Ukrainan sota päivä 1656

 

Mitä kerrotaan tiedotusväleissä tänä päivänä 05.09.2026 Ukrainan sodasta?

Tiedotusvälineet raportoivat tänään 5. syyskuuta 2026 Ukrainan sodassa merkittävistä diplomaattisista käänteistä ja rajuista ilmaiskuista.

Pääaiheet uutisissa keskittyvät Yhdysvaltojen uuteen rauhanvälitysyritykseen ja Venäjän massiivisiin droonihyökkäyksiin.

Trumpin rauhanlähetystö Moskovassa ja Kiovassa

• Neuvottelijat matkalla: Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityisedustaja Steve Witkoff ja hänen vävynsä Jared Kushner ovat saapuneet Moskovaan. Heidän on tarkoitus jatkaa matkaansa huomenna sunnuntaina Kiovaan esittelemään uutta rauhansuunnitelmaa sodan lopettamiseksi.

• Odotukset matalalla: Bloombergin mukaan Kreml suhtautuu vierailuun viileästi, eikä nopeaan läpimurtoon uskota. Myöskään osapuolten vaatimukset eivät ole lähentyneet.

• Yhdysvaltain huomio jakautunut: Diplomaattinen työ kytkeytyy laajempaan maailmantilanteeseen, sillä Yhdysvaltojen huomiota on viimeisen puolen vuoden ajan vienyt sen oma sotilaallinen konflikti Iranin kanssa.

? Tulitaukoyritys epäonnistui rintamalla

• Ukrainan aloite: Ukraina pyrki asettamaan yksipuolisen, kolmepäiväisen tulitauon ilma- ja rintamahyökkäyksiin suojatakseen amerikkalaisdelegaation vierailua.

• Venäjä hylkäsi: Venäjä torjui ehdotuksen jatkamalla iskujaan. Ukrainan asevoimien pääesikunta vahvisti, ettei tulitauko astunut voimaan, sillä "tulitauko ei voi olla yksipuolinen".

• Paikallinen tauko Zaporizžjassa: Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA sai kuitenkin neuvoteltua pienen paikallisen tulitauon Zaporizžjan ydinvoimalan ympäristöön, jotta alueen sähkölinjoja päästään korjaamaan.

? Venäjän raju suihkumoottoridroonien hyökkäys

• Uusi asetyyppi piinaa Kiovaa: Venäjä teki yöllä poikkeuksellisen laajan hyökkäyksen laukaisemalla 167 droonia ja Iskander-M-ohjuksia. Noin puolet drooneista oli uusia suihkumoottorikäyttöisiä drooneja, joita on huomattavasti vaikeampi torjua niiden suuren nopeuden vuoksi.

• Uskonnot ja arki kohteena: Iskuja raportoitiin yli 20 kohteessa. Drooneja torjuttiin muun muassa Kiovan ja Boryspilin lentokenttien yllä. Boryspilissä vaurioitui yhdeksänkerroksinen asuintalo.

• Uhriluku kasvaa: Kamiansken kaupungissa Dnipropetrovskin alueella teollisuuslaitokseen osunut isku vaati ainakin viiden siviilin hengen. Mykolajivissa droonit iskivät useasti kauppakeskukseen.

• SBU:n päämaja iskujen kohteena: Eilen perjantaina Venäjä yritti droonilla iskeä suoraan Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) päämajaan Kiovan keskustassa haavoittaen viittä ihmistä.

Ukrainan vastaiskut ja rintamatilanne

• Drooneja Moskovan yllä: Venäjän puolustusministeriö ilmoitti ampuneensa alas 53 ukrainalaista droonia, joista osan Moskovan alueen yllä.

• Sotšin iskun paljastukset: Medioissa (kuten Verkkouutisissa) puhuttaa yhä Ukrainan aiempi meridroonihyökkäys Sotšin satamaan. Satelliittikuvat paljastivat Venäjän laivaston pitävän satamassa koulutettuja delfiinejä ja valkovalaita suojaamassa sota-aluksia sukeltajilta ja sabotaasilta.

• Rintamadynamiikka: Maajoukkojen liike on hidasta. Venäjä on jatkanut hidasta painostustaan itärintamalla ja edennyt Dobropilljan laitamille, mutta Ukrainan puolustuslinjat ovat pitäneet laajamittaiset läpimurrot kurissa

Mitä tietoja sosiaalisesta mediasta löytyy tästä samasta asiasta

Sosiaalisessa mediassa (kuten Telegramissa, X:ssä (entinen Twitter) ja Redditissä) keskustelu tämän päivän tapahtumista käy todella kuumana. Somesta löytyy paljon sellaista tietoa, jota perinteiset uutiset eivät vielä kerro, kuten ihmisten omia kokemuksia ja kovaa poliittista väittelyä.

Tässä ovat pääaiheet, joista sosiaalisessa mediassa puhutaan juuri nyt:

Telegram: Kiovan asukkaiden väsymys ja droonivideot

• Jatkuvat hälytykset piinaavat: Kiovalaisilla Telegram-kanavilla jaetaan paljon videoita ja päivityksiä siitä, miten uudet suihkumoottoridroonit ovat muuttaneet arjen. Ihmiset valittavat äärimmäistä väsymystä, koska ilmahälytyksiä tulee nyt öiden lisäksi keskellä kirkasta päivää.

• Kaaos arjessa: Somessa jaetaan tarinoita siitä, miten kauppareissut keskeytyvät jatkuvasti evakuointeihin. Myös taksisovellukset ovat seonneet, koska kaupungissa käytetään GPS-signaalin häirintää droonien torjumiseksi. Auto saattaa sovelluksen mukaan näyttää olevan toisella puolella maailmaa.

• Suihkumoottorin ääni: Kanavilla leviää äänitallenteita uusien droonien äänestä. Ne suhisevat ja liikkuvat paljon nopeammin kuin vanhat, hitaat "moponmoottorilta" kuulostavat Shahed-droonit.

Reddit ja X: Kovaa kritiikkiä Trumpin rauhanlähettiläille

• Epäluottamus neuvottelijoihin: Erityisesti Ukrainan sotaa seuraavissa Reddit-yhteisöissä (kuten r/UkrainianConflict) suhtaudutaan erittäin vihamielisesti ja ivallisesti Jared Kushneriin ja Steve Witkoffiin. Käyttäjät haukkuvat heitä "hyödyttömiksi välikäsiksi" ja epäilevät heidän ajavan vain omia tai Trumpin poliittisia etujaan.

• "Maaluovutus" raivostuttaa: Somessa kiertää paljon meemejä ja vihaisia kirjoituksia siitä, että Yhdysvallat yrittää pakottaa Ukrainan suostumaan alueluovutuksiin Venäjälle vastineeksi rauhasta.

• Zelenskyin X-päivitys: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin oma virallinen päivitys X-palvelussa kerää tuhansia kommentteja. Hän kirjoitti rehellisesti: "Katsotaan, mitä ehdotuksia Steve ja Jared tuovat mukanaan ja mitä heille vastataan Moskovassa." Ukrainalaiset tukijat vaativat kommenteissa, ettei maa saa suostua Putinin ehtoihin.

Sotilasbloggaajat (Z-kanavat ja ukrainalaiset lähteet)

• Tulitaukosoppa: Venäläisillä ja ukrainalaisilla sotakanavilla väitellään siitä, kuka rikkoi ja mitä. Ukrainan puolella kerrottiin aiemmin huhuja, että joillekin rintamayksiköille olisi annettu käsky hidastaa taisteluita amerikkalaisten vierailun ajaksi. Kun Venäjä sitten iski rajusti Kiovan lentokentille ja SBU:n päämajaan, ukrainalaiset someseuraajat raivostuivat ja totesivat, että Venäjän kanssa on mahdotonta sopia mistään edes pariksi päiväksi.

• Sotšin delfiinit naurattavat: Venäjän sotalaivaston kouluttamat delfiinit Sotšin satamassa ovat nousseet suureksi viraali-ilmiöksi ja vitsiksi X:ssä. Ihmiset tekevät tekoälyllä hassuja kuvia taistlevista delfiineistä, vaikka taustalla onkin todellinen satelliittikuvapaljastus Venäjän suojatoimista sukeltajia vastaan.

Sosiaalisesta mediasta välittyy siis paljon turhautuneempi, vihaisempi ja pelokkaampi tunnelma kuin virallisista, diplomaattisista uutistoimistojen tiedotteista

Otetaan ensin Kiova ja sitten venäläiset sotabloggaajat

Tässä on tarkempi katsaus siihen, mitä sosiaalisen median kanavilla jaetaan juuri nyt Kiovan asukkaiden näkökulmasta.

Paikallisissa Telegram-ryhmissä, X-tileillä ja videosovelluksissa tunnelma on sekoitus väsymystä, vihaa ja tarkkaa tilanteen seurantaa.

Kiova: Elämää jatkuvien hälytysten ja uusien droonien alla

• Äänitallenteet pelottavat: Kiovalaiset jakavat lyhyitä videoita ja äänitiedostoja, joissa kuuluu uuden suihkumoottoridroonin ääni. Toisin kuin vanhat Shahed-droonit, jotka pörisevät hitaasti kuin mopot, nämä uudet laitteet pitävät kovaa suhinaa ja vihellystä. Ihmiset kirjoittavat, että ääni muistuttaa risteilyohjusta, mikä lisää pelkoa, koska aikaa suojautumiseen on paljon vähemmän.

• Katkaistu uni ja "zombi-arki": Kanavilla on paljon nuorten ja lapsiperheiden päivityksiä siitä, miten jatkuvat yölliset hälytykset tuhoavat yöunet. "Olemme kaikki kuin zombeja" on yleinen lause Kiovan keskusteluissa. Ihmiset kuvaavat "makuuhuoneitaan", jotka on siirretty kylpyhuoneisiin tai käytäville kahden seinän säännön (suoja sirpaleilta) mukaisesti.

• Boryspilin asuintalon tuhot kuvina: Sosiaalisessa mediassa leviää runsaasti kuvia ja videoita Boryspilin esikaupunkialueelta, jossa droonin palaset tai torjuntatuli osuivat yhdeksänkerroksiseen asuintaloon. Kuvissa näkyy liekkejä, rikkoutuneita ikkunoita ja kadulle asti lentäneitä asukkaiden tavaroita. Paikalliset asukkaat koordinoivat ryhmissä nopeasti apua ja peittoja kodittomiksi jääneille naapureilleen.

• SBU:n päämajan alue saarrettu: Perjantaisen turvallisuuspalvelun (SBU) päämajaan kohdistuneen iskun jäljiltä Kiovan keskustassa liikkuvat asukkaat raportoivat, että useita katuja on edelleen suljettu. Somessa spekuloidaan, että Venäjä yritti osua maanalaisiin bunkkereihin, ja asukkaat jakavat kuvia alueen yllä nousevasta savusta.

• Kuppilat ja GPS-kaaos: Huolimatta iskuista, Kiovan keskustan kahvilat ja ravintolat yrittävät pysyä auki. Asukkaat kuitenkin vitsailevat ja jakavat kuvakaappauksia puhelimistaan: kun ilmapuolustuksen elektroninen häirintä (GPS-jammari) menee päälle, puhelimen karttasovellus saattaa näyttää asukkaan olevan keskellä Mustaamerta tai Puolassa. Tämä tekee ruokalähettien ja taksien tilaamisesta täyttä arpapeliä.

---

Venäläiset sotabloggaajat: Voitonriemua iskuista ja epäilyä rauhanneuvotteluihin

Venäläisillä Telegram-sotakanavilla (kuten Rybar, WarGonzo ja muut miljoonayleisöä keräävät bloggaajat) tämän päivän pääaiheet ovat uuden droonitaktiikan ylistys ja vahva epäluottamus amerikkalaisten vierailua kohtaan.

• Suihkumoottoridroonien ylistys: Bloggaajat juhlivat uutta 167 droonin jättihyökkäystä "menestyksenä". He väittävät, että uudet suihkumoottorimallit kuluttavat Ukrainan ilmapuolustuksen kalliit ohjukset loppuun. Blogeissa kirjoitetaan, että Ukraina joutuu ampumaan satojen tuhansien eurojen arvoisia ohjuksia alas halpoja drooneja, mikä "avaa tien" Venäjän raskaammille ohjusiskuille myöhemmin syksyllä.

• Isku SBU:n kimppuun: Z-kanavat väittävät kovaan ääneen, että perjantainen isku SBU:n päämajaan osui "päätöksentekokeskukseen" ja että siellä olisi kuollut korkeita ukrainalaisia ja länsimaisia upseereita. Mitään todisteita tästä he eivät ole esittäneet, mutta tarina leviää tehokkaasti Venäjän sisäisessä somessa.

• Kushner ja Witkoff ovat "ansa": Trumpin lähettiläiden saapuminen Moskovaan otetaan venäläisblogeissa vastaan hyvin epäluuloisesti. Suositut analyytikot kirjoittavat, että kyseessä on "amerikkalaisten ansa", jolla yritetään vain pelata Ukrainalle lisäaikaa. Eräs suosittu bloggaaja totesi: "He tulevat vaatimaan meitä pysäyttämään etenemisen rintamalla, mutta meidän ei pidä suostua mihinkään ennen kuin koko Donbass on meidän."

• Iva Ukrainan tulitaukoyritykselle: Se, että Ukraina yritti ehdottaa kolmen päivän tulitaukoa amerikkalaisten vierailun ajaksi, herättää venäläiskanavilla pilkkaa. Bloggaajien mielestä Kiova on hätää kärsimässä ja yrittää siksi pyytää taukoa taisteluihin. He vaativatkin Venäjän armeijaa "painamaan päälle entistä kovempaa", jotta Trumpin hallinto ymmärtäisi Venäjän olevan voitolla.

Rintamatilanne Dobropilljan alueella (Donetskin alueen länsiosassa) on muuttunut erittäin kriittiseksi ja jännitteiseksi Ukrinform-uutissivuston ja sotilasasiantuntijoiden mukaan. Venäjä on aloittanut alueella uuden suuren hyökkäyksen.

Kaupunki ja sen lähialueet ovat joutuneet raskaan paineen alle, kun Venäjä yrittää saartaa alueen logistiikkareittejä.

Tässä on tämän hetken tilanne jaetuna rintamatapahtumiin sekä sosiaalisen median reaktioihin:

Tilanne kartalla ja taisteluissa

• Eteneminen eteläpuolella: Ukrainan sodankäyntiä seuraava sota-analyysiryhmä DeepState raportoi, että Venäjän joukot painostavat voimakkaasti Rodynsken ja Bilytsken asutuskeskuksia Dobropilljan eteläpuolella. Venäjä pyrkii asettumaan näihin asemiin voidakseen tuoda paikalle lisää tykistöä ja drooniyksiköitä, mikä vaikeuttaisi Dobropilljan huoltoa huomattavasti.

• Huoltoreitit vaarassa: Venäläiset joukot ovat onnistuneet saavuttamaan Dobropilljan ja Kramatorskin välisen maantien. Tämä katkaisee suorimman huoltoreitin kaupunkiin, ja Ukrainan on nyt ohjattava täydennyksensä pidempää kiertotietä pitkin Oleksandrivkan kautta.

• Huljajpolen ja Pokrovskin suunnan paine: Ukrainan pääesikunnan mukaan taisteluita käydään laajalla rintamalla. Huljajpolen ja Pokrovskin sektoreilla Venäjä on tehnyt kymmeniä hyökkäyksiä vuorokauden aikana puskeakseen kohti Dobropilljaa ja sen naapurikyliä (kuten Nove Šah’ove, Udatšne ja Molodetske).

• Ukrainan vastatoimet ja uusi komento: Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) raportoi, että Ukraina on onnistunut tekemään paikallisia, onnistuneita vastahyökkäyksiä Dobropilljan taktisella alueella. Ukraina on myös järjestellyt rintamakomentoaan uudelleen: alueen puolustuksesta vastaa nyt Ukrainan eliittijoukkoihin kuuluvan komentajan Denys Prokopenkon johtama kokonaisuus.

? Venäläisten sotabloggaajien (Z-kanavat) näkökulma somessa

• "Logistinen kuristusote": Venäläisillä Telegram-kanavilla (kuten Rybar) riemuitaan Kramatorskin tien saavuttamisesta. Bloggaajat väittävät, että kaupungin huolto on tehty "lähes mahdottomaksi" droonien jatkuvan tulivalvonnan vuoksi. He kuvailevat tilannetta alkusoitoksi Dobropilljan varsinaiselle piirit some-postauksissaan.

• Tykistön ja liitopommien ylivoima: Z-bloggaajat jakavat videoita rajuista tykistökeskityksistä ja liitopommi-iskuista kaupungin itäosien puolustuslinjoihin. Heidän mukaansa taktiikkana on "jyrätä ukrainalaisten asemat maan tasalle" ennen jalkaväen rynnäkköä, koska suorat panssarihyökkäykset tulivat aiemmin kesällä Venäjälle erittäin kalliiksi.

• Mopot ja mönkijät käytössä: Koska Ukraina tuhoaa raskaat panssarivaunut tehokkaasti drooneilla, venäläisbloggaajat kertovat joukkojen siirtyneen käyttämään pieniä, nopeita soluttautumisryhmiä, jotka liikkuvat rintamalinjojen läpi moottoripyörillä ja mönkijöillä.

? Ukrainan puolen somereaktiot ja asukkaiden arki

• Droonien täyttämä taivas: Ukrainalaisilla kanavilla rintamasotilaat kuvailevat ilman olevan "mustana drooneista". Sekä Ukrainan että Venäjän FPV-droonit, Lancetit ja tiedustelulennokit pörisevät alueella jatkuvasti, mikä tekee kaikesta liikkumisesta avoimessa maastossa hengenvaarallista.

• Eristetty kaupunki: Paikalliset asukkaat ja alueella vierailevat vapaaehtoiset jakavat kuvia siitä, miten Dobropillja alkaa muuttua autioksi. Tieverkostot ovat täynnä pudonneita sähkölinjoja ja kuitukaapeleita, ja siviilien liikkuminen autolla on lähes mahdotonta. Kaupunkiin pääsee käytännössä vain jalan tai rintama-ajoneuvoilla puiden suojassa.

Dobropilljasta onkin tällä hetkellä muodostumassa Donbassin rintaman uusi suuri polttopiste Pokrovskin ja Kostiantynivkan ohella, ja molemmat osapuolet keskittävät alueelle rajusti resurssejaan

Länsimaisten sotilasasiantuntijoiden arvioita

Länsimaiset sotilasasiantuntijat ja ajatushautomot seuraavat tilannetta erittäin tarkasti. Heidän analyysinsä avaavat sitä, miksi Venäjä käyttää uusia asioita juuri nyt ja mitä rintamalla oikeasti tapahtuu Ukraine Hits Russia's Strike Systems As Moscow Keeps The ....

Erityisesti Institute for the Study of War (ISW) ja eurooppalaiset puolustusinstituutit nostavat esiin kaksi pääasiallista huolta:

Suihkumoottoridroonit: "Halpoja risteilyohjuksia"

• Taloudellinen kulutussota: Wienissä vaikuttava sotilasanalysti Franz-Stefan Gady toteaa New York Timesin haastattelussa, että Venäjän uudet Geran-4 ja Geran-5 -suihkumoottoridroonit toimivat käytännössä kuin halvat risteilyohjukset Russia is deploying a new generation of jet-powered drones .... Niiden tarkoituksena on pakottaa Ukraina laukaisemaan kalliita ja harvinaisia länsimaisia ilmapuolustusohjuksia Ukraine Hits Russia's Strike Systems As Moscow Keeps The ....

• Torjuntaprosentit laskussa: Asiantuntijat kiinnittävät huomiota tilastoihin Alexa Spatium: Ukraine's Jet Interceptor vs the Jet Shahed. Kun Ukraina torjui aiemmin jopa 95–98 % vanhoista potkuridrooneista, suihkumoottoriversioiden kohdalla torjuntaprosentti on pudonnut alimmillaan noin 60–79 prosenttiin Alexa Spatium: Ukraine's Jet Interceptor vs the Jet Shahed. Yli 500 km/h kiitävät laitteet ovat liian nopeita Ukrainan suosituille liikkuville ilmatorjuntaryhmille (kuten lava-autojen konekivääreille) Russia is deploying a new generation of jet-powered drones ....

• Kissa ja hiiri -leikki: Hudson-instituutin tutkija Can Kasapoğlu kuvailee tilannetta jatkuvaksi kilpajuoksuksi Ukraine Hits Russia's Strike Systems As Moscow Keeps The .... Ukraina yrittää parhaillaan vastata uhkaan ottamalla kiireen vilkkua käyttöön omia suihkumoottorikäyttöisiä torjuntadroonejaan (kuten vastikään esitelty Alexa Spatium) Alexa Spatium: Ukraine's Jet Interceptor vs the Jet Shahed.

⚔️ Dobropilljan tilanne: Venäjän raskaat tappiot

• Panssarikolonnat tuhoutuvat: Toisin kuin venäläiset sotabloggaajat väittävät, ISW raportoi, että Venäjän suuret panssaroidut hyökkäykset Dobropilljan suunnalla ovat olleet pääosin epäonnistuneita ja erittäin kalliita. Venäjä lähettää säännöllisesti 10–15 panssarivaunun ja miehistönkuljetusvaunun kolonnia kohti Ukrainan linjoja, mutta usein vain yksi tai kaksi vaunua pääsee edes lähelle tavoitetta ennen kuin ne tuhotaan Russia is sending columns of armored vehicles to Dobropillya ....

• Miksi Venäjä silti puskee päälle? ISW:n analyytikoiden mukaan Dobropillja on Venäjän johdolle paitsi sotilaallinen, myös suuri symbolinen prioriteetti. He yrittävät kiertää Ukrainan vahvasti linnoitetut puolustusasemat lounaan puolelta Russia is sending columns of armored vehicles to Dobropillya .... Koska Venäjä haluaa osoittaa olevansa voitolla ennen Trumpin neuvottelijoiden varsinaisia tapaamisia, se on valmis sietämään jopa pataljoonan kokoisia miehistö- ja kalustotappioita päivittäin Ukraine Hits Russia's Strike Systems As Moscow Keeps The ....

• Ukrainan taktiset onnistumiset: Asiantuntijat huomauttavat, että itärintaman tilanne on laajassa kuvassa staattinen Ukraine Hits Russia's Strike Systems As Moscow Keeps The .... Ukraina on jopa onnistunut tekemään pieniä paikallisia vastahyökkäyksiä ja siirtämään rintamalinjaa hieman eteenpäin Dobropilljan taktisella alueella, mikä sotii suoraan Kremlin "suuri voitto" -tarinaa vastaan Russia is sending columns of armored vehicles to Dobropillya ....

Polttoainesodan globaalit vaikutukset

• Venäjän jalostamot pinteessä: Samalla kun Venäjä iskee drooneilla, asiantuntijat (kuten energiakysymyksiä Fortune-lehdelle analysoinut Alan Brew) huomauttavat Ukrainan tehneen pahaa jälkeä Venäjän öljynjalostamoille. Venäjän ilmapuolustus on kulunut niin pahasti, ettei se pysty enää suojaamaan omia isoja energialaitoksiaan kunnolla The overlooked Russia-Ukraine war grows its outsized impact .... Tämä on johtanut polttoainepulaan Venäjällä ja nostanut maailmalla esimerkiksi dieselin hintaa ennätyskorkealle The overlooked Russia-Ukraine war grows its outsized impact ....

Länsimaisten asiantuntijoiden mukaan Venäjän raju droonien ja jalkaväen vyörytys on siis suoraa poliittista painostusta, jolla pyritään luomaan kuva Venäjän ylivoimasta juuri kun Yhdysvallat yrittää käynnistää rauhanneuvotteluja Putin shows no sign of halting strikes during U.S. envoys' Kyiv ....

Ukrainan sodan 1655. päivä

 

Ukrainan sodan tämän päivän uutisoinnin keskiössä ovat Venäjän poikkeuksellinen ja raju lennokki-isku Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) päämajaan Kiovassa, ilmatorjunnan kriittinen tilanne sekä Yhdysvaltain käynnistämä uusi diplomaattinen pyrkimys rauhanneuvottelujen avaamiseksi. Sodan uutisointi heijastaa viidettä vuottaan käyvän konfliktin eskaloituneen raa'aksi ilmasodaksi, jossa iskuja tehdään yhä enemmän myös päiväsaikaan.

Tässä on analyysi tämän päivän (4. syyskuuta 2026) keskeisimmistä uutisaiheista ja niiden merkityksestä:

1. Raju isku SBU:n päämajaan Kiovan sydämessä

Uutistoimistot, kuten Reuters ja The New York Times, raportoivat laajasti Venäjän tekemästä lennokki-iskusta Ukrainan kotimaisen turvallisuuspalvelun (SBU) päärakennukseen Kiovan historiallisessa keskustassa.

• Kohde: Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti, että isku oli tarkennettu suoraan SBU:n virkaatekevän johtajan Oleksandr Pokladin työhuoneeseen. Poklad ei loukkaantunut, mutta iskussa haavoittui ainakin 12 ihmistä.

• Merkitys: SBU on vastannut monista Ukrainan rohkeimmista iskuista Venäjän maaperällä ja huoltoreiteillä. Isku suoraan sen päämajaan keskellä päivää on Venäjältä symbolisesti ja taktisesti merkittävä eskalaatio. Se osoittaa, että mikään paikka Kiovassa ei ole tällä hetkellä täysin suojassa.

2. Tehostunut ilmasota ja lennokkitekniikan kehitys

Ilmasota on uutisten mukaan saavuttanut uuden, kuluttavan tason. Al Jazeera uutisoi Venäjän käyttävän yhä enemmän suihkumoottorilla toimivia lennokkeja, jotka kykenevät ohittamaan Ukrainan ilmapuolustusta aiempaa tehokkaammin.

• Venäjä laukaisi viimeisimmän vuorokauden aikana yli 120 lennokkia ja ohjuksia eri puolelle Ukrainaa. Vaikka Ukraina torjui valtaosan, iskut aiheuttivat tuhoja myös Odessassa ja Dniprossa.

• Samaan aikaan uutisoidaan Ukrainan vastaiskuista: kaksi Venäjän öljynjalostamoa on joutunut keskeyttämään toimintansa Ukrainan lennokki-iskujen seurauksena, ja Ukraina pyrkii luomaan painetta sulkeakseen Venäjän ilmatilan kansainvälisiltä lentoyhtiöiltä.

3. Diplomaattiset peliliikkeet: Trumpin lähettiläät matkalla

Sodan uutisointia sävyttää vahva diplomaattinen jännite. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityisedustajat Steve Witkoff ja Jared Kushner ovat aloittamassa pikaisen matkan Moskovaan ja Kiovaan yrittääkseen käynnistää kuukausia kuolleessa pisteessä olleet rauhanneuvottelut uudelleen.

• Ukrainan reaktio: Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha totesi uutisissa, että Venäjän isku Kiovan keskustaan juuri neuvottelujen alla paljastaa Moskovan todellisen haluttomuuden diplomatiaan. Zelenskyi puolestaan painotti USA:n sitoutumisen tärkeyttä, mutta vaati Venäjää keskeyttämään ilmaiskuja vierailujen ajaksi.

• Konteksti: Rauhanyrittelyä varjostaa kansainvälinen tilanne, sillä Yhdysvaltojen huomiota on vienyt aiemmin tänä vuonna alkanut konflikti Iranin kanssa.

4. Rintamatilanne ja sotaväsymys

Uutisoinnissa toistuu analyysi siitä, että maasota on laajalti lukkiutunut kuluttavaksi asemasodaksi. Ukrainan asevoimien julkaisemat arviot kertovat Venäjän kärsineen pelkästään viime kuussa yli 42 000 miehen tappiot, mutta Venäjä jatkaa silti hidasta ja raskasta painostustaan. Ukrainaa puolestaan painaa huoli puolustusbudjetin riittävyydestä ja ammuksista, minkä vuoksi maa pyytää Euroopan unionilta hätärahoitusta.

Yhteenveto tämän päivän uutiskuvasta

Tämän päivän uutisointi piirtää kuvan sodasta, jossa diplomatia ja raju eskalaatio iskevät yhteen. Samalla kun uudet neuvotteluyrittäjät pakkaavat laukkujaan, Kiovan taivaalla nousee musta savu SBU:n päämajalta. Uutisvirta osoittaa molempien osapuolten hakevan maksimaalista iskukykyä itään asettuvien rintamalinjojen ulkopuolella – Venäjä kaupunkien infrastruktuuriin ja hallintoon, Ukraina taas Venäjän talouden ytimeen eli energiasektoriin.

Ukrainan sota 1654 päivä

1. Leipzigin lentokentän droonisabotaasi ja kytkökset Suomeen

• Suora DNA-osuma Suomessa: Saksan Leipzigin lentokentältä elokuun alussa löytyneen, räjähdelastissa olleen droonin tutkinnassa on paljastunut suora kytkös Suomeen. Rikospaikalta löytyneen DNA-näytteen vertailu eurooppalaisiin tietokantoihin tuotti osumia Suomessa ja Liettuassa. Epäiltynä on kaksi henkilöä, joista toinen on Valko-Venäjältä kotoisin oleva mies.

• Kansainvälinen kriisi ja diplomaattiset vastatoimet: Saksan sisäministeri Alexander Dobrindtin mukaan droonin rakenne ja räjähdysaineet viittaavat suoraan Venäjän valtioon. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui iskuyritystä "uudeksi eskalaatioksi Euroopan maaperällä". Saksa sulkee Venäjän Bonnin-konsulaatin, ja Suomi, Britannia sekä Ruotsi ovat kutsuneet Venäjän edustajat virallisiin puhutteluihin. Venäjä ja presidentti Vladimir Putin kiistävät syytökset.

• Kulttuurikeskukset suljetaan: Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti vastatoimena, että Venäjä sulkee maassa toimivat Saksan Goethe-instituutit Moskovassa, Pietarissa ja Jekaterinburgissa.

• Uhka-arvio Suomelle: Ulkoministeri Elina Valtonen on antanut Venäjän toiminnasta pahaenteisen lausunnon. Asiantuntija Jukka Savolainen varoittaa, että seuraava isku voi tapahtua missä tahansa, eikä vastaavia sabotaasidrooneja suomalaisilla lentokentillä voida sulkea pois. Äskettäin Porvoon edustalta löytynyt drooni on alustavissa tutkimuksissa todettu venäläiseksi.

2. Venäjän laajempi hybridisota Euroopassa

• Satoja sabotaaseja kiihtyvällä tahdilla: Kansainvälinen terrorismintorjunnan keskus ICCT on vahvistanut 189 Venäjän järjestämää iskua tai sabotaasia Euroopassa helmikuun 2022 jälkeen. Todellisen määrän arvioidaan olevan kymmeniä kertoja suurempi. Iskut painottuvat eniten Puolaan ja Saksaan.

• Kohdistetut salamurhasuunnitelmat: Venäjän hybridi-iskut ovat saaneet uuden, vaarallisen ulottuvuuden. Salamurhasuunnitelmat kohdistuvat nyt entistä enemmän kohdemaiden omiin kansalaisiin, kuten Ukrainalle aseita ja puolustusteknologiaa toimittavien eurooppalaisten yritysten toimitusjohtajiin. Lisäksi Tanskan tiedustelu (PET) varoitti hyvin konkreettisista sabotaasivalmisteluista maan puolustusteollisuutta vastaan.

3. "Ilmatilan sulkukampanja" ja iskut Venäjän talouteen

• Moskovan lentokentät lamaantuneet: Presidentti Zelenskyi kehotti viikko sitten kansainvälisiä yhtiöitä välttämään Venäjän ilmatilaa ukrainalaisten drooni-iskujen vuoksi. Kampanja on tuottanut tulosta: keskiviikkona Moskovan Šeremetjevon kentällä peruttiin 21 lentoa ja Vnukovossa 22 lentoa, minkä lisäksi sadat lennot viivästyivät. Muun muassa Turkish Airlines ja Flydubai ovat alkaneet perua lentojaan.

• Laajat lennokki-iskut: Venäjän ilmatilassa raportoitiin ammutun alas peräti 94 ukrainalaista droonia yhden yön aikana. Ukraina iski onnistuneesti muun muassa Sotšin satamaan sekä kohteisiin Moskovan alueella.

• Öljyntuotannon romahdus ja talousahdinko: Kreml on joutunut leikkaamaan merkittävästi vuosien 2026–2029 öljy- ja polttoaine-ennusteitaan Ukrainan jatkuvien jalostamo- ja infrastruktuuri-iskujen vuoksi. Venäjän raakaöljyntuotanto putoaa alimmilleen 17 vuoteen. Venäjän keskuspankki maalaa synkän riskiarvion, jossa maata uhkaa pisin taantuma 30 vuoteen.

• Valtionmedian suojelu: Iskujen pelossa Venäjän viranomaiset ovat lisänneet huomattavasti valtion television johtajien ja uutisjuontajien turvatoimia. Henkivartijat seuraavat juontajia jatkuvasti, mikä tuo mukanaan myös sisäisen valvonnan.

4. Rintamatilanne ja Putinin valheet

• ISW paljasti vääristellyt luvut: Vladimir Putin väitti itsevarmasti Venäjän olevan voittamassa ja vallanneen elokuussa 270 neliökilometriä Ukrainasta. Sotatieteellinen ajatushautomo ISW todisti Putinin väitteet täysin vääriksi ja irrallisiksi todellisuudesta.

• Heikoin sotakesä: Todellisuudessa Venäjä kykeni valtaamaan elokuussa vain noin 90 neliökilometriä (verrattuna 505 neliökilometriin elokuussa 2025). Kyseessä on asiantuntijoiden mukaan Venäjän heikoin kesä koko täysimittaisen sodan aikana. Putin väläytti foorumissa myös mahdollisuutta rauhansopimukseen, minkä arvioidaan olevan osa Kremlin psykologista informaatiosotaa ennen todellisia neuvotteluja.

5. Ukrainan sisäinen tilanne ja jatkuva ilmasota

• Sähköverkko murenee: Ukrainan energiainfrastruktuuri on vaurioitunut Venäjän iskuissa 13 eri alueella. Odessassa yli 350 000 perhettä on ilman sähköä sähkölaitosten tuhouduttua. Kiovaa on pommitettu drooneilla jo kahdeksan päivää putkeen. Ukrainaa horjuttaa tällä hetkellä myös sen oma virhe ammusvarastojen sijoittelussa.

• Ukrainan turvallisuuspalvelut ampuivat toisiaan: Kiovassa tutkitaan poikkeuksellista välikohtausta, jossa Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) ja sotilastiedustelun (HUR) joukot ajautuivat keskenään taisteluun ja ammuskeluun. Taustalla oli Venäjän FSB:n juoni. Ampumisessa loukkaantui kolme HUR-sotilasta, ja presidentti Zelenskyi on määrännyt molemmat haarat selvittämään tapahtumat julkisesti.

• Korruptiotutkinnat laajenevat: Presidentinkanslian entinen varajohtaja Iryna Mudra on vangittu rahanpesuepäilyistä. Vaikka korruptio puhuttaa, asiantuntijoiden mukaan avoimet tutkinnat osoittavat Ukrainan oikeusvaltion lujuutta autoritaariseen Venäjään verrattuna.

6. Kansainvälinen dynamiikka ja Itämeren alue

• Laivatakavarikko Huippuvuorilla: Norjan viranomaiset takavarikoivat venäläisen Professor Moltšanov -tutkimusaluksen (rakennettu alun perin Turussa). Taustalla on ukrainalaisen Naftogazin 4,22 miljardin dollarin korvausvaatimus Krimin miehityksen ajalta. Venäjän ulkoministeriö raivostui ja kutsui toimintaa "merirosvoudeksi", ja Putin nimitti sitä "valtioterrorismiumiksi". Alusta on tiettävästi käytetty Venäjän hybriditoimijoiden kuljetuksiin.

• Itämeren turvaaminen: Puolan valvontalentokone aloittaa Suomen merialueiden valvonnan tukemisen. Ruotsissa puolestaan perustellaan neljän suuren sotalaivan jättihankintaa Ranskasta sillä, että laivoja tarvitaan pitämään merireitit auki, "etteivät suomalaiset näe nälkää sodassa".

• Ammuskauppaskandaalit ja onnistumiset: Viron puolustusministeri joutui eroamaan, kun Viro maksoi miljoonia euroja Ukrainalle tarkoitetuista tykistöammuksista italialais-intialaiselle pöytälaatikkoyhtiölle saamatta ammukstakaan. Samaan aikaan suomalainen Marine Alutech teki 25,2 miljoonan euron Jurmo-NG-venekaupat Suomen merivoimille, ja saksalaislähteiden mukaan se on voittamassa myös Saksan taisteluvenekilpailutuksen.

• Intian rauhanvälitys: Kiovassa vieraillut Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar vahvisti Intian olevan valmis viralliseksi välittäjäksi Ukrainan sodan lopettamiseksi.

1. Suorat lentoperuutukset ja viivästykset Moskovan solmukohdissa

• Kansainvälisten yhtiöiden vetäytyminen: Useat merkittävät ulkomaiset lentoyhtiöt, jotka ovat jatkaneet lentoja Venäjälle vuoden 2022 pakotteiden jälkeen, ovat alkaneet perua vuorojaan turvallisuussyistä. Peruutuksia ovat tehneet muun muassa Turkish Airlines, Pegasus Airlines (Turkki), flydubai (Arabiemiraatit), Kuwait Airways sekä egyptiläinen Nesma Airlines.

• Sadoittain häiriintyneitä lentoja: Moskovan pääkentillä otettiin käyttöön poikkeustilan ilmatilarajoituksia (ns. "Kovro"- eli Matto-suunnitelma) drooniuhkien takia. Tästä seurasi pelkästään yhtenä vuorokautena Šeremetjevon kentällä 21 peruutusta ja 235 viivästystä sekä Vnukovossa 22 peruutusta ja 94 viivästystä. Riipumattomien arvioiden mukaan kansainvälisten lentoyhtiöiden peruutusten määrä nousi välittömästi Zelenskyin varoituksen jälkeen.

2. Globaalit reititysmuutokset ja taloudelliset kerrannaisvaikutukset

• Aasian ja Euroopan väliset lennot: Länsimaiset lentoyhtiöt ovat kiertäneet Venäjän ilmatilaa jo pitkään, mutta nyt paine kohdistuu niihin aasialaisiin ja Lähi-idän yhtiöihin (kuten kiinalaiset ja arabialaiset yhtiöt), jotka ovat tähän asti hyödyntäneet Venäjän ilmatilaa lyhyempinä reitteinä. Venäjän ilmatilan epävarmuus pakottaa yhtiöitä siirtämään lentoja Kaukasuksen korridoriin (kuten Azerbaidžanin ilmatilaan), mikä pidentää lentoaikoja ja lisää polttoainekustannuksia.

• Kustannusten nousu matkustajille: Pidemmät kiertoreitit ja kohonneet vakuutusmaksut siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin. Lentoyhtiöt joutuvat asettamaan uusia polttoainelisiä (fuel surcharges) kompensoidakseen satojen tuhansien dollarien lisäkustannuksia lentotuntia kohden.

3. Venäjän sisäisen logistiikan halvaantuminen

• Koska Venäjä kattaa 11 aikavyöhykettä, lentoliikenne on maan sisäiselle logistiikalle ja taloudelle elintärkeää. Rajoitukset ovat iskeneet laajasti myös rahtiliikenteeseen (cargo), mikä vaikeuttaa tavaroiden ja komponenttien kuljetuksia Venäjän sisällä ja katkoo toimitusketjuja.

• Moskovan lisäksi lentorajoituksia on asetettu laajasti muun muassa Sotšin, Pietarin (Pulkovo) ja muiden alueiden kentille.

---

Venäjän ilmailuviranomainen Rosaviatsia ja Kreml vakuuttavat virallisesti lentojen olevan turvallisia, mutta Flightradar24-palvelun reaaliaikaiset tiedot ja Aeroflotin osakekurssin syöksy kertovat markkinoiden ja lentoyhtiöiden ottavan Ukrainan drooniuhkan erittäin vakavasti.

Kansainvälisten vakuutusmarkkinoiden asettamat uudet rajoitukset ja ehdot ovat ajaneet lentoyhtiöiden sotariskivakuutukset (hull war insurance) historiallisen tiukkaan solmuun presidentti Zelenskyin annettua suoran varoituksen suoraan vakuutusmarkkinoille. Ukrainan kiihtyvä droonikampanja Venäjän ilmatilassa on muuttanut riskinarvion luonteen täysin.

Vakuutusalan reaktiot ja asetetut rajoitukset jakautuvat seuraaviin merkittäviin muutoksiin:

1. Siirtyminen "omaisuuden menetyksestä" suoraan "ilmatilan epäämiseen" (Airspace Denial)

• Uusi dynaaminen uhkakuva: Kun vuoden 2022 kriisissä vakuutusyhtiöiden suurin korvausriski liittyi Venäjälle jumiin jääneisiin ja takavarikoituihin noin 400 länsimaiseen leasing-koneeseen (arvoltaan yli 10 miljardia dollaria), nyt tilanne on muuttunut. Vakuuttajat arvioivat nyt reaaliaikaista alasammuttavaksi joutumisen riskiä siviili-ilmailussa.

• Tunnistusvirheiden pelko: Sotariskien arvioijat (underwriters) pelkäävät, että kummankaan puolen ilmapuolustusjärjestelmät eivät massiivisen droonitulvan keskellä kykene erottamaan matkustajakoneita reaaliaikaisista sotilaallisista uhista.

2. Sopimusehtojen ja poissulkemisten raju kiristyminen

• Venäjän ja Valko-Venäjän ilmatilan täydellinen epääminen: Ilmailuvakuutusten tilastot osoittavat, että siinä missä Venäjän ilmatilan kattavuudesta perittiin vielä aiemmin korotettua lisämaksua (esim. 0,02 % rungon arvosta), vuonna 2026 Venäjän ja Valko-Venäjän yilennot on virallisesti suljettu kokonaan pois (Excluded) standardeista sotariskivakuutuksista.

• Uusien sopimusten tiukka syyni: Seuraavalla vakuutusten uusimiskierroksella (renewal cycle) vakuutusmeklarit tulevat asettamaan poikkeuksellisen tarkan seulan kaikille sopimusteksteille, jotka koskevat yilennot sallivia alueita. Jos lentoyhtiö aikoo lentää Venäjän kautta, sen on ostettava erillinen, erittäin kallis lisäosa (buy-back), johon vain harvalla yhtiöllä on varaa. [

3. Vaikutukset ei-länsimaisiin lentoyhtiöihin

• Koska eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt ovat vältelleet Venäjää jo vuodesta 2022, uudet rajoitukset iskevät rajuimmin Kiinan, Turkin ja Persianlahden maiden (kuten Emirates, Qatar Airways ja Etihad) lentoyhtiöihin, jotka ovat tähän asti käyttäneet Venäjän ilmatilaa säästääkseen aikaa ja polttoainetta.

• Kansainväliset vakuutusjätit (kuten Lloyd’s of London, AIG ja Swiss Re) painostavat nyt näitä yhtiöitä muuttamaan reittejään uhkaamalla vetää vakuutusturvan pois välittömästi, jos koneet lentävät riskialueiksi luokiteltujen Moskovan tai Etelä-Venäjän ilmatilojen kautta.

4. Myös matkustajavakuutukset evätään länsimaissa

• Täydellinen vastuunrajoitus siviileille: Länsimaiset kuluttajavakuutusyhtiöt (kuten suomalaiset LähiTapiola ja Fennia) ovat päivittäneet ehtonsa niin, että matkustajavakuutukset eivät korvaa mitään sodasta tai aseellisesta selkkauksesta aiheutuvia vahinkoja tai matkan peruuntumisia Venäjän alueella. Venäjän matkoille on nykyään käytännössä pakko ostaa vakuutusturva venäläisiltä paikallisilta yhtiöiltä (kuten Solidarity), jotta viisumin saa myönnettyä.

---

Vakuutusmarkkinoiden koveneminen toimii tehokkaampana "ilmatilan sulkijana" kuin viralliset hallitusten kiellot, sillä yksikään lentoyhtiö ei riskeeraa satojen miljoonien dollarien arvoisia laivastojaan ilman voimassa olevaa sotariskivakuutusta.

Synkkä arvio Venäjältä

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ff9ade86-f6d9-4f50-9c50-5e5866e6cec1 Venäjän keskuspankki maalaa tuoreessa riskiarviossaan synkän kuvan lähivuosien talousnäkymistä. Keskuspankin arviosta kertoo riippumaton venäläismedia The Moscow Times.

Pahimmassa vaihtoehdossa Venäjää uhkaa pisin taantuma 30 vuoteen, mikäli raakaöljyn hinta romahtaa ja länsimaiden pakotteet kiristyvät entisestään.

Riskiskenaariossa Venäjän bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 3–4 prosenttia vuonna 2027 ja vielä 1,5–2,5 prosenttia vuonna 2028.

Syvimmillään supistuminen voisi olla vuoden 2027 viimeisellä neljänneksellä, jolloin talous kyykkäisi jopa 8–9 prosenttia.

Tanskan tiedustelu paljasti Venäjän salaiset suunnitelmat

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2ea8d194-8b9e-47ca-9d4a-25edc90bd0b9

Venäjä on tehnyt konkreettisia suunnitelmia ja valmisteluja Tanskaan kohdistettavasta sabotaasista, paljastaa Tanskan tiedustelupalvelu PET.

Tanskan vastatiedustelun johtaja Emil Græsholm kertoi asiasta Berlingske-lehdelle keskiviikkona.

– Näemme, että suunnittelu on jo käynnissä. Se on hyvin konkreettista, Græsholm kertoo.

Venäjän kohteita ovat erityisesti puolustusteollisuuden yritykset, joilla on kytköksiä Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen apuun.

Kremliltä sysimusta ennuste

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4127f4af-dfcc-47f4-859d-1d46e2a0ec0c

Kreml on heikentänyt merkittävästi arviotaan Venäjän öljyntuotannosta vuosille 2026–2029. Myös öljytuotteiden vientiennusteita kuluvalle ja ensi vuodelle on ruuvattu tuntuvasti alaspäin.

Uutistoimisto Reutersin näkemän Venäjän talousennusteluonnoksen mukaan syynä ovat Ukrainan kiihtyneet drooni-iskut Venäjän öljynjalostamoihin ja infrastruktuuriin.

Kommentti:Ukrainassa kuohuu – Venäjä voi vain unelmoida tästä

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a062a47a-e5c3-4788-9848-ba4e34647391

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin lähipiiriä ravisteleva korruptioskandaali paisuu.

Uusin kohu liittyy presidentinkanslian entiseen varajohtajaan Iryna Mudraan, joka määrättiin kahden kuukauden tutkintavankeuteen järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä rahanpesuun liittyvien syytteiden vuoksi.

Merivoimille hankitaan iso määrä aluksia – Klassikkoveneelle uusi nimi

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b9730d98-208f-4c08-bcf2-77a3fb3038fe

Puolustusvoimien logistiikkalaitos kertoo tehneensä suomalaisen Marine Alutech Oy Ab:n kanssa sopimuksen Merivoimille hankittavista kahdeksastatoista uuden sukupolven Jurmo-luokan miehistönkuljetusveneestä. Logistiikkalaitoksen mukaan hankinnan kokonaisarvo on 25,2 miljoonaa euroa.

Suomi kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9e95a7aa-ffe6-44ae-8b11-7d1eebbfcc02

Suomi on kutsunut Venäjän suurlähettilään tänään puhutteluun Leipzigin droonitapauksen takia, ulkoministeriöstä vahvistetaan Iltalehdelle.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kertoi asiasta Euroopan unionin (EU) ulkoministerien epävirallisen kokouksen yhteydessä Wicklowissa, Irlannissa. Ministeriö ei toistaiseksi kommentoi sitä, kuka suurlähettilään puhuttelee.

Venäjän suurlähettiläs esitti karulta kalskahtavan ”toiveen” Suomelle

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012249108.html

Venäjän Helsingin-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov kävi keskiviikkona puhuteltavana Suomen ulkoministeriössä.

Aiheena oli ukrainalaisen rahtikoneen läheltä Leipzigin lentokentältä löytynyt räjähteellä varustettu drooni. Saksan viranomaiset syyttävät nyt omien tutkimustensa perusteella Venäjän valtiollisia toimijoita droonin asettamisesta ja hybridisodankäynnistä.

Intia tarjoaa apua – haluaa lopettaa Ukrainan sodan

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012249969.html

Intian ulkoministeri Subrahmanyan Jaishankar on uutistoimisto Reutersin mukaan todennut, että Intia tahtoo auttaa Ukrainan sodan lopettamisessa. Hän on vieraillut torstaina Kiovassa.

Viro osti miljoonilla ammuksia Ukrainalle, eikä saanut yhtäkään – puolustusministeri eroaa

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012248752.html

Virolaislehti Eesti Ekspress paljasti keskiviikkona, että Viro oli tehnyt vuonna 2024 hankintasopimuksen Ukrainalle tarkoitetuista tykistöammuksista intialais­omisteisen, Italiaan rekisteröidyn yrityksen kanssa.

Sekä Italiaan rekisteröity yritys Datasel että sen intialainen omistaja Neco Defence Munitions eivät olleet koskaan aiemmin lehden mukaan tuottaneet yhtäkään ammusta.

Elina Valtoselta pahaenteinen lausunto Venäjästä – asiantuntija: Seuraava isku voi tapahtua missä tahansa

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012246441.html

Hybridiosaamiskeskuksen Jukka Savolaisen mukaan ei voida sulkea pois sitä, että drooneja voisi tupsahtaa suomalaisille lentokentille Leipzigin tapaan.

Saksalaislehti: Toisella Leipzigin drooni-iskun yrityksestä epäillyllä kytkös Suomeen

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012248173.html

Valko-Venäjältä kotoisin olevalla miehellä vaikuttaisi lehden mukaan olevan jonkinlainen kytkös Suomeen. Miehen jäljille päästiin, kun rikospaikalta löytyi dna:ta. Dna-näytteen vertailu eurooppalaisiin tietokantoihin tuotti lehden mukaan osumia Suomessa ja Liettuassa.

Zelenskyi: Venäjän ilmatila käytännössä sulkeutuu – näin Putin vastasi

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012247070.html

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoittanut lento- ja vakuutusyhtiöitä siitä, ettei Venäjän ilmatilaa ole turvallista enää käyttää.

Zelenskyin mukaan ilmatila tulee käytännössä sulkeutumaan Ukrainan iskujen takia.

Saksa syytti Venäjää droonista – Putinilta tyly vastaus

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012246772.html

Maan sisäministerin Alexander Dobrindtin mukaan tapahtumapaikalta tehdyssä tutkinnassa havaittiin, että droonin rakenne, räjähdysaine ja sytytystekniikka viittasivat Venäjän hybridioperaatioihin ja maan hyökkäyssotaan Ukrainassa.

Norja takavarikoi Suomessa rakennetun venäläis­aluksen

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012248653.html

Norjan viranomaiset ovat ottaneet haltuunsa venäläisen aluksen Norjalle kuuluvilla Huippuvuorilla, kertoo Reuters. Uutistoimiston tieto perustuu ukrainalaisen valtio-omisteisen energiayhtiö Naftogazin kertomaan.

Alus on nimeltään Professor Moltshanov. Naftogazin mukaan se on Venäjän omistuksessa ja sitä käytetään kaupallisiin tutkimusmatkaristeilyihin muun muassa Norjalle kuuluville Huippuvuorille.

Puolalta tukea Suomen merialueiden valvontaan – Rajavartiosto: Ei johdu turvallisuus­tilanteesta

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012247936.html

Puolan rajavartioston Let L-410 -valvontalentokone alkaa tukea Suomen ja Pohjoisen Itämeren merialueiden valvontaa.

Kone aloittaa Rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan lennot syyskuun alussa. Ne jatkuvat lokakuun loppuun.

Ruotsalais­tutkija: Ruotsin miljardilaivoja tarvitaan, etteivät suomalaiset näe nälkää sodassa

https://www.hs.fi/suomi/art-2000012247389.html

Ruotsissa väitellään, kuinka viisasta oli ostaa suuria sotalaivoja maan laivastolle. Ruotsi allekirjoitti maanantaina sopimuksen neljän 122-metrisen ja uppoumaltaan 4 500 tonnin sotalaivan ostamisesta Ranskasta.

Ulkoministeri: Intia valmis auttamaan Ukrainan sodan lopettamisessa

https://www.hs.fi/maailma/art-2000012249897.html

Intia on valmis auttamaan Ukrainan sodan lopettamisessa, sanoi Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa torstaina vieraileva Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar Reutersin mukaan.

Ukrainaa horjuttaa nyt neljä asiaa, joista yksi on sen oma virhe ammus­­varastojen sijoittelussa

https://www.hs.fi/maailma/art-2000012246698.html

Ukrainalaiset ovat eläneet viime päivät lähes jatkuvassa ilmahälytyssireenien ulvonnassa. Ukrainalaisen varoitussovelluksen mukaan Kiovassa hälytyksiä on tullut jopa tunnin välein.

Media: Saksa saattaa ostaa taistelu­veneitä Suomesta

https://www.hs.fi/suomi/art-2000012249448.html

Saksalainen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraava uutissivusto Hartpunkt kertoo, että Saksassa olisi päädytty ostamaan suomalaisia taisteluveneitä. Sivuston mukaan käynnissä olleen kilpailutuksen olisi voittanut suomalainen Marine Alutech.

Ukrainan energiainfrastruktuuri vaurioitui Venäjän hyökkäyksessä, kertoo pääministeri

https://yle.fi/a/74-20010573

Yli 350 000 perhettä on ilman sähköä Odessassa, ukrainalainen energiayhtiö (DTEK) kertoi keskiviikkona. Venäjä iski keskiviikkona Odessan alueen tärkeimpiin sähkölaitoksiin.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona, että Saksan Leipzigissä tapahtunut drooni-iskun yritys merkitsee uutta eskalaatiota eli tilanteen huononemista Euroopan maaperällä. Saksa syyttää Venäjää droonista.

Ainakin 12 ihmistä kuoli Venäjän iskuissa Kiovan alueelle maanantain ja tiistain välisenä yönä.

Ukraina on alkanut tehdä drooni-iskuja monien elektroniikkayhtiöiden ja muiden yritysten varastoihin Venäjällä.

Tutkija: Venäjä voi tehdä tästä poliittisen kysymyksen – tämä tiedetään venäläisaluksen takavarikosta

https://yle.fi/a/74-20244344

Norjalaisen tutkijan mukaan itä ja länsi tulkitsevat Huippuvuorilla tapahtunutta laivatakavarikkoa hyvin eri näkökulmista.

Norjan viranomaiset takavarikoivat venäläisen Professor Moltšanov -nimisen laivan keskiviikkona Barentsburgin satamassa Huippuvuorilla.

Britannia kutsui Venäjän edustajan puhutteluun Saksan drooni-iskun yrityksen vuoksi

https://yle.fi/a/74-20244480

Britannian ulkoministeriö kutsui torstaina Venäjän korkeimman diplomaatin puhutteluun tuomitakseen drooni-iskun yrityksen Leipzigin lentokentällä.

Useat EU-maat kutsuivat keskiviikkona Venäjän lähettiläitä puhutteluun ja keskustelivat uusista pakotteista.

Kyiv Post: Useat lentoyhtiöt peruvat lentojaan Venäjälle Ukrainan varoituksen jälkeen

https://yle.fi/a/74-20244383

Kyiv Postin keräämien tietojen perusteella Šeremetjevon kansainvälisellä lentoasemalla Moskovassa peruttiin keskiviikkona yli 20 lentoa. Muun muassa turkkilaiset Pegasus Airlines ja Turkish Airlines, Arabiemiraattien Flydubai ja Kuwait Airways ovat peruneet lentojaan, lehti kertoo.

Eurooppa etsii kuumeisesti keinoja estää Venäjän hybridi-iskuja – asiantuntija: ”Olemme aina vähän jäljessä”

https://yle.fi/a/74-20244320

Saksassa keskustellaan nyt kiivaasti siitä, miten räjähdedroonit ovat päässeet niinkin herkkään paikkaan kuin lentokentälle. Saksa syyttää Venäjää räjähdedrooneista, jotka löytyivät elokuussa Leipzigin lentokentältä.

Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo sanoi Ylen aamussa, että droonit ovat olleet kiitotiellä ja uhanneet ihmishenkiä nykyaikaisen lentokentän turvatoimista huolimatta.

Venäjä tekee sabotaaseja kiihtyvällä tahdilla

https://yle.fi/a/74-20242758

Elokuun alussa Leipzigin ja Hallen lentokentältä löydettiin räjähdelastissa ollut drooni läheltä ukrainalaista rahtikonetta. Saksalaisten tiedustelutietojen mukaan tapaukseen osallistuneet henkilöt toimivat Venäjän valtion puolesta.

Kallas: EU-ministerit tukevat venäläisturistien tiukempia viisumirajoituksia

https://yle.fi/a/74-20244293

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi keskiviikkona, että osa EU-maiden ulkoministereistä tukee EU:n viisumikiellon asettamista venäläisille entisille taistelijoille sekä tiukempien viisumirajoitusten käyttöönottoa venäläisille turisteille.

Rutte: ”Todisteet ovat selvät” – tämä tiedetään nyt Leipzigin drooni-iskuyrityksen vaikutuksista

https://yle.fi/a/74-20244190

Saksa syyttää Venäjää hybridi­hyökkäyksestä Leipzigin droonilöytöjen perusteella. Saksa haluaa välttää sotaa, arvioi sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö.

Von der Leyen: Drooni-iskun yritys tarkoittaa uutta eskalaatiota Euroopan maaperällä

https://yle.fi/a/74-20244236

Leipzigissä tapahtunut drooni-iskun yritys merkitsee uutta eskalaatiota eli tilanteen huononemista Euroopan maaperällä, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona.

ISW paljasti Putinin valheet – "Irrallaan kaikesta"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/isw-paljasti-putinin-valheet-irrallaan-kaikesta/9387510

Venäjän presidentti Vladimir Putin väitti tiistaina Venäjän olevan voittamassa Ukrainassa käymänsä hyökkäyssodan. Putin perusteli näkemystään muun muassa esittämällä poikkeuksellisen yksityiskohtaisia väitteitä joukkojensa menestyksestä rintamalla.

Ukraina varoitti lentoyhtiöitä iskuista: Moskovan kentät hiljentyneet

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ukraina-varoitti-lentoyhtioita-iskuista-moskovan-kentat-hiljentyneet/9387518

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti kansainvälisiä lentoyhtiöitä keskeyttämään lennot Moskovan lentokentille.

Zelenskyi varoitti lentoyhtiöitä kuun ensimmäinen päivä siitä, että lentoasemia tulee olemaan suljettuna ukrainalaisten drooni-iskujen vuoksi

Putin väläytti rauhansopimuksen mahdollisuutta

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/putin-valaytti-rauhansopimuksen-mahdollisuutta/9387376

Venäjän presidentti Vladimir Putin on maininnut mahdollisuuden rauhansopimuksen syntymiseen ja Ukrainan sodan päättymiseen. Putin puhui Venäjällä järjestetyssä talousfoorumissa. 

Norja takavarikoi venäläisaluksen – Venäjä raivostui

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/norja-takavarikoi-venalaisaluksen-venaja-raivostui/9387334

Venäjä reagoi tapaukseen torstaiaamuna voimakkaasti. Maan ulkoministeriö kutsui takavarikkoa merirosvoudeksi, kertoi valtiollinen uutistoimisto Tass.