukas tekemään myönnytyksiä Ukrainalle ja lännelle, jotta kaupankäynti saataisiin taas käyntiin ja Venäjän talous pelastettua.

Yhteenveto: Putin on rakentanut koko Venäjän nykyisen järjestelmän itsensä ympärille. Hänen kuolemansa ei automaattisesti toisi rauhaa seuraavana päivänä, mutta se poistaisi sodan suurimman moottorin ja pakottaisi Venäjän muuttamaan suuntaansa.

Miksi venäläiset eivät reagoi voimakkaammin Putinin toimiin? Tavalliset venäläiset haluavat rauhaa ja ystävällisiä suhteita muiden ihmisten kanssa.

Se, että tavalliset venäläiset haluavat rauhaa ja hyviä suhteita muiden kanssa, on varmasti totta hyvin monen kohdalla [health]. Arjessa useimmat ihmiset kaikkialla maailmassa toivovat vain turvallista elämää, työtä ja perheen hyvinvointia.

Syy siihen, miksi tämä ei näy laajina vastalauseina tai kapinoina Putinia vastaan, on yhdistelmä pelkoa, historian kokemuksia ja tietotulvaa. Venäjän yhteiskunta toimii hyvin eri tavalla kuin länsimaiset demokratiat, ja asiantuntijat selittävät ihmisten passiivisuutta seuraavilla syillä:

1. Valtava pelko ja kovat rangaistukset

Mielenosoitukset on kielletty: Venäjällä pelkkä kadulle nouseminen tyhjän paperilapun kanssa voi johtaa pidätykseen ja suuriin sakkoihin.
Pitkät vankeustuomiot: Venäjän lakien mukaan sodan arvostelemisesta tai siitä väärän tiedon levittämisestä voi saada jopa 15 vuotta vankeutta. Jopa tavalliset sosiaalisen median kommentit tai tykkäykset voivat viedä vankilaan.
Ilmiantokulttuuri: Neuvostoajoilta tuttu naapurien, työkavereiden ja jopa sukulaisten ilmiantaminen on palannut. Ihmiset eivät uskalla puhua totta edes tutuilleen.

2. Valtion TV ja propaganda

Sulkutila mediassa: Venäjällä kaikki itsenäiset televisiokanavat ja lehdet on suljettu tai ajettu maanpakoon.
Vaihtoehtoinen todellisuus: Suurin osa venäläisistä, erityisesti vanhempi sukupolvi, saa tietonsa valtion televisiosta. Siellä sota esitetään puolustustaisteluna, jossa Venäjä "pelastaa" omia kansalaisiaan ja puolustautuu länttä vastaan. Kun samaa viestiä kuulee vuodesta toiseen, moni alkaa uskoa siihen.

3. Opittu avuttomuus ja historian trauma

"Politiikka ei kuulu minulle": Venäjän historiassa tavallisen ihmisen mielipiteellä ei ole koskaan ollut merkitystä – ei tsaarien, Neuvostoliiton eikä Putinin aikana. Ihmisille on kehittynyt niin sanottu opittu avuttomuus: ajatus siitä, että asioihin ei voi vaikuttaa, joten on helpompaa sulkea silmänsä.
1990-luvun kaaos: Neuvostoliiton kaatumisen jälkeinen aika oli Venäjällä köyhää ja turvatonta. Putin on onnistunut luomaan mielikuvan, että vain hän pitää maan järjestyksessä ja estää paluun tuohon kaaokseen. Moni pelkää vallan vaihtumista enemmän kuin nykytilannetta.

4. Sopeutuminen ja hiljainen hyväksyntä

Elämä jatkuu: Niin kauan kuin sota ei osu omalle kohdalle (esimerkiksi oman perheenjäsenen joutumisena rintamalle), monet venäläiset yrittävät vain elää normaalia elämää ja olla ajattelematta koko asiaa. Tätä kutsutaan sisäiseksi emigraatioksi – ihminen sulkeutuu omaan piiriinsä ja ignoroi valtion toimet.

