maanantai 21. syyskuuta 2026

Ukrainan sota 1672. päivä

 


Tiedotusvälineet raportoivat tänään Ukrainan sodasta poikkeuksellisen laajojen drooni- ja ohjusiskujen, taloudellisten kuittien sekä Venäjän näytösvaalien valossa. Päivän keskeisimmät uutisaiheet liittyvät rintamatapahtumiin, uusiin asetyyppeihin ja kansainväliseen diplomatiaan.

Jättimäiset drooni-iskut ja uusi ”Pelican”-ase

  • Ukrainan ennätysmäinen isku: Ukraina teki viikonloppuna yhden sodan laajimmista droonihyökkäyksistään Venäjälle. Venäjän viranomaisten mukaan maahan laukaistiin yli 1 600 droonia, joista noin neljännes suuntautui kohti Moskovan aluetta vaurioittaen muun muassa öljynjalostamoa.

  • Mystinen ”Pelican”: Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti Ukrainan käyttäneen pitkän kantaman iskussa ensi kertaa uutta, kotimaista Pelican-asetta. Sotilasasiantuntijat analysoivat parhaillaan, onko kyseessä taktinen ballistinen ohjus vai uudenlainen drooni.

  • Venäjän raju vastaisku: Venäjä vastasi viikonlopun iskuihin moukaroimalla useita Ukrainan kaupunkeja. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä venäläisiskut kohdistuivat erityisesti Zaporizhžjan asuinkortteleihin, yliopistoon ja kauppakeskukseen. Lisäksi Venäjä iski Izmailin satamaan ja Kiovan alueelle. Ukraina ilmoitti pudottaneensa tai torjuneensa yön aikana 148 venäläisdroonia.

Trumpin jyrähdys Venäjän dieselkriisistä ja painostus Ukrainaa kohtaan

  • Maanosa menettänyt hallinnan”: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi sosiaalisessa mediassa Venäjän menettäneen hallinnan dieselöljyteollisuudestaan” Ukrainan jatkuvien jalostamoiskujen vuoksi. Trumpin mukaan suuri määrä Venäjän dieseljalostamoista on räjäytetty ja poissa käytöstä.

  • Paine iskujen lopettamiseksi: Samaan aikaan raportoidaan Trumpin painostaneen Zelenskyitä lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin. Syynä ovat huolet globaalista dieselpulasta ja polttoaineiden hintojen noususta. Trump kutsui sotaa ”naurettavaksi ja päättymättömäksi” ja vaati sen lopettamista. Zelenskyin on määrä tavata Trump tällä viikolla New Yorkissa.

Taloudelliset tuhot syvenevät

  • Terästeollisuus pysähtynyt: Venäjän ballistiset ohjusiskut ovat lamaannuttaneet Ukrainan raskasta teollisuutta. Tuoreiden raporttien mukaan iskut vaurioittivat Ukrainan kolmea jäljellä ollutta suurta terästehdasta niin pahoin, että laitokset, jotka vastaavat noin 90 prosentista Ukrainan terästuotannosta, joutuivat keskeyttämään toimintansa.

Venäjän duuman vaalit ja sotaveteraanit parlamenttiin

  • Näytösvaalit järjestettiin pakolla: Venäjän kolmepäiväiset parlamenttivaalit päättyivät Kremlin Yhtenäinen Venäjä -puolueen ennätysvoittoon. Vaaleja on kritisoitu laajasti länsimaissa täydellisiksi näytösvaaleiksi, ja äänestyksiä järjestettiin laittomasti myös Ukrainan miehitetyillä alueilla.

  • Rintamalta politiikkaan: Uuteen duumaan valittiin 49 Ukrainan sodan veteraania. Kremlin arvioidaan käyttävän tulosta todisteena siitä, että Venäjän kansa tukee sotaa varauksettomasti. Asiantuntijat kuitenkin huomauttavat vaalituloksen olevan yhä kauempana todellisuudesta.

Sosiaalisessa mediassa (kuten Telegramissa, X:ssä ja Facebookissa) käydään parhaillaan kiivasta visuaalista sotasensuria” ja informaatiosotaa, jossa korostuvat rintamajoukkojen omat videot, droonitaktiikat sekä molemminpuolinen tiedon pimittäminen. Tämän päivän keskeisimmät some-keskustelut ja -trendit jakautuvat seuraaviin ilmiöihin:

1. Operaatio Vivaldi ja rintaman tiukka videosensuuri

  • Ukrainan operatiivinen hiljaisuus: Sotilasasiantuntijat ja OSINT-tutkijat (avoimien lähteiden tiedustelu) kiinnittävät huomiota siihen, että Ukraina on onnistunut minimoimaan rintamatiedotuksen. Toisin kuin aiempina vuosina, somessa ei juuri liiku videoita Ukrainan omista epäonnistumisista.

  • Operaatio Vivaldi: Kolmannen armeijakunnan komentajan Andrii Biletskyin vahvistama syksyn vastahyökkäys, koodinimeltään Operaatio Vivaldi, puhuttaa Ukrainan sotakanavilla. Lymanin alueella ukrainalaisjoukot kertovat sosiaalisessa mediassa tuhonneensa noin 20 000 venäläisdroonia.

  • Venäläiskuvien vähyys: Tutkijat huomauttavat, että poikkeuksellisesti myöskään venäläiset drooniryhmät eivät ole julkaisseet tavalliseen tapaansa materiaalia Ukrainan iskuista, mikä viittaa siihen, että Ukrainan elektroninen sodankäynti on onnistunut sokeuttamaan vastustajaa.

2. Droonivideot vs. todellisuus: Syyssään tuomat rajoitukset

  • Visuaalinen harha: Erityisesti X:ssä ja Telegramissa leviää jatkuvasti näyttäviä videoita FPV-droonien (ensimmäisen persoonan näkymä) onnistuneista iskuista. Somessa leviävä kuva antaa kuitenkin asiantuntijoiden mukaan liian optimistisen kuvan: elektroninen sodankäynti ja tekniset viat pudottavat suuren osan drooneista ennen maalia.

  • Syksyn mutakausi (Rasputitsa): Ukrainan Azov-joukkojen komentaja Denys Prokopenko on varoittanut somessa julkaistulla videolla Venäjän tulevasta syyskampanjasta. Somessa analysoidaan nyt kiivaasti sitä, miten sateet, tuuli ja sumu lamaannuttavat halpoja FPV-drooneja, joista puuttuu pimeänäkö- ja lämpökamerat. Venäjän puolustusministeriön Telegram-kanavat puolestaan levittävät videoita, joissa venäläissotilaat harjoittelevat rynnäkköjä panssarivaunuilla, joihin on asennettu uusia droonintorjuntakehyksiä.

3. Jätti-iskujen videot leviävät kulovalkeana

  • Yli 1 000 droonin isku: Venäläisillä paikallisilla Telegram-kanavilla (kuten riippumaton Astra) leviää runsaasti asukkaiden kuvaamaa videomateriaalia viikonlopun ja tämän päivän jättimäisistä drooni-iskuista. Videoilla näkyy tulipaloja muun muassa Tšuvassiassa sijaitsevalla tehtaalla, joka valmistaa antenneja venäläisiin Shahed-drooneihin.

4. Telegram-keskustelu virallisista boteista

  • Turvallisuuskeskustelu: Ukrainassa käydään vilkasta somesotaa itse viestintäalustojen turvallisuudesta. Ukrainan viranomaiset (kuten parlamentti ja tiedustelupalvelu SBU) julkaisevat Telegramissa kymmeniä päivityksiä päivässä. Samaan aikaan somessa varoitetaan valeboteista: esimerkiksi hakusana ”SBU” tuottaa useita eri botteja, joista vain osa on aitoja, mikä vaikeuttaa kansalaisten tiedonsaantia ja altistaa tietomurroille


Ukrainalaisten rintamajoukkojen (kuten 3. erillisen rynnäkköprikaatin tai Azovin) omista Telegram-päivityksistä


Ukrainalaisten eliittijoukkojen virallisilla Telegram-kanavilla käy parhaillaan kuuma keskustelu, joka valottaa rintaman uusimpia taktiikoita, onnistumisia ja tulevia uhkia.

Tältä näyttää 3. erillisen rynnäkköprikaatin (sekä sen emorunko 3. armeijakunnan) ja 12th Special Forces Brigade Azovin tämänhetkinen viestintä suoraan rintamalta:

1. 3. rynnäkköprikaati & 3. armeijakunta: ”Operaatio Vivaldi” ja robottisodan vallankumous

Prikaatin perustajan ja 3. armeijakunnan komentajan, prikaatikenraali Andrii Biletskyin, virallisella Telegram-kanavalla julkaistiin viikonloppuna merkittäviä rintamauutisia:

  • 125 neliökilometriä vapautettu: Joukot vahvistavat Operaatio Vivaldin kahden ensimmäisen ”kauden” tulokset. Lymanin ja pohjoisen Donetskin sektoreilla on vallattu takaisin laajoja alueita ja de-orientoitu useita kyliä (kuten Novoselivka ja Yarova).

  • Maailman ensimmäinen ilmakuljetteinen maataistelurobottien isku: Kanavalla hehkutetaan taktista läpimurtoa. Raskaat ukrainalaiset pommitusdroonit lennättävät ja pudottavat itsetuhoisia miehittämättömiä maajoneuvoja (UGV-kamikazedrooneja) yli 10 kilometriä Venäjän linjojen taakse. Biletskyi kirjoitti: ”Rynnäkköoperaatioissa droonit ja maataistelurobotit liikkuvat poikkeuksetta aina jalkaväen edellä.”

  • Venäjän logistiikan halvaannuttaminen: Joukot raportoivat suorittaneensa jopa 36 000 iskutehtävää venäläisten huoltolinjoille. Iskujen seurauksena Venäjä joutui muun muassa sulkemaan Luhanskin alueella toimineen polttoaineputkensa ja siirtämään kaluston evakuointietäisyyksiä 250 kilometriä kauemmas rintamasta. Biletskyi päätti päivityksensä sanoihin: ”Vivaldin musiikki jatkuu. Lisää uutisia on tulossa pian.”

2. Azov-prikaati: Varoitus syksyn mutakaudesta ja ”tappovyöhykkeistä”

  1. erikoisjoukkoprikaati Azovin kanavilla (mukaan lukien komentaja Denys Prokopenkon ulostulot) viestintä keskittyy vahvasti taktiseen realismiin ja tulevaan syksyyn:

  • Droonien sääriippuvuus: Azov muistuttaa somessa, että vaikka videot näyttävät pelkkiä onnistumisia, syksyn sateet, sumu ja kova tuuli (Rasputitsa) lamauttavat edulliset FPV-droonit, joista puuttuu kallis lämpökamerateknologia.

  • Dobropillia ja puolustuslinjat: Prikaati analysoi Venäjän pyrkimyksiä hyödyntää näitä sääikkunoita syyshyökkäyksessään etenkin Donetskin rintamalla. Azov korostaa someseuraajilleen, kuinka kriittistä on pitää yllä drooneilla varustettuja 30 kilometrin syvyisiä ”tappovyöhykkeitä”, joilla Venäjän kuusinkertainen miesylivoima pystytään murtamaan ennen kuin he pääsevät suoraan lähitaisteluun ukrainalaisasemiin.

  • Jatkuva rekrytointi: Sekä Azov että 3. rynnäkköprikaati käyttävät Telegram-kanaviaan aktiivisesti myös ammattimaiseen varainkeruuseen (kuten Azov.One-alusta) ja uusien taistelijoiden rekrytointiin suoraan sovelluksen sisäisten bottien kautta.

Venäjän puolen sotakirjeenvaihtajat (Z-bloggaajat) vastaavat näihin ukrainalaisprikaatien ilmoittamiin läpimurtoihin


Venäjän puolen sotakirjeenvaihtajat ja ultranationalistiset Z-bloggaajat (kuten Anatoli Šarij ja useat suositut rintamakanavat) reagoivat Ukrainan ilmoittamiin läpimurtoihin poikkeuksellisen synkästi, turhautuneesti ja omaa johtoa syyttäen. Sota-analyytikoiden (kuten Institute for the Study of War) mukaan venäläisbloggaajien keskuudessa vallitsee tällä hetkellä syvä pessimismi.

Z-kanavien keskusteluissa toistuvat seuraavat pääteemat:

1. Lymanin rintaman romahduksen myöntäminen

  • Murskavoitto Lymanissa”: Bloggaajat myöntävät avoimesti Ukrainan saavuttaneen merkittäviä voittoja Lymanin rintamalohkolla. Useat kanavat vahvistavat, että Ukrainan joukot ovat käytännössä tuhonneet ja eliminoineet venäläisjoukkojen muodostaman rintamakiilan.

  • Perääntyminen joelle: Z-kirjeenvaihtajat raportoivat Venäjän joukkojen joutuneen vetäytymään useista etuvartioasemistaan aina Žerebets-joelle saakka. He kuvaavat tilannetta alueella ”äärimmäisen raskaaksi” ja kriittiseksi.

2. ”Valehtelemisen kulttuuri” armeijan johdossa raivostuttaa

  • Vääristellyt raportit: Suurin someraivo kohdistuu Venäjän puolustusministeriöön ja rintamakomentajiin. Bloggaajat syyttävät kenraaleja kroonisesta valehtelusta ja kaunisteltujen rintamaraporttien lähettämisestä Moskovaan.

  • Komentajien väitetään väittäneen tilanteen olevan hallinnassa silloinkin, kun ukrainalaiset rynnäkköprikaatit olivat jo murtamassa linjoja. Bloggaajien mukaan tämä estää lisäjoukkojen ja tuen saamisen ajoissa apuun.

3. Ukrainan droonitaktiikoiden tuoma pelko

  • Täydellinen ilmatilan hallinta: Z-kanavilla valitetaan jatkuvasti siitä, että Ukraina hallitsee matalaa ilmatilaa elektronisella sodankäynnillään ja drooniparvillaan. Venäläissotilaat kuvaavat somessa rintamaa ”tappovyöhykkeeksi”, jossa liikkuminen ilman välitöntä drooni-iskua on muuttunut lähes mahdottomaksi.

  • Massiiviset miehistötappiot: Bloggaajat myöntävät Venäjän kärsivän massiivisia kalusto- ja miehistötappioita pelkkien pienten, marginaalisten aluevaltauksien eteen. Venäläiskenraalien kerrotaan pyytäneen presidentti Vladimir Putinilta jopa satojatuhansia uusia sotilaita pelkästään nykyisen kulutussodan ylläpitämiseen.

4. Kremlin sensuuri vaimentaa kriitikoita

  • Sotaa tukevien bloggaajien tekstien synkkyyttä selittää myös se, että Kreml on tiukentanut otettaan heistä. Venäjän viranomaiset ovat rajoittaneet Telegramin käyttöä ja alkaneet nimetä liian kriittisiä sotasensoreita ”ulkomaalaisiksi agenteiksi”, mikä on saanut monet kanavat varovaisiksi, mutta samalla entistä epätoivoisimmiksi sodan kokonaiskuvan suhteen

Mitä asioita Facabookissa on tuotu esille tänään Ukrainan sodasta?


Suomalaisissa ja kansainvälisissä Facebook-ryhmissä sekä uutissivuilla käydään tänään vilkasta keskustelua Ukrainan sodan uusimmista käänteistä. Facebookissa esille nostetut asiat heijastavat vahvasti rintaman dramaattisia tapahtumia, kansainvälistä politiikkaa ja vapaaehtoisten avustoimintaa:

1. Rintamaseuranta ja ”Operaatio Vivaldi”

  • Taktiset analyysit ryhmissä: Suomalaisissa asiantuntija- ja harrastajaryhmissä, kuten suositulla Ukrainan sota - Taktiikkajermut -sivulla, jaetaan ja analysoidaan tuoreita rintamatietoja. Tänään keskustelua on herättänyt erityisesti Ukrainan 3. armeijakunnan Lymanin alueella tekemä vastahyökkäys (Operaatio Vivaldi), jonka raportoidaan vapauttaneen merkittävästi aluetta.

  • ** Droonien ja robottien rooli:** Ryhmissä jaetaan ahkerasti videoita ja arvioita Ukrainan uudesta taktiikasta lennättää miehittämättömiä maataistelurobotteja (UGV) suoraan Venäjän linjojen taakse.

2. Päivän pääuutisten jakaminen ja kommentointi

Facebook-käyttäjät ja uutismediat jakavat laajasti tämän päivän rajuimpia uutisaiheita:

  • Jättimäiset drooni-iskut ja ”Pelican”: Keskustelua herättää Ukrainan tekemä, historian laajimpiin kuuluva yli 1 000 droonin isku Venäjälle sekä presidentti Zelenskyin paljastus uuden mystisen Pelican-aseen ensikäytöstä.

  • Iskut siviilikohteisiin: Facebookissa leviää kuvamateriaalia Venäjän sunnuntain ja maanantain välisen yön rajusta ohjus- ja droonihyökkäyksestä, joka osui muun muassa asuinkortteleihin ja kauppakeskukseen Zaporizhžiassa.

  • Donald Trumpin ulostulot: Käyttäjät jakavat ja puivat Donald Trumpin sosiaalisen median päivityksiä, joissa hän varoittaa Venäjän menettäneen hallinnan dieselteollisuudestaan Ukrainan iskujen vuoksi ja vaatii sodan lopettamista.

3. Venäjän vaalit ja EU:n reaktiot

  • Näytösvaalien tuomitseminen: Poliittisissa keskusteluryhmissä puhutaan Venäjän duuman kolmepäiväisistä parlamenttivaaleista, joita Kreml järjesti laittomasti myös Ukrainan miehitetyillä alueilla. Facebookissa jaetaan laajasti EU-johtajien lausuntoja uusista pakotteista vaalien järjestäjille.

4. Humanitaarinen apu ja varainkeruu

  • Tukikampanjat: Erilaiset suomalaiset Ukrainan apuryhmät (kuten Sota Ukrainassa-yhteisö) käyttävät alustaa aktiivisesti varainkeruuseen. Tänään esille on nostettu erityisesti syksyn mutakauden (rasputitsa) lähestyminen, minkä vuoksi rintamajoukoille kerätään varoja säänkestäviin varusteisiin, generaattoreihin ja kalliimpiin lämpökameradrooneihin.

Tämän hetkinen ritamatilanne


Ukrainan sodan tämänhetkinen rintamatilanne syyskuun lopulla 2026 jakautuu useaan erittäin aktiiviseen painopistealueeseen, joissa aloite on jakautunut molempien osapuolten kesken. Taisteluita leimaa massiivinen droonien ja elektronisen sodankäynnin käyttö molemmin puolin


1. Lymanin suunta ja Ukrainan ”Operaatio Vivaldi”

  • Ukrainan taktiset onnistumiset: Ukraina on saavuttanut merkittävää menestystä Lymanin ja pohjoisen Donetskin taktisella suunnalla. Ukrainan 3. armeijakunta ja eliittiprikaatit ovat onnistuneet murtamaan Venäjän aiempia linjoja laajalla alueella ja työntämään venäläisjoukkoja taaksepäin.

  • Venäjän puolustuksen vaikeudet: Venäläiset sotasensorit ja riippumattomat tutkijat vahvistavat Venäjän joutuneen vetäytymään useilta etuvartioasemiltaan. Alueella Venäjän joukot ovat kärsineet huomattavia miehistö- ja kalustotappioita Ukrainan vahvan drooniylivoiman ja elektronisen sodankäynnin ”kuplan” vuoksi.

2. Pokrovskin ja Kostiantynivkan suunnat (Donetskin rintamalohko)

  • Venäjän päähyökkäyssuunta: Venäjän asevoimien raskain painopiste on edelleen Donetskin alueella, jossa se pyrkii murtamaan Ukrainan vahvoja puolustuslinjoja (Fortress Belt). Venäjä on tehnyt useita kymmeniä rynnäkköyrityksiä päivässä muun muassa Pokrovskin, Dobropillian ja Kostiantynivkan suunnilla.

  • Kulutussota: Venäjä on onnistunut tekemään alueella hitaita, marginaalisia etenemisiä, mutta erittäin korkeilla miehistötappioilla. Ukraina on ryhmitellyt alueen komentoaan uudelleen vastatakseen Venäjän miesylivoimaan.

3. Kupyanskin ja Oskil-joen suunta

  • Rintama junnaa paikallaan: Venäläisjoukot ovat jatkaneet hyökkäysoperaatioita Kupyanskin suunnalla tarkoituksenaan päästä Oskil-joen yli. Ukrainan joukot ovat kuitenkin kyenneet tekemään tehokkaita paikallisia vastahyökkäyksiä joen pohjoispuolella, mikä on pysäyttänyt Venäjän etenemisen.

4. Sumyn alue ja kansainvälinen raja

  • Asemasotaa rajalla: Pohjoisessa Sumyn alueen rajalla Venäjä on pyrkinyt luomaan puskurivyöhykkeitä, mutta operaatiot ovat jääneet rajallisiksi. Raporttien mukaan Venäjän Pohjoisen ryhmittymän joukot ovat jääneet jumiin muun muassa Korova-joella kärsien huolto- ja muonaongelmista.

5. Strategiset etäiskut rintaman takana

  • Ukrainan syvät drooni-iskut: Rintamalinjojen ulkopuolella Ukraina toteuttaa parhaillaan sodan laajinta etäiskujen kampanjaa. Ukraina on iskenyt onnistuneesti satojen droonien voimalla syvälle Venäjän alueelle (mukaan lukien Moskovan alue ja suuret sotilas- sekä energiajalostamot), mikä vaikeuttaa Venäjän rintamajoukkojen huoltoa.

  • Venäjän ilmapommitukset: Venäjä vastaa rintamatilanteeseen moukaroimalla Ukrainan energiainfrastruktuuria ja siviilikohteita sadoilla drooneilla ja raskailla liitopommeilla valmistautuessaan tulevaan talveen.




sunnuntai 20. syyskuuta 2026

Ukrainan sota 1671

 


Tiedotusvälineet raportoivat tänään Ukrainan sodan historian laajimmasta droonihyökkäyksestä Venäjän maaperälle ja erityisesti Moskovaan, mikä on coincides Venäjän parlamenttivaalien viimeisen äänestyspäivän kanssa.

Tässä ovat tämän päivän keskeisimmät uutiset ja puheenaiheet kansainvälisestä sekä kotimaisesta mediasta:

1. Historiallisen suuri drooni-isku Moskovaan ja öljynjalostamolle

  • Ennätysmäärä lennokkeja: Venäjän puolustusministeriön ja Moskovan pormestari Sergei Sobjaninin mukaan Venäjän ilmatilassa on viikonlopun aikana havaittu ja torjuttu yli 1 600 droonia, joista peräti 450 oli suunnattu pääkaupunki Moskovaa kohti. Kyseessä on suurin Moskovaan kohdistunut isku koko sodan aikana.

  • Strateginen kohde liekeissä: Iskujen pääkohteena oli Kapotnyassa sijaitseva Gazpromneftin Moskovan öljynjalostamo, joka on yksi maan suurimmista. Jalostamo kärsi vaurioita, ja iskujen kerrotaan pahentavan Venäjää jo ennestään vaivaavaa polttoainepulaa. Lennokkeja osui myös asuinrakennukseen Kotelnikissa, ja Moskovan alueella on raportoitu kahden ihmisen kuolleen ja parinkymmenen loukkaantuneen.

  • Uudet ukrainalaiset aseet: Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti iskujen onnistumisen ja mainitsi Ukrainan käyttäneen operaatiossa ensi kertaa virallisesti uusia kotimaisia aseitaan, kuten Flamingo-risteilyohjusta sekä uutta Pelican-ballistista ohjusta. Iskujen tavoitteena on leikata miljardiluokan tulot Venäjän sotakassasta.

2. Venäjän iskut Ukrainaan jatkuvat rajuina

  • Uhriluku Kiovan alueella: Samaan aikaan Venäjä on jatkanut herkeämättömiä iskujaan Ukrainan kaupunkeihin. Venäjän laukaisemasta 138 droonista Ukraina ilmoitti pudottaneensa 101 kappaletta. Kiovan alueella tehdyissä iskuissa raportoidaan kuolleen neljä siviiliä, joista kolme oli lapsia. Zelenskyin mukaan Venäjä on pelkästään kuluneen viikon aikana laukaissut Ukrainaan yli 2 000 droonia ja 1 700 liitopommia.

3. Venäjän näytösvaalit ja pelko uudesta liikekannallepanosta

  • Vaalit rynnäkkökiväärien alla: Venäjällä päättyvät tänään kolmepäiväiset parlamenttivaalit, joita järjestetään myös Ukrainan laittomasti rinnastetuilla miehitetyillä alueilla. Medialähteiden mukaan miehitetyillä alueilla äänestystä on valvottu suoraan aseistettujen sotilaiden voimin.

  • Mitä vaalien jälkeen? Venäjän viranomaiset syyttävät Ukrainaa vaalien häirintäyrityksistä drooneilla ja Kremliin kohdistuneilla verkkohyökkäyksillä. Venäläisten keskuudessa kasvaa uutisten mukaan pelko siitä, että vaalituloksen selvittyä Kreml aloittaa uuden veronkorotusten aallon, rajoittaa internetiä tai käynnistää uuden salaisen liikekannallepanon lisäjoukkojen saamiseksi rintamalle.

4. Rintamatilanne ja "Operaatio Vivaldi"

  • Ukrainan Realistinen eteminen: Sotilasasiantuntijoiden arvioissa MTV Uutisissa käsitellään Ukrainan syyskuun puolivälissä aloittamaa niin sanottua Operaatio Vivaldia Lymanin alueella. Ukraina onnistuu hidastamaan Venäjän pyrkimyksiä ja sitomaan sen joukkoja realistisemmalla, hitaammalla mutta kuluttavammalla taktiikalla.

  • Venäjän paine idässä: Venäjä etenee puolestaan edelleen hitaasti ja painostaa raskaasti Donetskin alueella Slovianskin ja Kramatorskin suunnilla, minkä lisäksi Etelä-Ukrainan Zaporizhzhjan rintamalla tilanne on ukrainalaisittain huolestuttava.

Sosiaalisessa mediassa (kuten Telegramissa, X:ssä (entinen Twitter) ja TikTokissa) käy tänään poikkeuksellisen kuuma kuhina Ukrainan sodan osalta. Alustoilla leviää valtava määrä varmistamatonta kuvamateriaalia, sotabloggajien analyysejä ja silminnäkijähavaintoja molemmin puolin rintamaa.

Tässä ovat sosiaalisen median tämän päivän pääaiheet ja viraaliksi nousseet ilmiöt:

1. Videot palavasta Moskovan öljynjalostamosta ja paniikista kaupungissa

  • Liekit ja savupatsaat viraalina: Erityisesti venäläisillä ja ukrainalaisilla Telegram-kanavilla (kuten Astra ja Baza) leviää kymmeniä silminnäkijöiden kuvaamia videoita Kapotnyan öljynjalostamolta, johon Ukrainan lennokit osuivat. Videoilla näkyy massiivisia räjähdyksiä ja liekkejä yön pimeydessä.

  • Torjuntavideot X:ssä: X-alustalla sotilaalliset tilit jakavat videoita Moskovan ilmapuolustuksen toiminnasta. Kuvissa näkyy, kuinka ilmatorjuntakonepyssyt ja ohjukset yrittävät epätoivoisesti pudottaa matalalla lentäviä ukrainalaisdrooneja asuinalueiden yllä. [1]

  • Kotirintaman järkytys: TikTokissa ja Telegram-ryhmissä leviää venäläisten siviilien kuvaamia videoita, joissa kuuluu lennokkien moottoriääniä ja asukkaiden kiroilua sekä hätääntymistä. Somessa kommentoidaan laajasti sitä, että sota on tullut konkreettisesti Moskovan asukkaiden takapihalle.

2. Zelenskyin somepäivitykset ja uudet "Pelican"-aseet

  • Presidentin viralliset tilit: Presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi viestin X- ja Telegram-kanavillaan, jossa hän kiitti Ukrainan armeijaa ja puolustusteollisuutta onnistuneista iskuista.

  • Spekulaatiot uusista aseista:

    Zelenskyi mainitsi viestissään Ukrainan käyttäneen kotimaisia Flamingo- ja Pelican-ohjuksia, mikä käynnisti välittömästi kiivaan spekulaation somen sotabloggajien ja OSINT-tutkijoiden (avointen lähteiden tiedustelu) keskuudessa. Alustoilla jaetaan kaavioita ja arvioita siitä, millaisia nämä uudet ukrainalaiset asetyypit ovat ja mikä niiden todellinen kantama on.

3. Venäläisten sotabloggajien (Z-kanavat) raivo ilmapuolustuksesta

  • Kritiikki johtoa kohtaan: Venäjän sotaa tukevat, mutta usein Kremliä kritisoivat sotabloggajat (niin sanotut Z-kanavat) ovat raivostuneet siitä, miten "ennätysmäärä" drooneja pääsi läpi aina pääkaupunkiin asti. Kanavilla syytetään sotilasjohtoa tehottomuudesta ja siitä, että strategisesti elintärkeitä kohteita, kuten miljardien arvoisia jalostamoita, ei suojata kunnolla.

  • Vaaliviestintä: Samaan aikaan Venäjän viralliset somen propaganda-asemat yrittävät vähätellä iskuja ja painottavat, että droonihyökkäykset olivat epätoivoinen yritys häiritä käynnissä olevia parlamenttivaaleja, "jossa kansa äänestää yhtenäisenä".

4. Ukrainan "Operaatio Vivaldi" ja rintamakuvat

  • Salaperäisyys kiehtoo: Ukrainan puolella sotilaskanavat jakavat videoita Lymanin alueen taisteluista, joita kutsutaan koodinimellä Operaatio Vivaldi. Koska virallinen johto on pitänyt operaatiosta tiukkaa tiedotuspimentoa, somessa leviävät rintamasotilaiden kuvaamat lyhyet klipit ja droonivideot Venäjän asemien tuhoamisesta saavat miljoonia katselukertoja

Facebookissa keskustellaan tänään kiivaasti Ukrainan tekemästä historiallisesta drooni-iskusta Moskovan alueelle, Yhdysvaltojen uusista Venäjä-pakotteista sekä siviiliväestön hätätilasta miehitetyillä alueilla. Facebook-keskustelut eroavat muista somealustoista siten, että siellä korostuvat pitkät analyysit, poliittinen vääntö ja humanitaarisen avun ryhmät.

Tässä ovat Facebookin tämän päivän keskeisimmät puheenaiheet Ukrainan sotaan liittyen:

1. Zelenskyin julkaisema aselistaus ja Moskovan iskut puhuttavat ryhmissä

  • Kotimaisten aseiden esittely: Kansainvälisillä ja suomalaisilla sota-analyysisivuilla (kuten Ukraine War in English ja Ukrainan sota -ryhmä) jaetaan laajasti Presidentti Volodymyr Zelenskyin virallista lausuntoa. Facebook-käyttäjät ruotivat listaa Ukrainan käyttämistä uusista pitkän kantaman aseista (kuten Pelican, Flamingo, Palianytsia ja Liutyi), joilla iskettiin Moskovan öljynjalostamoon ja logistiikkakeskuksiin.

  • Keskustelu iskun rajuudesta: Erityisesti uutiskanavien (kuten Sky News) Facebook-päivitysten kommenteissa käydään kovaa väittelyä siitä, miten yli 140 droonin lennättäminen Moskovaan vaikuttaa sodan jatkoon. Osa käyttäjistä pitää iskua oikeutettuna vastauksena Venäjän jatkuviin iskuihin, kun taas osa ilmaisee huolensa eskalaatiosta ja vaatii rauhanneuvotteluja.

2. Donald Trumpin allekirjoittamat uudet Venäjä-pakotteet

  • Poliittinen vääntö: Facebookin ulkopolitiikkaan keskittyvillä foorumeilla päivän ykkösuutiseksi on noussut tieto siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut kongressin pitkään viivästyttämän lakiesityksen uusista tiukoista pakotteista Venäjää vastaan. [1]

  • Globaalit seuraukset: Käyttäjät jakavat artikkeleita siitä, miten nämä pakotteet tulevat iskemään maihin (kuten Kiina, Intia ja Brasilia), jotka edelleen ostavat venäläistä energiaa. Kommenttikentissä spekuloidaan, antaako tämä Yhdysvalloille lisävipuvartta käynnissä oleviin rauhantunnusteluihin.

3. Humanitaarinen kriisi ja nälänhätä Oleshkyssä

  • Avunhuudot leviävät: Facebookin tukiryhmissä jaetaan ukrainalaisviranomaisten ja kirkkojen hätähuutoa miehitetystä Oleshkyn kaupungista, jossa raportoidaan vallitsevan akuutti nälänhätä. Päivitysten mukaan kaupungissa on edelleen noin 6 000 ihmistä (mukaan lukien 200 lasta), ja ruokatoimitukset ovat olleet poikki toukokuusta lähtien, koska Venäjä ei salli alueelle humanitaarisia evakuointimissioita. Käyttäjät organisoivat ryhmissä vetoomuksia ja jakavat tietoa tilanteesta.

4. Kotimainen keskustelu: Puolan pääministerin puhe ja Suomen hiljaisuus

  • "Taktikkajermujen" analyysi: Suomalaisilla Facebook-sivuilla herättää keskustelua Puolan pääministeri Donald Tuskin pitämä Turvallisuuspuhe. Facebook-keskustelijat ja asiantuntijat kummastelevat sitä, miksi Suomen valtamedia on jättänyt huomiotta Tuskin voimakkaan varoituksen Venäjän imperiumiaikeista ja Puolan vaatimukset Naton puolustusvalmiuden radikaalista nostamisesta.


Ukrainan rintamatilannetta leimaavat parhaillaan tiukat kulutustaistelut idässä sekä Ukrainan käynnistämä uusi paikallinen syysvastahyökkäys. Vaikka taistelulinjat ovat monin paikoin muuttuneet hitaasti, paine molemmin puolin on äärimmäisen kova.

Sotatilanne jakautuu tällä hetkellä seuraaviin pääsuuntiin:

1. Itä-Ukraina: Kostjantynivkan ja Pokrovskin raskaat taistelut

  • Kostiantynivkan sektori: Ukrainan asevoimien esikunnan mukaan tällä suunnalla on käyty viime päivinä rintaman raskaimmat ja kiivaimmat taistelut. Venäjä yrittää painostaa teollisuuskaupunkia useista suunnista, ja asiantuntija-arvioiden mukaan alue on vaarassa päätyä ajan myötä venäläisjoukkojen haltuun.

  • Pokrovskin suunta: Pokrovskin rintamalohkolla Venäjä jatkaa jatkuvia hyökkäysaaltoja. Venäläisjoukot pyrkivät laajentamaan asemiaan kaupungin ympärillä ja työntymään syvemmälle Donetskin alueen linnoitusvyöhykkeelle, mutta Ukraina on onnistunut torjumaan kymmeniä iskuja päivittäin (esimerkiksi pelkästään Dobropillian ja Vodiansken suunnilla).

2. Lymanin alue: Ukrainan "Operaatio Vivaldi"

  • Harkittu vastahyökkäys: Ukraina vahvisti syyskuun puolivälissä aloittaneensa Lymanin suunnalla paikallisen vastahyökkäyksen, jota kutsutaan koodinimellä Operaatio Vivaldi.

  • Taktinen menestys: Toisin kuin aiemmissa suurissa hyökkäyksissä, Ukraina pyrkii nyt lyhyiden ja realististen tavoitteiden taktiikkaan. Tavoitteena on sitoa ja kuluttaa venäläisjoukkoja sekä helpottaa Lymanin kaupungin puolustusasemia. Institute for the Study of War (ISW) arvioi operaation häirinneen merkittävästi Venäjän suunnitelmia ohittaa Itä-Ukrainan puolustuslinjat.

3. Etelä-Ukraina ja Kupjansk

  • Zaporizhzhjan rintama huolestuttaa: Erityisesti Orikhivin kaupungin alueella tilanne on muuttunut ukrainalaisittain epävakaaksi, eikä rintamalohko ole enää täysin Ukrainan kontrollissa. Venäjä yrittää hakea ratkaisua myös tältä suunnalta.

  • Kupjansk ja Oskil-joki: Harkovan alueen itäosissa Venäjä on tehnyt pienimuotoisia soluttautumisoperaatioita Tyshenkivkan alueella ja pyrkii edelleen painostamaan kohti Oskil-jokea.

4. Droonit hallitsevat ilmatilaa

  • Rintamalla palvelevien sotilaiden ja asiantuntijoiden mukaan droonisota on saavuttanut lakipisteensä. Ukraina kompensoi vähäisempää miestyövoimaansa kattamalla rintama-alueita jatkuvalla lennokkivalvonnalla. Heti kun sääolosuhteet estävät droonien lennon, Venäjä pyrkii käyttämään tilaisuutta hyödykseen soluttamalla pieniä jalkaväkiryhmiä linjojen läpi


Ukrainan tekemä isku Moskovaan ja sen lähialueille on sodan historian suurin ja laajamittaisin lennokkihyökkäys. Venäjän viranomaisten ja Ylen uutisten mukaan Venäjän ilmatilassa on torjuttu viikonlopun aikana yli 1 600 droonia, joista peräti 450 oli suunnattu suoraan pääkaupunki Moskovaa kohti.

Iskujen keskeisimmät seuraukset ja yksityiskohdat jakautuvat seuraavasti:

1. Gazpromneftin Moskovan öljynjalostamo liekeissä

  • Strateginen osuma: Iskujen pääkohteena oli Kapotnyan kaupunginosassa sijaitseva Gazpromneftin Moskovan öljynjalostamo, joka on yksi Venäjän suurimmista jalostuslaitoksista. MTV Uutisten julkaisemissa kuvissa ja videoissa Moskovan taivaalle nousee massiivisia mustia savupatsaita ainakin neljästä eri tulipesäkkeestä.

  • Kriittinen vaikutus: Iskut osuivat laitoksen ensitislaus- ja isomerointiyksikköihin. Tämä jalostamo kattaa normaalisti noin 40 prosenttia Moskovan polttoainemarkkinoista ja jopa 70 prosenttia alueen bensiinin ja lentopolttoaineen tarpeesta, minkä vuoksi iskulla on välitön lamaannuttava vaikutus Venäjän taloudelle ja sotakoneiston logistiikalle.

2. Siviiliuhrit ja tuhot asuinalueilla

  • Kuolonuhrit: Moskovan alueen kuvernööri Andrei Vorobjovin ja kansainvälisten medioiden mukaan iskuissa on kuollut ainakin kolme siviiliä ja yli 20 ihmistä on loukkaantunut. Menehtyneiden joukossa on muun muassa 44-vuotias nainen Sofjinon kylässä.

  • Evakuoinnit ja tornitalot: Ramenskojen kaupunginosassa droonin romut sytyttivät tulipalon 21-kerroksisen asuintalon katolla, minkä seurauksena 400 ihmistä jouduttiin evakuoimaan. Vaurioita raportoidaan myös Kotelnikin asuinalueella.

  • Lentoliikenteen sulkeminen: Iskujen vuoksi Moskovan alueen lentokenttien, kuten Domodedovon ja Žukovskin, toimintaa ja liikennettä rajoitettiin turvallisuussyistä merkittävästi.

3. Zelenskyin vahvistus ja uusi "Pelican"-ase

  • Miljardien vahingot: Presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi iskua viestipalvelu X:ssä. Hän totesi pitkän kantaman iskujen kohdistuneen onnistuneesti Venäjän öljyteollisuuden avainlaitokseen ja logistiikkakohteisiin, mikä tekee merkittävää hallaa ”miljardeja sotakoneistoa ylläpitäville dollareille”.

  • Asejärjestelmät: Zelenskyi listasi iskussa käytetyn useita eri asejärjestelmiä. The Guardianin mukaan ukrainalaislähteet viittaavat siihen, että iskussa käytettiin ensimmäistä kertaa uutta Pelican-siipidroonia, jota pystytään lennättämään pitkien etäisyyksien päähän herättämättä helposti ilmapuolustuksen huomiota.

4. Poliittinen ajoitus: Duuman vaalit

  • Moskovan pormestari Sergei Sobjanin syytti Ukrainaa siitä, että isku oli tarkasti ajoitettu Venäjän parlamenttivaalien (duuman vaalit) viimeiselle äänestyspäivälle

    tarkoituksena häiritä vaalitoimitusta. Kyseessä ovat tiukasti kontrolloidut näytösvaalit, joilla Kreml pyrkii osoittamaan yhtenäistä tukea sodalle.

Iskut osoittavat, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aiemmista väitteistä huolimatta – joiden mukaan osapuolet olisivat luvanneet lopettaa iskut energiainfrastruktuuriin – molemmat maat jatkavat edelleen erittäin rajuja iskuja toistensa strategisiin kohteisiin


Venäjän herkeämättömät ja julmat iskut Ukrainan kaupunkeihin jatkuvat erittäin rajuina, ja ne kohdistuvat tietoisesti siviili-infrastruktuuriin, asuinalueille sekä logistiikkaverkostoihin.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi ja paikallisviranomaiset raportoivat iskuista seuraavaa:

1. Massiivinen iskuaalto yli 30 kaupunkiin ja kylään

  • Tahallinen siviilien tuhoaminen: Zelenskyin mukaan Venäjän viimeisimmät massiiviset ilmahyökkäykset ovat murskaantuneet suoraan tavallisiin asuinrakennuksiin ja siviilikohteisiin ainakin 30 eri paikkakunnalla. Iskuissa tuhoutui muun muassa Kiovan yliopiston historian laitoksen opiskelija-asuntola.

  • Julma kaksoisiskutaktiikka: Ukrainan viranomaiset raportoivat Venäjän käyttävän yhä useammin niin sanottuja kaksoisraportteja (double-tap), joissa toinen ohjus tai drooni laukaistaan samaan kohteeseen hetkeä myöhemmin, kun pelastushenkilökunta ja ensihoitajat ovat jo saapuneet paikalle auttamaan uhreja.

2. Drooni- ja liitopommitulva

  • Valtavat määrät: Venäjä on itsepintaisesti pyrkinyt ylikuormittamaan Ukrainan ilmapuolustusta. Ukrainan ilmavoimat kuvailee ilmahyökkäysten sarjaa yhdeksi sodan tähän asti suurimmista. Pelkästään kuluneen viikon aikana Venäjä on laukaisut Ukrainaan yli 2 000 droonia ja peräti 1 700 tuhoisaa liitopommia.

  • Uhriluku kasvaa:

    Viimeisimmissä iskuissa Kiovan, Harkovan ja Odessan alueilla on raportoitu useita siviiliuhreja. Erityisen raskaasti iskut ovat kohdistuneet siviileihin asuinkerrostaloissa sekä logistisissa solmukohdissa, kuten maatalousvarastoissa.

3. Logistiikkaverkoston kurittaminen

  • Pattitilanteen murtamisyritys: Kesäkuusta lähtien Venäjä on kohdistanut järjestelmällisiä iskuja erityisesti Ukrainan sisäiseen logistiikkaverkostoon ja energialaitoksiin. Ylen asiantuntija-arvioiden mukaan Kreml pyrkii näillä kaupunki-iskuilla murtamaan rintaman pattitilanteen ja siirtämään huomion pois Venäjän omista raskaista miestappioista sekä Ukrainan onnistuneista iskuista syvälle Venäjän maaperälle.

Zelenskyi on painottanut kansainvälisille kumppaneille, että jokainen siviilejä tappava terroristinen isku on riittävä syy asettaa Venäjälle entistä tiukempia talouspakotteita

Odessan alue ja kaupungin keskusta ovat parhaillaan erittäin raskaiden ja poikkeuksellisten iskujen kohteena, sillä Venäjä on kohdistanut Mustanmeren satamakaupunkiin massiivisia drone- ja ohjushyökkäyksiä. Tilannetta kuvaillaan kriittiseksi erityisesti siviili-infrastruktuurin ja sähkönjakelun osalta.

Viimeisimmät tiedot Odessan tilanteesta jakautuvat seuraavasti:

1. Julmat kaksoisiskut kaupungin keskustaan

  • Isku suoraan toimistorakennukseen: Venäläiset suorittivat rajun hyökkäyksen Odessan vilkkaaseen keskustaan osuen suoraan 11-kerroksiseen liike- ja hallintorakennukseen. Isku aiheutti suuria tulipaloja useissa kerroksissa.

  • Pelastajiin kohdistettu uusintaisku: Venäjä käytti tilanteessa raakaa ja kansainvälisesti tuomittua double-tap- eli kaksoisiskutaktiikkaa. Toinen lennokki-isku tehtiin samaan kohteeseen juuri silloin, kun pelastustyöntekijät ja ensihoitajat olivat auttamassa ensimmäisen iskun uhreja. Iskussa on haavoittunut ainakin 11 ihmistä, joiden joukossa on kaksi pelastuslaitoksen työntekijää.

2. Massiivinen sähköpula ja vauriot yön jälkeen

  • Pimeät kaupunginosat: Viimeisimmän, poikkeuksellisen laajan hyökkäysaallon myötä (jossa Venäjä laukaisi Ukrainaan yli 170 lennokkia ja Zirkon-hyperääniohjusta) Odessan alue oli yksi pääkohteista. Iskujen seurauksena kaksi laajaa Odessan kaupunginosaa (Peresyp ja Prymorskyi) sekä useat esikaupunkialueet jäivät kokonaan ilman sähköä.

  • Kriittinen tila: Vaikka sähköasentajat ovat onnistuneet palauttamaan virrat osaan kodeista, lähes 180 000 perhettä on edelleen ilman sähköä, mikä haittaa myös julkisen sähköisen liikenteen ja vesihuollon toimintaa. Pommituksissa vaurioitui lisäksi asuintaloja sekä oppilaitos.

3. Merilogistiikan kuristaminen jatkuu

  • Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut iskeneensä tietoisesti Odessan alueen satamainfrastruktuuriin, kuten kuivarahtialuksiin Chornomorskin satamassa sekä Dnestr-joen ponttoonisiltaan, pyrkien katkaisemaan Ukrainan viennin ja avustusreitit Romaniasta. Ukrainan ilmapuolustus on kuitenkin onnistunut torjumaan suurimman osan lennokeista ja ilmoitti, että Venäjän kalleimmat hyperääniohjukset saatiin neutraloitua ennen osumista maaleihinsa


Ilmapuolustuksen toiminta Mustanmeren rannikolla ja erityisesti Odessan alueella on parhaillaan äärimmäisen kovilla, sillä Venäjä on siirtänyt hyökkäystensä painopistettä merkittävästi merilogistiikan, satamien ja rannikkokohteiden kuristamiseen.

Ukrainan ilmapuolustus ja sotilasviranomaiset raportoivat rannikon ilmatilanteen hallinnasta seuraavaa:

1. Suihkumoottoridroonit ja uudet uhkat ilmatilassa

  • Haastava torjuntatyö: Ilmavoimien raporttien mukaan Venäjä on alkanut käyttää Mustaltamereltä laukaistavissa hyökkäyksissään yhä enemmän uusia, suihkumoottorilla varustettuja drooneja (kuten Geran-4 Seeker ja Banderol). Nämä lennokit liikkuvat perinteisiä potkurikäyttöisiä Shahed-drooneja huomattavasti nopeammin, mikä lyhentää ilmapuolustuksen reagointiaikaa rannikolla sekunneista minuutteihin.

  • Häirintä- ja valeaseriisunta: Venäjä laukaisee rannikkokaupunkeihin samanaikaisesti suuria määriä edullisempia hämäysdrooneja (kuten Gerbera- ja Parodiya-lennokkeja). Niiden tarkoituksena on puhtaasti kuluttaa Ukrainan kalliita ilmapuolustusohjuksia ja paljastaa rannikolle sijoitettujen tutkajärjestelmien sijainnit.

2. Meririntaman suojelu: Taistelu rahtilaivoista

  • Iskut siviilialuksiin: Ilmapuolustus on joutunut laajentamaan suojakilpeään itse satamalaitureiden ulkopuolelle suoraan Mustallemerelle. Viime päivinä Venäjä on iskenyt lennokeilla ja risteilyohjuksilla suoraan satamaa lähestyviin ja sieltä lähteviin rahtilaivoihin sekä tankkereihin. Esimerkiksi Tansanian lipun alla purjehtinut alus joutui raskaaseen iskualttiuteen.

  • Liitopommit rannikkokohteissa: Droonien lisäksi ilmapuolustus taistelee rannikolla liitopommeja vastaan, joita Venäjä laukaisee Su-34-hävittäjistä turvallisen välimatkan päästä Mustaltamereltä Chornomorsken ja Lymankan rannikkokylien suuntaan.

3. Liikkuvat torjuntaryhmät ja sähköinen sodankäynti (EW)

  • Ammukset säästössä: Koska länsimaisten Patriot- ja IRIS-T-ilmatorjuntaohjusten saatavuus on rajallista, Ukraina luottaa rannikolla raskaasti elektroniseen sodankäyntiin (GPS-häirintään) sekä liikkuviin ilmatorjuntaryhmiin. Nämä lava-autoilla liikkuvat ryhmät käyttävät valonheittimiä, lämpökameroita ja raskailla konekivääreillä varustettuja tykkejä pudottaakseen matalalla merenpinnan yllä lentäviä drooneja ennen kuin ne saavuttavat Odessan satama-alueen.

  • Korkea torjuntaprosentti:

    Haastavasta tilanteesta huolimatta Ukrainan ilmavoimat on onnistunut sähköisen häirinnän ja ilmapuolustusyksiköiden yhteistyöllä pudottamaan tai lamauttamaan parhaimmillaan jopa yli 80–90 prosenttia alueelle suuntautuneista massiivisista lennokkiaalloista