tiistai 25. maaliskuuta 2014

Tätä ei saanut sanoa



Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja esti perussuomalaisten ryhmpuheenvuoron pitämisen. Tässä on puhe, jota ei voitu pitää valtuuston puheenjohtajan toiminnan johdosta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti 26.02.2013 valtuustoaloitteen kouluverkkotyöryhmän perustamisesta. Valtuustoaloitteessaan se esitti, että kouluverkkotyöryhmän tavoitteena tulee olla laaja-alainen selvitys kouluverkkoasiasta, päivähoitoon liittyvistä asioista ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä aikaansaada Kalajoen kaupungin liikuntapaikkasuunnitelma, selvittää ruokahuoltoasioiden toteutus tulevaisuudessa, selvittää vanhusten huoltoa koskevat asiat lähitulevaisuudessa, mitkä vaativat entistä suurempaa huomiota vanhusten suhteellisen määrän lisääntyessä voimakkaasti. Mahdollisesti tyhjilleen jäävien koulukiinteistöjen käytön suunnittelu on tärkeä asia. Työryhmän tärkeimpänä tehtävänä on kehittää olemassa olevaa kouluverkkoa toimivammaksi ja taata kaikille hoito- ja opiskelupaikka kohtuullisten yhteyksien päästä. Kouluverkkoasialla on merkittävä vaikutus koko Kalajoen kaupungin tasapainoiseen ja tasapuoliseen kehittämiseen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kouluverkkotyöryhmä nimetään siten, että työryhmässä on kaikkien puolueiden edustajat sekä siten, että jokaisen koulualueen sekä kyläyhteisön alueelta on yksi edustaja edustamassa aluettaan. Jokaiselle koululle tulee järjestää keskustelutilaisuus vanhemmille ja kyläläisille, jolloin kuullaan heidän mielipiteensä ja voidaan kertoa heille minkälaisia suunnitelmia ja eri vaihtoehtoja on olemassa. Toiminnan tulee olla avointa ja demokraattista.

Kustannuslaskelmien tulee olla julkisia ja laskentaperusteet tulee ilmoittaa selkeästi ja tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista tahoa laskelmien oikeudellisuuden varmistamiseksi. Kouluverkkotyöryhmän toiminnan tulee olla avointa ja demokraattista ja sellaista, jonka toimintaa voidaan seurata reaaliajassa. Tietotekniikka mahdollistaa avoimen ja demokraattisen toiminnan asiassa. Kansan äänen on kuuluttava ja se on otettava huomioon.

Kaupunginjohtaja reagoi valtuustoaloitteeseen näin. Hän nimesi valmistelutyörymän, johon kuuluvat Jukka Puoskari (pj.) Esa Siirilä, Juhani Yliparkas, Marko Raiman, Sami Krank, Riku Saksholm, Teuvo Tuorila, Eero Lehto ja Ari Sarpola. Työrymän tavoitteena oli selvityksen yhteydessä tarkastella lukion sijoitus, kirjaston sijoitus, perusopetuksen lisätilojen järjestäminen, Pahkalan, Raution, Vuorenkallion ja Etelänkylän koulujen asema. Työn tulee olla valmis vuoden 2013 lokakuun loppuun mennessä, jotta esitykset ehtivät vuoden 2014 talousarvioestyksessa huomioon otettavaksi.

Tämä menettely paljastaa, kuka on opetuspalveluiden uudelleenoranisoinnin todellinen isä ja tekijä. Hän on kaupunginjohtaja, joka nimesi itsensä työryhmän puheejohtajaksi ja jäseniksi alaisiaan, joita on helpompi kommennella kuin luottamusmiehiä, jotka ovat kaupunginjohtajan esimiehiä. Kapunginjohtaja kätkeytyi esityksessään työryhmän taakse. Työryhmää käytettiin häikäilemättömästi kaupunginjohtajan käsikassarana asiassa. Koko opetuspalveluiden työryhmän esitys on kaupunginjohtajan idea. Sen paljastaa työryhmän asettamisen tavoiteet.

Työryhmän pääidea oli saada suljettua kuusi koulua. Tähän tavoitteeseen päästäisiin virheinvestoinnilla eli lukion rakentamisella väärään paikkaan. Tämä prosessi toistaa edellistä koulujen sulkemisprosessia, jossa tavoite saavutettiin myös virheinvestoinnilla eli Tyngän koulun rakentamisella, jonka kielteiset vaikutukset näkyvät ainakin rautiolaisten mukaan konkreettisina juuri nyt kun Raution koulu on suljettavien listalla.

Kun kaupunginjohtaja halusi asioita nopeasti eteenpäin, niin asioista haluttiin informoida nopeasti tiedotusvälineitä. Siis tiedotusvälineet otettiin jo aikaisessa vaiheessa päättäjien painostajiksi. Pitäähän päättäjien lukea lehdistä mitä heidän pitää päättää.