Venäjän talouden vaikutus tavallisten elämään nyt ja tulevaisuudessa

Sota on jakanut Venäjän talouden kahtia, ja sen vaikutukset tavallisten venäläisten elämään ovat juuri nyt hyvin ristiriitaisia. Pinnallinen talouskasvu peittää taakseen kiihtyvän elintason laskun.

Nyt: Kahden kerroksen väkeä ja kallis arki

Venäjän valtion massiivinen sotavarustelu luo tilastoihin näennäistä kasvua, mutta tavallisen ihmisen arjessa se näkyy rajuna hintojen nousuna ja epävarmuutena.

? Sotateollisuuden työntekijät ja sotilaat vaurastuvat

Palkat ovat nousseet reippaasti niillä aloilla, jotka tukevat sotaa. Koska maassa on huutava pula työntekijöistä (sadattuhannet ovat rintamalla tai paenneet maasta), ammustehtaat ja armeija joutuvat maksamaan poikkeuksellisen korkeita palkkoja. Sotaan lähtevien miesten perheet saavat summia, joista he eivät aiemmin voineet edes haaveilla.

Siviilialat ja tavalliset perheet köyhtyvät

Suurin osa venäläisistä ei kuitenkaan työskentele asetehtaissa. Itsenäisten tutkimusten (kuten Levada-keskuksen) mukaan matalat tulot ovat tällä hetkellä venäläisten suurin arjen ongelma, ja yli puolet raportoi elintasonsa laskeneen.

Keskittynyt inflaatio: Vaikka virallinen inflaatio pyörii noin 6 prosentissa, arjen perustarvikkeet, kuten ruoka, lääkkeet ja hyginiatuotteet, ovat kallistuneet huomattavasti enemmän.
Asumisen ja liikkumisen hinta: Julkisen liikenteen liput ja asumiskustannukset (kuten lämmitys ja sähkö) ovat nousseet nopeasti. Ukrainan drooni-iskujen aiheuttaman polttoainepulan vuoksi myös bensiinin hinta on kivunnut jyrkästi.
"Kutistuminen": Kaupoissa tuotteiden pakkauskoot pienenevät ja ravintola-annokset kuihtuvat, jotta hinnat saataisiin pidettyä nimellisesti samoina.

Tulevaisuus: "Uusi pysähtyneisyys" ja velkaantunut nuoriso

Taloustieteilijät (kuten Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT) ennustavat, että Venäjän talous on ajautumassa pitkään stagnaation eli pysähtyneisyyden tilaan. Tämä tulee muuttamaan ihmisten elämää pysyvästi tulevina vuosina:

Valtio säästää siviileistä: Sota nielee jo lähes puolet Venäjän valtion budjetista. Jotta sotaa voidaan jatkaa hupenevilla öljytuloilla, Kreml joutuu nostamaan veroja ja leikkaamaan muualta: teiden korjauksista, sairaaloista, kouluista ja sosiaalituesta. Tavallisen venäläisen julkiset palvelut tulevat heikenemään.
Velkakierre ja korkeat korot: Venäjän keskuspankki pitää ohjauskorkoja erittäin korkealla yrittäessään taltuttaa inflaatiota. Tämä tarkoittaa, että tavallisten ihmisten asuntolainat ja kulutusluotot ovat muuttuneet kalliiksi. Tulevaisuudessa yhä useampi perhe ajautuu maksuvaikeuksiin. [1]
Teknologinen taantuma: Länsimaisten tavaroiden ja varaosien puute näkyy tulevaisuudessa konkreettisesti vaarallisempina autoina, epäluotettavampina lentokoneina ja huonolaatuisempina kodinkoneina, kun ne joudutaan korvaamaan heikommilla kiinalaisilla tai venäläisillä vastineilla.
Työvoiman romahdus: Sota on syönyt Venäjän tulevaisuuden. Nuoria, koulutettuja miehiä on kuollut rintamalla sadointuhansin, ja parhaat aivot (IT-asiantuntijat, insinöörit) muuttivat ulkomaille. Tämä tarkoittaa, että maasta puuttuu tulevaisuudessa tekijöitä, jotka voisivat kehittää uutta liiketoimintaa.

