Kalajoen
kaupunginvaltuusto myönsi omavelkaisen takauksen Vesikolmio Oy:lle.
Takauksen määrä on 188 000 euoa ja laina-aika 10 vuotta. Laina
otetaan Kuntarahoitus Oy:ltä. Kalajoen kaupunki perii takauksesta
vuosittaisen 0,5 prosentin suuruisen takausprovision kohteena olevan
lainan jäljellä olevasta osasta.
Kalajoen
kaupunginvaltuusto hyväksyi luottamushenkilöiden palkkiosäännön
muuttamisen. Yli kolme tuntia kestävästä kokouksesta suoritetaan
korotus. Luottamushenkilöiden palkkiosäännön 7 § lisätty teksti
”ja yhteisöiden hallituksiin valittujen, joissa yhtiö ei maksa
kokouspalkkiota”. Tarkkaavainen lukija varmaan ymmärtää mistä
yhtiöstä on kysymys.
Kaupunginvaltuusto
hyväksyi hallintosäännön hallinnon ja talouden valvontaa
koskevien määräysten muuttamisen sekä JHTT-yhteisön toimikauden
jatkamisen yhdellä vuodella. Hallintosäännön 36 §:ään
lisättiin seuraavat kohdat
- seurata yhteisesti kunnan ja tarvittaessa kuntakonsernin hallinto ja taloutta sekä niissä tapahtuvia muutoksia ja rvioida hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta
- kehittää tarkastu- ja arviointitointa, asettaa niille tavoitteet ja seurata niiden toteutumista
- hyväksyä arviointisuunnitelma
- antaa kaupunginvaltuustolle arviointikertomus siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kuntakonsernissa sekä antaa kunnanvaltuustolle tarvittaessa muitakin selvityksi ja raportteja
- antaa lausuntoja konserniyhtiöiden, - yhteisöjen sekä – säätiöiden tilintarkastuksen järjestämisestä ja tehdä ehdotusia näiden tilintarkastjiksi, sekä
- valvoa, että toiminnasta vastaavat toimielimet, henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden huomautusten johdosta, joihin toiminnan ja talouden arviointi, hallinnon ja talouden tarkastus sekä tilintarkastu ovat antaneet aihetta.
Vuoden
2012 valtuustoaloitteiden käsittelyn osalta totesin että minulla
oli kolme valtuustoaloitetta, jotka eivät kuitenkaan johtaneet
toivottuun lopputulokseen, mutta haluan tuoda valtuustolle tiedoksi,
että KRP:n apulaispäällikkä on siirtänyt asiat
poliisihallitukselle ja valtakunnansyyttäjävirastolle
poliisirikosten takia. Lisäksi olen lähettänyt vastauksen
oikeuskanselrinvirasto kansliapäällikölle Petri Matikaiselle
asiassa hänen pyydettyä vastinetta kanteluuni.
Valtuutettu
Kullervo Niemelä käytti puheenvuoron, jonka myös Keskipohjanmaan
toimittaja Pia Räihälä julkaisi valtuustouutisessa
Keskipohjanmaassa 27.02.2013 seuraavan tekstin: ”Kullervo Niemelän
(kesk.) mukaan Erkki Aho on virheellisesit väittänyt, ettei
poliisiasiainneuvottelukunta olis käsitellyt hänen Jokilaaksojen
poliisilaitosta koskevia aloitteitaan. - Niitä on käsitelty
elokuussa. Toimikunta totesi, ettei meillä ole toimivaltaa kovin
paljon päättää niistä. Niemelän mukaan Aho on myös esittänyt
blogissaan vääriä syytöksiä häntä kohtaan ja hän toivoi Ahon
poistavan ne. Aho ei tällä erää halunnut kommentoida asiaa”
Kysymys
on näistä valtuustoaloitteesta
Jokilaaksojen poliiseja ja
poliisipäällikköä on syytä epäillä törkeistä
rikoksista. Siksi on syytä kutsua Jokilaaksojen
poliisilaitoksen poliisiasian neuvottelukunta kiireelliseen
hätäkokoukseen.
Poliisilaitoksen yhteydessä toimii poliisin hallinnosta annetun lain ja asetuksen mukaisesti poliisin neuvottelukunta. Asetuksen 11 §:n mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on:
Poliisilaitoksen yhteydessä toimii poliisin hallinnosta annetun lain ja asetuksen mukaisesti poliisin neuvottelukunta. Asetuksen 11 §:n mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on:
- seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa
- tehdä aloitteita poliisin toiminna kehittämiseksi
- antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista, sekä
- käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi
toimitetaan.
Oulun lääninhallituksen poliisiosasto on päättänyt, että vuoden 2009 alusta toimintansa aloittaneen Jokilaaksojen poliisilaitoksen neuvottelukunnassa on yksi jäsen jokaisesta toimialueemm 18 kaupungista/ kunnasta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Lasse Nikula, varapuheenjohtajan Erkki Rytky ja sihteerinä Anni Nisula.
Valtuutettu
Kullervo Niemelä puhuu muunnettua totuutta. Elokuun 2012 kokouksessa
Jokilaaksojen poliisiasiainneuvottelu kunta oli tehnyt
poliisiviranomaisten poistuttua paikalta päätöksen, että heillä
ei ole mahdollisuutta käsitellä asiaa. Minä, Erkki Aho, olin
pyytänyt, että saisin tulla esittelemään asian ja
poliisiviranomaiset olisivat olleet paikalla, jolloin todistajan
rooli olisi jäänyt poliisiasianneuvottelukunnan jäsenille. En voi
välttyä vaikutelmalta, että uskonnollinen suuntautuneisuus esti
asian käsitelyn, sillä poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja
ja kalajokinen neuvottelukunnan jäsen ovat saman uskon suunnan
keskustalaisia henkilöitä ja pääepäilty Jokilaaksojen poliisi
Raimo Ollila on saman uskon suunnan tunnustaja.Jos asia olisi
käsitelty niin silloin myös kalajokisen nykyisen
kaupunginhallituksen puheenjohtajan ”perskarvat” olisivat
palaneet. Kysymyshän on näistä asioista ja niiden salaamisesta
DVD
Mayday from Finland
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Todistusaineistot
ja selostukset tapahtumista löytyy tämän kirjan sivuilta.
Kirjallinen
todistusaineisto on Kalajoen kaupunginarkistossa. Jouduin tekemään
Kalajoen kaupunginvaltuuston minulta pyytämän selvityksen asioista.
Selvityksessä on sivuja 1879 + liitemateriaali. Silloinen valtuuston
puheenjohtaja Raili Myllylä esti minua esittämästä valtuutetuille
tekemääni selvitystä. Huom. rikoslaki
15 luku 11 §
Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
Putkakertomus
20.8.-23.8.2010
Keskipohjanmaa-lehtihän olisi voinut
jo aikoja sitten vaikuttaa siihen, että oikeus toteutuu, jos se
olisi toiminut journalististen periaatteiden mukaan. Asia saattaa
tulla esille tämä asian oikeuskäsittelyssä:
Vastaus Ylivieska-Raahen
käräjäoikeuteen
Eikö Keskipohjanmaa lehti uskalla
kertoa totuutta? En voi välttyä vaikutelmalta, että riippumaton (
todellisuudessa keskustalainen ) lehti suojelee keskustalaisia.
Miksi Keskipohjanmaa vaikenee?
Jos valtuutettu Kullervo Niemelä voi osoittaa yhdenkäänkohdan blogissani, mikä ei pidä paikkaansa hänen suhteen niin olen valmis poistamaan sellaisen tekstin.
Kalajoen kaupunginvaltuusto käsitteli
kristillisten Hilkka Koskelan irtisanoutumisen tarkastuslautakunnan
jäsenyydestä. Hän ei ollut antanut suomustaan asialle. Ehkä nyt
on palautettava mieliin luottamuspaikkajakoon liittyvän
vaalituloksen vääristely.