Kun kuulemistilaisuuksia järjestettiin, niin niitä ei järjestetty suljettaviksi esitetyille kouluille, vaan kuulemistilaisuudet järjestettiin kokonaan muille kouluille tai muihin paikkoihin. Kuulemistilaisuuksissa kuultiin pääasiassa virkamiehiä eikä kansalaisia niin kuin tilaisuuksien tarkoituksena tulisi olla.

Koska kuulemistilaisuuksia ei järjestetty asianomaisille kouluille, niin Vuorenkallion johtokunta kutsui Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsenet tutustumaan kouluunsa. Meistä valtuutetuista kutsua noudatti 35 valtuutetusta vain 5 valtuutettua eli 14 prosenttia. Meitä on nyt kuitenkin 35 valtuutettua eli 100 prosenttia valtuutetuista päättämässä koulun kohtalosta. Onko tästä vedettävä se johtopäätös, että 86 prosenttia ei tiedä mistä päättää, kun vain 14 prosenttia valtuutetuista noudatti kutsua. Vuorenkallion koulun tilaisuudessa esitin valtuutetuille ja läsnäolijoille kuinka täytyy toimia jotta voidaan estää odotettavissa oleva tilanne. Valtuutettu Väinö Hietala varmasti muistaa asian. Jostain syystä minua ei haluttu uskoa. Nyt olemme totuuden edessä.

Vuorenkallion koulun säilyttämisen puolesta allekirjoitti yli 1800 henkilöä adressiin nimensä. He eivät suinkaan adressilla halunneet olla sulkemassa Vuorenkallion koulua vaan säilyttämässä sitä. Kaupunginjohtaja viittasi kintaalla koko 1800-nimen adressiin.

Valtuusto käsitteli asiaa ja hyväskyi yksimielisesti viipalekouluratkaisun, kun valtuuston enemmistön allekirjoittama aloite oli olemassa osoittamassa valtuuston enemmistön tahtoa. Kalajoen kaupungin sivistyslautakunta teki yksimielisen päätöksen viipalekouluasiassa.

Sivistyslautakunnan päätös asiassa ohitettiin kaupunginjohtajan toimesta ottamalla asia uudestaan kaupunginhallituksen käsittelyyn sivistystoimen johtajan esityksestä. Siis sivistyslautakunta ohitettiin. Kaupunginhallitus esittää nyt, että viipalekoulusta luovutaan. Nyt tuleekin tarkastella kaupunginhallituksen jäsenten motivaatiota asiassa. Miksi kultapossukerhon jäsenten tulee nuoleskella? Jääköön kuitenkin tämän asian tarkastelu kuulijoiden tehtäväksi.

Uuden lukion rakentamisella siis haluttiin tyhjentää kuusi ala-astetta. Uuden lukion markkinointihintana on 4.9 miljoonaa euroa ja nykyisen lukion laajennuksen hinta 0.9 miljoonaa euroa. Säästöä tulisi siis vähintäänkin 4 miljoonaa euroa jos nykyisiä lukiotiloja laajennetaan. Lisäksi ihmettelen sitä miksi Kokkolan Halpa-Halli Oy:n suunnitteluvaraushakemus 8.5.2012 Kalajoen kaupunginhallitukselle on jätetty kokonaan käsittelemättä. Sen sijaan on kiireellä ja kustannuksia säästämättä viety mielikuvituksellista kauppakeskushanketta eteenpäin jotta voidaan estää Kokkolan Halpa-Halli Oy.n suunnitelmien toteutus. Kauppakeskussekoiluun on mennyt jo ainakin yhden viipalekoulun hinta. Lisäksi on ilmoitettu, että kirjasto voidaan sijoittaa uuteen kauppakeskukseen ja siihen ollaan valmiita sijoittamaan 3 miljoonaa veroeuroa jotta hanke käynnistyisi. Jos taas Kokkolan Halpa-Halli Oy:n esittämä ratkaisu toteutetaan, niin säästöä tulee kirjastonkin osalta lähes 3 miljoonaa euroa.
Toinen esimerkki järjettömästä rahankäytöstä oli Sun Arena-hanke, jossa myös meni yhteiskunnan rahaa ainakin yhden viipalekoulun hinnan verran. Jokainen vähänkin liiketoimintaa ymmärtävä tiesi, että hanke ei koskaan tule toteutumaan. Oliko Sun Arena-idean todellinen isä joku muu kuin hankkeen toteuttajaksi ilmoittanut.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tilanne Kalajoella alkaa muistuttaa Ukrainan tilannetta. Ukrainassahan kansa nousi presidentti Janukovicin hallintoa vastaan. Seuraukset ovat nyt nähtävissä.

Emme hyväksy kaupunginhallituksen esitystä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti