Ukrainan sota 1701. päivä

 

Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta

Tiedotusvälineet raportoivat tänään merkittävistä diplomaattisista käänteistä ja raskaista ilmaiskuista Ukrainan sodassa. Päivän ehdottomasti suurin uutinen on Yhdysvaltain ja Venäjän väliset korkean tason neuvottelut Pietarissa sekä Venäjän tekemä vankienvapautus.

Pääasialliset uutisaiheet jakautuivat seuraavasti:

Diplomaattiset neuvottelut ja "rauhanprosessin" liikehdintä

• Putinin ja Witkoffin tapaaminen: Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff matkusti Venäjälle ja tapasi presidentti Vladimir Putinin Pietarissa yli kolme tuntia kestäneissä neuvotteluissa. Reutersin mukaan Putin suostui periaatteessa aloittamaan uudelleen kolmenväliset rauhanneuvottelut (Venäjä, Ukraina ja Yhdysvallat) mahdollisesti jo marraskuussa. Kremlin avustaja Juri Ušakov luonnehti tilannetta jopa sanoen, että sota "lähenee loppuaan".

• Amerikkalaisvanki vapautettu: Hyvän tahdon eleenä neuvottelujen alussa Venäjä vapautti vuodesta 2022 vankina olleen 74-vuotiaan amerikkalaisen Stephen Hubbardin, jonka vapauttamista Trump oli henkilökohtaisesti pyytänyt.

• Oslon huippukokous: Witkoff saapui Venäjälle suoraan Norjan Oslosta, jossa hän oli tiistaina neuvotellut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin, Suomen presidentti Alexander Stubbin sekä Norjan johdon kanssa. Stubb kuvailemana Oslon tapaaminen oli onnistunut ja sen tavoitteet täyttyivät rauhanprosessin raiteilleen saamiseksi.

• Rintamalinjan jäädyttäminen: Suomenmaa uutisoi, että Zelenskyi on väläyttänyt valmiutta rintamalinjan jäädyttämiseen aselevon ja taistelujen pysäyttämisen muodossa. Samaan aikaan Trump on julkisesti jatkanut Zelenskyin painostamista sopimuksen tekemiseen, sanoen ukrainalaisten kärsivän tilanteesta liikaa.

Sotilaalliset iskujen vaihdot ja rintamatilanne

• Raskaat iskut Ukrainan kaupunkeihin: Samaan aikaan kun kulisseissa neuvotellaan, sota jatkuu kentällä rajuna. Venäjä teki viime yönä laajoja drooni- ja ohjusiskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja asuinalueille. Iskuissa muun muassa Kiovaan ja Harkovaan raportoitiin kuolleen ainakin viisi siviiliä ja useita haavoittuneen.

• Ukrainan droonihyökkäykset: Venäjän puolustusministeriö puolestaan ilmoitti tortuneensa yön aikana satoja Ukrainan laukaisemia drooneja useilla Venäjän alueilla sekä Mustallamerellä. Ukrainan kerrotaan iskeneen muun muassa öljyterminaaliin Pietarissa ja kohteisiin Bryanskin alueella.

Asiantuntija-arvioissa, kuten Iltalehden haastattelemassa Venäjä-tutkija Mark Galeottin lausunnossa todetaan, että diplomaattisesta liikehdinnästä huolimatta Putinin strateginen tavoite pysyy edelleen pitkälti militarisoidun Venäjän ylläpitämisessä, vaikka varsinaiset taistelut saataisiinkin jossain vaiheessa pysäytettyä.

Mitä asioita nostettiin esille sosiaalisessa mediassa tänään Ukrainan sodasta?

Sosiaalisessa mediassa Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu on tänään kiihtynyt poikkeuksellisen kuumaksi Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin kohuväitteiden, Donald Trumpin rauhankommenttien sekä rintamaiskujen herättämän hämmennyksen vuoksi.

Keskusteluissa nousivat esille erityisesti seuraavat neljä kokonaisuutta:

• Witkoffin ”humanitaarisuus”-kommentti herätti raivon: Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi presidentti Vladimir Putinin Pietarissa, ja kiitollisuuden osoituksena amerikkalaisvanki Stephen Hubbardin vapauttamisesta Witkoff kutsui Putinia julkisesti ”humanitaariseksi” The Hill. Tämä lausunto sytytti välittömän somemyrskyn erityisesti X-alustalla. Sekä poliitikot (kuten senaattori Thom Tillis suorasanaisella ”WTF, Steve?” -päivityksellään) että tavalliset käyttäjät pitivät lausuntoa häpeällisenä ja pöyristyttävänä, sillä samaan aikaan Venäjä pommittaa järjestelmällisesti Ukrainan siviili- ja energiainfrastruktuuria CBS News.

• Trumpin puheet Zelenskyin sivuuttamisesta: Sosiaalisen median kansainvälisissä politiikkaketjuissa ja Instagramissa on jaettu ahkerasti videoita ja sitaatteja Donald Trumpin tuoreimmista kommenteista Instagram. Trump totesi, että ”jonkun muun pitäisi neuvotella Ukrainan puolesta” ja ilmaisi valmiutensa neuvotella rauhasta suoraan Putinin ja Xi Jinpingin kanssa, jopa kokonaan ilman Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä. Tämä on herättänyt somessa kiivasta väittelyä siitä, onko Yhdysvallat jättämässä Ukrainan oman onnensa nojaan.

• Ukrainalaisten oma somikeskustelu vaaleista sotatilan aikana: Ukrainan sisäisessä sosiaalisessa mediassa (erityisesti Telegram-kanavilla) on havaittu selkeä piikki keskustelussa, joka koskee vaalien järjestämistä Detector Media. Kansainvälisten rauhanneuvottelujen ja rintamalinjan mahdollisen jäädyttämisen kiihtyessä ukrainalaiset pohtivat ja väittelevät somessa siitä, miten vaalit voitaisiin turvallisesti järjestää ja miten rintamalla olevien sotilaiden sekä ulkomaille paenneiden miljoonien ukrainalaispakolaisten äänioikeus pystyttäisiin takaamaan.

• Venäläisten sotabloggaajien hämmennys kohdevalinnoista: Venäjällä sotaa tukevien niin sanottujen Z-bloggaajien kanavilla on noussut esiin poikkeuksellista hämmennystä ja kritiikkiä Venäjän armeijan tekemistä ilmaiskuista Atlantic Council. Venäjän ilmoitettua iskeneensä sotilaskohteisiin, useat näkyvät venäläiset sotabloggaajat ovat ihmetelleet julkisesti iskujen todellista logiikkaa ja nimittäneet asuinalueille ja puhtaan siviili-infrastruktuuriin kohdistuneiden iskujen valintaprosessia ”täydeksi mysteeriksi”, kuvaillen armeijan toimivan periaatteella ”kunhan nyt johonkin osutaan”.

Ukrainan reaktioista Trumpin ja Witkoffin viimeisimpiin ulostuloihin

Ukrainan virallinen reaktio Donald Trumpin ja Steve Witkoffin viimeisimpiin ulostuloihin on ollut yhdistelmä varovaista diplomatiaa, tiukkoja reunaehtoja ja pyrkimystä liennyttää Yhdysvaltojen ja Ukrainan välistä tulehtunutta suhdetta.

Vaikka Witkoffin Pietarissa esittämät kommentit ja Trumpin puheet ovat herättäneet maassa suurta huolta, Ukraina pyrkii julkisesti pitämään neuvotteluyhteyden auki. Reaktio jakaantuu kolmeen pääteemaan:

1. Ehdoton vaatimus: "Mitään Ukrainaa koskevaa ei päätetä ilman Ukrainaa"

Ukrainassa on otettu erittäin raskaasti Donald Trumpin väläytykset siitä, että hän voisi neuvotella sodan lopettamisesta suoraan Putinin ja Kiinan johtajan Xi Jinpingin kanssa ilman Zelenskyiä.

• Presidentti Volodymyr Zelenskyi vastasi tähän suoraan ja painokkaasti: ”Jos kyse on Ukrainasta ja meidän tulevaisuudestamme, se on hyväksyttävää vain silloin, kun olemme itse neuvottelupöydässä. Tämä on täysin selvää”.

• Ukraina pelkää tulevansa sivuutetuksi omasta kohtalostaan, minkä vuoksi Zelenskyi on vaatinut, että maan on oltava osana kaikkia mahdollisia kolmenvälisiä rauhankeskusteluja.

2. Valmius aselepoon ja rintamalinjan jäädyttämiseen

Vastauksena Trumpin jatkuvaan julkiseen painostukseen siitä, että ”Ukrainan on tehtävä sopimus”, Ukrainan johto on osoittanut aiempaa suurempaa joustavuutta:

• Zelenskyi vahvisti olevansa valmis rintamalinjan jäädyttämiseen ja aselevon solmimiseen, jotta taistelut saataisiin pysäytettyä ja tilaa annettaisiin diplomatialle.

• Ukraina kuitenkin korostaa, että aselevon ehtona täytyy olla vahvat ja pitävät turvallisuustakuut (kuten Nato-jäsenyys tai vastaavat sitovat lännen takuut), jotta Venäjä ei käytä taukoa vain uuteen varustautumiseen. Zelenskyi muistutti Fox Newsin haastattelussa, että taistelutauko ei saa tarkoittaa antautumista.

3. Suhteen elvytysyritys ja tiedustelutiedon palauttaminen

Ennen Witkoffin Pietarin-matkaa U.S. ja Ukrainan välit olivat ajautuneet historiallisen kylmään pisteeseen muun muassa asevientiviivästysten vuoksi. Oslon huippukokouksessa tiistaina Ukraina pyrki tietoisesti ”nollaamaan” tilanteen:

• Zelenskyi ja Ukrainan johto kuvailivat Oslon neuvotteluja Witkoffin kanssa ”erittäin tuottaviksi ja rakentaviksi”.

• Julkisena voittona Ukraina ilmoitti, että Yhdysvallat on palauttanut kriittisen tiedustelutiedon jakamisen Ukrainan kanssa koskien Venäjän tulevia ohjus- ja drooni-iskuja siviilikohteisiin. Tämän nähtiin olevan merkki siitä, että operatiivisella tasolla yhteistyö toimii, vaikka poliittinen retoriikka Washingtonista on rajua.

Witkoffin myöhempää lausuntoa, jossa tämä kutsui Putinia ”humanitaariseksi”, ei Ukrainan valtiollinen johto ole vielä suoraan kommentoinut, mutta ukrainalaisessa mediassa ja kansalaiskeskustelussa se on otettu vastaan syvällä järkytyksellä ja vihalla, erityisesti koska Venäjän rajut siviilipommitukset jatkuvat samaan aikaan taukoamatta.

Mikä on rintamatilanne nyt?

Ukrainan sodan rintamatilanne on muuttunut aiempaa tasapainoisemmaksi, ja Ukrainan asevoimat on onnistunut vakauttamaan rintaman sekä pakottamaan Venäjän joukkoja perääntymään useilla avainalueilla. Tilanne on asiantuntija-arvioiden mukaan Ukrainalle suotuisin kymmeneen kuukauteen, mikä selittää myös taustalla käynnistynyttä vilkasta diplomaattista liikehdintää.

Vaikka taistelut jatkuvat erittäin rajuina – Ukrainan pääesikunnan mukaan rintamalla käytiin viimeisen vuorokauden aikana yli 260 yhteenottoa – rintamaviiva ei ole luhistumassa.

Rintamatilanteen tärkeimmät polttopisteet jakautuvat tällä hetkellä seuraavasti:

1. Itäinen rintama ja Itä-Ukraina (Donetsk ja Lyman)

• Ukrainan vastahyökkäykset Donetskissa: Ukraina on onnistunut pysäyttämään Venäjän pitkään jatkuneen etenemisen Donetskin alueella ja vallannut takaisin joitakin menettämiään alueita.

• Operaatio Vivaldi päätökseen: Lymanin suunnalla pohjoisessa Ukrainan armeija (3. armeijakunta) on saattanut päätökseen laajan, nelivaiheisen Vivaldi-vastahyökkäyksen. Operaatiossa Ukraina onnistui murtamaan Venäjän rintamakiilan, vapauttamaan useita neliökilometrejä aluetta sekä kaatamaan Venäjän pyrkimykset saartaa alueen strategisia kaupunkeja. Dobropillian suunnalla taistelut jatkuvat silti kiivaina.

• Uusi johtamiskulttuuri: Suomalaisen Black Bird Groupin asiantuntija Pasi Paroinen arvioi Ylelle, että Ukrainan joukkojen parantunut tilanne ja onnistuneet vastaiskut johtuvat Ukrainan armeijan uuden johdon tekemästä merkittävästä kulttuurinmuutoksesta, joka on tehostanut joukkojen operatiivista toimintaa.

2. Eteläinen rintama ja Zaporizhzhia

• Väitteet ja vastaväitteet rintamalinjasta: Venäjän asevoimien johto väitti aiemmin tällä viikolla tehneensä suuria läpimurtoja Zaporizhzhian alueen länsiosissa. Ukraina on virallisesti kumonnut nämä väitteet.

• Etäisyys kaupunkiin: Sota-analyysilaitos ISW (Institute for the Study of War) arvioi tuoreessa katsauksessaan, että Venäjän joukot ovat onnistuneet soluttautumaan tai etenemään noin 24 kilometrin päähän Zaporizhzhian kaupungista, mikä vastaa suurin piirtein presidentti Zelenskyin antamia lausuntoja tilanteesta. Ukraina pitää kuitenkin edelleen hallussaan kriittisiä asemia alueella.

• Pohjoinen Sumy: Ukrainan raportoidaan tehneen onnistuneita paikallisia etenemisiä myös pohjoisella Sumyn alueella.

3. Droonisota ja teknologiset haasteet

• Iskut selustaan: Ukraina jatkaa laajamittaista ja järjestelmällistä droonikampanjaansa Venäjän huoltolinjoja, digitaalista infrastruktuuria ja öljyterminaaleja vastaan (muun muassa Pietarissa ja Leningradin alueella). Tällä pyritään kuluttamaan Venäjän rintamajoukkojen huoltoa. Venäjä puolestaan iskee massiivisesti Ukrainan sähköverkkoihin.

• Starshield-rajoitukset uhkana: Ukrainan rintamenestystä varjostaa uusi huoli: Yhdysvaltain johto ja SpaceX-yhtiö ovat asettaneet rajoituksia Ukrainalle elintärkeän Starshield-satelliittijärjestelmän käyttöön. Järjestelmään kytketyt laitteet eivät saa liikkua yli 160 km/h, mikä vaikeuttaa huomattavasti Ukrainan nopeiden hyökkäysdroonien ohjaamista Venäjän selustassa ja saattaa helpottaa Venäjän huoltokuljetuksia jatkossa.

Rintamatilanteen vakiintuminen on luonut tilanteen, jossa presidentti Zelenskyi on julkisesti ilmoittanut Ukrainan olevan valmis keskustelemaan rauhasta tai konfliktin jäädyttämisestä nykyisille rintamalinjoille, mikäli Ukrainalle taataan pitävät kansainväliset turvallisuustakuut.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut Ukrainalle tänään?

Venäjän asevoimat teki viime yön ja kuluvan päivän aikana massiivisen ilmahyökkäyksen, joka aiheutti laajoja tuhoja Ukrainan energiainfrastruktuurille ja siviilikohteille. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi maahan Iskander-K-risteilyohjuksia sekä peräti 186 hyökkäysdroonia (mukaan lukien Shahed-tyypin droonit). Vaikka Ukraina onnistui pudottamaan 150 droonia, läpi päässeet aseet saivat aikaan vakavaa tuhoa. [1]

Ukrainan viranomaisten raportoimat keskeisimmät vahingot ja asutusalueiden iskut jakautuvat seuraavasti:

Inhimilliset menetykset

• Kuolonuhrit ja loukkaantuneet: Paikallisviranomaisten ilmoituksen mukaan Venäjän hyökkäykset ovat vuorokauden aikana tappaneet ainakin yhdeksän ihmistä ja haavoittaneet 45 muuta eri puolilla Ukrainaa

Kiova: Pääkaupunkiin kohdistui raju drooniaalto. Sviatoshynskyin kaupunginosassa venäläinen drooni törmäsi suoraan 24-kerroksisen asuinkerrostalon 20. kerrokseen. Osuma sytytti huoneistoissa laajan tulipalon ja vaati ainakin kahden ihmisen hengen.

Rivne: Venäjä teki iskun siviilireitille Rivnen kaupungissa, jossa METRO-kauppaketjun suuri ostoskeskus vaurioitui käyttökelvottomaksi. Työntekijät tai asiakkaat eivät säästyneet loukkaantumisilta, mutta rakennus kärsi pahoja rakenteellisia vaurioita ja jouduttiin sulkemaan.

Tšernihiv: Alueelta raportoitiin vaurioita paikalliseen kuljetus- ja liikenneinfrastruktuuriin.

Järjestelmälliset iskut sähköverkkoon ja energiaan

Venäjä kohdisti iskunsa useisiin kriittisiin sähkö- ja energiantuotantolaitoksiin tarkoituksenaan lamauttaa Ukrainan yhteiskuntaa:

• Dnipro: Venäjän joukot iskivät kriittiseen infrastruktuurilaitokseen Dniprossa, mikä johti välittömästi laajoihin sähkökatkoihin kaupungissa.

• Muut energiavauriot: Iskuja vahvistettiin osuneen energialaitoksiin ja sähköasemiin myös Volynin, Odessan sekä Kiovan alueilla. Odessassa iskut vaurioittivat kolmea energiayhtiö DTEK:n laitosta, mikä katkaisi sähköt kymmeniltä tuhansilta kotitalouksilta. Venäjän mukaan isketty sähköasema toimitti virtaa myös Kiovan logistiikkakeskuksille.

Iskut meriliikenteeseen

• Venäjän puolustusministeriö ilmoitti tehneensä drooni-iskun siviilirahtialukseen Mustallamerellä. Alus oli matkalla Odessan satamaan, ja Venäjä väitti sen kuljettaneen länsimaisia sotilastarvikkeita.

YK:n julkaisemien tilastojen valossa siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset ovat kiihtyneet maassa rajusti: vuoden 2026 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana Ukrainassa on kuollut jo 2 570 ja loukkaantunut 15 211 siviiliä, mikä on lähes 60 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan

Mitä vahikoa Ukraina aiheutti Venäjälle tänään?

Ukrainan asevoimat vastasi Venäjän iskuihin suorittamalla laajamittaisia ja koordinoituja drooni-iskuja syvälle Venäjän selustaan sekä miehitetyille alueille. Iskujen kohteina olivat erityisesti kriittinen energiainfrastruktuuri, taloudelliset resurssit sekä digitaalinen viestintäjärjestelmä.

Ukrainan aiheuttamat vahingot jakautuvat tänään seuraaviin pääkohteisiin:

1. Pietarin öljyterminaalin tuhot

• Massiivinen isku öljyvientiin: Ukraina laukaisi laajan drooniaallon Luoteis-Venäjälle, jossa droonit onnistuivat sytyttämään palamaan suuren öljyv टर्मिनलin Pietarissa. Pietarin öljyterminaali on Venäjän toiseksi suurimman kaupungin keskeinen vientisatama, ja asiantuntija-arvioiden mukaan isku lamaannutti merkittävästi Venäjän dieselpolttoaineen vientikapasiteettia.

• Leningradin alueen puolustus: Venäjän viranomaiset ja Leningradin alueen kuvernööri Aleksandr Drozdenko vahvistivat torjuneensa useita drooneja Pietarin ympäriltä, mutta läpipäässeet droonit saavuttivat kohteensa.

2. Iskut datakeskuksille ja pankeille

• Digitaalinen sabotaasi: Ukraina on ottanut uudeksi strategiseksi iskukohteekseen Venäjän datakeskukset. Tämänpäiväiset iskut kohdistuivat datakeskuksiin, jotka tukevat venäläisten pankkien toimintaa ja verkkokauppajättien logistiikkaketjuja. Vaikka iskut eivät vielä aiheuttaneet täydellistä systeemistä kriisiä, ne ovat ekonomistien mukaan aiheuttaneet häiriöitä maksuliikenteeseen ja alkaneet murentaa venäläisten luottamusta pankkijärjestelmään, mikä näkyy käteisen noston lisääntymisenä.

3. Digitaalisen infrastruktuurin tuhoaminen miehitetyillä alueilla

• Donetskin ja Luhanskin pimeys: Ukrainan droonit iskivät menestyksekkäästi miehitettyjen alueiden tietoliikenneyhteyksiin. Ukrainan joukot tuhosivat Ugletelecom-operaattorin datakeskuksen Donetskissa sekä Lugacom-mobiiliverkkonelementit ja viestintäkeskuksen rakennuksen Luhanskissa. Iskujen seurauksena miehitysjoukkojen ja paikallisten mobiiliyhteydet, internet-yhteydet ja tiedonsiirto katkesivat laajasti.

4. Siviiliuhrit ja vauriot Bryanskissa

• Isku autoon: Venäjän puolella rajaa, Bryanskin alueella sijaitsevassa Klimovon taajamassa, Ukrainan drooni osui siviiliautoon. Venäjän viranomaisten mukaan iskussa kuoli yksi ihminen ja kaksi muuta loukkaantui.

Kansainvälisten energia-analyytikkojen mukaan Ukraina rikkoi iskuillaan lyhytaikaisen "energiatulitauon" vastatessaan Venäjän omiin, sähköverkkoja rajusti tuhonneisiin pommituksiin CNBC.

Trumpin suosion määrä Yhdysvalloissa nyt?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin suosio on tällä hetkellä historiallisen alhaisella tasolla. Lokakuun 2026 loppupuolella julkaistut mielipidemittaukset osoittavat hänen kannatuslukujensa pudonneen kummankaan presidenttikauden alhaisimpiin lukemiin, mikä varjostaa republikaanien näkymiä aivan ovella (3. marraskuuta) häämöttävissä kongressin välivaaleissa.

Keskeiset lukemat tuoreimmista valtakunnallisista kyselyistä jakautuvat seuraavasti:

• Reuters/Ipsos (julkaistu 19.10.2026): Mittasi Trumpin hyväksyntäluoviksi 31 prosenttia, kun taas hänen toimintaansa vastustaa peräti 66 prosenttia vastaajista. Tämä on alhaisin lukema, mitä kyseisessä seurannassa on mitattu Trumpille koskaan.

• The New York Times/Siena College (julkaistu 21.10.2026): Osoittaa äänestäjien keskuudessa 36 prosentin hyväksyntää ja 59 prosentin vastustusta, mikä on Trumpin pohjanoteeraus kyseisen median mittauksissa.

• CNN (15.–18.10.2026): Raportoi 32 prosentin hyväksyntää ja 67 prosentin tyytymättömyyttä presidentin toimiin.

• Kannatuksen keskiarvo: Eri kyselyitä painottavissa seurantaportaaleissa, kuten Silver Bulletinissa, Trumpin nettokannatus on noin 22–27 prosenttiyksikköä miinuksella.

Suosion romahduksen syyt

Mielipidemittausten mukaan amerikkalaisten tyytymättömyyttä ajavat ensisijaisesti talous- ja ulkopoliittiset kriisit: [

1. Iranin sota ja polttoaineen hinta: Yhdysvaltain ja Israelin aloittama sota Irania vastaan on nostanut polttoaineiden ja elinkustannusten hintoja rajusti. AP-NORC:n kyselyssä vain 17 prosenttia amerikkalaisista hyväksyi Trumpin tavan hoitaa elinkustannuskriisiä.

2. Epäonnistuminen vaalilupauksissa: Trump nousi toiselle kaudelleen lupaamalla katkaista inflaation ja laskea arjen kustannuksia, mutta kauppasodat ja konfliktit ovat kääntäneet tilanteen päinvastaiseksi.

Vaikutus tuleviin välivaaleihin

Trumpin epäsuosio vetää republikaanisen puolueen kannatusta alaspäin. Kun äänestäjiltä kysytään, kumpaa puoluetta he äänestäisivät kongressivaaleissa, demokraatit johtavat republikaaneja laajalla 12 prosenttiyksikön kaulalla (47 % vs. 35 %). Tämän seurauksena demokraattien ennustetaan ottavan haltuunsa edustajainhuoneen, vaikkakin senaatin vaa'ankieliosavaltioissa tilanne on edelleen tasaisempi

Mitä tämä merkitsee Trumpin vallankäytölle?

Donald Trumpin historiallisen alhainen suosio ja uhkaava tappio marraskuun välivaaleissa asettavat hänen vallankäytölleen vakavia poliittisia ja lainsäädännöllisiä rajoitteita. Kun presidentin hyväksyntä putoaa reiluun 30 prosenttiin, se murentaa hänen moraalista ja poliittista pääomaansa sekä Washingtonissa että kansainvälisesti.

Tämä heijastuu Trumpin vallankäyttöön seuraavilla tavoilla:

1. "Lame duck" -asema ja lainsäädännön pysähtyminen

• Kongressin menettäminen: Jos demokraatit ottavat ennustetun 12 prosenttiyksikön vaalivoiton turvin haltuunsa edustajainhuoneen, Trumpin kyky viedä läpi uutta lainsäädäntöä, veronkevennyksiä tai budjettiuudistuksia käytännössä pysähtyy.

• Oman puolueen murentuminen: Alhaiset suosiotulokset tarkoittavat, että republikaaniset kongressiedustajat ja senaattorit – erityisesti vaa'ankielialueilla – alkavat etääntyä Trumpista suojellakseen omaa poliittista uraansa. He eivät enää äänestä automaattisesti Valkoisen talon tahdon mukaisesti.

2. Painopisteen siirtyminen presidentillisiin asetuksiin (Executive Orders)

• Koska kongressista on vaikea saada lakeja läpi, Trump joutuu turvautumaan entistä enemmän suoriin presidentin asetuksiin ja virastomääräyksiin johtaakseen maata.

• Oikeudellinen haavoittuvuus: Asetuksilla johtaminen on epävakaampaa, sillä oppositiossa olevat osavaltiot ja järjestöt voivat haastaa ne herkästi oikeudessa, mikä hidastaa päätösten toimeenpanoa.

3. Vaikutukset Ukrainan sodan ja ulkopolitiikan hoitoon

• Kiire sopimukseen rintamalla: Kotimaisen epäsuosion vuoksi Trumpilla on kova paine saavuttaa nopeita, näkyviä ulkopoliittisia "voittoja" kääntääkseen huomion pois talousongelmista. Tämä selittää, miksi hänen erityislähettiläänsä Steve Witkoff ajaa tällä hetkellä neuvotteluja Putinin kanssa niin aggressiivisesti. Trump haluaa esiintyä "rauhantekijänä" ennen välivaaleja.

• Tuen epävarmuus: Jos kongressi siirtyy demokraateille, Trumpin mahdollisuudet katkaista Ukrainan rahoitus kokonaan vaikeutuvat, sillä demokraatit voivat käyttää budjettivaltaa Ukrainan avun jatkamiseksi. Toisaalta Trump voi käyttää omaa veto-oikeuttaan ja hidastaa aseiden toimituksia hallinnollisin keinoin.

4. Lisääntyvä riippuvuus radikaaleista liittolaisista ja paine itään

• Koska maltilliset äänestäjät ovat hylänneet Trumpin elinkustannuskriisin ja Iranin sodan vuoksi, hänen on nojattava yhä vahvemmin uskonnolliseen oikeistoon ja kaikkein uskollisimpaan "MAGA"-ydinkannattajakuntaansa säilyttääkseen valtansa puolueen sisällä.

Tarkastellaan tilannetta tarkemmin Ukrainan aseavun jatkumisen kannalta

Yhdysvaltain sisäpoliittinen tilanne ja Donald Trumpin matala kannatus vaikuttavat suoraan ja merkittävästi Ukrainan aseavun jatkumiseen. Tilanne on parhaillaan äärimmäisen jännittynyt, sillä istuvan presidentin ja kongressin välillä vallitsee avoin valtataistelu avun ehdoista.

Tulevien viikkojen ja kuukausien aikana Ukrainan aseapuun vaikuttavat seuraavat keskeiset tekijät:

1. Trumpin painostuskeino: Aseavun katkaisemisella uhkaaminen

Trump on viime aikoina kiristänyt retoriikkaansa Ukrainaa kohtaan Visit Ukraine. Julkisesti Trump syyttää Ukrainan öljynjalostamoiskuja bensiinin hinnan noususta Yhdysvalloissa, mikä puolestaan murentaa hänen omaa suosiotaan vaalien alla The New York Times.

• Aseavun jäädyttäminen neuvotteluaseena: Valkoinen talo on väläyttänyt suoraa uhkausta katkaista tai hidastaa Ukrainan aseapua painostaakseen presidentti Volodymyr Zelenskyiä hyväksymään rintamalinjan jäädyttämisen ja energiatulitauon Venäjän kanssa.

• Varat on jo sidottu lakisääteisesti: Trumpin hallinto joutui syyskuussa sitomaan juridisesti loput kongressin aiemmin hyväksymistä rahoista (noin 400 miljoonaa dollaria USAI-ohjelmasta), mikä tarkoittaa, että näitä tilattuja aseita toimitetaan Ukrainalle asteittain aina vuoteen 2029 asti Reuters. Trump ei siis voi täysin tyhjentää jo käynnissä olevia toimitusputkia, vaikka hän hidastaa uusien sopimusten tekemistä.

2. Kongressin vaalitulos muuttaa pelisäännöt marraskuussa

Jos mielipidemittaukset pitävät paikkansa ja demokraatit voittavat edustajainhuoneen hallinnan 3. marraskuuta, Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle saa uutta lainsäädäntövoimaa Visit Ukraine.

• Laaja enemmistö tukee Ukrainaa: Kongressissa on tälläkin hetkellä vahva yli kolmen neljäsosan puoluerajat ylittävä enemmistö, joka kannattaa Ukrainan aseistamista EU Perspectives. Tähän asti republikaanijohto on jarruttanut uusia lakipaketteja välttääkseen Trumpin suututtamista.

• Uudet miljardipaketit mahdollisia: Demokraattien johtama kongressi pystyy tammikuusta 2027 alkaen ohittamaan presidentin vastustuksen budjettineuvotteluissa ja sitomaan uutta laajamittaista rahoitusta Ukrainan tueksi Visit Ukraine. Tämä loisi Ukrainalle pitkän aikavälin turvaa, sillä maan oma vuoden 2027 budjetti nojaa raskaasti ulkomaiseen apuun EUalive.

3. Trumpin ohituskaistat ja vastaveto: Pakotteiden lieventäminen

Koska Trump tietää kongressin olevan kääntymässä häntä vastaan, hän käyttää parhaillaan presidentin toimeenpanovaltaa (Executive Orders) muuttaakseen sodan dynamiikkaa ilman kongressia.

• Venäjän taloudellinen helpottaminen: Trump allekirjoitti hiljattain kohutun asetuksen, jolla hän pani jäihin kongressin hyväksymät laajat Venäjä-pakotteet ja vapautti muun muassa Venäjän dieselpolttoaineen viennin rajoituksista The New York Times.

• Ukrainan kannalta tämä on huolestuttavaa: vaikka kongressi pakottaisi Trumpin jatkamaan aseavun toimittamista, Trump voi samanaikaisesti heikentää taloudellista painetta Venäjää kohtaan parantaakseen neuvotteluasemiaan Putinin kanssa.

Yhteenveto

Ukrainan aseavun jatkuvuus on tällä hetkellä kilpajuoksu aikaa vastaan. Trump pyrkii käyttämään nykyistä valtaansa ja avun katkaisun uhkaa pakottaakseen Ukrainan pikaiseen aselepoon ennen vaaleja The Guardian Visit Ukraine. Mikäli Ukraina pystyy viivyttämään ratkaisuja marraskuun välivaalien yli ja kongressin voimasuhteet muuttuvat, Yhdysvaltain lainsäädäntöelin todennäköisesti ottaa tiukemman otteen Ukrainan pitkäaikaisen sotilaallisen tuen takaamisesta EU Perspectives.

Ukrainan sota 1700. päivä

 

Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta?

Tiedotusvälineet raportoivat tänään 20. lokakuuta 2026 Ukrainan sodassa merkittävistä diplomaattisista käänteistä, raskaista ilmaiskuista sekä asiantuntija-arvioista koskien sodan mahdollista päättymistä ensi vuonna.

Päivän keskeisimmät uutisaiheet jakautuvat seuraavasti:

1. Salaiset neuvottelut Oslossa ja diplomaattinen kriisi

• Rauhanyritykset Norjassa: Norjan pääkaupungissa Oslossa järjestettiin tänään korkean tason neuvottelut, joissa pyritään hahmottelemaan Venäjälle esitettävää rauhanehdotusta. Tapaamista isännöivät Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb. Paikalle saapui Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff. Trumpin vävyn Jared Kushnerin oli määrä osallistua keskusteluihin etäyhteydellä. Witkoffin on raportoitu jatkavan Oslosta suoraan Venäjälle tapaamaan Vladimir Putinia.

• Zelenskyin ja Trumpin hallinnon välirikko: Uutistoimistot raportoivat kiristyneistä väleistä Kiovan ja Washingtonin välillä. Zelenskyi syytti Yhdysvaltoja siitä, että se yrittää pakottaa Ukrainan antautumaan. Hän kritisoi Yhdysvaltoja siitä, että Pentagon viivyttelee Euroopan jo maksamien Patriot-ilmatorjuntaohjusten toimituksia. Samaan aikaan Trumpin hallinto on herättänyt raivoa solmimalla Venäjän kanssa dieselsopimuksen energian hintojen laskemiseksi.

• Keskustelut Rubion kanssa: Zelenskyi vahvisti käyneensä asiapitoisen keskustelun Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion kanssa. Zelenskyi vaati, että Yhdysvaltojen on palautettava häiriöistä kärsineen, sotilaskäytössä olevan Starshield/Starlink-satelliittiverkon toiminta ennalleen. Rubio puolestaan tyrmäsi väitteet siitä, että Yhdysvallat panttaisi aseapua tahallaan.

2. Tutkijan arvio: Sota voi päättyä ensi vuonna

• Arvostettu brittiläinen Venäjä-tutkija, professori Mark Galeotti arvioi STT:n haastattelussa, että Ukrainan sota saattaa päättyä jo ensi vuoden aikana. Galeottin mukaan molemmat osapuolet ovat uupuneita ja Eurooppa alkaa väsyä sodan rahoittamiseen.

• Hän kuitenkin varoitti, että Putin aikoo käyttää alkavaa talvea ukrainalaisten runtelemiseen suihkumoottoridroneilla mahdollisimman kovaa, jotta ukrainalaisten taistelutahto murtuisi ja länsi ymmärtäisi, ettei Venäjää voida ajaa maasta ulos. Lopputuloksena Venäjä todennäköisesti pitäisi miehittämänsä alueet, eikä Ukrainasta tulisi Naton jäsentä.

3. Raskaat ilmaiskuja ja energiasotaa

• Venäjän iskut Länsi-Ukrainaan: Venäjä on laajentanut järjestelmällisiä iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Iskut ovat kohdistuneet nyt myös aiemmin säästyneille Länsi-Ukrainan alueille aiheuttaen laajoja sähkökatkoja. Tämänpäiväisissä ohjus- ja lennokki-iskuissa siviilialueille ja teihin raportoitiin kuolleen ainakin seitsemän siviiliä eri puolilla Ukrainaa, muun muassa Kiovan alueella.

• Ukrainan iskut Venäjälle: Julkisuuteen tuli tietoja siitä, että Ukraina teki viikonloppuna massiivisen lennokki-iskun Pietariin ja sitä ympäröivälle Leningradin alueelle osuen muun muassa öljylaitokseen ja datakeskukseen. Venäjän valtiollinen televisio on vaiennut iskuista tyystin ja raportoinut sen sijaan ”Euroopan kaaoksesta”. Venäläiset sotabloggaajat ovat kuitenkin raivoissaan oman ilmapuolustuksensa tehottomuudesta. Tänä yönä Ukrainan lennokkien raportoitiin sytyttäneen palon myös Tambovin alueella sijaitsevalla öljypumppuasemalla.

Mitä asioita nostettiin esille sosiaalisessa mediassa tänään Ukrainan sodasta?

Sosiaalisessa mediassa (kuten X:ssä ja Truth Socialissa) on tänään 20. lokakuuta 2026 käyty poikkeuksellisen kiivasta ja polarisoitunutta keskustelua Ukrainan sodasta. Huomio on kiinnittynyt erityisesti Kiovan ja Washingtonin väliseen julkiseen sanasotaan, satelliittihäiriöihin sekä itsepintaisiin rauhanneuvotteluhuhuihin.

Tärkeimmät sosiaalisessa mediassa esille nostetut asiat jakautuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:

1. Zelenskyin X-julkaisu ja Trumpin ”energiatulitauko” repivät mielipiteitä

• Zelenskyin suora avautuminen: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi virallisella X-tilillään otteita haastattelustaan, jossa hän ruoti Donald Trumpin ajamaa molemminpuolista ”energiatulitaukoa”. Zelenskyi korosti aseman olevan vaikea: jos Ukraina suostuu olemaan iskemättä Venäjän energiakohteisiin tilanteessa, jossa Venäjä jatkaa Ukrainan tuhoamista, se ei ole reilua. Hän vaati, että jos Yhdysvallat ei pysty hillitsemään Putinia, sen on annettava Ukrainalle riittävästi torjuntaohjuksia siviilien suojaksi.

• Keskustelun polarisaatio: Zelenskyin päivityksen alla käytiin rajua väittelyä. Monet eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset tukijat ilmaisivat vankan tukensa Ukrainalle ja kritisoivat Trumpin hallinnon toimintaa ”kiristykseksi” ja ”petokseksi”. Toisaalta vastustajat ja kriitikot syyttivät Zelenskyiä ”jatkuvasta rahan pyytämisestä” ja väittivät Yhdysvaltojen olevan jättämässä hänet yksin.

• Trumpin Truth Social -viestit: Donald Trump puolestaan väitti omassa Truth Social -palvelussaan, että neuvotteluissa on saavutettu edistystä muun muassa vankienvaihdon osalta. Hän myös väitti suoraan seuraajilleen, ettei Zelenskyi todellisuudessa edes halua lopettaa sotaa.

2. Satelliittisota ja Elon Muskin rooli puhuttavat

• Starlink- ja Starshield-ongelmat: Somessa on jaettu tiheään tahtiin uutisia siitä, että Pentagon/Valkoinen talo olisi rajoittanut Ukrainan asevoimien pääsyä elintärkeään satelliittijärjestelmään. Alustalla on spekuloitu laajasti sillä, kuka katkoksen takana on. Elon Musk riensi viestipalvelu X:ssä kiistämään SpaceX:n vastuun ja vieritti syyn Yhdysvaltain armeijalle ja Donald Trumpille todeten, että ”Starshield-järjestelmät ovat Yhdysvaltain hallituksen omistuksessa ja kontrollissa”.

• Avaruusvakoilu: Digitaalisissa sotilasasiantuntijapiireissä on jaettu huolestuneena dataa siitä, että venäläinen sotilassatelliitti Cosmos 2612 on suorittanut vaarallisen lähestymisen (jopa vain kymmenien metrien etäisyydelle) suomalaisomisteisen ICEYE-yhtiön tutkasatelliitista, joka toimittaa tiedustelutietoa Ukrainalle. Tätä on pidetty somessa Venäjän suorana varoituksena lännelle.

3. Rintamatilanne ja synkät luvut

• Miljoonaluokan tappiot: Ukrainan pääesikunnan lukuja jakavat tilit, kuten BLYSKAVKA X-palvelussa, nostivat esille dramaattisen virstanpylvään: Venäjän arvioidut kokonaistappiot (kuolleet ja haavoittuneet) Ukrainan sodassa ovat ylittäneet jo 1,56 miljoonan sotilaan rajan.

• Iskut energiainfrastruktuuriin ja siviileihin: Sosiaalisessa mediassa on levinnyt runsaasti kuva- ja videomateriaalia Venäjän tekemistä tuhoisista ilmaiskuista muun muassa Kiovan ja Odesan alueille. Erityistä suututusta ja surua herätti tieto siviilien ja lasten kuolemaraporteista leikkikentillä ja maanteillä. Toisella puolella taas ukrainalaiset tilit juhlistivat onnistuneita lennokki-iskuja venäläisiin öljypumppuasemiin Tambovissa.

4. Diplomaattien ja vaikuttajien kovat ulostulot

• Viron tuleva EU-ulkoministeri Kallas nosti omassa X-viestissään esille Venäjän aggressiot Mustallamerellä. Hän kritisoi sitä, että Venäjä on hylännyt Ukrainan ehdotuksen vapaasta merenkulusta, mikä vaikeuttaa ruoan toimittamista maailmanlaajuisesti.

• Myös Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha sai paljon jakoja viestilleen, jossa hän haukkui Vladimir Putinia ”sotarikolliseksi” eikä globaaliksi johtajaksi vastustaessaan Trumpin kaavailemaa kolmenkeskistä suurvaltahuippukokousta.

Satelliittijärjestelmien häirinnästä.

Satelliittijärjestelmiin kohdistuvat häiriöt ja geopoliittinen painostus avaruudessa ovat juuri nyt nousseet Ukrainan sodan keskiöön. Tilanne koskee kahta täysin erillistä ilmiötä: Ukrainan rintamalla havaittuja Starshield-järjestelmän nopeusrajoituksia sekä avaruudessa tapahtunutta Venäjän sotilassatelliitin vaarallista lähestymistä.

Häiriötilanteiden taustat ja yksityiskohdat jakautuvat seuraavasti:

1. Starshield-verkon mystiset rajoitukset rintamalla

Ukrainan armeijan laajasti käyttämä Starshield – joka on Elon Muskin SpaceX-yhtiön kehittämä, mutta Yhdysvaltain Pentagonin hallitsema sotilaallinen versio Starlinkistä – on kohdannut vakavia toimintahäiriöitä. [1]

• Nopeusrajoitus iskee lennokkeihin: Ukrainan puolustusviranomaiset raportoivat, että järjestelmään on asetettu rajoitus, joka katkaisee yhteyden heti, kun päätelaite liikkuu yli 160 kilometrin tuntinopeudella (100 mph).

• Vaikutukset puolustukseen: Rajoitus iskee suoraan Ukrainan raskaampiin kiinteäsiipisiin lennokkeihin ja drooneihin. Ukraina käyttää näitä lennokkeja Venäjän laukaisemien Shahed-droonien torjuntaan sekä iskuihin venäläisjoukkojen logistiikkareiteille. Yhteyden katkeaminen lennon aikana on jättänyt etulinjan haavoittuvaiseksi ja vaikeuttanut ilmapuolustusta.

• Poliittinen syyttely: Presidentti Zelenskyi vaatii Yhdysvalloilta vastauksia siihen, miksi rajoitukset otettiin käyttöön ilman varoitusta. Elon Musk ilmoitti X-palvelussa, että rajoitukset ovat täysin Yhdysvaltain armeijan ja viime kädessä presidentti Donald Trumpin päätettävissä, sillä valtio omistaa ja kontrolloi Starshield-verkkoa. Valkoinen talo on kuitenkin kiistänyt antaneensa tällaista määräysten rajoitusta.

2. Venäjän Cosmos 2612 ja ICEYE-X36: Vaarallinen kohtaaminen kiertoradalla

Avaruudessa seurantadata on paljastanut poikkeuksellisen aggressiivisen venäläisoperaation, joka kohdistuu suomalaistaustaisen ICEYE-yhtiön Yhdysvaltoihin rekisteröityyn ICEYE-X36-tutkasatelliittiin. ICEYE-satelliitit ovat Ukrainalle elintärkeitä, sillä niiden SAR-tutkateknologia kykenee kuvaamaan maanpintaa ja Venäjän joukkojen liikkeitä pilvipeitteen läpi ja pilkkopimeässä.

• Lähituntuma avaruudessa: Avaruutta valvovan LeoLabs-yhtiön mukaan Venäjän huhtikuussa laukaisema sotilassatelliitti Kosmos 2612 teki tarkasti suunnitellun sarjan manöövereitä ja hakeutui poikkeuksellisen lähelle ICEYE-X36-satelliittia. Satelliittien etäisyyden arvioitiin käyneen lähimmillään vain kymmenissä metreissä. Venäläisalus jäi vahtimaan kohdetta ja liikkumaan sen ympärille pitkäksi aikaa ennen kuin alkoi hitaasti etääntyä.

• Motiivina pelote ja vakoilu: Asiantuntijat pitävät tapausta Venäjän suorana ja provokatiivisena varoituksena. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun toiminnassa olevaa länsimaista kaupallista satelliittia on tällä tavoin luvattomasti "varjostettu" näin lähietäisyydeltä matalalla kiertoradalla. Venäjä on aiemmin varoittanut, että Ukrainaa tiedustelulla auttavat kaupalliset satelliitit voivat olla laillisia kohteita vastatoimille. Itse ICEYE on ilmoittanut olevansa tietoinen tilanteesta ja korostanut satelliittiparvensa olevan suunniteltu kestämään tällaisia riskejä.

3. Laajempi GPS-häirintä Itämerellä ja Suomessa

Samaan aikaan maantieteellisesti lähempänä meitä satelliittipaikannuksen (GNSS/GPS) tahallinen häirintä on muuttunut pysyväksi ilmiöksi.

• Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastot osoittavat, että ilmailun ja merenkulun GPS-häiriöilmoitukset ovat pysyneet erittäin korkealla tasolla.

• Venäjän harrastama häirintä kohdistuu erityisesti Kaakkois-Suomeen ja Itämeren alueelle. Se ilmenee joko signaalin kokonaan estävänä häirintänä (jamming) tai vaarallisempana valepaikkatiedon syöttämisenä (spoofing), jossa laitteet luulevat olevansa väärässä paikassa. Tämä pakottaa viranomaiset ja yritykset etsimään varajärjestelmiä satelliittipaikannukselle.

Mikä on rintamatilanne tänään?

Ukrainan sodan rintamatilanne on tänään 20. lokakuuta 2026 poikkeuksellisen aktiivinen ja kuluttava. Ukrainan asevoimien pääesikunta raportoi rintamalinjalla tapahtuneen vuorokauden aikana jopa 206 taistelukosketusta, mikä osoittaa taisteluiden voimakkuuden kasvaneen huomattavasti.

Ukrainan armeijan tilanne rintamalla on kokonaisuudessaan vakaampi kuin aiemmin tänä vuonna, ja maa on toteuttanut onnistuneita paikallisia vastahyökkäyksiä, vaikka Venäjä painostaa edelleen massiivisella tykistö- ja ilmatulella.

Päivän merkittävimmät rintamatapahtumat ja painopistealueet jakautuvat seuraavasti:

1. Etelä-Slobožanskin ja Lymanin suunnat (Pääpainopiste)

• Kovimmat taistelut: Ukrainan pääesikunnan mukaan rintaman ehdoton painopiste on ollut Etelä-Slobožanskin suunnalla, jossa Venäjä on keskittänyt merkittävästi joukkoja ja pyrkinyt murtamaan Ukrainan linjoja. Venäläisjoukot tekivät alueella kymmeniä hyökkäyksiä muun muassa Starytsjan ja Izbytsken kylien alueilla, mutta Ukrainan puolustus on pitänyt.

• Ukrainan eteneminen Lymanissa: Yhdysvaltalaisen sota-tutkimuslaitoksen (ISW) tuoreimman tilannekatsauksen mukaan ukrainalaisjoukot ovat onnistuneet etenemään Lymanin taktisella alueella. Alueella käydään edelleen rajuja taisteluita, kun Venäjä yrittää vyöryttää asemia takaisin.

2. Pokrovsk ja Donetskin alue

• Jatkuva paine: Pokrovskin suunnalla Venäjä on jatkanut erittäin raskaita rynnäkköjä. Pääesikunta tilastoi pelkästään tälle suunnalle kymmeniä erillisiä hyökkäysyrityksiä. ISW:n mukaan ukrainalaiset ovat kuitenkin onnistuneet tekemään onnistuneita paikallisia etenemisiä myös Dobropilljan itäpuolella.

3. Zaporihžja ja Eteläinen rintama

• Ristiriitaiset väitteet ja Ukrainan edetys: Venäjän yleisesikunnan väitteet massiivisesta etenemisestä Zaporihžjan alueella on osoitettu vääriksi. Ukrainan eteläisten joukkojen edustaja vahvisti, että Ukraina pitää asemansa. ISW vahvistaa puolestaan Ukrainan edenneen Länsi-Zaporihžjan alueella.

• Venäjä on kuitenkin pyrkinyt iskemään voimakkaasti liitopommeilla rintaman läheisiin taustakaupunkeihin.

4. Ukrainan iskut Venäjän huoltolinjoihin

• Ukraina on ottanut strategiakseen Venäjän rintamahuollon lamauttamisen. Tänään raportoitiin laajasta iskujen sarjasta, jossa Ukraina osui Venäjän komentopaikkoihin, korjausyksiköihin sekä logistiikkavarastoihin kolmella eri alueella (mukaan lukien Donetsk ja Zaporihžja). Lisäksi ukrainalaiset tuhosivat droonilla venäläisen raskaan BM-30 Smerch -raketinheitinjärjestelmän miehitetyllä eteläalueella.

5. Tappiot ja ilmasota

• Massiiviset miehistötappiot: Venäjän miehistötappiot ovat pysyneet poikkeuksellisen korkeina. Viimeisen vuorokauden aikana Venäjän arvioidaan menettäneen 1 560 sotilasta (kuolleina ja haavoittuneina), ja kokonaistappiot sodan alusta lähtien lähestyvät jo 1,57 miljoonaa.

• Pommitukset: Venäjä on tukenut maahyökkäyksiään erittäin aggressiivisesti ilmasta käsin laukaisemalla vuorokaudessa 217 ohjattua liitopommia (KAB) ja tuhansia kamikazedroneja ukrainalaisasemia ja rintamalinjan kyliä vastaan.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut Ukrainalle tänään?

Venäjä on kohdistanut tänään 20. lokakuuta 2026 Ukrainaan poikkeuksellisen massiivisen ja tuhonhaluisen ilmaiskujen aallon. Venäjän armeija laukaisi vuorokauden aikana yhteensä 165 droonia (joista suuri osa oli uusia suihkumoottorikäyttöisiä Shahed-lennokkeja) sekä useita ohjuksia ja liitopommeja.

Vaikka Ukrainan ilmapuolustus onnistui pudottamaan tai häiritsemään 115 lennokkia, iskut läpäisivät puolustuksen yli 30 eri kohteessa, aiheuttaen vakavia siviiliuhreja ja mittavia aineellisia tuhoja 12 eri alueella:

1. Inhimilliset menetykset ja siviiliuhrit

• Ainakin 16 siviilin raportoidaan kuolleen ja lähes 70 haavoittuneen vuorokauden aikana tehdyissä iskuissa eri puolella maata.

• Tragedia Harkovassa: Nova Vodolahan kylässä tehty drooni-isku osui puistoon ja tappoi kaksi lasta, joista toinen oli rattaissa istunut yksivuotias tyttö. Isku on herättänyt valtavaa raivoa sosiaalisessa mediassa. [1]

• Isku aamuliikenteeseen Kiovassa: Pääkaupungin Holosiivskyin alueella venäläisdrooni syöksyi suoraan aamuruuhkassa liikkuneiden autojen sekaan, mikä tappoi kolme ihmistä ja haavoitti neljää.

2. Vakavat vauriot energiainfrastruktuurille

• Venäjä jatkaa strategisena tavoitteenaan Ukrainan sähkö- ja lämpöverkkojen täydellistä lamaannuttamista ennen talven tuloa. Iskuja laajennettiin tänään aiemmin säästyneille Länsi-Ukrainan alueille.

• Ternopilin alue: Droonit iskivät menestyksekkäästi kolmeen kriittiseen energiakohteeseen, mikä katkaisi sähköt ja lämmityksen laajalta alueelta. Tämä oli jo toinen suuri isku alueen sähköverkkoon 48 tunnin sisällä.

• Žytomyrin alue: Iskut vaurioittivat rautatieinfrastruktuuria sekä sähköverkkoja sytyttäen useita suuria tulipaloja.

3. Tuhot siviilirakennuksille ja logistiikalle

• Länsi-Ukrainan Volyn: Venäjä iski lähes tunnin välein Volynin alueelle. Kovimman iskun sai Kovelin kaupunki, jossa droonit vaurioittivat yksityistä autokorjaamoa, rekkojen pysäköintialuetta sekä laajaa Epicenter-kauppakeskuksen varastoaluetta. Pommituksista huolimatta alueella vältyttiin kuolonuhreilta.

• Kiovan ja Sumyn alueet: Kiovan alueella drooni osui suureen teollisuusvarastoon tappaen kolme ja haavoittaen kuutta työntekijää. Sumyssa venäläisdrooni puolestaan sytytti tuleen useampikerroksisen asuinrakennuksen.

• Zaporihžja: Venäjä teki vuorokauden aikana huikeat 848 tykistö-, drooni- ja liitopommi-iskua 52 eri asutuskeskukseen alueella, tappaen yhden ihmisen ja vaurioittaen lukuisia asuinrakennuksia.

4. Digitaalinen ja avaruushäirintä

• Venäjä on aiheuttanut merkittävää haittaa rajoittamalla Ukrainan puolustukselle elintärkeää Starshield-satelliittiverkkoa rintamalla (yhteydet katkeavat laitteiden liikkuessa yli 160 km/h).

• Lisäksi se on kohdistanut aggressiivista ja vaarallista häirintää kiertoradalla Ukrainalle tiedustelutietoa tuottavaa suomalaistaustaisen ICEYE-yhtiön tutkasatelliittia kohtaan.

Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään?

Ukraina on jatkanut tänään 20. lokakuuta 2026 erittäin aggressiivisia vastaiskuja Venäjän maaperälle Yle. Kiovan strategiana on ollut iskeä syvälle Venäjän huoltolinjoihin, energiainfrastruktuuriin sekä taloudellisesti kriittisiin digitaalisiin kohteisiin Uusi Suomi.

Ukrainan tänään ja viimeisen vuorokauden aikana Venäjälle aiheuttamat vahingot jakautuvat seuraaviin pääkohteisiin:

1. Massiivinen drooni-isku Pietariin ja Leningradin alueelle

Ukraina teki yhden sodan suurimmista ilmaiskuistaan laukaisemalla yli 1 000 droonia Venäjän eri alueille Al Jazeera. Suurin isku kohdistui Pietariin ja Leningradin alueelle, missä Venäjän puolustusministeriön mukaan jouduttiin torjumaan sadoittain lennokkeja Al Jazeera.

• Öljyterminaalit liekeissä: Iskussa syttyi suuria tulipaloja Pietarin öljyterminaalissa sekä Ruchin öljyvarastolla Al Jazeera.

• Logistiikka- ja lentokaaos: Venäläisen verkkokauppajätti Ozonin logistiikkakeskus syttyi palamaan Al Jazeera. Pietarin päälentokenttä jouduttiin sulkemaan ja lennot keskeyttämään turvallisuussyistä Al Jazeera. Alueella raportoitiin ainakin yhden ihmisen kuolleen ja viiden loukkaantuneen, ja noin 20 000 ihmistä jäi ilman sähköä Al Jazeera.

2. Iskut datakeskuksiin sekoittavat pankkijärjestelmää

• Uusi strateginen iskukohde: Ukraina on ottanut uudeksi maaliksi Venäjän suuret datakeskukset Verkkouutiset. Tänään raportoitiin onnistuneesta iskusta internet-yhtiö VK:n datakeskukseen Leningradin alueella Al Jazeera.

• Vaikutukset arkeen: Asiantuntijoiden mukaan nämä iskut kohdistuvat suoraan venäläisten pankkien toimintakykyyn Uusi Suomi. Vaikka ne eivät vielä aiheuta systeemistä kriisiä, ne vaikeuttavat miljoonien venäläisten digitaalista asiointia ja murentavat yleisön luottamusta pankkijärjestelmään tilanteessa, jossa Venäjän talous kärsii muutenkin kovasta inflaatiosta Uusi Suomi.

3. Öljy- ja jalostamoteollisuuden lamauttaminen jatkuu

• Tambovin öljypalo: Venäjän viranomaiset vahvistivat, että Ukrainan drooni-isku sytytti tänään palon Michurinskyn alueella Tambovissa sijaitsevalla teollisuusyrityksen alueella, jonka seurantamateriaalit vahvistavat olevan öljynjalostukseen liittyvä pumppuasema Kyiv Independent.

• Moskovan jalostamo poissa pelistä: Tiedustelutiedot vahvistivat myös aiemman Ukrainan iskun seuraukset: Moskovan suuri öljynjalostamo on kärsinyt niin vakavia vaurioita, että se pysyy poissa käytöstä ainakin seuraavan puolen vuoden ajan Yle. Ukraina jatkaa näitä iskuja siitä huolimatta, että Yhdysvaltain hallinto on ilmaissut huolensa polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen noususta MV-Lehti.

4. Raskaat miehistö- ja kalustotappiot rintamalla

• Venäjän armeija kärsii rintamalla massiivisia kalustotappioita Ukrainan aktiivisen tykistön ja droonitoiminnan vuoksi. Kuluneen vuorokauden aikana Venäjä menetti 1 560 sotilasta kuolleina ja haavoittuneina.

• Taktisella tasolla Ukraina onnistui tuhoamaan muun muassa Venäjän raskaan BM-30 Smerch -raketinheitinjärjestelmän eteläisellä rintamalohkolla sekä iskemään onnistuneesti komentopaikkoihin ja korjausyksiköihin kolmella eri rintamasuunnalla.

Miten Putinin hallinnon ideologiaa kuvataan nykytutkimuksessa?

Nykytutkimuksessa ja valtio-opissa Vladimir Putinin hallinnon ideologiaa ei enää pidetä pelkkänä opportunistisena tai pragmaattisena vallankäyttönä. Tutkijoiden keskuudessa vallitsee laaja konsensus siitä, että kyseessä on selkeä ja radikalisoitunut ideologinen projekti – jota usein kutsutaan putinismiksi – ja joka pyrkii haastamaan länsimaisen liberaalin maailmanjärjestyksen.

Venäjän hyökkäyssodan alettua vuonna 2022 ideologinen indoktrinaatio on viety Venäjällä oppilaitoksiin asti (kuten yliopistollinen kurssi ”Venäjän valtiollisuuden perusteet”). Tutkijat jaottavat nykyisen kremliläisen ideologian seuraaviin pääsuuntauksiin ja kuvailuihin:

1. Radikaali konservatismi ja ”sivilisaatiovaltio”

• Kulttuurikonservatismi: Putinin hallinto nojaa vahvasti 1800-luvun slavofiiliseen perinteeseen ja radikaaliin oikeistofilosofiaan (kuten Ivan Iljinin ajatteluun). Ideologia korostaa niin sanottuja perinteisiä arvoja, patriarkaalista perhemallia ja ortodoksista uskontoa vastakohtana lännen "dekadenssille" eli rappiolle.

• Erikoislaatuinen sivilisaatio: Venäjä määritellään nykyään virallisesti omaksi, ainutlaatuiseksi ”sivilisaatiovaltiokseen” (civilization-state). Tämän teorian mukaan länsimaiset ihmisoikeudet tai demokratia eivät ole universaaleja arvoja, vaan Venäjällä on oma historiallinen ja moraalinen erityispolkunsa, joka antaa sille oikeuden hallita omaa etupiiriään.

2. Imperialistinen statismi ja anti-länsimaisuus

• Valtiokeskeisyys (statismi): Putinismin ytimessä on ajatus siitä, että vahva, autoritaarinen valtio on tärkeämpi kuin yksilönvapaudet. Vain vahva valtio voi taata Venäjän suuruuden ja suojella sitä ulkoisilta uhilta.

• Eksistentiaalinen sota länttä vastaan: Ukrainan sota on tutkimusten mukaan kehystetty Venäjän sisäisessä propagandassa eksistentiaaliseksi selviytymistaisteluksi. Länsi kuvataan viholliseksi, joka yrittää tuhota ja palastella Venäjän, ja sota esitetään suorana jatkumona Neuvostoliiton taistelulle toisessa maailmansodassa.

3. Eklektisyys ja strateginen epäjohdonmukaisuus

• Tutkija Marlene Laruelle ja muut asiantuntijat huomauttavat, että Putinin ideologia on hyvin käytännöllistä ja joustavaa (situational ideology). Hallinto poimii palasia tsaarinajan imperialismista (kuten ortodoksisuudesta ja autokratiasta) ja sekoittaa niitä sujuvasti neuvostoretoriikkaan (kuten toisen maailmansodan voiton mytologisointiin ja neuvostonostalgiaan).

• Tätä ideologista mosaiikkia käytetään hyväksi tilanteen mukaan: samanaikaisesti voidaan puolustaa neuvostomonumentteja ja siteerata kommunismia vastustaneita valkoisen kaartin filosofeja.

4. Keskustelu fasismista ja ”russismista”

• Fasismi-vertaukset: Merkittävät historioitsijat, kuten Timothy Snyder, katsovat Putinin hallinnon täyttävän fasismin kriteerit. Hän käyttää ilmiöstä nimeä skisofasismi (engl. schizofascism), jossa todelliset fasistit kutsuvat vastustajiaan ”fasisteiksi” – kuten Venäjä tekee väittäessään taistelevansa Ukrainan ”natseja” vastaan.

• Ruscism / Rashizm (Russismi): Erityisesti ukrainalaisessa tutkimuksessa ja poliittisessa kielenkäytössä, mutta yhä useammin myös kansainvälisessä politiikan tutkimuksessa, käytetään termiä rusismi tai rasismi. Sillä tarkoitetaan Putinin ajan Venäjälle ominaista totalitaristista ja ultranationalistista oppia, jossa yhdistyvät aggressiivinen sotilaallinen ekspansio, johtajakultti sekä valtiollinen väkivaltakoneisto toisinajattelijoita kohtaan.

Nykytutkimuksen valossa Putinin Venäjä on siis siirtynyt varhaisesta autoritaarisesta järjestelmästä kohti ideologista diktatuuria, joka vaatii kansalaisiltaan pelkän passiivisuuden sijaan aktiivista sitoutumista sotaan ja valtion militarisoituihin tavoitteisiin.