Vaalituloksen vääristäminen
Vaalituloksen vääristäminen ja
kiistaton syrjintärikos
Vaalituloksen vääristämisen johdosta
kristilliset saivat paikkoja, jotka olisivat kuuluneet
perussuomalaisille. Ehkä yläättynneenä pienen kannatuksen
johdosta saamilla suurilla lisäpaikoilla kaikilta ei ehditty kysyä
suostumustakaan kun oli niin kiire valita vääristetyn vaalituloksen
hedelmiä kristillisessä hengessä.
Hilkka Koskelan tilanne kristilliset
esittivät nyt Eila Peltolaa, jolta ehkä oli suostumus asialle.
Kalajoen kaupunginvaltusto hyväksyi
maahanmuuttajien kotouttamisohjelman. Kotouttamisohjelman laatiminen
perustuu tähän lakiin
Laki kotoutumisen edistämisestä
Tässä on hallituksen esitys laiksi HE
185/2010
Tässä on valtion kototuttamisohjelma
Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien
kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja
seurannasta paikallistasolla.
Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa.
Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä.
Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa.
Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä.
32 §
Kunnan kotouttamisohjelma
Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, kansalais-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan.
33 §
Kunnan kotouttamisohjelman sisältö
Kunnan kotouttamisohjelma voi sisältää:
1) selvityksen siitä, miten ohjelma kytkeytyy kunnan strategiseen suunnitteluun ja seurantaan;
2) suunnitelman siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina sekä suunnitelman erityisesti kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä;
3) tiedon kotouttamisen yhteensovittamisesta vastaavasta kunnan viranomaisesta sekä eri toimenpiteistä vastaavista tahoista;
4) suunnitelman lasten ja nuorten kotoutumisen sekä sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä;
5) suunnitelman työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä;
6) monivuotisen suunnitelman 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä;
7) suunnitelman hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä;
8) suunnitelman kunnan kotouttamisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä.
Kunnan kotouttamisohjelmassa voidaan lisäksi määritellä kunnan ja kansalaisyhteiskunnan väliset yhteistyömuodot.
Kunnan kotouttamisohjelma
Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, kansalais-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan.
33 §
Kunnan kotouttamisohjelman sisältö
Kunnan kotouttamisohjelma voi sisältää:
1) selvityksen siitä, miten ohjelma kytkeytyy kunnan strategiseen suunnitteluun ja seurantaan;
2) suunnitelman siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina sekä suunnitelman erityisesti kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä;
3) tiedon kotouttamisen yhteensovittamisesta vastaavasta kunnan viranomaisesta sekä eri toimenpiteistä vastaavista tahoista;
4) suunnitelman lasten ja nuorten kotoutumisen sekä sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä;
5) suunnitelman työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä;
6) monivuotisen suunnitelman 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä;
7) suunnitelman hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä;
8) suunnitelman kunnan kotouttamisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä.
Kunnan kotouttamisohjelmassa voidaan lisäksi määritellä kunnan ja kansalaisyhteiskunnan väliset yhteistyömuodot.
Kalajoen kaupungin ja Merijärven kunnan kotouttamisohjelma perustuu Ylivieskan kaupungin kototusmisohjelmaan. Ainoastaan tarvittavat Kalajokea koskevat tiedot oli vaihdettu. Kukaan muu valtuutettu kuin minä ei huomannut asiaa enkä minäkään sitä erikseen esille nostanut. Oli siis menty siitä yli missä aita oli matalin. Tietenkin valtuutetuista ne, jotka eivät olleet perehtyneet asiaan ylistivät kotouttamisohjelmaa vuolain sanoin. Todellisuudessa tästä kotouttamisohjelmasta eivät maahanmuuttajat paljon kostu, sillä harva maahanmuuttaja ymmärtää suomea. Siksi varsinainen toimenpideohjelma maahanmuuttajalle oliskin pitänyt tehdä hänen äidinkielellään. Nyt herääkin kysymys: Ketä varten Kalajoen kaupungin kotouttamisohjelma on tehty? Mielestäni sen kohderyhmänä ei ole ainakaan maahanmuuttajat.
Otin asian käsittelyssä esille erään keskeisen maahanmuuttajia koskevan. Olin viime vuoden puolella yhteydessä kaupungin elinkeinojohtaja Mia Himankaan, maaseutujohtaja Antti Pulkkiseen Kalajoen kaupungin turkistarhaneuvojaa ja suomen Turkiseläinten kasvattajaliiton varapuheenjohtajaan Hannu Kärjään ja pyysin heitä informoimaan kalajokisia yrityksiä siitä, että ne ne noudattaisivat työehtosopimuksia ja lakeja ulkomaalaisten henilöiden palkkauksessa. Nämä lupasivat laittaa alan yrityksille kirjeen asian johdosta.
Tein tämän sen vuoksi, että Kalajoella on n. 350 maahanmuuttajaa n. 15 maasta. Heitä on töissä muun muassa perunatiloilla ja turkistarhoilla. Olen huomannut, että harva työnantaja noudattaa työehtosopimusta ulkomaalaisten työntekijöiden palkkauksessa Kalajoella. Suurimmat ongelmat ovat alipalkat sekä sen, että ylitöistä ei makseta oikeaa palkkaa. Olen havainnut, että ulkomaalaisia on käytetty pimeänä työvoimana Kalajoella. Minä edellytän, että Kalajoen kaupunki valvoo, että Kalajoen alueen työnantajat noudattavat työehtosopimuksia ulkomaalaisten palkkaamisessa. Esimerkiksi turkispuolella on ulkomaalaisia tyäntekijöitä Vietnamista, Thaimaasta, Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Venäjältä, Bulgariasta jne. Peruna-alan yrityksissä on myös ulkolaisia tyäntekijöitä ja edellytän, että Kalajoen kaupunki tiedottaa ja valvoo, että yrittäjät eivät ainakaan tietämättään toimia vastoin työehtosopimuksia ja lakeja.
Kalajoen kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta keskustelutti valtuustoa. Valtuutetut olivat liikuttavan yksimielisiä asioista. Kalajoki haluaa säilyä itsenäisenä kuntana, mutta on valmis tekemään yhteistyötä Merijärven, Alavieskan ja Pyhäjoen kanssa.
Palvelurakenneuudistus osana kuntauudistusta
http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/palvelurakenneuudistus
Sote uudistus on keskeinen osa kuntarakenneuudistusta. Kalajoen kaupungille siirtyminen selvitysmiesten esittämään sote-malliin lisäisi sote-puolen kustannnuksia 7 miljoonaa euroa. Tämä kaikki olisi sitten poissa sivistyspuolelta, tekniseltä puolelta ja muista asioista. Jos Kalajoki menee mukaan isoon sote-alueeseen niin menettää vaikutusmahdollisuutensa n. 7 miljoonan euron rahamäärään, mikä siirtyisi pois Kalajoen kaupungin budjetista. Suoraan sanottuna tämä sote-uudistus on järjetön suunnitelma, mikä tapaa kunnallisen itsehallinnon ja kunnat Suomesta. Jos esimerkiksi Alavieska liittyisi Kalajoen isäntäkuntamalliin niin Alavieskan kunta säästäisi vuodessa n. 3 miljoonaa euroa siitä mitä maksaa nyt Kallion kuntayhtymälle.
Kalajoen kaupungin lausunnon asiassa oli laatinut kaupunginjohtaja ja lausunto kuulsi läpi tietyin sanakääntein, että kaupunginjohtaja lievästi sanoen erittäin vihainen valtion suunnitelmille ja sitä hän ei pystynyt lausunnossaan peittelemään. Ymmärrän kaupunginjohtajaa, koska olemme varamasti tässä asiassa samaa mieltä.
Kaupungnvaltuusto hyvksyi muutaman maakaupan muun muassa määräalan myynnin Oy Kati Ab.lle.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki kolme valtuustoaloitetta:
http://kalajoki-ploki.blogspot.fi/2013/02/perussuomalaisten-valtuustoaloitteet.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti