tiistai 17. marraskuuta 2026

Ukrainan sota 1728.päivä

 


Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään ukrainan sodasta?


Tiedotusvälineiden pääuutinen tänään tiistaina 17. marraskuuta 2026 on Ukrainan massiivinen ohjus- ja droonihyökkäys, joka vaurioitti vakavasti Krimin niemimaan Venäjään yhdistävää Kertšinsalmen siltaa. Iskun seurauksena osa sillan maantiekannesta romahti ja liikenne sillalla on katkaistu kokonaan.

Päivän keskeisimmät uutistapahtumat jakautuvat sotatoimiin ja diplomatiaan:

Iskut Krimin sillalle ja Venäjälle

  • Kertšinsalmen sillan romahdus. Ukrainan asevoimat ja turvallisuuspalvelu SBU iskivät viime yönä sillan rakenteisiin drooneilla sekä kotimaisilla Neptun- ja Flamingo-risteilyohjuksilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan kyseessä oli viikkoja kestäneen, seitsemänvaiheisen operaation huipennus.

  • Venäjän hätäkokous. Venäjän hallitus kokoontui tänään hätäkokoukseen siltaiskun vuoksi. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vakuutti sillan rakennettavan uudelleen entistä paremmaksi, ja Venäjän tutkintakomitea on aloittanut tapauksesta rikostutkinnan.

  • Ennätyksellinen droonihyökkäys. Siltaiskun lisäksi Ukraina laukaisi Venäjän puolelle yli 1 400 droonia. Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin mukaan pelkästään pääkaupungin aluetta kohti lensi noin 800 droonia, joista yli 320 pudotettiin kaupungin lähistöllä.

Venäjän kostoiskut Ukrainaan

  • Sillat vaurioituivat Kiovassa. Venäjä vastasi tekemällä laajan ohjus- ja drooni-iskun Ukrainan infrastruktuuriin. Pääkaupunki Kiovassa ballistiset ohjukset osuivat kahteen keskeiseen Dneprjoen ylittävään siltaan, minkä lisäksi isku vaurioitti metrojärjestelmää sekä katkaisi veden- ja lämmönjakelun osassa kaupunkia.

  • Laajat sähkökatkot. Ukrainan varaministeri Artem Nekrasovin mukaan venäläisiskut energiainfrastruktuuriin aiheuttivat tänään sähkökatkoja yhteensä yhdeksällä eri alueella, ja tilanne on vaikein Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla.

  • Komyšuvahan uhriluku vahvistui. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat tänään, että marraskuun alussa Zaporižžjan alueella sijaitsevaan kouluun tehdyn venäläisiskun raivaustyöt on saatu päätökseen. Lopullinen kuolonuhrien määrä nousi yli 70:een.

Diplomatia ja kansainväliset reaktiot

  • Valmistautuminen huippukokoukseen. Sotatoimet kiihtyivät vain kaksi päivää ennen torstaiksi 19. marraskuuta suunniteltua huippukokousta, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan johtaja Xi Jinping tapaavat keskustellakseen muun muassa sodan päättämisestä.

  • Stubb vierailee Berliinissä. Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb matkusti tänään Berliiniin tapaamaan Saksan liittokansleri Friedrich Merziä. He keskustelevat Ukrainan tilanteesta ennen torstaina Berliinissä järjestettävää "halukkaiden koalition" johtajien kokousta.

  • Neuvottelut jatkuvat. Ukraina, Yhdysvallat ja Euroopan keskeiset maat kävivät eilen videoneuvotteluja rauhanprosessin jatkosta. Venäjä on kuitenkin toistaiseksi torjunut ajatuksen Euroopan maiden ottamisesta mukaan seuraavalle varsinaiselle neuvottelukierrokselle.


Tänään tiistaina 17. marraskuuta 2026 sosiaalisessa mediassa (kuten X:ssä ja Telegramissa) on noussut esille erityisesti Ukrainan laaja isku Kertšinsalmen sillalle sekä Venäjän vastaiskut Kiovan siltoihin ja energiainfrastruktuuriin.

Keskeisimmät sosiaalisessa mediassa ja viranomaiskanavissa jaetut tiedot ja mediasisällöt ovat seuraavat:

1. Isku Kertšinsalmen sillalle ja videotuhot

  • Zelenskyin julkaisemat tiedot ja video. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi viestipalvelu X:ssä ja muilla sosiaalisen median tileillään iskusta Krimin niemimaan ja Venäjän yhdistävälle Kertšinsalmen sillalle. Hän kutsui operaatiota "ennennäkemättömäksi" ja jakoi videomateriaalia, jossa ukrainalainen ohjus lähestyy siltaa yöllä.

  • Operaation toteutus. Zelenskyi avasi sosiaalisessa mediassa operaation taustoja ja kertoi sen olleen viikkoja kestäneen, seitsenvaiheisen operaation huipentuma. Iskussa hyödynnettiin kotimaisia pitkän kantaman drooneja, Neptun-ohjuksia sekä Flamingo-täsmäohjuksia.

  • Kuvat sillan romahduksesta. Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) ja asevoimat jakoivat kuvia ja videoita, joissa näkyy sillan kaaren sekä satojen metrien pituisen tieosuuden romahtaneen veteen. Krimin Venäjän asettama kuvernööri Sergei Aksjonov vahvisti Telegramissa sillan liikenteen keskeyttämisen ja kahden ihmisen kuolleen drooni-iskuissa.

2. Kiovan siltojen vauriot ja pormestarin päivitykset

  • Klitškon videot paikan päältä. Kiovan pormestari Vitali Klitško julkaisi Telegramissa viestejä ja videokuvaa Dneprjoen ylittäviltä Pohjoiselta ja Eteläiseltä sillalta, joihin Venäjän ballistiset ohjukset osuivat yön aikana. Videoilla näkyy tielle levinnyttä romua ja vaurioituneita rakenteita.

  • Arjen häiriöt Kiovassa. Klitško tiedotti kanavillaan, että siltojen sulkeminen aiheutti vakavia liikenneruuhkia ja iskut katkaisivat veden- ja lämmönjakelun osassa pääkaupunkia.

3. Ennätyksellinen drooni-iskujen aalto Venäjälle

  • Tiedot massiivisesta droonihyökkäyksestä. Sekä riippumattomat uutiskanavat (kuten Astra) että Venäjän viranomaiset raportoivat Telegramissa valtavasta drooni-iskujen aallosta eri puolille Venäjää. Venäjän puolustusministeriö väitti torjuneensa yli 1 400 droonia yön aikana.

  • Tulipalo öljynjalostamolla. Riippumaton uutiskanava Astra jakoi tietoja suuresta tulipalosta Gazprom Neftekhim Salavatin öljynjalostamolla Baškortostanissa, yli 1 300 kilometrin päässä Ukrainan rajasta, vaikka paikallisviranomaiset pyrkivät vähättelemään vahinkoja. Lisäksi Moskovan pormestari Sergei Sobjanin raportoi satojen droonien lähestyneen pääkaupunkia.

Mikä on rintamatilanne tänään?


Rintamatilanne tänään tiistaina 17. marraskuuta 2026 on erittäin kuluttava ja painopiste on siirtynyt voimakkaasti pitkän kantaman iskuihin, vaikka maataistelut jatkuvat kiivaina erityisesti Donetskin alueella.

Tuoreimpien arvioiden (kuten yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin tilannekatsausten) perusteella rintaman pääsuunnat jakautuvat seuraavasti:

1. Donetskin alue ja Ukrainan puolustuslinja (Fortress Belt)

  • Kiivaimmat taistelut Dobropilljan suunnalla. Venäjän päähyökkäysvoimat keskittyvät edelleen Donetskin alueen länsiosiin. Tuoreiden raporttien mukaan jopa noin 40 prosenttia kaikista koko rintaman taistelukosketuksista on käyty Dobropilljan suunnalla. Venäjä ei kuitenkaan ole onnistunut tekemään merkittäviä läpimurtoja.

  • Painetta Kostjantynivkaan ja Slovjanskiin. Ukraina pitää edelleen asemansa ja huoltoyhteytensä Kostjantynivkassa. Slovjanskin kaakkoispuolella ja Lymanin suunnalla Venäjä tekee rajallisia hyökkäyksiä ja iskee voimakkaasti drooneilla Ukrainan huoltolinjoihin.

  • Dnipropetrovskin raja-alue. Ukrainan joukot ovat tehneet aktiivisia vastahyökkäyksiä Novopavlivkan etelä- ja kaakkoispuolella estääkseen Venäjää saartamasta Donetskin puolustuslinjaa lounaasta.

2. Etelärintama (Zaporižžja ja Herson)

  • Ukrainan eteneminen Orihivin länsipuolella. Eteläisellä rintamalla Ukraina on onnistunut työntämään Venäjän joukkoja taaksepäin Orihivin länsipuolella. Venäjän tavoitteena alueella on ollut päästä tykistön kantaman päähän Zaporižžjan kaupungista, mutta Ukrainan vastahyökkäykset ovat häirinneet suunnitelmia.

  • Hersonin suunta rauhallisempi. Dneprjoen alajuoksulla Hersonin alueella ei ole raportoitu merkittäviä maataisteluita viimeisen vuorokauden aikana.

3. Pohjoisrintama (Harkova, Sumy ja Kupjansk)

  • Paikallisia etenemisiä Koillis-Ukrainassa. Ukrainan joukot ovat edenneet viime päivinä hieman sekä Sumyn että Harkovan kaupunkien koillispuolella.

  • Taistelut Oskiljoen varrella. Venäjä yrittää ylittää Oskiljoen Kupjanskin eteläpuolella edetäkseen länteen. Venäläislähteiden väitteistä huolimatta riippumattomat tarkkailijat eivät ole vahvistaneet venäläisjoukkojen etenemistä joen yli.

4. Kaukovaikuttaminen ja huoltoreitit

  • Logistiikan katkaiseminen. Rintamalinjojen hitaasta liikkeestä huolimatta molemmat osapuolet pyrkivät lamauttamaan toistensa huollon. Ukrainan tänään tekemä isku Kertšinsalmen sillalle vaikeuttaa merkittävästi Venäjän eteläisen rintaman huoltoa Krimille.

  • Energiainfrastruktuuri ja ilmapuolustus. Venäjä on jatkanut massiivisia ohjus- ja drooni-iskuja Ukrainan sähköverkkoon aiheuttaen sähkökatkoja yhdeksällä alueella. Ukraina on puolestaan kertonut Starshield-satelliittiverkon nopeusrajoitusten vaikeuttavan sen torjuntadroonien toimintaa venäläisiä iskuja vastaan.

Venäjän miehistö- ja kalustotappiot tänään?


Ukrainan asevoimien pääesikunnan tänään 17. marraskuuta 2026 julkaiseman arvion mukaan Venäjä menetti edellisen vuorokauden aikana 1 620 sotilasta. Koko täysimittaisen hyökkäyssodan aikaiset arvioidut miehistötappiot ovat nousseet yhteensä noin 1 627 040 sotilaaseen.

Ukrainan puolustusministeriön ja pääesikunnan raportoimat tarkemmat luvut jakautuvat seuraavasti:

Kalustoluokka / Miehistö

Tappiot edellisen vuorokauden aikana

Kokonaistappiot (24.2.2022 – 17.11.2026)

Miehistö (kaatuneet ja haavoittuneet)

+1 620

~1 627 040

Operatiivis-taktiset droonit (UAV)

+1 494

611 870

Ajoneuvot ja polttoainesäiliöautot

+521

176 451

Tykistöjärjestelmät

+52

52 516

Maassa liikkuvat robottijärjestelmät

+10

3 176

Panssaroidut taisteluajoneuvot

+6

25 813

Raskaat raketinheittimet (MLRS)

+4

2 282

Erikoiskalusto

+4

4 913

Taistelupanssarivaunut

+2

12 482

Huomioitavaa luvuista: Kyseessä ovat Ukrainan asevoimien ilmoittamat arviot, joita ei voida riippumattomasti vahvistaa.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle?


Venäjän viime yön ja tämän päivän 17. marraskuuta 2026 laajat ohjus- ja drooni-iskut ovat aiheuttaneet Ukrainassa 14 kuolonuhria ja 78 loukkaantunutta, vaurioittaneet kriittisiä siltoja Kiovassa sekä katkaisseet sähköt yhdeksällä alueella.

Ukrainan viranomaisten ja uutislähteiden, kuten The Kyiv Independentin ja Deutsche Wellen, mukaan vahingot jakautuvat seuraavasti:

1. Kiovan sillat, liikenne ja peruspalvelut

  • Ballistiset ohjukset osuivat siltoihin. Venäjä laukaisi yöllä seitsemän ballistista ohjusta Kiovan keskeisiin Dneprjoen ylittäviin siltoihin, joista neljä osui Eteläiselle sillalle ja kolme Pohjoiselle sillalle. Molemmat sillat on jouduttu sulkemaan liikenteeltä vaurioiden vuoksi, mikä aiheutti vakavia liikenneruuhkia ja katkaisi osittain myös metron vihreän linjan liikenteen.

  • Veden- ja lämmönjakelun katkokset. Kriittisen infrastruktuurin vaurioituminen katkaisi veden- ja lämmönjakelun osassa pääkaupunkia.

  • Tulipalot ja uhrit Kiovassa. Iskut sytyttivät tulipaloja neljässä kaupunginosassa, mukaan lukien varasto- ja liikerakennuksissa. Pelastuslaitoksen mukaan Kiovassa kuoli kaksi ihmistä ja ainakin yksi loukkaantui vakavasti.

2. Laajat sähkökatkot yhdeksällä alueella

  • Sähköverkon vauriot. Ukrainan varaministeri Artem Nekrasovin mukaan iskut vaurioittivat energiainfrastruktuuria yhdeksällä eri alueella. Sähkökatkoja on Dnipropetrovskin, Donetskin, Zaporižžjan, Mykolajivin, Odessan, Rivnen, Sumyn, Tšernihivin ja Tšernivtsin alueilla.

  • Laajat paikalliset vaikutukset. Pelkästään Rivnen alueella yli 300 asutuskeskusta jäi ilman sähköä. Mykolajivin alueella sähköt katkesivat 76 asutuskeskuksesta. Vaikein tilanne on Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla, joihin Venäjä on iskenyt jatkuvasti viime viikosta lähtien.

3. Teollisuuslaitokset ja siviiliuhrit eri puolilla maata

  • Zaporižžja. Yhdistetty ohjus- ja drooni-isku osui teollisuuslaitoksiin kolmessa piirissä tappaen kaksi ihmistä ja haavoittaen 18:aa.

  • Mykolajiv ja Odessa. Mykolajivin kaupungissa iskut kohdistuivat satama- ja teollisuusinfrastruktuuriin, jolloin kaksi ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui. Odessan alueella vaurioitui energiakohde ja varasto, ja yksi ihminen haavoittui.

  • Muu Ukraina. Hersonin alueella yksi kuoli ja kolme loukkaantui tykistö- ja drooni-iskuissa. Kirovohradin alueella isku elintarviketuotantolaitokseen vaati yhden kuolonuhrin, ja Tšerkasyn alueella ohjusisku haavoitti kolmea ihmistä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi The Kyiv Postin mukaan käynnistäneensä hätäohjelman liikennevirtojen uudelleenjärjestämiseksi ja ottaneensa käyttöön Euroopan komission kanssa sovitun logistiikan hätätuen vaurioiden korjaamiseksi.


Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään?


Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään tiistaina 17. marraskuuta 2026 merkittäviä strategisia vahinkoja katkaisemalla Krimin niemimaan ja Venäjän mantereen yhdistävän Kertšinsalmen sillan sekä toteuttamalla sodan tähän mennessä suurimman droonihyökkäyksen syvälle Venäjän selustaan.

Ukrainan ja Venäjän viranomaisten sekä kansainvälisten uutislähteiden, kuten Le Monden ja CNN:n, mukaan vahingot jakautuvat seuraavasti:

1. Kertšinsalmen sillan romahdus ja huoltoyhteyksien katkeaminen

  • Sillan keskikaaren ja tieosuuden tuhoutuminen. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU ja puolustusministeriö kertoivat, että sillan keskimmäinen metallikaari ja sen alla kulkeva ajorata ovat tuhoutuneet täysin. Yli 270 metrin pituinen osuus sillasta on romahtanut mereen, ja myös rautatieosuus kärsi kriittisiä vaurioita.

  • Monivaiheinen täsmäisku. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan isku oli huipentuma seitsenvaiheiselle operaatiolle, jossa Ukraina tuhosi ensin alueen ilmapuolustusta, tutkia ja elektronisen sodankäynnin kalustoa. Lopullisessa iskussa käytettiin Palianytsia- ja Ruta-drooneja, Neptun-ohjuksia sekä Flamingo-täsmäohjuksia.

  • Liikenteen keskeytyminen ja huoltovaikeudet. Venäjän liikenneministeriö ja Krimin Venäjän asettama kuvernööri Sergei Aksjonov vahvistivat tieliikenteen keskeytyneen sillalla. Venäjä joutuu ohjaamaan Krimin sotilaallisen huollon maayhteyden kautta miehitetyn Etelä-Ukrainan läpi, missä kuljetukset ovat alttiita Ukrainan iskuille.

2. Siviiliuhrit miehitetyllä Krimillä

  • Kuolonuhrit. Krimin kuvernööri Sergei Aksjonov kertoi Telegramissa, että Ukrainan drooni-iskut vaativat kahden ihmisen hengen miehitetyn Krimin niemimaan itäosassa sijaitsevassa Leninen piirissä.

3. Ennätyksellinen yli 1 400 droonin hyökkäys ja öljynjalostamovauriot

  • Hyökkäys 22 eri alueelle. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti torjuneensa yön aikana 1 441 ukrainalaista droonia 22 eri alueella, mikä ylittää edellispäivän 1 336 droonin ennätyksen. Pelkästään Moskovan aluetta kohti lensi pormestari Sergei Sobjaninin mukaan noin 800 droonia.

  • Iskut öljy- ja teollisuuskohteisiin. Laaja drooni-isku kohdistui muun muassa teollisuuskaupunkeihin Ufaan ja Salavatiin Baškortostanin tasavallassa yli 1 300 kilometrin päässä Ukrainasta. Alueella sijaitsee useita tärkeitä öljynjalostamoita, ja Ukraina on viime viikkoina onnistunut pudottamaan Venäjän öljynjalostuskapasiteettia arviolta noin 30 prosentilla.


Miten Kertšinsalmen sillan katkeaminen vaikuttaa Venäjän joukkojen huoltoon Etelä-Ukrainassa


Kertšinsalmen sillan katkeaminen lamauttaa Venäjän keskeisen logistiikkavaltimon Krimille ja pakottaa sen ohjaamaan joukkojensa huollon haavoittuville maareiteille miehitetyn Etelä-Ukrainan läpi.

Sota-asiantuntijoiden (kuten Iltalehden Emil Kastehelmen ja ISW:n) sekä Ukrainan pääesikunnan mukaan sillan vaurioituminen vaikeuttaa Venäjän sodankäyntiä etelässä usealla tavalla:

1. Raskaiden kuljetusten ja rautatielogistiikan häiriintyminen

  • Huoltovaltimon katkeaminen. Kertšinsalmen silta on ollut Venäjän pääreitti polttoaineen, ampumatarvikkeiden, raskaan kaluston ja täydennysjoukkojen kuljettamiseksi Krimille sekä sieltä edelleen Hersonin ja Zaporižžjan rintamille (ns. Dnepr-joukkoryhmittymälle).

  • Autosillan tuhoutuminen ja rautatien vauriot. Maantiesilta on romahtanut yli 200 metrin matkalta, eikä sitä todennäköisesti saada korjattua sodan aikana. Vaikka rautatiesilta on yhä pystyssä, myös sen kaari on vaurioitunut, mikä rajoittaa raskaiden sotilasjunien liikennettä ja altistaa ne uusille iskuille.

2. Pakotettu siirtyminen haavoittuville maareiteille

  • Asovanmeren valtatie (M-14). Kun suora yhteys Venäjältä Krimille on poikki, Venäjän on ohjattava sotilaskuljetuksensa maateitse miehitetyn Etelä-Ukrainan halki kulkevalle Asovanmeren rannikkovaltatielle (M-14).

  • Kapeikot ja Ukrainan iskukyky. Maareitit Krimille kulkevat kapeiden kannasten, kuten Tšonharin ja Armjanskin, kautta. Ukraina on viime kuukausina tuhonnut järjestelmällisesti näiden reittien siltoja (kuten Tšonharin ja Henitšeskin sillat), ja koko rannikkovaltatie on Ukrainan droonien ja täsmäohjusten kantaman sisällä.

3. Kuljetusmatkojen piteneminen ja resurssien kuluminen

  • Pidemmät reitit ja viiveet. Vaihtoehtoisten maareittien ja lauttakuljetusten käyttäminen pidentää kuljetusmatkoja sadoilla kilometreillä. Tämä kuluttaa enemmän polttoainetta ja kuljetuskalustoa sekä hidastaa ammusten ja varaosien saapumista etulinjaan.

  • Ilmapuolustuksen ja korjausresurssien sitominen. Venäjä joutuu sitomaan lisää ilmatorjuntakalustoa ja pioneeri- sekä rakennusresursseja suojatakseen jäljelle jääviä huoltoyhteyksiä ja lauttasatamia, mikä on pois rintamajoukkojen tukemisesta.

Asiantuntijoiden mukaan sillan katkeaminen ei yksinään johda Krimin välittömään vapauttamiseen, mutta se heikentää merkittävästi Venäjän kykyä ylläpitää hyökkäys- ja puolustusoperaatioita Etelä-Ukrainassa talven lähestyessä.

Miten Venäjän mediassa ja hallinnossa on reagoitu sillan romahdukseen?


Venäjän hallinto ja valtiollinen media ovat pyrkineet vähättelemään Kertšinsalmen sillan vaurioiden laajuutta, salaamaan tiedot maantiesillan romahduksesta sekä vakuuttamaan, että silta korjataan "entistäkin paremmaksi".

Kansainvälisten ja suomalaisten uutislähteiden, kuten The Moscow Timesin ja Helsingin Sanomien, mukaan Venäjän viralliset lausunnot ja mediaviestintä jakautuvat seuraaviin linjoihin:

1. Kremlin vakuuttelut ja jälleenrakennuslupaukset

  • Peskovin lausunto. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi valtiolliselle RIA Novosti -uutistoimistolle ja Izvestija-lehdelle, että presidentti Vladimir Putin on saanut täyden tilannekatsauksen sillan kunnosta. Peskov vakuutti, ettei ole epäilystäkään siitä, etteikö siltaa kunnostettaisi ja siitä tehtäisi "jopa entistä parempi".

  • Hallituksen komissio koolle. Rakentamisesta vastaava varapääministeri Marat Husnullin on nimitetty johtamaan vaurioiden arviointia ja korjaussuunnitelman laatimista. Vielä maanantaina Husnullin väitti korjaustöiden jo alkaneen, mutta tiistain suuremman iskun jälkeen viranomaiset ovat tyytyneet toteamaan asiantuntijoiden arvioivan vaurioita.

2. Vaurioiden vähättely ja romahduksen sivuuttaminen

  • Vaikeneminen romahduksesta. Venäjän viranomaiset ja valtiolliset uutistoimistot (kuten Tass) eivät ole maininneet maantiesillan keskikaaren ja satojen metrien pituisen tieosuuden romahtamista mereen. Virallisissa tiedotteissa puhutaan ainoastaan "rakenteellisista vaurioista" ja liikenteen väliaikaisesta keskeyttämisestä.

  • Junaliikenteen ja lauttojen korostaminen. Valtionmedia uutisoi näyttävästi junaliikenteen palautumisesta sillalle myöhemmin tiistaina. Krimin Venäjän asettama kuvernööri Sergei Aksjonov on ohjeistanut matkustajia käyttämään lauttayhteyksiä sekä maareittiä miehitettyjen alueiden kautta.

3. Terrorismisyytökset ja iskujen torjunnan korostaminen

  • Tutkintakomitean rikostutkinta. Venäjän tutkintakomitea on avannut iskusta rikostutkinnan ja luokitellut sen "ukrainalaisten aseellisten ryhmien terroriteoksi". Viranomaisten mukaan sillalla ei syntynyt henkilövahinkoja, vaikka Aksjonov vahvisti kahden ihmisen kuolleen drooni-iskuissa Itä-Krimillä.

  • Huomion kääntäminen ilmapuolustukseen ja vastaiskuihin. Venäjän valtiollinen media on nostanut pääuutisekseen puolustusministeriön ilmoituksen, jonka mukaan ilmatorjunta pudotti yön aikana ennätykselliset 1 441 ukrainalaista droonia. Samalla media on korostanut Venäjän omia "massiivisia kostoiskuja" Kiovan siltoihin ja Ukrainan energiaverkkoon.

4. Kriittisemmät äänet venäläisillä Telegram-kanavilla

  • Sotabloggaajien huoli. Vaikka virallinen media vaikenee tuhojen laajuudesta, venäläisillä sotaa seuraavilla Telegram-kanavilla on levinnyt kuvia ja videoita katkenneesta sillasta. Osa sotabloggaajista on arvostellut jyrkästi Kertšinsalmen ilmapuolustuksen epäonnistumista, sillä sillan suojaamiseen on käytetty poikkeuksellisen paljon resursseja.

Tarkemmin asejärjestelmistä (kuten Flamingo-risteilyohjuksista ja Palianytsia-drooneista), joilla Ukraina mursi sillan ilmapuolustuksen


Ukraina käytti Kertšinsalmen sillan ilmapuolustuksen murtamiseen ja sillan tuhoamiseen 11 eri kotimaista ohjus- ja droonijärjestelmää, joista keskeisimmät lopullisessa iskussa olivat FP-5 Flamingo -risteilyohjukset, Palianytsia-suihkudroonit, Ruta-droonit sekä R-360 Neptun -ohjukset.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin Ukrainska Pravdalle ja Euromaidan Pressille vahvistamien tietojen mukaan operaatio toteutettiin seitsemässä vaiheessa useiden viikkojen aikana. Ensimmäisissä vaiheissa Ukraina lamautti järjestelmällisesti alueen tutkia, elektronisen sodankäynnin kalustoa ja ilmatorjuntajärjestelmiä, minkä jälkeen raskaammat asejärjestelmät iskivät itse siltaan.

Keskeisimmät operaatiossa käytetyt asejärjestelmät jakautuvat tehtäviensä mukaan seuraavasti:

1. Raskaat risteilyohjukset (iskivät sillan rautatieosuuteen ja rakenteisiin)

  • FP-5 Flamingo -risteilyohjus. Ukrainalaisen Fire Point -puolustusteknologiayrityksen kehittämä suihkumoottorikäyttöinen risteilyohjus on suunniteltu raskaiden kohteiden tuhoamiseen. Sen kantama on yli 1 000 kilometriä, lentonopeus noin 900 km/h ja taistelukärjen massa peräti 1 150 kilogrammaa. Ohjus lentää matalalla tutkien välttämiseksi ja käyttää satelliittiavusteista inertiasuunnistusta. Zelenskyin mukaan Flamingo-ohjuksen tietoliikenneyhteys toimi moitteettomasti viimeisiin sekunteihin asti, mikä mahdollisti tarkan osuman sillan rautatieosuuteen.

  • R-360 Neptun (ja pidennetyn kantaman Long Neptune). Alun perin Luch-suunnittelutoimiston meritorjuntaohjukseksi kehittämä järjestelmä, josta on muokattu yli 500 kilometrin kantaman maakohteisiin soveltuva versio. Neptun-ohjuksia käytettiin yhdessä Flamingon ja Rutan kanssa sillan rautatieosuuden tuhoamiseen.

2. Suihkumoottorikäyttöiset ohjusdroonit (iskivät tie- ja rautatieosuuksiin)

  • Palianytsia-ohjusdrooni. Kotimainen suihkumoottorilla varustettu pitkän kantaman droonin ja risteilyohjuksen risteytys, joka on suunniteltu yllättämään vihollisen ilmapuolustus suurella nopeudellaan. Zelenskyin mukaan Palianytsia-droonit suoriutuivat erinomaisesti ja iskivät suoraan Kertšinsalmen sillan maantieosuuteen, joka romahti veteen.

  • Ruta-drooni. Kevyt suihkumoottorikäyttöinen hyökkäysdrooni, jota käytettiin rautatieosuuteen kohdistuneessa yhteisiskussa kuormittamaan ilmapuolustusta ja tuhoamaan rakenteita.

3. Muut operaatiossa käytetyt drooni- ja harhautusjärjestelmät

  • Ilmapuolustuksen raivaaminen ja harhautus. Viikkoja kestäneiden alkuvaiheiden aikana sekä lopullisen iskun suojana Ukraina käytti seitsemää muuta kotimaista järjestelmää: Dovbush, Vendetta, Da Vinci, Sichen, MICH 2000, An-197 sekä FP-1. Näillä drooneilla paikannettiin ja tuhottiin venäläisiä tutkia, häirintälaitteita ja ilmatorjuntapattereita reitiltä kohti Kertšinsalmea ennen varsinaisen pääiskun laukaisua.

Miten tilanne vaikuttaa torstaina Kiinassa järjestettävään rauhantapaamiseen?


Tämän päivän laajat iskut Kertšinsalmen sillalle ja Kiovaan kiristävät ilmapiiriä juuri ennen torstaina 19. marraskuuta 2026 Kiinan Shenzhenissä järjestettävää historiallista kolmikantatapaamista, johon osallistuvat Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping.

Kyseessä ei ole virallinen Ukrainan ja Venäjän välinen rauhanneuvottelu – sillä Ukrainaa tai Eurooppaa ei ole kutsuttu paikalle – mutta tämän päivän sotilaalliset iskut vaikuttavat kokoukseen usealla merkittävällä tavalla: [

1. Neuvotteluasemien vahvistaminen ennen tapaamista

  • Ukrainan viesti suurvalloille. Tuhoamalla Kertšinsalmen sillan ja toteuttamalla ennätyksellisen yli 1 400 droonin iskun syvälle Venäjälle Ukraina osoittaa pystyvänsä edelleen tuottamaan Venäjälle raskaita strategisia tappioita. Samalla Kiova tekee selväksi, ettei se alistu suurvaltojen keskenään sopimiin ehtoihin.

  • Venäjän kostoiskut. Venäjän laajat ballistiset ohjusiskut Kiovan siltoihin ja energiaverkkoon toimivat voimannäyttönä ennen Putinin ja Trumpin kohtaamista, jotta Putin ei saapuisi neuvottelupöytään heikossa asemassa.

2. Kiista kokouksen asialistasta ja Ukrainan roolista

  • Trump käänsi kelkkansa asialistan suhteen. Valkoinen talo viestitti vielä viikonloppuna, että Shenzhenin tapaamisessa keskitytään ydinaseriisuntaan, kauppasuhteisiin ja Lähi-idän tilanteeseen, eikä Ukrainan sota olisi esillä. Maanantaina matkalle lähtiessään Trump kuitenkin ilmoitti ottavansa Ukrainan sodan esille keskusteluissa Putinin ja Xin kanssa.

  • Kiinan rooli isäntänä. Kiina on määritellyt tapaamisen tavoitteeksi yleisellä tasolla "maailmanrauhan turvaamisen" ja suurvaltasuhteiden vakauttamisen. Asiantuntijoiden mukaan pelkkä Putinin ja Trumpin tuominen samaan pöytään on jo diplomaattinen voitto Xi Jinpingille, mutta eskaloituneet sotatoimet tekevät konkreettisen sovun löytämisestä entistä vaikeampaa.

3. Kiovan ja Euroopan jyrkkä vastustus "uudelle Jaltalle"

  • Pelko etupiirijaosta. Sekä presidentti Volodymyr Zelenskyi että Euroopan johtajat ovat varoittaneet, ettei Ukrainan tulevaisuudesta tai Euroopan turvallisuudesta voi päättää ilman Ukrainan ja Euroopan osallistumista. Zelenskyi on verrannut asetelmaa vuoden 1945 Jaltan konferenssiin, jossa suurvallat jakoivat etupiirejä muiden yli.

  • Vaatimus tulitauosta ensin. Kiova ja sen eurooppalaiset liittolaiset pitävät tällä viikolla omia puolustus- ja koordinaatiokokouksiaan. Niiden yhteinen linja on, että ennen mitään neuvotteluja ehdoista on saavutettava välitön tulitauko – tavoite, josta tämän päivän siltaiskut ovat entisestään loitontaneet osapuolia.


maanantai 16. marraskuuta 2026

Ukrainan sota 1727.päivä

 


Tiedotusvälineet kertoivat tänään maanantaina 16. marraskuuta 2026 Ukrainan massiivisesta drooni-iskusta Venäjälle ja Kertšinsalmen sillalle, EU:n uusista Venäjä-pakotteista ja miljardituesta sekä tulevasta suurvaltajohtajien huipputapaamisesta.

Sotatoimet ja iskut

  • Isku Kertšinsalmen sillalle. Ukraina iski Krimin ja Venäjän yhdistävälle sillalle, minkä vuoksi liikenne katkaistiin ja Kremlin mukaan silta kärsi pieniä vaurioita.

  • Yli tuhannen droonin hyökkäys Venäjälle. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti torjuneensa yön aikana yli 1 300 ukrainalaista lennokkia. Iskut sytyttivät tulipaloja muun muassa Azovin kaupungin öljyvarastoilla sekä Ilskyn öljynjalostamolla, ja useiden venäläisten lentoasemien liikennettä rajoitettiin tilapäisesti.

  • Venäjän iskut Ukrainaan. Venäjä laukaisi Ukrainaan yön aikana lähes 160 lennokkia. Iskut vaativat tänään ainakin kolme kuolonuhria muun muassa Dnipron ja Hersonin alueilla sekä vaurioittivat infrastruktuuria Odessassa.

  • Venäjän jalostuskapasiteetti. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin tuoreen arvion mukaan noin 55 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista on nyt poissa käytöstä Ukrainan iskujen seurauksena.

Diplomatia, EU ja lähialueiden turvallisuus

  • Suurvaltajohtajien tapaaminen vahvistui. Kiina vahvisti tänään, että presidentit Xi Jinping, Donald Trump ja Vladimir Putin tapaavat torstaina kolmenkeskisessä kokouksessa Kiinan Shenzhenissä.

  • EU:lta uusia pakotteita ja tukipaketti. Euroopan unioni asetti uusia pakotteita lähes 50 venäläiselle pankille, rahoituslaitokselle sekä energia-alan toimijoille. Samalla EU hyväksyi Ukrainalle lähes kahdeksan miljardin euron maksatuksen maan energiainfrastruktuurin ja talouden tukemiseksi.

  • Huoli Ukrainan ydinturvallisuudesta. Euroopan säteilyturvaviranomaiset ja Suomen Säteilyturvakeskus varoittivat tänään, että Venäjän jatkuvat iskut Ukrainan sähköverkkoon vaarantavat maan ydinvoimaloiden turvallisuutta.

  • Viron rajasulku ja sabotaasiepäilyt. Viron ilmoitus sulkea Venäjän-vastaiset rajanylityspaikat joulukuun alussa nousi laajasti esiin. Taustalla on lauantainen tuhopolttoyritys virolaisessa puolustusalan yrityksessä, josta Viron ja Liettuan ulkoministerit syyttävät suoraan Venäjän sotilastiedustelu GRU:ta.

Viron rajasulun vaikutuksiin

Viron ilmoitus sulkea kaikki Venäjän-vastaiset rajanylityspaikkansa 1. joulukuuta 2026 alkaen katkaisee loputkin suorat maayhteydet Suomenlahden eteläpuolelta Venäjälle. Viron ulkoministeri Margus Tsahknan mukaan päätös on suora vastaus lauantaina 14. marraskuuta estettyyn sabotaasiyritykseen, jossa Venäjän sotilastiedustelu GRU:n värväämät henkilöt yrittivät polttaa ja räjäyttää virolaisen droonivalmistaja Threod Systemsin tilat Tallinnan lähellä.

Sulku koskee Viron kaikkia kolmea vielä avoinna ollutta rajanylityspaikkaa: Narvaa, Luhamaata ja Koidulaa. Päätöksellä on laajoja vaikutuksia sekä liikenteeseen, tavallisten ihmisten arkeen että alueelliseen turvallisuuteen.

Vaikutukset liikenteeseen ja suomalaisiin

  • Suorat maayhteydet Suomesta katkeavat. Koska Suomen itäraja on jo valmiiksi suljettu, Viron rajanylityspaikat – erityisesti Narva ja Luhamaa – ovat olleet suomalaisille ja Venäjällä asuville kaksoiskansalaisille tärkein reitti matkustaa Venäjälle Tallinnan kautta.

  • Kiertoreittien merkitys kasvaa. Joulukuun alusta lähtien maanteitse Venäjälle pyrkivien on kierrettävä joko Norjan (Storskogin) kautta pohjoisesta tai Latvian ja Liettuan rajanylityspaikkojen kautta etelämpää. Lisäksi matkustajat joutuvat turvautumaan entistä enemmän lentoyhteyksiin esimerkiksi Turkin tai Serbian kautta.

  • Arjen hankaluudet kaksoiskansalaisille. Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine arvioi Ilta-Sanomille, että sulku iskee kovimmin tavallisiin kansalaisiin, kuten kaksoiskansalaisiin ja niihin, joilla on perhesiteitä rajan molemmin puolin. Virossa Venäjälle matkustamisen tarve on ollut vielä Suomeakin suurempaa.

Turvallisuuspoliittiset vaikutukset ja asiantuntija-arviot

  • Viesti Venäjälle ja pakotteiden valvonta. Viron ulkoministeri Margus Tsahkna ja pääministeri Kristen Michal korostavat, että sulku lähettää Moskovalle selkeän viestin vihamielisten tekojen seurauksista. Samalla Viron viranomaiset katsovat sulun vaikeuttavan pakotteiden kiertämistä ja tavaravirtojen luvatonta kulkua rajan yli.

  • Rajallinen teho sabotaasien estämisessä. Asiantuntijat huomauttavat, ettei rajasulku yksin poista sabotaasiuhkaa. Professori Jussi P. Laine totesi MTV Uutisille, että Venäjä värvää tekijöitä suoraan Euroopan maiden sisältä. Myös Viimsin iskun kahdeksan pidätettyä epäiltyä asuivat Latviassa, joten he liikkuivat vapaasti Schengen-alueen sisällä ylittämättä Venäjän vastaista ulkorajaa.

  • Paine muille Baltian maille. Viron päätös voi lisätä poliittista painetta myös Latviassa ja Liettuassa kiristää omia rajakäytäntöjään, jotta Venäjän-vastainen rintama pysyisi yhtenäisenä. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki arvioi Ylelle, että rajasulku on ennen kaikkea vahva poliittinen signaali.

Tilannekatsaus jatkotoimiin

Viron hallitus kokoontuu tällä viikolla päättämään tarkemmin, säädetäänkö rajasulku määräaikaiseksi vai toistaiseksi voimassa olevaksi. Samalla Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kehottanut tehostamaan valtiollisen sabotaasin torjuntatoimia myös Suomessa Viron tapahtumien vuoksi. Venäjän ulkoministeriö on puolestaan tuominnut Viron aikeet ja kutsunut niitä "russofobiaksi".

Mitä vaihtoehtoisia reittejä Venäjälle jää auki

Viron sulkiessa rajansa 1. joulukuuta 2026 suorat maayhteydet Suomesta ja Virosta Venäjälle katkeavat. Jäljelle jäävät reitit vaativat joko pitkiä kiertoteitä maanteitse tai välilaskullisia lentoyhteyksiä EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta.

Maareitit Euroopasta

  • Norja (Storskog – Borisoglebsk). Pohjoisin avoinna oleva Schengen-alueen ja Venäjän välinen maarajanylityspaikka sijaitsee Kirkkoniemen lähellä. Verkkouutiset arvioi, että Viron sulku saattaa ruuhkauttaa tämän reitin pahoin.

    • Rajoitukset: Rajalla hyväksytään vain perinteinen paperiviisumi (e-viisumi ei kelpaa), ja sen voi ylittää ainoastaan ajoneuvolla, ei jalan. Lisäksi Norjan viranomaiset ovat varoittaneet, että raja voidaan sulkea lyhyellä varoitusajalla.

  • Latvia (Terehova ja Grebņeva). Etelämpänä Latvian ja Venäjän väliset rajanylityspaikat pysyvät auki, mutta Verkkouutisten mukaan kulkeminen edellyttää ennakkoilmoittautumista sähköiseen jonotusjärjestelmään.

  • Liettua ja Puola (Kaliningradin kautta). Venäjälle voi matkustaa myös Liettuan (esimerkiksi Kybartai) tai Puolan (Grzechotki ja Bezledy) kautta Venäjälle kuuluvaan Kaliningradin eksklaaviin, josta matkaa voi jatkaa lentäen muualle Venäjälle. Liettua on kuitenkin rajoittanut voimakkaasti EU-rekisteröityjen henkilöautojen pääsyä rajan yli.

  • Valko-Venäjän kautta. Latvia (Pāternieki), Liettua ja Puola pitävät auki yksittäisiä rajanylityspaikkoja Valko-Venäjälle, josta on maantie- ja junayhteydet Venäjälle. Reitti vaatii kuitenkin voimassa olevat viisumit molempiin maihin tai erillisen yhteisviisumin.

Lentoyhteydet

Koska EU-maiden ja Venäjän välillä ei ole suoria lentoja, lentomatkustajien on kierrettävä kolmansien maiden kautta. Suosituimpia kauttakulkukohteita Euroopasta Venäjälle suuntautuvilla lennoilla ovat:

  • Turkki (erityisesti Istanbul)

  • Serbia (Belgrad)

  • Armenia (Jerevan) ja Georgia (Tbilisi, joskin maayhteys Georgiasta Venäjälle kulkee myös Ylä-Larsin vuoristosolan kautta)

  • Yhdistyneet arabiemiirikunnat (Dubai)

Huomioitavaa matkustamiseen

Suomen ulkoministeriö kehottaa edelleen välttämään kaikkea matkustamista Venäjälle, eikä Suomella ole tällä hetkellä normaaleja konsulipalveluita kaikilla alueilla. Lisäksi länsimaiset maksukortit eivät toimi Venäjällä, ja EU-pakotteet rajoittavat merkittävästi käteisen valuutan (kuten eurojen) vientiä rajan yli.

Torstain huippukokouksen taustoihin

Torstaina 19. marraskuuta 2026 Kiinan Shenzhenissä järjestettävä huipputapaaminen on historiallinen, sillä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat ensimmäistä kertaa kolmen kesken. Kokous järjestetään Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestö APECin huippukokouksen yhteydessä.

Tapaamisen taustat ja aloite

  • Putinin ehdotus ja viikkojen valmistelu. Yhdysvaltalaislehti The Wall Street Journalin mukaan aloite kolmenvälisestä tapaamisesta tuli alun perin Vladimir Putinilta lokakuussa. Valkoinen talo ja Kreml vahvistivat tapaamisen jo viime viikolla, ja tänään maanantaina myös Kiinan ulkoministeriö vahvisti virallisesti isännöivänsä kokousta.

  • Laajempi Aasian-kiertue. Tapaaminen on osa Donald Trumpin nelipäiväistä Aasian-matkaa, johon kuuluu myös Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö ASEANin kokous Filippiineillä. Trumpin mukana Kiinaan matkustaa myös miljardööri ja neuvonantaja Elon Musk, mutta hän ei osallistu itse presidenttien kokoukseen.

Keskustelunaiheet ja ristiriitaiset odotukset

Osapuolet ovat viestineet kokouksen tavoitteista osin eri tavoin:

  • Ydinaseet ja Lähi-itä (Yhdysvallat). Valkoisen talon mukaan Trump haluaa keskustella erityisesti ydinaseiden vähentämisestä maailmassa sekä Lähi-idän ja Iranin tilanteesta. Kiina on aiemmin vältellyt ydinasekeskusteluja Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa, mutta yhdysvaltalaislähteiden mukaan Trump painostaa Kiinaa mukaan asevalvontaan.

  • ”Maailmanrauha” (Kiina). Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Mao Ning totesi tänään, että maailman suurvaltojen johtajat keskustelevat Shenzhenissä syvällisesti ”maailmanrauhasta” ja globaalien haasteiden ratkaisemisesta.

  • Ukrainan sodan rooli. Valkoisen talon virkamieslähteiden mukaan Ukrainan sota ei ole kolmenkeskisen tapaamisen virallisella asialistalla. Samaan aikaan Ukraina ja Venäjä ovat kuitenkin käyneet tällä viikolla neuvotteluja sodan päättämisestä Yhdysvaltojen isännöimänä, ja Putinin alkuperäisenä motiivina tapaamiselle on pidetty pyrkimystä vaikuttaa sodan lopputulokseen.

Huoli Ukrainassa ja Euroopassa

Vaikka Yhdysvallat vakuuttaa, ettei Ukrainasta neuvotella Shenzhenissä, kokous herättää levottomuutta sekä Kiovassa että Euroopan pääkaupungeissa:

  • Pelko sopimisesta yli päiden. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja useat Euroopan hallitukset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Washington ja Moskova saattavat käsitellä Ukrainan tulevaisuutta tai Euroopan turvallisuusjärjestelyjä ilman Ukrainan tai Euroopan edustajien läsnäoloa.

  • Ei odotuksia läpimurrosta. Trumpin hallinnon edustajat ovat itsekin toppuutelleet odotuksia ja todenneet uutistoimisto Reutersille, ettei kokouksessa odoteta syntyvän varsinaisia sopimuksia.

Kiinan roolista Venäjän ja länsimaiden välissä

Kiinan rooli Venäjän ja länsimaiden välissä perustuu strategiseen tasapainoiluun, jossa Peking tukee Venäjän sotataloutta kulissien takana, mutta esiintyy julkisesti puolueettomana rauhanvälittäjänä ja pyrkii suojelemaan kauppasuhteitaan länteen.

Sodan pitkittyessä jo lähes viiden vuoden mittaiseksi Kiinan asema suhteessa sekä Moskovaan että länsimaihin on vahvistunut.


1. Venäjän taloudellinen ja teknologinen elämänlanka


Vaikka Kiina ei virallisesti toimita Venäjälle valmiita asejärjestelmiä, se on pitänyt Venäjän talouden ja sotateollisuuden pystyssä länsimaiden pakotteista huolimatta:

• Energiakauppa. Kiina ostaa merkittävän osan Venäjän vientiöljystä ja -kaasusta alennettuun hintaan, mikä rahoittaa Kremlin sotakassaa.

• Kaksikäyttötuotteet. Kiinalaiset yritykset toimittavat Venäjälle suuria määriä kriittisiä komponentteja, kuten mikrosiruja, työstökoneita, ruutia sekä droonien osia. Länsimaat – myös EU tänään asettamissaan uusissa pakotteissa – ovatkin kohdistaneet yhä tiukempia pakotteita venäläisten lisäksi myös kiinalaisiin toimijoihin.

• Venäjä ”pikkuveljen” asemassa. Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Atlantic Councilin mukaan sota on tehnyt Venäjästä Kiinan riippuvaisen ”pikkuveljen”. Peking sanelee ehdot esimerkiksi uusissa kaasuputkihankkeissa ja on syrjäyttänyt Venäjän Keski-Aasian suurimpana investoijana.


2. Rauhantekijän imago ja ”uusi Jalta”


Kiina ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä, vaan kutsuu sotaa ”kriisiksi” ja syyttää tilanteesta Naton laajentumista. Samaan aikaan se rakentaa itselleen kuvaa vastuullisena suurvaltana:

• Omat rauhanaloitteet. Kiina on ajanut omia tulitaukoehdotuksiaan (kuten Brasilian kanssa laadittua kuuden kohdan suunnitelmaa). Länsimaat ja Ukraina ovat suhtautuneet niihin torjuvasti, koska ne jäädyttäisivät rintamalinjat vaatimatta Venäjää vetäytymään miehittämiltään alueilta.

• Isäntänä Shenzhenissä. Torstaina 19. marraskuuta järjestettävä Xi Jinpingin, Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen on Pekingille diplomaattinen voitto. Saksalaisyleisradio Deutsche Welle huomauttaa, että tapaamista on mediassa verrattu jo ”uuteen Jaltaan”, jossa suurvallat sopivat maailmanjärjestyksestä pienempien maiden yli.


3. Tasapainoilu länsimaiden kauppasuhteiden kanssa

Kiinan suurin haaste on yhdistää läheinen kumppanuus Venäjän kanssa ja taloudelliset edut lännessä:

• Talousriippuvuus lännestä. Kiinan oma talous tarvitsee edelleen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen markkinoita. Siksi Peking pyrkii välttämään suoria länsimaisia jättipakotteita ja on viime aikoina pyrkinyt lämmittämään kauppasuhteitaan erityisesti EU:hun.

• Ydinasepidättyvyys. Vaikka Kiina tukee Venäjää poliittisesti, se on vetänyt selvän rajan ydinaseuhkailuun ja korostanut, ettei ydinaseita saa käyttää. Tämä rauhoittaa länsimaita ja erottaa Pekingin linjan Moskovan aggressiivisesta retoriikasta.

Asiantuntijoiden mukaan Kiina ei ole halukas painostamaan Venäjää lopettamaan sotaa niin kauan kuin sota sitoo Yhdysvaltojen ja Euroopan resursseja pois Aasiasta – ellei Peking saa vastineeksi merkittäviä kauppa- ja turvallisuuspoliittisia myönnytyksiä Washingtonilta.

Rintamatilanne tänään?

Rintamatilanteessa taisteluiden painopiste on edelleen Donetskin alueen linnoitusvyöhykkeellä, jossa Venäjä keskittää hyökkäyksensä erityisesti Dobropilljan ja Kostjantynivkan suunnille. Maahyökkäyksissä ei ole tapahtunut suuria läpimurtoja viimeisen vuorokauden aikana, mutta Ukraina on onnistunut työntämään venäläisjoukkoja hieman taaksepäin Novopavlivkan eteläpuolella.

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) tuoreimman tilannekatsauksen mukaan rintamalinjojen tilanne jakautuu seuraavasti:

Donetskin rintama (Pääpainopiste)

  • Dobropilljan suunta. Tällä alueella käydään tällä hetkellä noin 40 prosenttia kaikista koko rintaman taisteluista. Venäjä pyrkii kiertämään Ukrainan puolustuslinjaa lounaasta, mutta sen hyökkäykset on saatu torjuttua ilman rintamalinjan siirtymistä.

  • Kostjantynivka ja Družkivka. Venäjä tekee voimakkaita mekanisoituja hyökkäyksiä linnoitusvyöhykkeen eteläsivustaa vastaan. Ukraina on pystynyt pitämään asemansa Kostjantynivkassa ja turvaamaan joukkojensa huollon.

  • Slovjanskin ja Lymanin suunnat. Venäjän joukot jatkavat rajallisia hyökkäyksiä Lymanin itäpuolella ja Siverskyi Donets -joen etelärannalla. Samalla Venäjä on keskittänyt alueelle eliittitason drooniyksiköitä iskemään Ukrainan huoltoreitteihin ja jalkaväkeen Slovjanskin itäpuolella.

Dnipropetrovskin raja-alue ja eteläinen rintama

  • Novopavlivkan suunta. Ukrainan joukot ovat edenneet viime päivinä hieman Novopavlivkan eteläpuolella puhdistettuaan Filijan kylän ympäristöä venäläisjoukoista. Venäjän pienimuotoiset soluttautumisyritykset pohjoisempana on pysäytetty.

  • Zaporižžja ja Herson. Zaporižžjan suunnalla Venäjä pyrkii etenemään tykistön kantaman päähän Zaporižžjan kaupungista, mutta rintamalinja on pysynyt vakaana. Hersonin suunnalla ei raportoitu maataisteluita viimeisen vuorokauden aikana.

Pohjoiset rintamalohkot

  • Harkova ja Sumy. Pohjoisilla rintamalohkoilla (muun muassa Kupjanskin ja Borovan suunnilla sekä Sumyn raja-alueella) Venäjän hyökkäysoperaatioiden tahti on ollut selvästi hitaampaa, eivätkä venäläisjoukot ole saavuttaneet aluevoittoja.

Kaukovaikutus ja ilmasota

  • Ukrainan iskut syvyyteen. Maataisteluiden junnatessa paikoillaan Ukraina on kiihdyttänyt drooni- ja ohjusiskujaan Venäjän selustaan. Iskut ovat kohdistuneet Venäjän polttoainehuoltoon ja kuljetusyhteyksiin, mikä ISW:n mukaan näkyy jo rajoituksina Venäjän kotimaisessa polttoaineen jakelussa.

  • Venäjän iskut energiaverkkoon. Venäjä hyödyntää Ukrainan yllä olevia satelliittiyhteyksien nopeusrajoituksia (Starshield-verkko), jotka ovat vaikeuttaneet suihkumoottorikäyttöisten droonien torjuntaa, ja jatkaa iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin.

Satelliittiyhteyksien rajoitusten vaikutuksista droonipuolustukseen?

Satelliittiyhteyksien rajoituksissa ei ole kyse internetin tiedonsiirtonopeuden hidastumisesta, vaan fyysisestä liikenopeusrajasta: SpaceX:n sotilaskäyttöön tarkoitettu Starshield-satelliittiverkko katkaisee yhteyden, jos päätelaite (kuten drooni) liikkuu yli 161 kilometrin (100 mailin) tuntivauhtia.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan rajoitus palautettiin käyttöön viime viikolla (se oli voimassa myös lokakuussa kymmenen päivän ajan), ja se heikentää suoraan Ukrainan kykyä torjua Venäjän ilmahyökkäyksiä talven kynnyksellä.

Miten rajoitus vaikuttaa droonipuolustukseen?

  • Torjuntadroonit eivät saa kohteitaan kiinni. Ukraina on käyttänyt Starshield-verkkoa ohjatakseen omia nopeita torjuntadroonejaan (interceptor drones). Venäjän suihkumoottorikäyttöiset Shahed/Geran-lennokit lentävät kuitenkin 300–400 kilometrin tuntivauhtia. Kun Ukrainan torjuntadrooni ylittää 161 km/h nopeuden, sen satelliittiyhteys katkeaa ja ohjaus menetetään.

  • Aluerajoitukset viivästyttävät torjuntaa. Ukrainalaisdiplomaattien ja sotilaslähteiden mukaan Voennoe Delo uutisoi, että Starshield-yhteydet on rajattu toimimaan vain Ukrainan hallitsemalla alueella. Torjuntadroonit eivät pysty iskemään venäläisiin lennokkeihin ennen kuin ne ylittävät rintamalinjan, mikä antaa nopeille suihkudrooneille ratkaisevan etumatkan.

  • Energiainfrastruktuurin suojaus vaarantuu. Zelenskyin mukaan rajoitusten vuoksi yhä useampi venäläinen drooni pääsee ilmapuolustuksen läpi. Esimerkiksi viikonloppuna Venäjän iskut vaurioittivat vakavasti energiainfrastruktuuria Odessassa (jättäen kymmeniä tuhansia kotitalouksia ilman sähköä) ja Korjukivkan alueella.

  • Vastaiskujen estyminen. Sama 161 km/h nopeusrajoitus ja maarajaus estävät Ukrainaa käyttämästä nopeita satelliittiohjattuja drooneja vastaiskuihin Venäjän asemia vastaan rintaman takana. Yhdysvaltalaisen yleisradioyhtiö PBS NewsHourin mukaan Ukraina onkin pyrkinyt sopeutumaan tilanteeseen iskemällä ennaltaehkäisevästi Venäjän droonituotantolaitoksiin ja laukaisupaikoille.

Tausta ja kiista vastuusta

Starshield on Yhdysvaltain puolustusministeriön rahoittama ja Elon Muskin SpaceX-yhtiön ylläpitämä sotilasversio Starlink-verkosta. Tilanne on herättänyt voimakasta arvostelua niin Kiovassa kuin Yhdysvaltain kongressissa:

  • Vastuun pallottelu. Lokakuussa Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth kiisti Pentagonin määränneen rajoituksia. SpaceX puolestaan väitti viime viikolla, ettei palveluun ole tehty muutoksia, vaikka useat Ukrainan etulinjan yksiköt vahvistivat yhteyksien katkeavan 161 km/h nopeudessa.

  • Poliittiset epäilyt. Uutissivusto SatNews huomauttaa rajoitusten palanneen täsmälleen samaan aikaan, kun Yhdysvaltain erityislähettiläät saapuivat Moskovaan neuvottelemaan. Zelenskyi on määrännyt Ukrainan puolustus- ja ulkoministeriöt neuvottelemaan kiireellisesti Washingtonin ja SpaceX:n kanssa rajoitusten poistamiseksi. 

  • Venäjän miehistö- ja kalustotappiot tänään?

    Ukrainan asevoimien pääesikunnan tänään 16. marraskuuta 2026 julkaiseman arvion mukaan Venäjä menetti viimeisen vuorokauden aikana 2 560 sotilasta. Päiväkohtaiset tappiot ovat jatkuneet poikkeuksellisen korkeina syksyn aikana.

    Ukrainan puolustusministeriön ilmoittamat luvut kattavat sekä viimeisen 24 tunnin muutoksen että arvioidut kokonaistappiot suurhyökkäyksen alusta (24.2.2022) lähtien:

    Kategoria

    Tappiot viimeisen 24 h aikana

    Kokonaistappiot yhteensä

    Miehistö (kaatuneet ja haavoittuneet)

    +2 560

    1 625 420

    Operatiivis-taktiset droonit (UAV)

    +1 573

    610 376

    Ajoneuvot ja polttoainesäiliöautot

    +772

    175 930

    Tykistöjärjestelmät

    +63

    52 464

    Panssaroidut taisteluajoneuvot

    +23

    25 807

    Maanpäälliset robottijärjestelmät

    +16

    3 166

    Ilmatorjuntajärjestelmät

    +6

    1 762

    Raketinheittimet (MLRS)

    +4

    2 278

    Erikoiskalusto

    +3

    4 909

    Taistelupanssarivaunut

    +2

    12 480

    Lentokoneet / Helikopterit

    0 / 0

    452 / 356

    Risteilyohjukset

    0

    5 196

    Laivat ja veneet / Sukellusveneet

    0 / 0

    35 / 2

    Huomioitavaa luvuista: Luvut perustuvat Ukrainan puolustusvoimien omaan tiedustelu- ja taisteluraportointiin, eikä niitä ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä. Ukrainan ilmoittamassa miehistötappioluvussa ovat mukana sekä kaatuneet, haavoittuneet että vangiksi jääneet sotilaat.

    Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut Ukrainalle tänään?

    Venäjän viime yön ja tämän päivän (16. marraskuuta 2026) hyökkäyksissä on kuollut ainakin kuusi ihmistä, loukkaantunut 45 ja katkennut sähköt kuudella Ukrainan hallintoalueella. Iskut kohdistuivat erityisesti energiainfrastruktuuriin sekä siviilikohteisiin eri puolilla maata.

    Henkilövahingot

    • Kuolonuhrit ja haavoittuneet. Ukrainalaismedia The Kyiv Independentin kokoamien alueviranomaisten tietojen mukaan Venäjän iskuissa on kuollut viimeisen vuorokauden aikana yhteensä 6 ihmistä ja haavoittunut 45.

    • Esimerkkejä iskuista. Uutiskanava Al Jazeera raportoi muun muassa Hersonin alueella sijaitsevaan Sadoven kylään kohdistuneesta iskusta, jossa mopedilla ajanut mies sai surmansa. Lisäksi kuolonuhreja ja haavoittuneita on raportoitu Dnipron alueella.

    Vahingot energiainfrastruktuurille

    • Sähkökatkot kuudella alueella. Ukrainan energiaministeriön mukaan yön drooni-iskut vaurioittivat energiainfrastruktuuria ja aiheuttivat laajoja sähkökatkoja kuudella alueella:

      • Vinnytsja

      • Dnipropetrovsk

      • Kirovohrad

      • Odessa

      • Ternopil

      • Tšerkasy

    • Suihkudroonien läpäisyt. Ukrainan ilmavoimat kertoi torjuneensa aamukahdeksaan mennessä 131 venäläistä droonia, joista 55 oli nopeita suihkumoottorikäyttöisiä lennokkeja. Suoria drooniosumia kirjattiin kuitenkin 19 eri kohteessa ja pudonneiden lennokkien romun aiheuttamia vahinkoja 11 paikassa.

    • Pääkaupungin ilmahälytykset. Kiovassa ilmahälytykset jatkuivat lähes tauotta yön ja aamun ajan, mikä häiritsi kaupungin arkea ja liikennettä.

    (Huom. Venäjän puolustusministeriö väitti myös omassa tiedotteessaan aiheuttaneensa Ukrainan asevoimille noin 1 165 sotilaan tappiot rintamalla viimeisen vuorokauden aikana, mutta lukuja ei ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä.)

    Ukrainan sähköverkon tilanteesta talven kynnyksellä

    Ukrainan sähköverkon tilanne talven kynnyksellä on kriittinen, sillä Venäjän iskut siirtoverkkoihin ja sähköasemille ovat pakottaneet maan ottamaan käyttöön laajat kiertävät sähkökatkot ja nostaneet ydinvoimaloiden turvallisuusriskiä.

    Ukrainan energiainfrastruktuuriin kohdistui yksinomaan viime viikon aikana (9.–15. marraskuuta) 116 hyökkäystä, jotka vaurioittivat tuotanto- ja jakelulaitoksia yli 160 kertaa.

    1. Sähkönjakelu ja katkokset arjessa

    • Tuntikohtaiset sähkökatkot. Suurimmassa osassa Ukrainaa on marraskuun alusta lähtien jouduttu turvautumaan ennalta aikataulutettuihin tuntikohtaisiin sähkökatkoihin kotitalouksille sekä tehonrajoituksiin teollisuudelle. Useilla alueilla (kuten tänään kuudella hallintoalueella) on lisäksi jouduttu tekemään hätäkatkoja uusien drooniosumien vuoksi.

    • Pullonkaulana sähkön siirto. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainalla on yhä riittävästi sähköntuotantokapasiteettia kysynnän kattamiseksi. Suurin ongelma on sähkön siirtäminen kuluttajille, koska Venäjä tuhoaa järjestelmällisesti muuntoasemia ja voimalinjoja.

    • Uudet iskutaktiikat. Britannian yleisradioyhtiö BBC raportoi, että Venäjä käyttää raskaampien suihkudroonien lisäksi niin sanottuja ”odottavia drooneja”, jotka tarrautuvat sähköpylväisiin ja kaapeleihin ja räjäytetään etänä vasta myöhemmin. Samalla toistuvat iskut tuhoavat laitteistoja nopeammin kuin korjausryhmät ehtivät niitä kunnostaa.

    2. Ydinvoimaloiden turvallisuus ja sähköverkon vakaus

    • Riippuvuus ydinvoimasta. Ukrainan kolme toiminnassa olevaa ydinvoimalaa tuottavat tänä talvena noin 80 prosenttia maan käyttämästä sähköstä.

    • Ydinonnettomuuden riski kasvanut. Tänään 16. marraskuuta 38 maan säteily- ja ydinturvaviranomaiset (mukaan lukien Suomen Säteilyturvakeskus ja Pohjoismaiden NORA) antoivat harvinaisen yhteisvaroituksen. Viranomaiset varoittavat, että sähköverkon epävakaus ja mahdolliset valtakunnalliset sähkökatkot vaarantavat ydinvoimaloiden reaktoreiden jäähdytyksen.

    • Tuotannon rajoitukset ja Zaporižžja. Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan osa toimivista ydinreaktoreista joutui viime viikolla laskemaan tehoaan sähköverkon häiriöiden vuoksi. Lisäksi Venäjän miehittämä Zaporižžjan ydinvoimala on ollut jo kuukausia vain yhden ulkoisen voimalinjan varassa polttoaineen jäähdyttämiseksi.

    3. Varautuminen ja kansainvälinen tuki

    • Suojatoimet ja hajautus. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuoreen marraskuun raportin mukaan Ukraina on rakentanut muuntoasemille fyysisiä suojarakenteita ja lisännyt hajautettua energiantuotantoa (kuten aurinkovoimaa ja pienempiä kaasuturbiineja), mutta suojaukset kattavat vasta osan kriittisestä verkosta.

    • EU:n hätärahoitus. Euroopan unioni hyväksyi tänään lähes kahdeksan miljardin euron maksatuksen Ukrainalle, josta merkittävä osa ohjataan suoraan energiaverkon korjauksiin, varaosahankintoihin ja talven lämmityshuollon turvaamiseen.

    EU:n ja länsimaiden energiatukeen Ukrainalle

    EU:n ja länsimaiden energiatuki Ukrainalle perustuu suoraan budjettirahoitukseen, kansainvälisen energiatukirahaston kautta hankittaviin varaosatoimituksiin sekä kahdenvälisiin laite- ja asiantuntija-apupaketteihin. Tuen tavoitteena on paitsi korjata Venäjän tuhoamaa verkkoa nopeasti talven aikana, myös rakentaa hajautettua ja kestävämpää energiajärjestelmää.

    1. EU:n ennätyksellinen lähes 8 miljardin euron maksatus

    • Suurin yksittäinen tukierä. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi tänään maanantaina 16. marraskuuta lähes 8 miljardin euron (7,9 mrd. €) maksatuksen Ukrainalle osana Ukraine Facility -tukivälinettä. Tästä summasta noin 5 miljardia euroa tulee vuoden 2026 Ukraine Support Loan -lainajärjestelystä.

    • Kytkös energiasektorin uudistuksiin. Maksatus edellytti Ukrainalta yli 20 uudistustavoitteen täyttämistä, joista keskeiset koskevat juuri energiasektorin vakauttamista ja markkinoiden toimivuutta. Rahoituksella turvataan valtion perustoimintoja ja energiainfrastruktuurin ylläpitoa talven yli.

    2. Ukrainan energiatukirahasto (Ukraine Energy Support Fund)

    Länsimaat kanavoivat suoraa teknistä apua Energiayhteisön (Energy Community) hallinnoiman Ukraine Energy Support Fund -rahaston kautta:

    • Ennätyksellinen tahti vuonna 2026. Rahastoon on sitouduttu yhteensä jo yli 2,4 miljardin euron edestä. Pelkästään vuoden 2026 aikana rahasto on solminut 660 hankintasopimusta (arvoltaan 515 miljoonaa euroa), mikä tekee vuodesta rahaston historian vilkkaimman. [

    • Konkreettiset laitehankinnat. Varoilla ostetaan avoimilla kilpailutuksilla kriittisiä varaosia suoraan ukrainalaisille energiayhtiöille, kuten suuria sähköasemuuntajia, raskaaseen kalustoon kuuluvia nostureita, aggregaatteja, polttoaineita ja korjauspalveluita. Laitetoimituksia on saatu perille jo yli 60 energiayhtiölle 23 eri alueella.

    3. Sähkön tuonti EU-alueelta ja hajautettu tuotanto

    • Siirtoyhteydet Eurooppaan. EU-maat ovat integroineet Ukrainan sähköverkon osaksi manner-Euroopan verkkoa (ENTSO-E) ja nostaneet sähkön tuontikapasiteettia naapurimaista (kuten Puolasta, Slovakiasta, Unkarista ja Romaniasta), mikä auttaa paikkaamaan Venäjän iskujen aiheuttamaa vajetta kulutushuippujen aikana.

    • Suomen rooli ja SISU-ohjelma. Suomi on osallistunut aktiivisesti sekä energiatukirahastoon että kahdenvälisiin laitelahjoituksiin (esimerkiksi muuntajien ja varavoimakoneiden toimittamiseen). Lisäksi Suomi tukee Ukrainan hajautetun energiantuotannon ja metsäbioenergian kehittämistä sekä vahvistaa jälleenrakennusta viime viikolla julkistetulla SISU-ohjelmalla. Myös suomalaisyritykset ovat tehneet syksyn aikana tiivistä yhteistyötä Ukrainan energiaministeriön kanssa infrastruktuurin suojelemiseksi.

    • Miten jäädytettyjen venäläisvarojen tuottoja käytetään Ukrainan tukemiseen

      Jäädytettyjen venäläisvarojen tuottoja käytetään Ukrainan tukemiseen jättämällä itse varojen pääoma (noin 210 miljardia euroa EU:ssa) koskemattomaksi, mutta ohjaamalla varoista kertyvät poikkeukselliset korko- ja sijoitustuotot sekä suorina siirtoina että suurten kansainvälisten lainojen takaisinmaksuun.

      Tällä ratkaisulla länsimaat kiertävät oikeudelliset ja taloudelliset riskit, joita keskuspankkivarojen suora takavarikointi aiheuttaisi kansainväliselle rahoitusjärjestelmälle.

      1. Miten tuotot syntyvät?

      Suurin osa länsimaiden jäädyttämistä Venäjän keskuspankin varoista (noin 185 miljardia euroa) on belgialaisen arvopaperikeskus Euroclearin hallussa. Kun venäläiset arvopaperit erääntyvät, ne muuttuvat käteiseksi. Koska pakotteet estävät rahojen palauttamisen Venäjälle, Euroclear sijoittaa käteisvarat eteenpäin. Näistä sijoituksista kertyvät korot ja voitot eivät EU:n lainsäädännön mukaan kuulu Venäjälle, ja niitä on kertynyt Ukrainan tueksi jo yhteensä 8 miljardia euroa elokuuhun 2026 mennessä.

      2. Mihin ja miten tuottoja käytetään?

      Tuottoja hyödynnetään Ukrainan auttamiseksi kolmen päämekanismin kautta:

      • Suorat tuottosiirrot ja EU:n rauhanrahasto. EU kerää kertyneet tuotot puolivuosittain (esimerkiksi maaliskuussa ja elokuussa 2026 siirrettiin molemmilla kerroilla 1,4 miljardia euroa). Varoista valtaosa (95 prosenttia) ohjataan Euroopan rauhanrahaston kautta Ukrainan ase- ja ilmapuolustushankintoihin sekä loput jälleenrakennukseen ja energiainfrastruktuurin korjaamiseen.

      • G7-maiden 50 miljardin dollarin ERA-laina. G7-maat myönsivät Ukrainalle yhteensä 50 miljardin dollarin (noin 45 mrd. €) Extraordinary Revenue Acceleration (ERA) -lainapaketin, jonka varat on maksettu Ukrainalle etupainotteisesti. Ukraina ei maksa tätä lainaa itse takaisin, vaan lainan lyhennykset ja korot hoidetaan tulevina vuosikymmeninä jäädytettyjen venäläisvarojen tuotoilla.

      • Pysyvä jäädytys takeena tulevalle tuelle. Joulukuussa 2025 EU-johtajat päättivät jäädyttää Venäjän keskuspankkivarat toistaiseksi. Tämä poisti aiemman puolen vuoden välein vaaditun yksimielisyyspäätöksen ja varmisti, ettei yksittäinen jäsenmaa voi veto-oikeudellaan vapauttaa varoja ennen kuin Venäjä on maksanut sotakorvaukset Ukrainalle.

      3. Kiista pääoman käytöstä vuonna 2026

      Länsimaissa on käyty kuluneen vuoden aikana kiivasta keskustelua siitä, voitaisiinko myös itse 210 miljardin euron pääoma ottaa käyttöön niin sanottuna ”sotakorvauslainana” (Reparations Loan) Ukrainan rahoittamiseksi vuosina 2026–2027.

      Tämä hanke kaatui toistaiseksi erityisesti Belgian ja Saksan vastustukseen. Belgia pelkäsi joutuvansa yksin vastuuseen Venäjän mahdollisista vastatoimista ja oikeusjutuista, koska valtaosa varoista sijaitsee Brysselissä toimivassa Euroclearissa. Kompromissina EU päätyi rahoittamaan vuoden 2026 tuen (mukaan lukien tänään hyväksytyn lähes 8 miljardin euron maksatuksen) yhteisellä velanotolla (Ukraine Support Loan), jonka takaisinmaksu on kuitenkin kytketty siihen, että Venäjän on lopulta korvattava sodan tuhot.

      Venäjän vastatoimista länsimaisia yrityksiä vastaan

      Venäjän keskeisin vastatoimi länsimaisia yrityksiä vastaan on niiden Venäjällä sijaitsevien tytäryhtiöiden ja omaisuuden siirtäminen presidentin asetuksilla ”tilapäiseen valtion hallintaan”. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtiöiden operatiivisen määräysvallan haltuunottoa ilman korvauksia, ja Moskova on kiihdyttänyt näitä toimia merkittävästi syksyn 2026 aikana.

      1. Haltuunottojen aalto syksyllä 2026

      Vaikka Venäjä otti yksittäisiä suuryhtiöitä (kuten Fortumin, Carlsbergin ja Danonen) haltuunsa jo vuosina 2023–2024, syys- ja lokakuussa 2026 presidentti Vladimir Putin allekirjoitti uusia asetuksia, joilla Kreml kaappasi kerralla miljardien eurojen arvosta länsimaista liiketoimintaa:

      • Suuret eurooppalaiset ketjut ja teollisuus. Syyskuussa 2026 Venäjä siirsi noin kuuden miljardin euron edestä länsimaista omaisuutta ulkopuoliseen hallintaan. Kohteiksi joutuivat muun muassa ranskalaiset kauppaketjut Auchan ja Leroy Merlin (nykyinen Lemana PRO), sveitsiläinen elintarvikejätti Nestlé sekä saksalainen tukkukauppaketju Metro Cash & Carry.

      • Pienemmät teollisuusyritykset. Lokakuussa 2026 haltuunotot laajenivat myös pienempiin eurooppalaisiin valmistajiin muun muassa Ranskasta, Saksasta, Ruotsista (esimerkiksi Sverige International Holdings), Hollannista ja Belgiasta.

      • Poliittinen kohdentaminen. Riippumattoman The Moscow Timesin mukaan Venäjä on kohdistanut haltuunotot lähes yksinomaan eurooppalaisiin yrityksiin, kun taas yhdysvaltalaiset yhtiöt ovat pääosin säästyneet niiltä. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov myönsi suoraan, että yrityksen kotimaa ja sen osallistuminen Venäjän valtion varojen jäädytykseen vaikuttivat päätöksiin.

      2. Länsiyritysten varat rahoittavat sotakoneistoa

      Uutissivusto Meduzan ja uutistoimisto Bloombergin tuoreiden selvitysten mukaan haltuunotetut yritykset eivät jää vain valtion hallintaan, vaan niiden kassavaroja ja voittoja ohjataan suoraan Venäjän sotaponnisteluihin:

      • Venäjän valtion nimittämät uudet johtajat ovat käyttäneet haltuunotettujen länsiyhtiöiden tileiltä miljardeja ruplia suoraan Ukrainan sodan rahoittamiseen, droonituotantoon ja armeijan tarvikkeisiin.

      • Samalla yritysten omaisuutta myydään alihintaan Kremlin lähipiirin liikemiehille ja valtionyhtiöille.

      3. Muut keinot estää yritysten poistuminen

      Suorien haltuunottojen lisäksi Venäjä on tehnyt maasta poistumisesta lähes mahdotonta niille länsiyhtiöille, jotka ovat vielä yrittäneet myydä toimintojaan:

      • Pakolliset ”lahjoitukset” ja alennukset. Hallituksen erityiskomissio vaatii yrityskaupan hyväksymiseksi vähintään 50–60 prosentin alennuksen markkina-arvosta sekä suoran ”vapaaehtoisen” maksun Venäjän valtion budjettiin.

      • Tiukentunut lainsäädäntö. Kesäkuussa 2026 voimaan tulleet lakimuutokset kiristivät entisestään ulkomaisia investointeja koskevia sääntöjä strategisilla aloilla ja antoivat venäläisille osakkaille oikeuden ohittaa ”epäystävällisistä maista” tulevien omistajien äänioikeus yhtiökokouksissa.

      • Omaisuuden takavarikot tuomioistuimissa. Venäläiset tuomioistuimet ovat määränneet länsimaisten pankkien ja yritysten Venäjällä olevia varoja takavarikkoon vastatoimena länsimaissa jäädytetyille venäläisille varoille.

      Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut tänään Venäjälle?

      Ukraina toteutti viime yön ja tämän päivän (16. marraskuuta 2026) aikana yhden sodan suurimmista kaukovaikutusoperaatioistaan laukaisemalla Venäjälle yli 1 300 lennokkia. Iskut vaurioittivat Kertšinsalmen siltaa, sytyttivät tulipaloja merkittävillä öljyjalostamoilla ja -varastoilla Etelä-Venäjällä sekä osuivat Venäjän asevoimien komentopaikkoihin.

      1. Isku Kertšinsalmen sillalle

      • Liikenne keskeytettiin. Ukrainalainen drooni iski Krimin niemimaan ja Venäjän mantereen yhdistävään Kertšinsalmen siltaan varhain maanantaiaamuna. Tieliikenne jouduttiin sulkemaan korjaustöiden ajaksi, ja neljä matkustajajunaa myöhästyi.

      • Ristiriitaiset tiedot vaurioista. Kreml kutsui vaurioita "pieniksi", mutta brittilehti The Guardianin mukaan paikalliset kanavat raportoivat iskun osuneen yhteen sillan kaarirakenteista, joka olisi kallistunut selvästi.

      2. Vahingot öljy- ja polttoainehuollolle

      • Ilskyn öljynjalostamo (Krasnodarin alue). Ukrainan yleisesikunnan mukaan iskut osuivat suoraan jalostamon kolmeen raakaöljyn tislausyksikköön (AT-4, AT-5 ja AT-6) sekä bensiinin tuotantokompleksiin. Jalostamon kapasiteetti on noin 6,6 miljoonaa tonnia vuodessa, ja se on keskeinen polttoainetoimittaja Venäjän eteläisen rintaman ja miehitetyn Krimin joukoille.

      • Azovin öljyvarastot (Rostovin alue). Lennokki-isku sytytti tulipaloja kahdella öljyvarastolla (Transit-Express ja Azovskaya) Donin Rostovin lähellä. Alueen kuvernööri vahvisti palot neljässä tuotantolaitoksessa.

      3. Sotilaskohteet ja logistiikka

      Ukrainan yleisesikunnan raportin mukaan yölliset iskut osuivat myös useisiin Venäjän armeijan huolto- ja johtamiskohteisiin miehitetyillä alueilla:

      • Komentopaikat. Venäjän joukkojen komentopaikkoihin iskettiin Donetskin alueella (Novoselivka Perša ja Osykove) sekä Zaporižžjan alueella (Rozdol).

      • Kalusto- ja huoltovarikot. Ukraina tuhosi logistiikkavarikon Donetskin alueen Rivnopilissä sekä iski aseiden ja sotilaskaluston keskittymään Berdjanskissa.

      4. Häiriöt lentoliikenteelle ja pääkaupunkiseudulle

      • Yli 1 300 droonin hyökkäys. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti torjuneensa yön aikana 1 336 ukrainalaista lennokkia, ja Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov luonnehti hyökkäystä "massiiviseksi".

      • Moskovan alue. Moskovan pormestari Sergei Sobjanin kertoi pelkästään pääkaupunkia ympäröivän alueen suuntaan laukaistun noin 600 droonia. Laaja ilmahyökkäys pakotti Venäjän viranomaiset keskeyttämään tilapäisesti lentoliikenteen useilla lentoasemilla.

      Kertšinsalmen sillan strategisesta merkityksestä Venäjän huollolle

      Kertšinsalmen silta (Krimin silta) on Venäjälle sekä elintärkeä eteläisen rintaman huoltoväylä että Vladimir Putinin hallinnon keskeinen symboli. 19 kilometriä pitkä maantie- ja rautatiesilta on ainoa suora kiinteä yhteys Venäjän mantereen ja vuonna 2014 miehitetyn Krimin niemimaan välillä.

      1. Sotilaallinen ja logistinen merkitys

      • Eteläisen rintaman elämänlanka. Sillan kautta kulkee polttoainetta, ammuksia, raskasta kalustoa ja täydennysjoukkoja sekä Krimille sijoitetuille joukoille että eteläisen rintaman (Hersonin ja Zaporižžjan) venäläisryhmittymille.

      • Rautatieyhteyden kriittisyys. Venäjän armeijan logistiikka nojaa vahvasti rautateihin. Vaikka aiemmat iskut ja vauriot ovat rajoittaneet raskaiden junien liikennettä, sotilasasiantuntija Oleg Ždanovin mukaan Venäjä kuljettaa sillan yli edelleen öisin 10–15 vaunun tavarajunia dieselvetureilla pitääkseen eteläisen armeijaryhmän huollon käynnissä.

      • Maayhteyden haavoittuvuus. Venäjä on rakentanut toisen huoltoreitin Asovanmeren pohjoispuolitse miehitettyjen Mariupolin ja Melitopolin kautta (niin sanottu "maasilta"), mutta se on täysin Ukrainan drooni- ja ohjusiskujen ulottuvilla. Koska maarannikon reitit ovat jatkuvan tulivaikutuksen alla, Kertšinsalmen sillan merkitys vaihtoehtoisena reittinä on korostunut uudelleen.

      2. Siviilihuolto ja Krimin eristäminen

      • Krimin ”saaristoutuminen”. Krimin niemimaan yli kahden miljoonan asukkaan perushuolto – kuten elintarvikkeet, lääkkeet ja rakennustarvikkeet – riippuu sillasta. Ukrainan strategiana on katkaista sekä silta, lauttayhteydet että polttoainevarastot ja muuttaa Krim käytännössä huollosta eristetyksi ”logistiseksi saareksi”.

      • Ilmapuolustuksen sitominen. Sillan strategisen ja poliittisen arvon vuoksi Venäjä on joutunut keskittämään sillan suojaksi suuren määrän parhaita ilmatorjuntajärjestelmiään, kuten S-400-pattereita, mikä on heikentänyt Venäjän ilmapuolustusta muilla rintamalohkoilla ja sisämaassa.

      3. Poliittinen ja symbolinen arvo

      • Putinin arvovaltahanke. Vuonna 2018 avattu ja lähes neljä miljardia dollaria maksanut silta oli Vladimir Putinin henkilökohtainen kunnianhimon kohde, jonka tarkoituksena oli liittää Krimi pysyvästi osaksi Venäjää.

      • Psykologinen vaikutus. Jokainen sillan sulkemiseen tai vaurioitumiseen johtava isku on Kremlin näkökulmasta nöyryytys, joka osoittaa venäläisille ja Krimin asukkaille, ettei Moskova pysty suojelemaan edes kaikkein tiukimmin vartioituja kohteitaan.

      Miten Ukraina on pyrkinyt tuhoamaan Venäjän lauttayhteydet ja polttoainehuollon Krimillä

      Ukraina on toteuttanut Krimillä järjestelmällistä näännytysstrategiaa, jossa se iskee samanaikaisesti Kertšinsalmen lauttaliikenteeseen, polttoainetankkereihin ja niemimaan suurimpiin öljyterminaaleihin. Tavoitteena on katkaista kaikki raskaiden polttoainekuljetusten vaihtoehdot sillan vaurioituessa.

      1. Lauttayhteyksien ja tankkerilaivaston tuhoaminen

      Koska Kertšinsalmen sillan rautatieosuuden kantokyky on ollut rajoitettu aiempien iskujen jäljiltä, Venäjä on joutunut kuljettamaan junavaunuja ja polttoainesäiliöitä Kertšinsalmen yli rautatielautoilla Venäjän Kavkazin satamasta Krimin Kertšiin. Ukraina on tuhonnut tätä kalustoa systemaattisesti:

      • Rautatielauttojen upotukset ja vaurioittamiset. Ukraina on iskenyt ohjuksilla ja drooneilla lähes kaikkiin salmessa liikennöineisiin suuriin rautatie- ja ajoneuvolauttoihin. Esimerkiksi Conro Trader upotettiin elokuussa 2024, Avangard vaurioitettiin pahoin, ja huhtikuussa 2026 Ukraina iski viimeisenä liikennöineeseen Slavjanin-lauttaan poistaen sen käytöstä. Kesäkuussa 2026 iskut osuivat myös Panagia- ja Elena A -aluksiin Kavkazin satamassa.

      • Isku tankkerilaivastoon Asovanmerellä. Kun varsinaiset lautat loppuivat, Venäjä alkoi tuoda polttoainetta pienemmillä tankkereilla Asovanmeren yli. Heinäkuussa 2026 Ukrainan droonijoukot tekivät suurhyökkäyksen, jossa ne osuivat kahden yön aikana 12 venäläiseen polttoainetankkeriin, yhteen rahtilaivaan ja yhteen lauttaan.

      2. Krimin suurimpien öljyvarastojen lamauttaminen

      Merikuljetusten katkaisemisen rinnalla Ukraina on tuhonnut Krimin varastointikapasiteettia toistuvilla iskuilla:

      • Feodosijan meriterminaali. Feodosijassa sijaitseva Krimin suurin öljyterminaali (kapasiteetti noin 250 000 tonnia) on ollut toistuvien iskujen kohteena vuosina 2024–2026. Ukrainalaisen Frontliner-julkaisun mukaan Ukraina on palannut kohteeseen uudelleen (muun muassa huhti- ja kesäkuussa 2026) aina sen mukaan, kun venäläiset ovat saaneet säiliöitä korjattua. Yli puolet terminaalin 43 suursäiliöstä on tuhottu.

      • Jakeluverkosto ja maareitit. Ukraina on iskenyt myös pienempiin jakeluvarastoihin (kuten Semikolodjanskin varikkoon) sekä siltoihin ja teihin, jotka yhdistävät Krimin miehitettyyn Hersonin alueeseen pohjoisesta.

      3. Seuraukset Krimillä

      Ukrainan iskut ovat ajaneet Krimin huollon vakavaan kriisiin. Ylen ja Suomenmaan raporttien mukaan niemimaalla on kärsitty pitkittyneestä bensiini- ja dieselpulasta, minkä vuoksi miehityshallinto on joutunut säännöstelemään polttoaineen myyntiä (enintään 20 litraa viikossa autoa kohti erillisillä QR-koodeilla). Kuljetusvaikeudet ovat aiheuttaneet myös ajoittaista pulaa peruselintarvikkeista, ja tänään toteutettu isku Etelä-Venäjän Ilskyn jalostamolle kiristää tilannetta entisestään.

      Miten Krimin vesi- ja sähköhuolto toimivat tällä hetkellä?

      Krimin vesi- ja sähköhuolto ovat tällä hetkellä vakavassa kriisissä, sillä toistuvat ukrainalaisiskut sähköverkkoon ovat lamauttaneet vedenpumppaamoja ja pakottaneet viranomaiset ottamaan käyttöön ennalta ilmoittamattomat sähkökatkot ja säiliöautojakelun.

      1. Sähköhuolto: Kaaosmaiset katkokset ja verkon ylikuormitus

      Krimin sähköjärjestelmä on riippuvainen Venäjän mantereelta Kertšinsalmen kautta kulkevista merikaapeleista sekä niemimaan omista muuntoasemista, joihin Ukraina on iskenyt säännöllisesti kesäkuusta 2026 lähtien.

      • Ennalta ilmoittamattomat sähkökatkot. Krimin sähköyhtiö Krymenergon mukaan sähköä joudutaan katkaisemaan ympäri niemimaata tilanteen mukaan (ad hoc) ilman, että asukkaille pystytään ilmoittamaan katkoksista etukäteen.

      • Pahimmat ongelma-alueet. Verkkouutisten mukaan tilanne on erityisen vaikea Sevastopolissa, jossa sähkökapasiteetti ei ole enää riittänyt edes aiempaan säännöstelymalliin (kaksi tuntia sähköä, kuusi tuntia ilman). Laajoista katkoksista ja hätäjakelusta on raportoitu viime päivinä myös Jaltalla, Kertšissä, Aluštassa, Jevpatorijassa ja Feodosijassa.

      • Vaikutukset arkeen ja liikenteeseen. Kriittiset kohteet (kuten sairaalat) toimivat varavoimalla. Sevastopolissa sähkön säästämiseksi on jouduttu lakkauttamaan useita johdinautolinjoja ja korvaamaan niitä busseilla.

      2. Vesihuolto: Pumppaamot pysähdyksissä ja pohjavedet ehtymässä

      Krimin vesihuoltoa koettelee samanaikaisesti kaksi kriisiä: sähköpulasta johtuvat jakelukatkot sekä makean veden varantojen hupeneminen.

      • Sähkökatkot pysäyttävät vedenjakelun. Koska vedenpumppaamot toimivat sähköllä, sähkökatkot katkaisevat välittömästi myös juoksevan veden tulon. Esimerkiksi Kertšissä ja Leninin piirissä vettä on jouduttu jakamaan asukkaille säiliöautoilla, ja Jevpatorijassa vesijohtoverkoston paine on laskenut merkittävästi.

      • Tekoaltaiden hupeneminen. Ukrainan sotilastiedustelun (HUR) marraskuussa julkaiseman raportin mukaan Krimin tekoaltaiden täyttöaste oli syksyllä keskimäärin vain noin 45 prosenttia. Vettä kulutetaan yli kolme kertaa nopeammin kuin sitä virtaa altaisiin (päivittäinen kulutus on noin 455 000 kuutiometriä, kun tulovirtaama on vain 138 000 kuutiometriä). Pohjois-Krimin kanava ei ole tuonut vettä Dneprjoesta sen jälkeen, kun Kahovkan pato tuhoutui vuonna 2023.

      • Maaperän suolaantuminen. Vesivajeen paikkaamiseksi miehityshallinto pumppaa rajusti pohjavesiä. Asiantuntijoiden mukaan liiallinen pumppaus imee pohjavesivarantoihin suolaista merivettä, mikä pilaa maaperää ja uhkaa aavikoittaa osan Krimin viljelysmaista.


      Millainen on miehityshallinnon tilanne ja ilmapiiri Krimillä tällä hetkellä?


      Miehityshallinnon tilanne ja ilmapiiri Krimillä ovat tällä hetkellä kiristyneet poikkeuksellisen jännittyneiksi: Ukrainan iskujen aiheuttama polttoaine- ja sähköpula sekä raju inflaatio ovat murentaneet arjen turvallisuudentunnetta ja kääntäneet yleistä mielialaa sotaväsymyksen suuntaan, johon viranomaiset vastaavat tiukalla sensuurilla ja koventuvilla vainoilla.

      1. Väestön ilmapiiri ja taloudellinen ahdinko

      • Sotaväsymys leviää. Paikallisraporttien mukaan Intent Press ja riippumaton ajatushautomo Re:Russia arvioivat, että jatkuvat sähkö- ja vesikatkot sekä polttoaineen säännöstely ovat muuttaneet yksityisten keskustelujen sävyä. Yhä useammat asukkaat – myös aiemmin Venäjä-mieliset – toivovat avoimesti sodan päättymistä.

      • Raju hintojen nousu ja elinkeinojen romahdus. Kuljetusvaikeuksien vuoksi inflaatio on Krimillä yli kaksinkertainen muuhun Venäjään verrattuna (noin 15–16 %). Ruoan hinnat ovat nousseet keskimäärin 30 prosenttia, ja polttoaineesta on maksettu pimeillä markkinoilla moninkertaisia hintoja. Samaan aikaan niemimaan tärkein tulonlähde, matkailu, on romahtanut yli puolella, mikä on ajanut lukuisia paikallisia yrityksiä sulkemaan ovensa.

      • Muuttoliike pois niemimaalta. Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan heikentyneet elinolot ja turvallisuustilanne ovat saaneet erityisesti vuoden 2014 jälkeen Venäjältä Krimille muuttaneita kansalaisia poistumaan niemimaalta.

      2. Miehityshallinnon toiminta: Sensuuri ja poikkeusolot

      • Tiedotuspimento ja hätätilatoimet. Krimin miehityshallinnon johtaja Sergei Aksjonov on rajoittanut julkista tiedotusta. Viranomaiset ovat esimerkiksi lopettaneet listojen julkaisemisen sähköttä jääneistä paikkakunnista paniikin ja tyytymättömyyden hillitsemiseksi. Lisäksi hallinto on ottanut käyttöön poikkeusolojen säännöstelytoimia sekä tiukentanut asukkaiden liikkumisrajoituksia.

      • Painostus ja hallinnon kiristäminen. Ukrainan sotilastiedustelu HURin arvion mukaan miehitysviranomaiset myös hyödyntävät pula-aikaa painostaakseen paikallisväestöä ja tiukentaakseen digitaalista ja hallinnollista kontrollia (kuten Gosuslugi-järjestelmän pakollista käyttöä palveluissa).

      3. Vastarintaliike ja turvallisuuspalveluiden vainot

      • Aktiivinen maanalainen vastarinta. Tyytymättömyyden kasvaessa ukrainalaismieliset vastarintaliikkeet – erityisesti Krimin tataarien ja ukrainalaisten muodostama partisaaniverkosto ATESH sekä kansalaisliikkeet Yellow Ribbon (Keltainen nauha) ja Zla Mavka – ovat jatkaneet iskujaan. Al Jazeeran mukaan ATESH on tehnyt lukuisia sabotaasi-iskuja rautateitä, sähköverkkoja ja sotilaskohteita vastaan sekä välittänyt tiedustelutietoa Ukrainalle.

      • Ankarat rangaistukset ja pidätykset. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on vastannut tähän massiivisilla ratsioilla. Krimin ihmisoikeusjärjestöjen ja Crimea Platformin tietojen mukaan yli 320 ihmistä on tällä hetkellä poliittisesti motivoiduissa rikostutkinnoissa tai vankeudessa (heistä yli puolet on alkuperäiskansa Krimin tataareja). Syksyn aikana paikallisia asukkaita on tuomittu jopa yli 20 vuoden vankeusrangaistuksiin maanpetoksesta tai sabotaasin suunnittelusta, ja pelkistä Ukrainaa tukevista sosiaalisen median kommenteista seuraa sakkoja ja pidätyksiä.

      Millaisia suunnitelmia Ukrainalla on Krimin vapauttamiseksi?

      Ukrainan suunnitelma Krimin vapauttamiseksi perustuu tällä hetkellä niemimaan järjestelmälliseen eristämiseen, huoltoyhteyksien katkaisemiseen ja miehitysjoukkojen toimintakyvyn näännyttämiseen kaukovaikutusaseilla, eikä raskaaseen maahyökkäykseen hyvin linnoitettuja asemia vastaan. 

      Poliittisesti presidentti Volodymyr Zelenskyi on linjannut (muun muassa syyskuun 2026 Crimea Platform -huippukokouksessa), ettei Ukrainan paluu normaaliin rauhaan ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen ole mahdollista ilman Krimin palauttamista Ukrainalle. Sotilaallinen ja hallinnollinen strategia jakautuu kolmeen vaiheeseen:

      1. ”Saartorengas” ja huollon katkaiseminen (Käynnissä oleva vaihe)

      Ukrainan sodanjohto on siirtynyt vuonna 2026 kuluttavista rintamahyökkäyksistä strategiaan, jolla Krimistä tehdään Venäjän armeijalle toimintakelvoton ”ansa”:

      • Maasillan ja rautateiden lamauttaminen. Yhdysvaltalaislehti Foreign Policyn mukaan Ukraina on moukaroinut kesästä 2026 lähtien uuden sukupolven drooneilla Asovanmeren rannikkoa pitkin kulkevaa huoltoväylää sekä Krimin pohjoisia siltoja (kuten Tšonharin salmen ylityspaikkoja), minkä vuoksi sotilaat kutsuvat reittiä ”kuoleman valtatieksi”. Tavoitteena on katkaista keskeinen Džankoin rautatiesolmu, jonka kautta kaikki Krimin joukot huolletaan.

      • Merikuljetusten ja energiaverkon tuhoaminen. Kuten saksalaisyleisradio Deutsche Welle raportoi, Ukraina tuhoaa järjestelmällisesti polttoainetankkereita, öljyterminaaleja ja sähköasemia tehdäkseen venäläisjoukkojen oleskelun ja sotilaskaluston ylläpidon niemimaalla mahdottomaksi.

      • Ilmapuolustuksen riisuminen. Ukraina kuluttaa Venäjän ilmapuolustusta ensin edullisemmilla drooneilla ja tuhoaa sen jälkeen arvokkaat tutka-asemat sekä S-400-patterit, mikä avaa ilmatilan raskaille risteily- ja ballistisille ohjuksille (kuten Storm Shadow -ohjuksille ja Ukrainan omille 3 000 kilometrin kantaman Flamingo-ohjuksille).

      • Pakotien jättäminen. Ukrainan droonijoukkojen komentaja Robert Brovdi on todennut Deutsche Wellelle, ettei Kertšinsalmen siltaa välttämättä tuhota täysin kerralla, vaan sitä pidetään osittain auki myös ”pakokäytävänä”, jota pitkin venäläiset siviilit ja joukot voivat vetäytyä niemimaalta tilanteen käydessä kestämättömäksi.

      2. Maavoimien eteneminen tai neuvottelupaine

      Sotilasasiantuntijoiden (kuten Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen entisen komentajan Ben Hodgesin) mukaan maahyökkäys Krimille voi onnistua vasta sitten, kun niemimaalla oleva venäläisvaruskunta on eristetty ja jäänyt ilman ammuksia, polttoainetta ja ilmasuojaa. Vaihtoehtoisesti Ukraina pyrkii saattamaan Krimin niin kestämättömään tilaan, että Moskova joutuu luopumaan niemimaasta tai suostumaan sen demilitarisointiin rauhanneuvotteluissa.

      3. Hallinnon ja yhteiskunnan jälleenrakennussuunnitelma

      Kiovalla on valmiina yksityiskohtainen siviilihallinnon suunnitelma miehityksen päättymisen jälkeiselle ajalle:

      • Siirtymäajan hallinto ja turvallisuus. Ukraina perustaisi välittömästi sotilas- ja siviilihallinnon, riisuisi aseista jäljelle jääneet venäläisjoukot ja selvittäisi miehitysviranomaisten kanssa yhteistyötä tehneiden vastuut.

      • Omaisuuden palautus ja väestökysymykset. Vuoden 2014 jälkeen laittomasti takavarikoitu kiinteä omaisuus palautettaisiin alkuperäisille omistajilleen, ja laittomasti niemimaalle muuttaneiden Venäjän kansalaisten asema käsiteltäisiin Ukrainan lainsäädännön mukaisesti.

      • Krimin tataarien asema. Suunnitelmaan kuuluu alkuperäiskansa Krimin tataarien kulttuurisen ja poliittisen itsehallinnon elvyttäminen sekä poliittisten vankien vapauttaminen.