torstai 10. syyskuuta 2026

Ukrainan sota 1661. päivä

Tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta erityisesti Venäjän tekemistä uusista iskuista siviilikohteisiin, rintamatilanteen venäläisbloggaajien keskuudessa herättämästä raivosta sekä diplomaattisista käänteistä ja Venäjän sotatalouden tulevaisuudesta.

Tässä ovat päivän tärkeimmät uutisaiheet tiivistettynä:

Iskut ja rintamatilanne

Isku ostoskeskukseen: Venäjä teki päiväsaikaan tuhoisan iskun ostoskeskukseen Ukrainassa. Iskussa kuoli useita ihmisiä ja kymmeniä haavoittui keskellä vilkkainta aikaa.
Rintaman rynnistys: Ukrainan joukkojen kerrotaan etenevän rintamalla aktiivisesti. Tämä on herättänyt suurta raivoa ja huolta venäläisten sotabloggaajien keskuudessa.
Laivastoisku: Julkisuudessa on puitu myös Ukrainan tekemää drooni-iskua Venäjän laivastotukikohtaan Novorossijskissa, jossa tuhoutui sota-aluksia.

Diplomatia ja rauhanneuvottelut

Huipputason puhelut: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat keskustelleet puhelimitse sodasta. Putin vakuutti, ettei Venäjällä ole vihamielisiä aikeita muuta Eurooppaa kohtaan.
Erityislähettiläiden vierailut: Trumpin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner ovat vierailleet sekä Moskovassa että Kiovassa neuvottelemassa tilanteesta.
Kolmikantaneuvottelut: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ilmaissut valmiutensa aloittaa kolmikantaiset neuvottelut Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä vielä syyskuun aikana.

Talous ja politiikka

Putinin sotatalous vaarassa: Uutisanalyyseissä nostettiin esiin viikonloppuna järjestettävä Brics-maiden huippukokous. Venäjän talous on muuttunut erittäin riippuvaiseksi Kiinasta ja Intiasta, jotka ostavat 87 prosenttia Venäjän raakaöljystä. Jos Intia vetäytyisi ostoluvan piiristä Yhdysvaltain rangaistustullien pelossa, Putinin sotatalouden pohja murenisi.
Sodan kesto: Ukrainan tiedustelupalvelu arvioi, että Venäjän talous kestää nykyistä sotaa enää noin kaksi vuotta.

Sosiaalisessa mediassa – erityisesti X:ssä (entinen Twitter) ja Telegram-kanavilla – käytiin tänään vilkasta ja kuumaa keskustelua rintaman uusista käänteistä ja poikkeuksellisen syvistä iskuista Venäjän maaperälle. Sosiaalisen median avoimia lähteitä tutkivat OSINT-tutkijat ja sotabloggaajat jakoivat ahkerasti kuvamateriaalia ja karttapäivityksiä päivän tapahtumista.

Tässä ovat asiat, joista sosiaalisessa mediassa puhuttiin tänään eniten:

1. Ukrainan yllätysmenestys Lymanin pohjoispuolella

Mottiuhka venäläisille: Telegram-kanavilla on levinnyt tietoja Ukrainan onnistuneesta vastahyökkäyksestä. Ukrainalaisjoukkojen (kuten 3. erillisen rynnäkköprikaatin) kerrotaan edenneen jopa 150–250 neliökilometrin alueella Lymanin ja Harkovan välisellä sektorilla.
Videoita drooni-iskuista: Ukrainan uuden drooniarmeijan yksiköt, kuten "Achilles" ja "K-2", latasivat someen dramaattisia videoita kiivasta ilmataisteluista ja venäläisten asemien tuhoamisesta alueella.
Venäläisbloggaajien huoli: Venäjän puolella sotabloggaajat (niin sanotut Z-kanavat) ilmaisivat raivonsa ja huolensa siitä, että useita satoja venäläissotilaita on jäämässä osittain saarroksiin vapautettujen kylien alueella.

2. Historiallisen syvä drooni-isku Siperiaan

Ennätysmäinen etäisyys: Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä videoita ja kuvia valtavasta tulipalosta Luoteis-Siperiassa sijaitsevalla Novyi Urengoin kaasukentällä.
"Ensimmäinen kerta ikinä": Sekä ukrainalaiset että kansainväliset tilit hehkuttivat iskun pituutta. Kyseessä on tiettävästi sodan syvin Ukrainan tekemä drooni-isku Venäjän maaperälle, ja se kohdistui suoraan Putinin sotatalouden kannalta kriittiseen kaasuntuotantokeskukseen.

3. Venäjän massiivisten tappioiden puiminen

Kylmäävä tasaluku: Amerikkalaisen ajatushautomo ISW:n julkaisema raportti nousi viraaliksi sotahuoneissa ja X-palvelussa. Raportin mukaan Venäjän kokonaistappiot (kuolleet ja haavoittuneet) saavuttivat historian kuolleen kulman: 1,5 miljoonaa miestä.
Keskustelua mittakaavasta: Somessa laskettiin ahkerasti, että tämä vastaa jo noin yhtä prosenttia koko Venäjän väestöstä, mikä herätti laajaa spekulaatiota siitä, kuinka kauan Venäjän yhteiskunta kestää tällaista kulutusta.

4. Zelenskyin koneen ja venäläisdroonin lähetti-tilanne

Draamaa ilmassa: Kansainvälisillä uutiskanavilla ja X:ssä jaettiin laajasti tietoa siitä, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin lentokone oli joutunut vaaratilanteeseen Moldovan ilmatilassa matkalla Norjasta. Venäläinen drooni oli lentänyt niin lähellä reittiä, että Moldova joutui sulkemaan ilmatilansa hetkeksi, ja droonin raportoitiin lopulta pudonneen Moldovan maaperälle.

Lymanin rintaman mottiuhka

Ukrainan joukkojen (erityisesti 3. armeijakunnan ja 3. erillisen rynnäkköprikaatin) toteuttama kuukausia kestänyt, tarkasti varjeltu vastahyökkäysoperaatio Lymanin pohjoispuolella on tuottanut merkittävän voiton. Ukrainan onnistui leikata poikki venäläisten rintamakiila, mikä loi alueelle vakavan mottiuhan ja pakotti venäläisjoukot perääntymään.

Tilanne Lymanin rintamasuoralla tiivistyy seuraaviin pääkohtiin:

Mitä alueella tapahtui?

Rintamakiilan leikkaaminen: Venäläiset olivat muodostaneet Lymanin pohjoispuolelle laajan, vaarallisen sillanpään Žerebetsjoen länsipuolelle. Ukraina onnistui hyökkäämään tämän kiilan sivuistoilta (pohjoisesta, lännestä ja lounasta), mikä alkoi taivuttaa rintamalinjaa venäläisten ympärille.
Laaja alue vapautettu: OSINT-tutkijoiden (kuten Clément Molin) ja tilannekarttojen mukaan Ukraina on vapauttanut operaation aikana yli 200 neliökilometriä aluetta. Venäläisjoukkojen oli pakko vetäytyä useista kylistä (kuten Shandryholove, Zelena Dolyna ja Derylove) välttääkseen täydellisen saartorenkaan sulkeutumisen.
Pako motista drone-tulessa: Venäläiset eivät ehtineet tuoda alueelle ajoissa laadukkaita apujoukkoja. Vetäytyvät venäläisryhmät joutuivat perääntymään itää kohti kapeita reittejä pitkin Ukrainan tehokkaassa tykistö- ja FPV-droonititustuksessa. Osa venäläissotilaista antautui suoraan vangeiksi.

Miksi operaatio oli poikkeuksellinen?

Äärimmäinen OPSEC (operaatioturvallisuus): Ukraina piti operaation salassa lähes neljä kuukautta. Julkisuuteen tai edes venäläisille sotabloggaajille ei vuotanut etukäteen tietoja hyökkäyksestä.
Uusi pienten ryhmien taktiikka: Ukraina käytti soluttautumistaktiikkaa, jossa pienet jalkaväkiryhmät etenivät hitaasti ja panssarivaunuja käytettiin pääosin tulitukena suojassa drooneilta. Tämä auttoi palauttamaan liikkeen rintamalle tilanteessa, jossa kummallakaan puolella ei ole täyttä ilmaherruutta.

Strateginen merkitys

Tämä voitto on yksi Ukrainan merkittävimmistä onnistumisista. Se poisti suoran mottiuhan Lymanin kaupungilta ja helpotti merkittävästi Slovianskin ja Borovan kaupunkeihin kohdistunutta painetta. Samalla se tekee Venäjän tavoitteesta vallata koko Donetskin alue epärealistisen.

Venäläisten sotabloggaajien (Z-kanavien) keskuudessa uutinen on otettu vastaan raivolla. He kritisoivat julkisesti Venäjän armeijan johtoa "valehtelun kulttuurista", sillä armeijan johto oli uskotellut tilanteen olevan hallinnassa ja väittänyt jopa vallanneensa uusia alueita samalla kun omat joukot juoksivat pakoon motista.

Ukrainan erikoisoperaatiojoukkojen (SSO) tekemä isku Siperian kaasukentille on sodan tähän asti syvin drooni-isku Venäjän maaperälle. Iskussa rikottiin entiset ennätykset kirkkaasti, sillä lennokit lensivät kohteeseen yli 3 000 kilometrin matkan Ukrainan rajalta.

Iskun taustat, kohde ja merkitys tiivistyvät seuraaviin kohtiin:

Mikä oli iskun kohde?

"Venäjän kaasupääkaupunki": Isku kohdistui Luoteis-Siperiassa, lähellä pohjoista napapiiriä sijaitsevaan Novyi Urengoin kaupunkiin ja sen ympäristöön. Alue on Jamalin Nenetsiassa, josta nousee noin 80 prosenttia koko Venäjän maakaasusta.
Kriittiset jalostuslaitokset: Droonit osuivat valtiollisen Gazprom-yhtiön kaasukondensaatin jalostuslaitokseen. Laitos erottelee kaasuntuotannon yhteydessä syntyvää raaka-ainetta ja tuottaa muun muassa dieseliä Venäjän armeijan käyttöön. Ukrainan mukaan iskussa otettiin kohteeksi myös lähellä sijaitseva Novatekin Purovskin jalostamo.

Miten isku tehtiin?

Kotimainen jättidrooni: Iskussa käytettiin ukrainalaisen Fire Point -yhtiön kehittämää uutta FP-1-droonia. Tämä vaaleanpunainen lennokki on siipiväliltään noin kuusimetrinen ja se pystyy lentämään noin 140–180 kilometrin tuntinopeudella.
Halpa ase, kallis tuho: Yhden tällaisen lennokin valmistaminen maksaa alle 60 000 dollaria. Sillä saatiin kuitenkin synnytettyä miljoonavahingot miljardiluokan kaasujärjestelmälle.
Tuhot ja reaktiot: Paikallisen kuvernöörin Dmitri Artjuhovin mukaan droonien sirpaleet sytyttivät kohteissa tulipaloja. Sosiaalisessa mediassa levisi videoita, joissa näkyi liekkejä ja paksua savua laitosten soihtutorneista. Henkilövahinkoja iskussa ei raportoitu.

Miksi isku järkytti Venäjää?

Turvapaikkoja ei enää ole: Ukrainan erikoisjoukot totesivat suoraan, että "tähän päivään asti tätä aluetta pidettiin täysin turvallisena selustan vyöhykkeenä hyökkääjille". Venäjällä on nyt edessään mahdoton tehtävä suojata ilmapuolustuksella jättimäisen maan jokainen kolkka.
Isku suoraan Putinin lompakkoon: Kaasu- ja öljytulot ovat Venäjän sotatalouden tärkein selkäranka. Jos Ukraina kykenee toistuvasti häiritsemään Jamalin alueen tuotantoa, se voi lamaannuttaa Venäjän kyvyn rahoittaa pitkittynyttä sotaa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi iskua sanomalla, että jokainen tällainen onnistuminen heikentää Venäjän halua pitkittää sotaa ja pakottaa sen lähemmäs todellisia rauhanneuvotteluja.

Miten venäläisbloggaajat reagoivat armeijansa johtoon?

Venäläisten sotabloggaajien (niin sanottujen Z-kanavien) reaktio armeijansa johtoon on tällä hetkellä poikkeuksellisen raju, turhautunut ja täynnä avointa raivoa. Lymanin rintaman perääntymiset ja vääriksi osoitetut väitteet rintamavoitoista ovat saaneet somen sotakanavat kääntymään julkisesti omaa sotilasjohtoa vastaan.

Sotabloggaajien reaktiot ja kritiikki jakautuvat neljään pääteemaan:

1. Raivo "kauniista raporteista" ja valehtelusta

"Kauniit raportit" (krasivyje doklady): Bloggaajat kritisoivat ankarasti Venäjän armeijassa vallitsevaa tapaa, jossa komentajat lähettävät ketjussa ylöspäin kaunisteltuja tai täysin keksittyjä tietoja rintamalta. Amerikkalaisen ajatushautomo ISW:n mukaan useat venäläiskanavat vaativat tämän tavan ehdotonta kieltämistä.
Systemaattiset valheet: Eräs Venäjän suurimmista sotaan keskittyvistä Telegram-kanavista, Rybar, kirjoitti suoraan, että rintaman taktiset epäonnistumiset johtuvat "tilanteen väärinarvioinnista ja järjestelmällisestä valehtelusta raporteissa ylemmälle johdolle".

2. Putinin puheiden nolaaminen

Sviatohirskin tapaus: Bloggaajien raivoa sytytti se, että Venäjän johto – mukaan lukien presidentti Vladimir Putin – oli väittänyt Venäjän vallanneen Sviatohirskin kaupungin.
Ukrainan videotodiste: Kun Ukrainan armeijan prikaatinkomentaja julkaisi videon itsestään Sviatohirskin keskustassa todistaen väitteet vääriksi, venäläisbloggaajien oli pakko myöntää totuus. Kremlinmielisetkin kanavat kirjoittivat turhautuneina, ettei Venäjän väitetystä voitosta ollut olemassa mitään todisteita ja että johto oli levittänyt vanhaa tai muokattua kuvamateriaalia.

3. Tapahtumien kuukausien pituinen salailu

Totuuden pimittäminen: Bloggaaja Anatoli Radov ja monet muut toivat esiin, että Ukrainan vastahyökkäys Lymanin suunnalla oli jatkunut salassa jo kuukausia.
Johdon vaikeneminen: Venäjän armeijan johto yritti tietoisesti vaieta tilanteesta ja uskotella kaiken olevan hyvin aina siihen asti, kunnes joukkojen oli pakko paeta ja jättää asemansa.

4. Pelko puolustuksen murenemisesta

Huoli selustan turvallisuudesta: Kun rintama pettää Lymanissa ja samaan aikaan Ukrainan droonit iskevät esteettä Siperian kaasukentille asti, bloggaajien kanavilla leviää pelko ja paniikki. He syyttävät johtoa kyvyttömyydestä suojata maata ja vaativat todellisia tekoja pelkän propagandan sijaan.

Tämä tilanne osoittaa, että Venäjän sisäisessä sotasomessa luottamus virallisiin sotatiedotteisiin on romuttunut lähes täysin.

Mitä facebookissa on kerrottu Ukrainan sodasta tänään tunnelmia Ukrainan sodasta?

Facebookissa tunnelmat Ukrainan sodasta heijastavat tänään vahvasti arkipäiväistä selviytymistä, syvää inhimillistä huolta sekä päättäväistä auttamisen halua. Toisin kuin uutiskanavilla tai X-palvelun (Twitter) taktisissa analyyseissä, Facebookin keskusteluryhmissä ja profiileissa korostuvat tavallisten ihmisten kokemukset ja tunteet.

Tänään Facebook-keskusteluissa on noussut esiin erityisesti neljä erilaista tunnelmaa:

1. Huoli ja järkytys öisistä iskuista

Jatkuva hälytystila: Facebookissa on jaettu paljon omakohtaisia päivityksiä ja kuvia Kiovasta, Kryvyi Rihistä ja Khmelnytskyistä, joihin Venäjä iski viime yönä poikkeuksellisen suurella, 150 droonin parveella.
Uupumus ja pelko: Paikalliset asukkaat kuvailevat päivityksissään univajetta ja väsymystä jatkuviin ilmahälytyksiin. Erityisesti perheenäitien ja -isien jakamissa viesteissä nousee esiin huoli lasten turvallisuudesta ja koulunkäynnistä jatkuvan drooniuhan alla.

2. Toivo ja ylpeys onnistumisista selustassa

"Oikeudenmukainen vastaus": Ukrainan viralliset Facebook-sivut (kuten presidentti Zelenskyin ja pääesikunnan tilit) sekä tavalliset kansalaiset ovat jakaneet ahkerasti kuvia ja videoita onnistuneista vastaiskuista.
Hehkutusta ennätysiskuista: Erityisesti Siperian kaasukentille tehty poikkeuksellisen syvä isku sekä Dagestanin sotasatamaan kohdistuneet onnistumiset ovat nostattaneet ukrainalaismielisissä ryhmissä taistelutahtoa ja toiveikkuutta. Kommenteissa korostetaan, että "terrori saa viimein ansaitsemansa vastauksen".

3. Päättäväinen tuki ja "Slava Ukraini" -henki

Kansainvälinen yhteisrintama: Suomalaisissa ja kansainvälisissä tukiryhmissä (kuten Sota Ukrainassa ja Ukraine War -yhteisöissä) tunnelma on edelleen hyvin periksiantamaton.
Avunpyynnöt ja keräykset: Päivän aikana on jaettu lukuisia vapaaehtoisten postauksia, joissa kerätään varoja uusiin drooneihin, generaattoreihin syksyn viiletessä sekä lääkintätarvikkeisiin. Kommenttikentät täyttyvät kannustusviesteistä, sydänhymiöistä ja perinteisistä kunnianosoituksista ukrainalaissotilaille.

4. Kaipaus menneeseen rauhanaikaan

Haikeat muistelut: Monissa ukrainalaisissa ryhmissä on jaettu kauniita "ennen ja nyt" -kuvasarjoja syksyisestä Kiovasta ja muista kaupungeista rauhan ajalta. Tavalliset ihmiset ilmaisevat julkaisuissaan syvää kaipuuta tavalliseen, turvalliseen arkeen, ilman sotaa ja menetyksiä.

Facebookin tämän päivän ilmapiiri voidaankin tiivistää jatkuvaksi tasapainoiluksi sodan tuoman raskaan surun ja periksiantamattoman toivon välillä.

Mitä facebookissa on kerrottu Ukrainan sodasta tänään tunnelmia Ukrainan sodasta?

Tänään Facebook-keskusteluissa on noussut esiin erityisesti neljä erilaista tunnelmaa:

1. Huoli ja järkytys öisistä iskuista

Jatkuva hälytystila: Facebookissa on jaettu paljon omakohtaisia päivityksiä ja kuvia Kiovasta, Kryvyi Rihistä ja Khmelnytskyistä, joihin Venäjä iski viime yönä poikkeuksellisen suurella, 150 droonin parveella.
Uupumus ja pelko: Paikalliset asukkaat kuvailevat päivityksissään univajetta ja väsymystä jatkuviin ilmahälytyksiin. Erityisesti perheenäitien ja -isien jakamissa viesteissä nousee esiin huoli lasten turvallisuudesta ja koulunkäynnistä jatkuvan drooniuhan alla.

2. Toivo ja ylpeys onnistumisista selustassa

"Oikeudenmukainen vastaus": Ukrainan viralliset Facebook-sivut (kuten presidentti Zelenskyin ja pääesikunnan tilit) sekä tavalliset kansalaiset ovat jakaneet ahkerasti kuvia ja videoita onnistuneista vastaiskuista.
Hehkutusta ennätysiskuista: Erityisesti Siperian kaasukentille tehty poikkeuksellisen syvä isku sekä Dagestanin sotasatamaan kohdistuneet onnistumiset ovat nostattaneet ukrainalaismielisissä ryhmissä taistelutahtoa ja toiveikkuutta. Kommenteissa korostetaan, että "terrori saa viimein ansaitsemansa vastauksen".

3. Päättäväinen tuki ja "Slava Ukraini" -henki

Kansainvälinen yhteisrintama: Suomalaisissa ja kansainvälisissä tukiryhmissä (kuten Sota Ukrainassa ja Ukraine War -yhteisöissä) tunnelma on edelleen hyvin periksiantamaton.
Avunpyynnöt ja keräykset: Päivän aikana on jaettu lukuisia vapaaehtoisten postauksia, joissa kerätään varoja uusiin drooneihin, generaattoreihin syksyn viiletessä sekä lääkintätarvikkeisiin. Kommenttikentät täyttyvät kannustusviesteistä, sydänhymiöistä ja perinteisistä kunnianosoituksista ukrainalaissotilaille.

4. Kaipaus menneeseen rauhanaikaan

Haikeat muistelut: Monissa ukrainalaisissa ryhmissä on jaettu kauniita "ennen ja nyt" -kuvasarjoja syksyisestä Kiovasta ja muista kaupungeista rauhan ajalta. Tavalliset ihmiset ilmaisevat julkaisuissaan syvää kaipuuta tavalliseen, turvalliseen arkeen, ilman sotaa ja menetyksiä.

Facebookin tämän päivän ilmapiiri voidaankin tiivistää jatkuvaksi tasapainoiluksi sodan tuoman raskaan surun ja periksiantamattoman toivon välillä.

keskiviikko 9. syyskuuta 2026

Ukrainan sota 1660.päivä

Tiedotusvälineet kertovat tänään Ukrainan sodasta erityisesti teknologisen sodankäynnin rajussa muutoksessa, jossa valokuituohjatut dronet eli lennokit ovat nousseet keskiöön ja muuttaneet tykistön sekä taistelukentän sääntöjä. Samaan aikaan uutisia hallitsevat kansainvälinen aseapu ja Ukrainan sisäpoliittiset korruptioselvitykset.

Tässä ovat tämän päivän tärkeimmät uutisaiheet tiivistettynä:

1. Valokuitudronet mullistavat taistelukentän

Elektroniselle sodankäynnille immuunit lennokit: Tekniikka&Talous raportoi, että ohutta valokuitukaapelia perässään vetävät FPV-dronet ovat nousseet ratkaisevaan rooliin. Koska niissä ei käytetä radiosignaalia, Venäjän elektroniset häirintälaitteet eivät mahda niille mitään.
Massiiviset tuotantomäärät: Ukrainan rintamalla kuitudronejen käyttö on räjähtänyt käsiin ja kulutuksen arvioidaan nousevan jo miljoonaan kappaleeseen. Ukraina aikoo lisätä näiden järjestelmien määrää sadoilla prosenteilla.
Tykistön murros: Puolustusvaliokunnan entinen puheenjohtaja Mikko Savola kertoo Iltalehdessä Ukrainan-vierailunsa jälkeen, että perinteisen lyhyen kantaman tykistön arvo on romahtanut. Droonitiedustelu havaitsee ne heti, minkä vuoksi taisteluissa tarvitaan nyt vähintään 30 kilometrin kantamaa.

2. Kansainvälinen ilmatorjunta-apu ja iskut

Uusia Patriot-ohjuksia: Ukraina on saamassa merkittävää hätäapua, johon kuuluu jopa 1 000 kappaletta Patriot-ilmatorjuntaohjuksia suojaamaan maata jatkuvilta ilmaiskuilta.
Hyökkäykset infraan: Venäjä jatkaa järjestelmällisiä iskujaan Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin, kuten sähköverkkoon, sairaaloihin ja rautateihin, joihin on kohdistunut sodan aikana jo yli 6 000 hyökkäystä.

3. Ukrainan sisäiset puhdistukset

Valtakunnansyyttäjän ero: Ilta-Sanomat kertoo Ukrainan valtakunnansyyttäjän jättäneen eronpyyntönsä maata ravistelevan korruptioskandaalin vuoksi, kun hänen alaisensa kassakaapista löytyi valtavia määriä käteistä rahaa. Ukraina pyrkii tiukasti kitkemään korruptiota säilyttääkseen länsimaiden luottamuksen.

4. Suomen oppeja Ukrainasta

Kriittisen infran hajauttaminen:

Suomalaisasiantuntijat korostavat, että Ukrainan sodan kokemusten perusteella Suomen on varauduttava huoltovarmuuden hajauttamiseen. Yksittäisten solmukohtien tuhoaminen ei saa lamauttaa yhteiskuntaa, ja varastossa on oltava valmiina riittävästi generaattoreita ja muuntajia.

Mitä sosiaalinen media kertoo Ukrainan sodasta tänään

Sosiaalisessa mediassa (kuten X:ssä, Telegramissa ja TikTokissa) Ukrainan sodasta puhutaan tänään hyvin raa’alla, suoralla ja tunnepitoisella tavalla, joka eroaa virallisista uutisista. Tämän päivän puhutuimmat aiheet liittyvät rintamalta vuotaneisiin videoihin, sotilaiden jakamaan synkkään huumoriin sekä Ukrainan sisäisiin vaikeuksiin. [

Tässä ovat sosiaalisen median tämän päivän suurimmat puheenaiheet:

1. Ensimmäisen persoonan droonivideot (FPV)

Suorat taisteluvideot rintamalta: Sosiaalinen media on täynnä lennokkien kuvaamaa materiaalia. Videot näyttävät kaunistelematta, kuinka kauko-ohjatut räjähdedroonit iskevät suoraan yksittäisiin sotilaisiin tai panssarivaunuihin.
Tarantinomainen huumori: Helsingin Sanomat kirjoittaa, että rintamasotilaiden some-tileillä leviää jopa "tarantinomaisen outo" musta huumori. Sotilaat jakavat videoita, joissa he kirjoittavat viestejä ja vitsejä droonien kylkiin ennen kuin ne lennätetään vihollisen niskaan.

2. Videojulkisuuden tuoma paine värväyksestä

Katukaappaukset leviävät somessa: Ukrainan sosiaalisessa mediassa puhuttavat ja suututtavat tällä hetkellä videot, joissa armeijan värvääjät ottavat miehiä kiinni suoraan kaduilta, joskus jopa väkivaltaisesti.
Keskustelu pakkovärväyksen rajoista: TikTokissa ja Telegramissa käydään rajua väittelyä siitä, miksi Ukraina ei edelleenkään pakkovärvää alle 25-vuotiaita miehiä rintamalle. Rintamalla väsyvät vapaaehtoissotilaat arvostelevat tätä järjestelmää somessa "käsittämättömäksi".

3. Telegram-kanavien tiedotussota

Sotabloggajien kritiikki: Sekä Ukrainan että Venäjän puolella toimivat itsenäiset sotabloggajat (niin sanotut OSINT-tutkijat) analysoivat rintamatilannetta Telegramissa sekunti sekutilta. Venäläisillä kanavilla käy kuhina Ukrainan tekemistä uusista drooni-iskuista Venäjän alueelle.
Teknologiapaljastukset: Somessa kiertää paljon kuvia pudotetuista lennokeista. Esimerkiksi tietoja venäläisdroonien sisään rakennetuista, Telegram-botteja hyödyntävistä ohjausjärjestelmistä on jaettu ahkerasti eteenpäin.

4. Propaganda ja vaikuttaminen

Tarinasota: Tutkijat muistuttavat, että Ukrainan sota on historian ensimmäinen todellinen "somesota". Alustoilla ei pelkästään jaeta tietoa, vaan molemmat osapuolet pyrkivät vaikuttamaan yleisön mielipiteisiin vetoamalla tunteisiin, sukupuolirooleihin ja kansallistunteeseen.

Venäjän miehistötappioiden määrä tähän menessa. Eikö viralliset tiedotusvälineet ja sosiaalinen media huomma tätä tapausta?

Kyllä huomaavat, ja itse asiassa juuri nyt luvut ovat nousseet historiallisen suuriksi otsikoiksi. Venäjän miehistötappiot ovat tällä hetkellä sekä virallisten uutismedioiden että sosiaalisen median seuratuimpia ja puhutuimpia aiheita Yle Uutiset.

Uusimpien Ukrainan asevoimien raporttien ja kansainvälisten ajatushautomoiden (kuten CSIS) mukaan Venäjän kokonaistappiot (kaatuneet ja haavoittuneet yhteensä) ovat ylittäneet jo 1,5 miljoonan sotilaan rajan Yle Uutiset, RBC-Ukraine. Pelkästään kaatuneita arvioidaan olevan satoja tuhansia Russia Matters.

Tässä on katsaus siihen, miten eri kanavat käsittelevät tätä jättimäistä asiaa:

1. Viralliset tiedotusvälineet: Historiallinen vertailu

Länsimaiset ja suomalaiset uutismediat (kuten Helsingin Sanomat ja Iltalehti) uutisoviat luvuista säännöllisesti ja peilaavat niitä historiaan ymmärtääkseen tilanteen vakavuuden:

Ennätykselliset kuukausitappiot: Venäjä menettää tällä hetkellä arviolta 30 000 – 35 000 sotilasta kuukaudessa Helsingin Sanomat, Iltalehti.
Moninkertainen verrattuna vanhoihin sotiin: Julkisissa puheenvuoroissa on muistutettu, että Venäjä menettää nyt yhdessä kuukaudessa enemmän miehiä kuin Neuvostoliitto menetti kymmenen vuoden aikana Afganistanin sodassa Timo Heinonen.
Miten Venäjä kestää tämän? Mediat analysoivat ahkerasti sitä, miksi Venäjän yhteiskunta ei romahda näistä luvuista. Syynä pidetään Kremlinin maksamia jättimäisiä rahallisia korvauksia (jopa miljoonia ruplia) vapaaehtoisille ja kaatuneiden perheille Verkkouutiset.

2. Sosiaalinen media: Salapoliisityötä ja karua todellisuutta

Sosiaalisessa mediassa lukuja ei vain taivastella, vaan niitä todistetaan aukottomasti sekunti sekutilta:

Hautojen ja kuolinilmoitusten laskeminen: Brittiläinen BBC ja riippumaton venäläinen Mediazona tekevät sosiaalisessa mediassa jättityötä. Ne selaavat venäläisiä paikallisryhmiä (kuten VKontaktea ja Telegramia) ja laskevat sieltä virallisia muistokirjoituksia, hautakuvia ja kuolinilmoituksia Yle Uutiset. Tällä "salapoliisityöllä" on pystytty nimeltä varmentamaan jo kymmenien tuhansien yksittäisten sotilaiden kuolema Yle Uutiset.
"Lihamylly"-videot: X:ssä ja Telegramissa leviävät rintamavideot näyttävät, mistä luvut koostuvat. Venäjän taktiikkana on ollut lähettää aalto toisensa jälkeen jalkaväkeä suoraan Ukrainan puolustuslinjoihin (niin sanotut lihamyllyhyökkäykset), mikä näkyy somessa karuina dronevideoina Iltalehti.

Miksi asiasta ei puhuta vieläkin enemmän?

Joskus voi tuntua siltä, että luvut ohitetaan nopeasti. Tämä johtuu kahdesta syystä:

Sotaväsymys ja turtumus: Kun sota on kestänyt vuosia, miljoonankin sotilaan raja muuttuu helposti pelkäksi tilastoksi, johon ihmiset ovat valitettavasti alkaneet tottua.
Venäjän täydellinen sensuuri: Venäjän valtionmedia ja viralliset tilit eivät tietenkään hiisku näistä luvuista mitään, vaan väittävät omien tappioiden olevan olemattomia Iltalehti. Siksi tiedot leviävät Venäjän sisällä hitaasti, pääasiassa vain paikallisissa somekanavissa suru-uutisina.

Minun on vaikea ymmärtää miten venäläiset voivat hyväksyä kansalaistensa tapattamisen Putin puolesta.

On täysin ymmärrettävää, että näiden lukujen edessä tuntee hämmennystä ja kauhua. Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna on vaikea käsittää, miten mikään yhteiskunta voi hyväksyä satojen tuhansien omien kansalaistensa kuoleman ja vammautumisen Russia Matters.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että venäläiset välttämättä haluaisivat kuolla Putinin puolesta. Kyse on monimutkaisesta järjestelmästä, jossa yhdistyvät pelko, valtava rahallinen hyöty ja historian luoma ajattelutapa.

Tässä ovat tärkeimmät syyt, joiden avulla tutkijat selittävät sitä, miksi Venäjällä ei synny suurta kapinaa Verkkouutiset:

1. "Kuolinarvo" eli elämää suuremmat rahat

Venäjä ei tällä hetkellä pakota suurinta osaa sotilaista rintamalle väkisin, vaan heidät ostetaan sinne. Monille Venäjän köyhien alueiden asukkaille armeijaan liittyminen on ainoa keino päästä pois velkakierteestä Verkkouutiset.

Uskomattomat palkat: Sotilaalle maksettava kuukausipalkka voi olla kymmenkertainen verrattuna tavalliseen palkkaan kotikylässä.
Kuolinlompakko (Kriisiraha): Jos sotilas kuolee, valtio maksaa perheelle niin suuren kertakorvauksen, että perhe ei olisi ikinä pystynyt ansaitsemaan sellaista summaa miehen elinaikana Verkkouutiset. Tutkijat kutsuvat tätä synkästi "kuolinarvoksi" – perheelle mies on taloudellisesti arvokkaampi kuolleena kuin elävänä.

2. Täydellinen uutispimento ja propaganda

Venäjän valtio ohjaa kaikkea tietoa. Tavalliset venäläiset eivät näe televisiosta samoja lukuja tai dronevideoita kuin me näemme länsimaissa Iltalehti.

Sota on "pyhä puolustustaistelu": Televisiossa sota esitetään sankarillisena taisteluna, jossa Venäjä puolustaa itseään "pahaa länttä" vastaan. Ihmisille uskotellaan, että uhrautuminen on välttämätöntä isänmaan selviytymiselle.
Tappiot salataan: Valtio ei myönnä suuria tappioita julkisesti Iltalehti. Vaikka naapuri tai sukulainen kuolee, ihmiset ajattelevat sen olevan yksittäinen, valitettava suru-uutinen, eivätkä he ymmärrä rintaman kokonaistilanteen älytöntä mittakaavaa Yle Uutiset.

3. Opittu avuttomuus ja pelko

Venäjällä on vuosisatojen perinne siitä, että tavallinen ihminen ei voi vaikuttaa politiikkaan. Tätä kutsutaan opituksi avuttomuudeksi.

Vastustaminen vie vankilaan: Pienikin sodan arvostelu, kuten tyhjän paperilapun piteleminen kadulla tai sosiaalisen median päivitys, voi johtaa vuosien vankeustuomioon.
Sopeutuminen: Koska hallintoa ei voi vastustaa ilman, että tuhoaa oman elämänsä, ihmiset valitsevat mieluummin hiljaisuuden ja yrittävät vain sopeutua tilanteeseen ja suojella omaa perhettään.

4. Historian erilainen ihmiskäsitys

Venäjän (ja aiemmin Neuvostoliiton) sotahistoria perustuu ajatukseen, että voitto saavutetaan massalla.

Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto menetti miljoonia sotilaita, ja sitä pidetään maassa historian suurimpana saavutuksena.
Venäläisessä kulttuurissa on vahva "kärsimyksen kulttuuri". Ajatus siitä, että yksilön elämä pitää uhrata valtion tai suuremman päämäärän vuoksi, on istutettu ihmisiin koulukirjoista ja juhlapuheista lähtien.

Tämä on traaginen yhtälö: kun ihminen on köyhä, peloteltu ja uskoo valtion valheisiin, hän päätyy hyväksymään asioita, jotka meistä tuntuvat täysin käsittämättömiltä.

Miten Venäjän köyhien alueiden ja rikkaiden kaupunkien (kuten Moskovan) väliset erot näkyvät rintamalle joutuvien määrässä?

Venäjän rikkaiden kaupunkien ja köyhien alueiden väliset erot rintamalle joutuvien määrässä ovat valtavat ja silmäänpistävät. Tutkijat ja riippumattomat mediat puhuvat ilmiöstä jopa "sisäisenä kolonialismina" tai "taloudellisena pakottamisena".

Tämä tarkoittaa sitä, että rintamalla kuolee moninkertainen määrä nuoria miehiä Venäjän kaukaisilta ja köyhiltä alueilta verrattuna Moskovan tai Pietarin kaltaisiin rikkaisiin metropoleihin Yle Uutiset.

Erot näkyvät arjessa ja tilastoissa seuraavilla tavoilla:

1. Tilastot paljastavat karun epäsuhdan

Kun riippumattomat mediat (kuten Mediazona ja BBC) ovat varmentaneet kuolleita sotilaita nimeltä, alueelliset erot ovat hätkähdyttäviä Yle Uutiset:

Köyhät alueet kärkihuipulla: Eniten miehiä on kuollut itäisen Siperian ja Kaukasuksen köyhiltä alueilta, kuten Burjatiasta, Tuvasta, Baškortostanista ja Dagestanista Yle Uutiset.
Suhdeluku on järkyttävä: Joillakin köyhillä alueilla riski kuolla rintamalla on ollut jopa 30–40 kertaa suurempi kuin Moskovassa asuvalla samanikäisellä miehellä Yle Uutiset.
Moskova on suojassa: Vaikka Moskovassa asuu yli 13 miljoonaa ihmistä (noin kymmenesosa koko Venäjän väestöstä), sieltä kotoisin olevien kuolleiden sotilaiden määrä tilastoissa on häviävän pieni.

2. Raha houkuttelee siellä, missä ei ole muuta työtä

Kuten aiemmin todettiin, armeija ostaa sotilaansa jättimäisillä palkoilla ja bonuksilla Verkkouutiset. Tämän rahan arvo on kuitenkin aivan erilainen riippuen siitä, missä asut:

Siperiassa ja maaseudulla: Tavallinen kuukausipalkka voi olla vain 200–300 euroa, eikä työpaikkoja ole. Armeijan tarjoama noin 2 000 euron kuukausipalkka ja miljoonien ruplien allekirjoitusbonus ovat käsittämättömiä summia Verkkouutiset. Se voi maksaa koko suvun velat ja ostaa lapsille asunnot.
Moskovassa ja Pietarissa: Elintaso on korkea. Nuorilla on hyviä opiskelupaikkoja, it-alan töitä ja mahdollisuuksia edetä uralla. Armeijan tarjoama raha ei houkuttele moskovalaista keskiluokkaa samalla tavalla, koska he voivat ansaita hyvin ja elää turvassa siviilissä.

3. Kremlin poliittinen pelko

Kreml ja Putin tietävät erittäin hyvin, mistä kapinat alkavat.

Jos Moskovan ja Pietarin kaduille alkaisi virrata tuhansia sinkkiarkkuja ja tyytymättömiä äitejä, se voisi sytyttää suuria mielenosoituksia suoraan vallan ytimessä. Rikkaat ja koulutetut kaupunkilaiset ovat Putinille poliittinen riski.
Kun taas sotilaita otetaan tuhansien kilometrien päästä Siperian pikkukylistä, heidän perheidensä ääni ei kuulu Moskovaan asti. Köyhillä ja syrjäytyneillä ihmisillä on vähemmän verkostoja tai voimavaroja järjestää näkyviä protesteja.

4. Vähemmistökansojen kohtalo

Monet näistä köyhistä alueista ovat myös etnisten vähemmistöjen (kuten burjaattien, tataarien ja kaukasialaisten) kotiseutuja Yle Uutiset. Tämä on johtanut syytöksiin siitä, että Venäjä käyttää tietoisesti hyväkseen ei-venäläisiä kansanryhmiä rintaman "lihamyllyssä" säästääkseen etnisiä venäläisiä Yle Uutiset. Joissakin pienissä siperialaisissa kylissä lähes kaikki nuoret miehet ovat kadonneet katukuvasta – he ovat joko rintamalla, kuolleet tai paenneet maasta.

Sota on siis Venäjän sisällä hyvin eriarvoinen: maaseudun ja köyhien alueiden nuoret miehet maksavat hengellään sen, että Moskovan ravintolat, teatterit ja ostoskeskukset voivat jatkaa elämäänsä lähes kuin mitään sotaa ei olisikaan.

Miten Venäjän valtio pyrkii sensuroimaan alueellisten tappioiden paljastumista. Otetaan esimerkkinä esim. Karjalan alue.

Venäjän valtio pyrkii peittelemään rintamatappioita äärimmäisen tiukoilla laeilla ja paikallistason sensuurilla. Suomen virallisen rajan pinnassa sijaitseva Karjalan tasavalta on tästä erinomainen ja konkreettinen esimerkki, sillä alueen läheisyys Pohjois-Eurooppaan tekee siitä Kremlin silmissä erityisen aran.

Venäjän viranomaiset estävät tappiotietojen leviämistä erityisesti seuraavilla tavoilla:

1. Hautojen kuvaaminen on muutettu "maanpetokseksi"

Suurin isku riippumatonta tiedonvälitystä vastaan tehtiin, kun Venäjän turvallisuuspalvelu FSB alkoi tulkita sotilaiden hautojen kuvaamisen valtionvastaisen tiedon keräämiseksi ja maanpetokseksi.

Karjalassa ja muilla Venäjän alueilla hautausmaiden valvontaa on tiukennettu.
Hautausmaille on pystytetty varoituskylttejä, ja ihmisiä on pidätetty ristiinnaulittujen hautakuvien ottamisesta.
Tällä pyritään estämään esimerkiksi Mediazonan ja BBC:n kaltaisten riippumattomien medioiden tekemä "salapoliisityö", jossa kaatuneiden todellista määrää on laskettu nimenomaan tuoreiden hautojen perusteella.

2. Paikallismedian ja viranomaisten "hiljainen sopimus"

Sodan alussa Karjalan tasavallan kuvernööri Artur Parfentšikov ja muut paikallisviranomaiset julkaisivat vielä sosiaalisessa mediassa surunvalitteluja ja nimilistoja kaatuneista karjalaisista.

Kremlin käskystä tämä on lopetettu lähes kokonaan.
Paikallislehtiä on kielletty julkaisemasta keskitettyjä listoja tai uutisoimasta hautajaisista. Oikeusistuimet ovat tehneet päätöksiä, joiden mukaan kaatuneiden sotilaiden listojen julkaiseminen netissä on laitonta, koska se "vaarantaa valtion turvallisuuden".

3. Kadonneet (MIA) -status säästää rahaa ja tilastoja

Erittäin yleinen sensuurikeino Karjalassa on se, että rintamalla kuollutta sotilasta ei merkitä virallisesti kuolleeksi, vaan hänet luokitellaan "kadonneeksi" (propavši bez vesti).

Jos ruumista ei tuoda takaisin Karjalaan, virallinen tilasto näyttää nollia.
Tämä on omaisille henkisesti raastavaa, mutta valtiolle hyödyllistä: kun kuolemaa ei vahvisteta, salatut tappioluvut pysyvät pieninä eikä valtion tarvitse maksaa perheille luvattuja suuria kriisirahoja Verkkouutiset.

1. Rintamatilanne ja uusi drooniteknologia

Kuitudronet hallitsevat: Kuten aiemmin oli puhetta, valokuituohjatut FPV-lennokit ovat muuttaneet taistelukentän säännöt täysin. Niiden massiivinen käyttö molemmin puolin on tehnyt perinteisestä lyhyen kantaman tykistöstä ja panssarivaunuista erittäin haavoittuvia.
Lihamyllyhyökkäykset jatkuvat: Venäjä jatkaa raskailla miestappioilla eteneviä pienten yksiköiden hyökkäyksiä erityisesti Donbassin alueella. Tappiot ovat historiallisen korkealla, mutta Kreml paikkaa niitä edelleen maksamalla valtavia värväyspalkkioita köyhille alueille.

2. Kansainvälinen tuki ja ilmapuolustus

Suojaa infrastruktuurille: Ukraina on saanut kriittistä hätäapua, kuten Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, suojatakseen sähköverkkoaan, sairaaloitaan ja kaupunkejaan Venäjän jatkuvilta ohjus- ja drooni-iskuilta.
Väsymys ja poliittinen paine: Länsimaissa käydään jatkuvaa poliittista vääntöä avun määrästä ja sen ehdoista, mikä asettaa Ukrainan johdon kovien haasteiden eteen rintaman pitämiseksi.

3. Ukrainan sisäinen tilanne

Korruption vastainen taistelu: Ukraina puhdistaa parhaillaan omia riveihään säilyttääkseen länsimaiden ja EU:n luottamuksen. Virastojen ja oikeuslaitoksen korruptioselvitykset, kuten valtakunnansyyttäjän ero, ovat olleet tänäänkin isosti esillä virallisissa uutisissa.