Lyhyesti sanottuna: Juuri nyt osa venäläisistä pärjää sotapalkkojen turvin, mutta suuren enemmistön arki kallistuu koko ajan. Tulevaisuudessa odottaa pitkä, harmaa ja ankeampi ajanjakso, jossa Venäjä kuluttaa tulevaisuuden voimavaransa pitääkseen pelkän nykyhetken käynnissä

Miten länsimaiset pakotteet vaikuttavat tähän kaikkeen

Länsimaiset pakotteet toimivat kuin hidas myrkky [health]. Ne eivät romahduttaneet Venäjän taloutta hetkessä, mutta ne nakertavat sen pohjaa joka päivä ja tekevät sodankäynnistä sekä tavallisesta elämästä jatkuvasti kalliimpaa ja vaikeampaa.

Pakotteiden vaikutukset näkyvät nykyään kolmella eri tasolla:

1. Arkipäivän elämä ja kuluttaminen (Mitä tavallinen venäläinen huomaa?)

Tavaroiden ja merkkien katoaminen: Lähes kaikki tutut länsimaiset yritykset (kuten IKEA, Apple, Volkswagen ja McDonald's) ovat lähteneet Venäjältä. Tilalle on tullut joko venäläisiä kopioita tai kiinalaisia merkkejä. Esimerkiksi Venäjän automarkkinat ovat nykyään lähes täysin kiinalaisten merkkien hallinnassa.
Varaosapula ja turvallisuusriskit: Länsimaisten autojen, kodinkoneiden ja teollisuuskoneiden varaosia on erittäin vaikea saada. Tämä näkyy jo lentoturvallisuudessa: venäläiset lentoyhtiöt joutuvat purkamaan omia koneitaan osiksi, jotta toiset koneet pysyisivät ilmassa.
Pankkien ja matkustamisen vaikeus: Venäläiset pankkikortit (Visa ja Mastercard) eivät toimi ulkomailla, ja Venäjä on suljettu kansainvälisestä SWIFT-pankkijärjestelmästä. Tavallisen venäläisen on hyvin vaikeaa siirtää rahaa ulkomaille tai matkustaa Eurooppaan.

2. Venäjän valtion kassa (Miten sotaa rahoitetaan?)

Öljytulojen hupeneminen: Länsimaat ovat asettaneet hintakaton venäläiselle öljylle ja lopettaneet sen ostamisen. Venäjä joutuu nyt myymään öljyään Intiaan ja Kiinaan suurella alennuksella. Koska kuljetusmatkat ovat pitkiä, Venäjä tienaa öljyllään huomattavasti vähemmän kuin ennen sotaa.
Kansallisen varallisuusrahaston sulaminen: Venäjä on joutunut käyttämään aiempina vuosina säästämiään "pahan päivän varoja" taloutensa pystyssä pitämiseen. Nämä varat ovat loppumassa, minkä vuoksi valtio on joutunut nostamaan veroja Venäjän sisällä.

3. Teknologinen takapakkia (Miten tulevaisuus murenee?)

Riippuvuus Kiinasta: Venäjä ei pysty enää ostamaan korkeaa teknologiaa, kuten mikrosiruja, tietokoneita tai tehokkaita koneita lännestä. Maa on muuttunut täysin riippuvaiseksi Kiinasta, joka voi nyt määrätä tuotteidensa hinnat ja ehdot.
Aseteollisuuden vaikeudet: Vaikka Venäjä tuottaa paljon ammuksia, sen on vaikea valmistaa moderneja, älykkäitä aseita tai ohjuksia, koska niihin tarvittavia länsimaisia mikrosiruja täytyy salakuljettaa maahan kalliisti ja vaikeasti kolmansien maiden (kuten Kazakstanin tai Turkin) kautta.

Yhteenveto: Pakotteet ovat pakottaneet Venäjän siirtymään "selviytymismoodiin". Se pystyy edelleen pyörittämään asetehtaitaan, mutta hinta on kova: maa köyhtyy, muuttuu Kiinan alamaiseksi ja siirtyy teknologisesti vuosikymmeniä taaksepäin.

Kuinka paljon Venäjältä on paennut ihmisiä ja mihin maihin?

Venäjältä on paennut arviolta 800 000 – 900 000 ihmistä sen jälkeen, kun maa aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022. Kyseessä on suurin Venäjältä suuntautunut muuttoaalto kolmeen vuosikymmeneen.

Vaikka osa lähtijöistä on myöhemmin palannut takaisin esimerkiksi työ- tai oleskelulupaongelmien vuoksi, riippumattomat tutkimukset arvioivat, että noin 650 000 venäläistä asuu edelleen pysyvästi ulkomailla pakoonsa liittyen.

Ihmiset pakenivat pääasiassa kahdessa suuressa aallossa: heti sodan alettua keväällä 2022 sekä syksyllä 2022, kun Putin julisti maahan liikekannallepanon. Suurin osa lähtijöistä on nuoria, koulutettuja kaupunkilaisia sekä erityisesti IT-alan ja tekniikan osaajia.

Mihin maihin venäläiset pakenivat?

Koska länsimaat asettivat heti sodan alussa tiukkoja viisumirajoituksia ja lopettivat suorat lennot Venäjältä, pako suuntautui maihin, joihin venäläiset pääsivät ilman viisumia.

Suurimmat vastaanottajamaat ja alueet ovat:

Kazakstan ja Keski-Aasia: Kazakstan otti vastaan yhden suurimmista pakolaisvirroista, sillä maahan oli helppo siirtyä pitkän maarajan yli. Myös Kirgisiaan ja Uzbekistanian siirtyi kymmeniätuhansia ihmisiä.
Georgia: Erityisesti maan pääkaupunki Tbilisi täyttyi nopeasti nuorista venäläisistä IT-alan työntekijöistä ja toisinajattelijoista.
Armenia: Jerevanista tuli tärkeä solmukohta venäläisille yrityksille ja asiantuntijoille vapaan liikkuvuuden ja helpon yritystoiminnan ansiosta.
Turkki: Turkki (erityisesti Istanbul ja Antalya) oli pitkään suosituin kohde, koska sinne lennot jatkuivat normaalisti. Moni osti sieltä asunnon saadakseen oleskeluluvan.
Eurooppa ja Serbia: Euroopan maista Serbia (erityisesti Belgrad) otti vastaan kymmeniätuhansia venäläisiä, koska maa ei vaadi heiltä viisumia. Ulkopoliittisen instituutin (FIIA) ja muiden tilastojen mukaan myös Saksaan (n. 36 000) ja muihin EU-maihin päätyi merkittävä määrä ihmisiä työlupien tai turvapaikkojen kautta.
Israel ja Yhdysvallat: Israel on ottanut vastaan noin 80 000 Venäjän juutalaista, joilla on oikeus maan kansalaisuuteen. Yhdysvaltoihin on arvioitu muuttaneen noin 48 000 venäläistä sodan alun jälkeen.

Suomen tilanne

Suomi sulki itärajansa kokonaan loppuvuodesta 2023 lähtien välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, ja venäläisten turistiviisumit peruttiin jo aiemmin. Verkkouutisten ja Maahanmuuttoviraston selvitysten mukaan Venäjän kansalaisia saapuu Suomeen enää hyvin vähän, pääasiassa muuta kautta kiertäen ja sellaisten painavien syiden kuten opiskelun, perhesiteiden tai työpaikan perusteella.

Tämä asiantuntijoiden "aivovuodoksi" kutsuma ilmiö on iskenyt kovaa Venäjän talouteen.

Kuinka paljon venäläiset rikkaat ovat menettäneet omaisuuttaan Ukrainan sodan johdosta?

Venäläiset superrikkaat ja oligarkit ovat menettäneet Ukrainan sodan ja länsimaisten pakotteiden seurauksena kymmeniä miljardeja dollareita ulkomaista omaisuuttaan, mutta tilanne on muuttunut sodan pitkittyessä monimutkaiseksi.

Vaikka länsimaat jäädyttivät heti sodan alussa heidän rahojaan, jahtejaan ja kiinteistöjään, monet Venäjälle jääneet oligarkit ovat onnistuneet sopeutumaan ja jopa kasvattamaan nimellistä varallisuuttaan kotimaassaan. Juuri nyt heitä kuitenkin uhkaa aivan uusi vaara: Kremlin aloittamat omaisuuden pakko-otot.

Tässä on katsaus siihen, miten venäläisten miljardöörien varoille on käynyt:

Mitä länsimaissa menetettiin?

Jäädytetyt ja takavarikoidut miljardit: Bloombergin ja CNBC:n talousseurannan mukaan Venäjän rikkain eliitti menetti heti sodan ensimmäisenä vuonna yli 80–95 miljardia dollaria. Esimerkiksi tunnettu oligarkki Roman Abramovitš menetti yli puolet omaisuudestaan. [1, 2]
Ökyomaisuuden jahtaaminen: Euroopan unioni, Britannia ja Yhdysvallat ovat takavarikoineet kymmeniä oligarkkien luksushuviloita (esimerkiksi Italian rannikolta ja Lontoosta) sekä pysäyttäneet useita satojen miljoonien eurojen arvoisia superjahteja kansainvälisissä satamissa.
Eristys maailmanmarkkinoilta: Länsimaiset osakemarkkinat ja pankkijärjestelmät sulkeutuivat venäläisiltä, mikä teki heidän ulkomaisista sijoituksistaan arvottomia tai sellaisia, joita ei voi nostaa.

Nykyhetki: Nimellinen rikastuminen Venäjän sisällä

Kansainvälisen Forbesin tuoreiden listauksien mukaan Venäjällä on parhaillaan ennätysmäärä dollarimiljardöörejä (155 henkilöä), ja heidän yhteenlaskettu varallisuutensa on jopa ylitttänyt sotaa edeltäneen tason. Tämä johtuu seuraavista syistä:

Länsimaisten jättien halpahallimyynnit: Kun länsimaiset suuryritykset (kuten tehdas- ja kauppaketjut) pakenivat Venäjältä, Putin antoi uskollisille oligarkeilleen luvan ostaa nämä liiketoiminnat pilkkahintaan.
Sotatalouden tuotot: Venäjän valtio syytää miljardeja kotimaiseen teollisuuteen, metallintuotantoon ja logistiikkaan. Teräs- ja maatalousparonit ovat tienanneet tällä valtavasti ruplia Venäjän sisäisillä markkinoilla.

⚠️ Uusi uhka: Kremlin suorittama "omaisuuden uusjako"

Vaikka oligarkkien tilit näyttävät Venäjällä suuria lukuja, heidän asemansa on muuttunut äärimmäisen turvattomaksi. Venäjän valtion kassan tyhjentyessä ja pankkikriisin uhatessa Kreml on aloittanut aggressiivisen kampanjan rikkaita vastaan:

Kansallistamiset ja pakko-otot: Venäjän viranomaiset ovat alkaneet peruuttaa aiempia yksityistämisiä ja takavarikoida suuryrityksiä valtiolle. Tästä tuoreimpana esimerkkinä on miljardööri Vadim Moškovitš, joka menetti oikeuden päätöksellä koko 49 prosentin osuutensa perustamastaan Rusagro-maatalousyhtiöstä tekaistujen syytteiden varjolla.
Pakolliset "lahjoitukset" sotaan: Oligarkit on pakotettu maksamaan satojen miljardien ruplien (miljardien dollarien) arvoisia "vapaaehtoisia veromaksuja" suoraan valtion budjettiin sotakoneiston pyörittämiseksi.
Salainen rahavirta ulkomaille: Koska rikkaat pelkäävät Putinin ottavan heidän rahansa, venäläismiljardöörien raportoidaan siirtävän parhaillaan kymmeniä miljardeja dollareita salaa pois Venäjältä. Rahat suunnataan uusiin turvasatamiin, kuten Persianlahden maihin (esim. Dubaihin), kultaan ja kryptovaluuttaan.

Yhteenveto: Venäjän rikkaat menettivät pysyvästi pääsynsä länsimaiseen luksuselämään ja ulkomaisiin rahoihinsa. Vaikka he ovat saaneet tilalle sotatalouden tuomia ruplia Venäjän sisällä, he elävät jatkuvassa pelossa siitä, että Putin ottaa heidän kotimaisenkin omaisuutensa rahoittaakseen pitkittyvää sotaa.

Miten on käynyt Putinin miljardeille Luxemburgissa?

Vladimir Putinin ja hänen lähipiirinsä Luxemburgissa olevat miljardit ovat täysin jäädytettyinä ja saavuttamattomissa. Luxemburg on perinteisesti ollut yksi Euroopan suurimmista varallisuuskeskuksista, minkä vuoksi Venäjän valtio, oligarkit ja Putinin peiteyhtiöt ovat säilyttäneet siellä valtavia summia rahaa.

Tämänhetkinen tilanne Luxemburgissa holding-yhtiöiden, rahastojen ja arvopaperien osalta näyttää seuraavalta:

1. 2,5 miljardin euron varat visusti lukkojen takana

Luxemburg on virallisesti jäädyttänyt noin 2,5 miljardin euron arvosta venäläisiä varoja Euroopan unionin asettamien pakotteiden nojalla. Nämä rahat kuuluvat suoraan pakotelistalle asetetuille venäläisille pankeille, yrityksille sekä Putinin sisäpiirin oligarkeille (kuten Oleg Deripaskalle), joiden nimissä Putinin oman salaisen varallisuuden uskotaan todellisuudessa olevan. Mitään näistä rahoista ei voi siirtää tai nostaa.

2. Putinin varat Clearstream-arvopaperikeskuksessa

Suuri osa venäläisestä varallisuudesta Luxemburgissa on kiinni Clearstream-arvopaperikeskuksessa, joka on toinen Euroopan kahdesta suuresta kansainvälisestä selvitysyhteisöstä. Clearstreamissa makaa Venäjän keskuspankin ja valtion sijoituksia.

EU:n päätöksellä nämä varat on jäädytetty määrittelemättömäksi ajaksi.
Mikä Venäjälle pahinta, näille jäädytetyille miljardeille kertyvät korkotulot otetaan EU:n haltuun ja lähetetään suoraan Ukrainan aseelliseen ja taloudelliseen tukemiseen. EU onkin siirtänyt miljardeja euroja näitä "Putinin rahojen tuottoja" Ukrainan avuksi.

3. Venäjän epätoivoinen oikeustaistelu Luxemburgissa

Koska rahojen menettäminen kirpaisee Kremliä rajusti, Venäjän keskuspankki haastoi Euroopan unionin oikeuteen Luxemburgissa sijaitsevassa EU-tuomioistuimessa.

Venäjä jätti kanteensa Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen ja vaatii varojen jäädytyksen julistamista laittomaksi, väittäen sen rikkovan omaisuudensuojaa ja kansainvälistä lakia.
Eurooppalaiset oikeusasiantuntijat pitävät Venäjän mahdollisuuksia voittaa juttu olemattomina, ja oikeusprosessia käytetäänkin Kremlissä lähinnä propagandatarkoituksiin.

4. Salaiset verkostot paljastuvat

Kansainvälisten tutkivien journalistien (kuten OCCRP:n) tekemät paljastukset ovat osoittaneet, että Luxemburgissa on toiminut paikallisia lakimiehiä ja holding-yhtiöitä, joiden ainoa tehtävä oli pestä ja piilottaa Putinin lapsuudenystävien ja sukulaisten rahoja. Pakoteviranomaiset seuraavat näitä pöytälaatikkiyhtiöitä nykyään erittäin tiukasti, ja niiden omistukset on paljastettu ja suljettu.

Yhteenveto: Putinin ja Venäjän valtion Luxemburgiin jemmaamat miljardit ovat täysin hyödyttömiä Venäjälle. Rahat pysyvät jäädytettyinä, ja EU käyttää niiden poikimia korkotuloja parhaillaan Ukrainan Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien ja muun sotavuokrauksen rahoittamiseen.

kalajoki-ploki

maanantai 7. syyskuuta 2026

Ukrainan sodan 1658.päivä