Mitä
tiedotusvälineet kertoivat tänään ukrainan sodasta?
Tiedotusvälineiden
pääuutinen tänään tiistaina 17.
marraskuuta 2026
on Ukrainan
massiivinen ohjus- ja droonihyökkäys, joka vaurioitti vakavasti
Krimin niemimaan Venäjään yhdistävää Kertšinsalmen siltaa.
Iskun seurauksena osa sillan maantiekannesta romahti ja liikenne
sillalla on katkaistu kokonaan.
Päivän
keskeisimmät uutistapahtumat jakautuvat sotatoimiin ja
diplomatiaan:
Iskut
Krimin sillalle ja Venäjälle
Kertšinsalmen
sillan romahdus.
Ukrainan asevoimat ja turvallisuuspalvelu SBU iskivät viime yönä
sillan rakenteisiin drooneilla sekä kotimaisilla Neptun- ja
Flamingo-risteilyohjuksilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin
mukaan kyseessä oli viikkoja kestäneen, seitsemänvaiheisen
operaation huipennus.
Venäjän
hätäkokous.
Venäjän hallitus kokoontui tänään hätäkokoukseen siltaiskun
vuoksi. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vakuutti sillan
rakennettavan uudelleen entistä paremmaksi, ja Venäjän
tutkintakomitea on aloittanut tapauksesta rikostutkinnan.
Ennätyksellinen
droonihyökkäys.
Siltaiskun lisäksi Ukraina laukaisi Venäjän puolelle yli 1 400
droonia. Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin mukaan pelkästään
pääkaupungin aluetta kohti lensi noin 800 droonia, joista yli 320
pudotettiin kaupungin lähistöllä.
Venäjän
kostoiskut Ukrainaan
Sillat
vaurioituivat Kiovassa.
Venäjä vastasi tekemällä laajan ohjus- ja drooni-iskun Ukrainan
infrastruktuuriin. Pääkaupunki Kiovassa ballistiset ohjukset
osuivat kahteen keskeiseen Dneprjoen ylittävään siltaan, minkä
lisäksi isku vaurioitti metrojärjestelmää sekä katkaisi veden-
ja lämmönjakelun osassa kaupunkia.
Laajat
sähkökatkot.
Ukrainan varaministeri Artem Nekrasovin mukaan venäläisiskut
energiainfrastruktuuriin aiheuttivat tänään sähkökatkoja
yhteensä yhdeksällä eri alueella, ja tilanne on vaikein
Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla.
Komyšuvahan
uhriluku vahvistui.
Ukrainan viranomaiset ilmoittivat tänään, että marraskuun
alussa Zaporižžjan alueella sijaitsevaan kouluun tehdyn
venäläisiskun raivaustyöt on saatu päätökseen. Lopullinen
kuolonuhrien määrä nousi yli 70:een.
Diplomatia
ja kansainväliset reaktiot
Valmistautuminen
huippukokoukseen.
Sotatoimet kiihtyivät vain kaksi päivää ennen torstaiksi 19.
marraskuuta suunniteltua huippukokousta, jossa Yhdysvaltain
presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja
Kiinan johtaja Xi Jinping tapaavat keskustellakseen muun muassa
sodan päättämisestä.
Stubb
vierailee Berliinissä.
Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb matkusti tänään
Berliiniin tapaamaan Saksan liittokansleri Friedrich Merziä. He
keskustelevat Ukrainan tilanteesta ennen torstaina Berliinissä
järjestettävää "halukkaiden koalition" johtajien
kokousta.
Neuvottelut
jatkuvat.
Ukraina, Yhdysvallat ja Euroopan keskeiset maat kävivät eilen
videoneuvotteluja rauhanprosessin jatkosta. Venäjä on kuitenkin
toistaiseksi torjunut ajatuksen Euroopan maiden ottamisesta mukaan
seuraavalle varsinaiselle neuvottelukierrokselle.
Tänään
tiistaina 17. marraskuuta 2026 sosiaalisessa mediassa (kuten X:ssä
ja Telegramissa) on noussut esille erityisesti Ukrainan
laaja isku Kertšinsalmen sillalle sekä Venäjän vastaiskut Kiovan
siltoihin ja energiainfrastruktuuriin.
Keskeisimmät
sosiaalisessa mediassa ja viranomaiskanavissa jaetut tiedot ja
mediasisällöt ovat seuraavat:
1.
Isku Kertšinsalmen sillalle ja videotuhot
Zelenskyin
julkaisemat tiedot ja video.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi viestipalvelu X:ssä
ja muilla sosiaalisen median tileillään iskusta Krimin niemimaan
ja Venäjän yhdistävälle Kertšinsalmen sillalle. Hän kutsui
operaatiota "ennennäkemättömäksi" ja jakoi
videomateriaalia, jossa ukrainalainen ohjus lähestyy siltaa yöllä.
Operaation
toteutus.
Zelenskyi avasi sosiaalisessa mediassa operaation taustoja ja
kertoi sen olleen viikkoja kestäneen, seitsenvaiheisen operaation
huipentuma. Iskussa hyödynnettiin kotimaisia pitkän kantaman
drooneja, Neptun-ohjuksia sekä Flamingo-täsmäohjuksia.
Kuvat
sillan romahduksesta.
Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) ja asevoimat jakoivat kuvia ja
videoita, joissa näkyy sillan kaaren sekä satojen metrien
pituisen tieosuuden romahtaneen veteen. Krimin Venäjän asettama
kuvernööri Sergei Aksjonov vahvisti Telegramissa sillan
liikenteen keskeyttämisen ja kahden ihmisen kuolleen
drooni-iskuissa.
2.
Kiovan siltojen vauriot ja pormestarin päivitykset
Klitškon
videot paikan päältä.
Kiovan pormestari Vitali Klitško julkaisi Telegramissa viestejä
ja videokuvaa Dneprjoen ylittäviltä Pohjoiselta ja Eteläiseltä
sillalta, joihin Venäjän ballistiset ohjukset osuivat yön
aikana. Videoilla näkyy tielle levinnyttä romua ja vaurioituneita
rakenteita.
Arjen
häiriöt Kiovassa.
Klitško tiedotti kanavillaan, että siltojen sulkeminen aiheutti
vakavia liikenneruuhkia ja iskut katkaisivat veden- ja
lämmönjakelun osassa pääkaupunkia.
3.
Ennätyksellinen drooni-iskujen aalto Venäjälle
Tiedot
massiivisesta droonihyökkäyksestä.
Sekä riippumattomat uutiskanavat (kuten Astra) että Venäjän
viranomaiset raportoivat Telegramissa valtavasta drooni-iskujen
aallosta eri puolille Venäjää. Venäjän puolustusministeriö
väitti torjuneensa yli 1 400 droonia yön aikana.
Tulipalo
öljynjalostamolla.
Riippumaton uutiskanava Astra jakoi tietoja suuresta tulipalosta
Gazprom Neftekhim Salavatin öljynjalostamolla Baškortostanissa,
yli 1 300 kilometrin päässä Ukrainan rajasta, vaikka
paikallisviranomaiset pyrkivät vähättelemään vahinkoja.
Lisäksi Moskovan pormestari Sergei Sobjanin raportoi satojen
droonien lähestyneen pääkaupunkia.
Mikä on rintamatilanne tänään?
Rintamatilanne
tänään tiistaina 17. marraskuuta 2026 on erittäin
kuluttava ja painopiste on siirtynyt voimakkaasti pitkän kantaman
iskuihin,
vaikka maataistelut jatkuvat kiivaina erityisesti Donetskin alueella.
Tuoreimpien
arvioiden (kuten yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute
for the Study of Warin
tilannekatsausten) perusteella rintaman pääsuunnat jakautuvat
seuraavasti:
1.
Donetskin alue ja Ukrainan puolustuslinja (Fortress Belt)
Kiivaimmat
taistelut Dobropilljan suunnalla.
Venäjän päähyökkäysvoimat keskittyvät edelleen Donetskin
alueen länsiosiin. Tuoreiden raporttien mukaan jopa noin 40
prosenttia kaikista koko rintaman taistelukosketuksista on käyty
Dobropilljan suunnalla. Venäjä ei kuitenkaan ole onnistunut
tekemään merkittäviä läpimurtoja.
Painetta
Kostjantynivkaan ja Slovjanskiin.
Ukraina pitää edelleen asemansa ja huoltoyhteytensä
Kostjantynivkassa. Slovjanskin kaakkoispuolella ja Lymanin suunnalla
Venäjä tekee rajallisia hyökkäyksiä ja iskee voimakkaasti
drooneilla Ukrainan huoltolinjoihin.
Dnipropetrovskin
raja-alue.
Ukrainan joukot ovat tehneet aktiivisia vastahyökkäyksiä
Novopavlivkan etelä- ja kaakkoispuolella estääkseen Venäjää
saartamasta Donetskin puolustuslinjaa lounaasta.
2.
Etelärintama (Zaporižžja ja Herson)
Ukrainan
eteneminen Orihivin länsipuolella.
Eteläisellä rintamalla Ukraina on onnistunut työntämään
Venäjän joukkoja taaksepäin Orihivin länsipuolella. Venäjän
tavoitteena alueella on ollut päästä tykistön kantaman päähän
Zaporižžjan kaupungista, mutta Ukrainan vastahyökkäykset ovat
häirinneet suunnitelmia.
Hersonin
suunta rauhallisempi.
Dneprjoen alajuoksulla Hersonin alueella ei ole raportoitu
merkittäviä maataisteluita viimeisen vuorokauden aikana.
3.
Pohjoisrintama (Harkova, Sumy ja Kupjansk)
Paikallisia
etenemisiä Koillis-Ukrainassa.
Ukrainan joukot ovat edenneet viime päivinä hieman sekä Sumyn
että Harkovan kaupunkien koillispuolella.
Taistelut
Oskiljoen varrella.
Venäjä yrittää ylittää Oskiljoen Kupjanskin eteläpuolella
edetäkseen länteen. Venäläislähteiden väitteistä huolimatta
riippumattomat tarkkailijat eivät ole vahvistaneet
venäläisjoukkojen etenemistä joen yli.
4.
Kaukovaikuttaminen ja huoltoreitit
Logistiikan
katkaiseminen.
Rintamalinjojen hitaasta liikkeestä huolimatta molemmat osapuolet
pyrkivät lamauttamaan toistensa huollon. Ukrainan tänään tekemä
isku Kertšinsalmen sillalle vaikeuttaa merkittävästi Venäjän
eteläisen rintaman huoltoa Krimille.
Energiainfrastruktuuri
ja ilmapuolustus.
Venäjä on jatkanut massiivisia ohjus- ja drooni-iskuja Ukrainan
sähköverkkoon aiheuttaen sähkökatkoja yhdeksällä alueella.
Ukraina on puolestaan kertonut Starshield-satelliittiverkon
nopeusrajoitusten vaikeuttavan sen torjuntadroonien toimintaa
venäläisiä iskuja vastaan.
-
Venäjän miehistö- ja kalustotappiot tänään?
Ukrainan
asevoimien pääesikunnan tänään 17. marraskuuta 2026 julkaiseman
arvion mukaan Venäjä
menetti edellisen vuorokauden aikana 1 620 sotilasta.
Koko täysimittaisen hyökkäyssodan aikaiset arvioidut
miehistötappiot ovat nousseet yhteensä noin 1 627 040 sotilaaseen.
Ukrainan
puolustusministeriön
ja pääesikunnan
raportoimat tarkemmat luvut jakautuvat seuraavasti:
|
Kalustoluokka
/ Miehistö
|
Tappiot
edellisen vuorokauden aikana
|
Kokonaistappiot
(24.2.2022 – 17.11.2026)
|
|
Miehistö
(kaatuneet ja haavoittuneet)
|
+1
620
|
~1
627 040
|
|
Operatiivis-taktiset
droonit (UAV)
|
+1
494
|
611
870
|
|
Ajoneuvot
ja polttoainesäiliöautot
|
+521
|
176
451
|
|
Tykistöjärjestelmät
|
+52
|
52
516
|
|
Maassa
liikkuvat robottijärjestelmät
|
+10
|
3
176
|
|
Panssaroidut
taisteluajoneuvot
|
+6
|
25
813
|
|
Raskaat
raketinheittimet (MLRS)
|
+4
|
2
282
|
|
Erikoiskalusto
|
+4
|
4
913
|
|
Taistelupanssarivaunut
|
+2
|
12
482
|
Huomioitavaa
luvuista:
Kyseessä ovat Ukrainan asevoimien ilmoittamat arviot, joita ei voida
riippumattomasti vahvistaa.
Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään
Ukrainalle?
Venäjän
viime yön ja tämän päivän 17. marraskuuta 2026 laajat ohjus- ja
drooni-iskut ovat aiheuttaneet Ukrainassa 14
kuolonuhria ja 78 loukkaantunutta,
vaurioittaneet kriittisiä siltoja Kiovassa sekä katkaisseet sähköt
yhdeksällä alueella.
Ukrainan
viranomaisten ja uutislähteiden, kuten The
Kyiv Independentin
ja Deutsche
Wellen,
mukaan vahingot jakautuvat seuraavasti:
1.
Kiovan sillat, liikenne ja peruspalvelut
Ballistiset
ohjukset osuivat siltoihin.
Venäjä laukaisi yöllä seitsemän ballistista ohjusta Kiovan
keskeisiin Dneprjoen ylittäviin siltoihin, joista neljä osui
Eteläiselle sillalle ja kolme Pohjoiselle sillalle. Molemmat sillat
on jouduttu sulkemaan liikenteeltä vaurioiden vuoksi, mikä
aiheutti vakavia liikenneruuhkia ja katkaisi osittain myös metron
vihreän linjan liikenteen.
Veden-
ja lämmönjakelun katkokset.
Kriittisen infrastruktuurin vaurioituminen katkaisi veden- ja
lämmönjakelun osassa pääkaupunkia.
Tulipalot
ja uhrit Kiovassa.
Iskut sytyttivät tulipaloja neljässä kaupunginosassa, mukaan
lukien varasto- ja liikerakennuksissa. Pelastuslaitoksen mukaan
Kiovassa kuoli kaksi ihmistä ja ainakin yksi loukkaantui vakavasti.
2.
Laajat sähkökatkot yhdeksällä alueella
Sähköverkon
vauriot.
Ukrainan varaministeri Artem Nekrasovin mukaan iskut vaurioittivat
energiainfrastruktuuria yhdeksällä eri alueella. Sähkökatkoja on
Dnipropetrovskin, Donetskin, Zaporižžjan, Mykolajivin, Odessan,
Rivnen, Sumyn, Tšernihivin ja Tšernivtsin alueilla.
Laajat
paikalliset vaikutukset.
Pelkästään Rivnen alueella yli 300 asutuskeskusta jäi ilman
sähköä. Mykolajivin alueella sähköt katkesivat 76
asutuskeskuksesta. Vaikein tilanne on Dnipropetrovskin ja
Zaporižžjan alueilla, joihin Venäjä on iskenyt jatkuvasti viime
viikosta lähtien.
3.
Teollisuuslaitokset ja siviiliuhrit eri puolilla maata
Zaporižžja.
Yhdistetty ohjus- ja drooni-isku osui teollisuuslaitoksiin kolmessa
piirissä tappaen kaksi ihmistä ja haavoittaen 18:aa.
Mykolajiv
ja Odessa.
Mykolajivin kaupungissa iskut kohdistuivat satama- ja
teollisuusinfrastruktuuriin, jolloin kaksi ihmistä kuoli ja kolme
loukkaantui. Odessan alueella vaurioitui energiakohde ja varasto, ja
yksi ihminen haavoittui.
Muu
Ukraina.
Hersonin alueella yksi kuoli ja kolme loukkaantui tykistö- ja
drooni-iskuissa. Kirovohradin alueella isku
elintarviketuotantolaitokseen vaati yhden kuolonuhrin, ja Tšerkasyn
alueella ohjusisku haavoitti kolmea ihmistä.
Ukrainan
presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi The
Kyiv Postin
mukaan käynnistäneensä hätäohjelman liikennevirtojen
uudelleenjärjestämiseksi ja ottaneensa käyttöön Euroopan
komission kanssa sovitun logistiikan hätätuen vaurioiden
korjaamiseksi.
Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut Venäjälle
tänään?
Ukraina
on aiheuttanut Venäjälle tänään tiistaina 17. marraskuuta 2026
merkittäviä
strategisia vahinkoja katkaisemalla Krimin niemimaan ja Venäjän
mantereen yhdistävän Kertšinsalmen sillan
sekä toteuttamalla sodan tähän mennessä suurimman
droonihyökkäyksen syvälle Venäjän selustaan.
Ukrainan
ja Venäjän viranomaisten sekä kansainvälisten uutislähteiden,
kuten Le
Monden
ja CNN:n,
mukaan vahingot jakautuvat seuraavasti:
1.
Kertšinsalmen sillan romahdus ja huoltoyhteyksien katkeaminen
Sillan
keskikaaren ja tieosuuden tuhoutuminen.
Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU ja puolustusministeriö kertoivat,
että sillan keskimmäinen metallikaari ja sen alla kulkeva ajorata
ovat tuhoutuneet täysin. Yli 270 metrin pituinen osuus sillasta on
romahtanut mereen, ja myös rautatieosuus kärsi kriittisiä
vaurioita.
Monivaiheinen
täsmäisku.
Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan isku oli huipentuma
seitsenvaiheiselle operaatiolle, jossa Ukraina tuhosi ensin alueen
ilmapuolustusta, tutkia ja elektronisen sodankäynnin kalustoa.
Lopullisessa iskussa käytettiin Palianytsia- ja Ruta-drooneja,
Neptun-ohjuksia sekä Flamingo-täsmäohjuksia.
Liikenteen
keskeytyminen ja huoltovaikeudet.
Venäjän liikenneministeriö ja Krimin Venäjän asettama
kuvernööri Sergei Aksjonov vahvistivat tieliikenteen keskeytyneen
sillalla. Venäjä joutuu ohjaamaan Krimin sotilaallisen huollon
maayhteyden kautta miehitetyn Etelä-Ukrainan läpi, missä
kuljetukset ovat alttiita Ukrainan iskuille.
2.
Siviiliuhrit miehitetyllä Krimillä
3.
Ennätyksellinen yli 1 400 droonin hyökkäys ja
öljynjalostamovauriot
Hyökkäys
22 eri alueelle.
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti torjuneensa yön aikana 1
441 ukrainalaista droonia 22 eri alueella, mikä ylittää
edellispäivän 1 336 droonin ennätyksen. Pelkästään Moskovan
aluetta kohti lensi pormestari Sergei Sobjaninin mukaan noin 800
droonia.
Iskut
öljy- ja teollisuuskohteisiin.
Laaja drooni-isku kohdistui muun muassa teollisuuskaupunkeihin Ufaan
ja Salavatiin Baškortostanin tasavallassa yli 1 300 kilometrin
päässä Ukrainasta. Alueella sijaitsee useita tärkeitä
öljynjalostamoita, ja Ukraina on viime viikkoina onnistunut
pudottamaan Venäjän öljynjalostuskapasiteettia arviolta noin 30
prosentilla.
Miten
Kertšinsalmen sillan katkeaminen vaikuttaa Venäjän joukkojen
huoltoon Etelä-Ukrainassa
Kertšinsalmen
sillan katkeaminen lamauttaa
Venäjän keskeisen logistiikkavaltimon Krimille ja pakottaa sen
ohjaamaan joukkojensa huollon haavoittuville maareiteille miehitetyn
Etelä-Ukrainan läpi.
Sota-asiantuntijoiden
(kuten Iltalehden
Emil Kastehelmen ja ISW:n)
sekä Ukrainan pääesikunnan mukaan sillan vaurioituminen vaikeuttaa
Venäjän sodankäyntiä etelässä usealla tavalla:
1.
Raskaiden kuljetusten ja rautatielogistiikan häiriintyminen
Huoltovaltimon
katkeaminen.
Kertšinsalmen silta on ollut Venäjän pääreitti polttoaineen,
ampumatarvikkeiden, raskaan kaluston ja täydennysjoukkojen
kuljettamiseksi Krimille sekä sieltä edelleen Hersonin ja
Zaporižžjan rintamille (ns. Dnepr-joukkoryhmittymälle).
Autosillan
tuhoutuminen ja rautatien vauriot.
Maantiesilta on romahtanut yli 200 metrin matkalta, eikä sitä
todennäköisesti saada korjattua sodan aikana. Vaikka rautatiesilta
on yhä pystyssä, myös sen kaari on vaurioitunut, mikä rajoittaa
raskaiden sotilasjunien liikennettä ja altistaa ne uusille
iskuille.
2.
Pakotettu siirtyminen haavoittuville maareiteille
Asovanmeren
valtatie (M-14).
Kun suora yhteys Venäjältä Krimille on poikki, Venäjän on
ohjattava sotilaskuljetuksensa maateitse miehitetyn Etelä-Ukrainan
halki kulkevalle Asovanmeren rannikkovaltatielle (M-14).
Kapeikot
ja Ukrainan iskukyky.
Maareitit Krimille kulkevat kapeiden kannasten, kuten Tšonharin ja
Armjanskin, kautta. Ukraina on viime kuukausina tuhonnut
järjestelmällisesti näiden reittien siltoja (kuten Tšonharin ja
Henitšeskin sillat), ja koko rannikkovaltatie on Ukrainan droonien
ja täsmäohjusten kantaman sisällä.
3.
Kuljetusmatkojen piteneminen ja resurssien kuluminen
Pidemmät
reitit ja viiveet.
Vaihtoehtoisten maareittien ja lauttakuljetusten käyttäminen
pidentää kuljetusmatkoja sadoilla kilometreillä. Tämä kuluttaa
enemmän polttoainetta ja kuljetuskalustoa sekä hidastaa ammusten
ja varaosien saapumista etulinjaan.
Ilmapuolustuksen
ja korjausresurssien sitominen.
Venäjä joutuu sitomaan lisää ilmatorjuntakalustoa ja pioneeri-
sekä rakennusresursseja suojatakseen jäljelle jääviä
huoltoyhteyksiä ja lauttasatamia, mikä on pois rintamajoukkojen
tukemisesta.
Asiantuntijoiden
mukaan sillan katkeaminen ei yksinään johda Krimin välittömään
vapauttamiseen, mutta se heikentää merkittävästi Venäjän kykyä
ylläpitää hyökkäys- ja puolustusoperaatioita Etelä-Ukrainassa
talven lähestyessä.
Miten Venäjän mediassa ja hallinnossa on
reagoitu sillan romahdukseen?
Venäjän
hallinto ja valtiollinen media ovat pyrkineet vähättelemään
Kertšinsalmen sillan vaurioiden laajuutta, salaamaan tiedot
maantiesillan romahduksesta sekä vakuuttamaan, että silta korjataan
"entistäkin paremmaksi".
Kansainvälisten
ja suomalaisten uutislähteiden, kuten The
Moscow Timesin
ja Helsingin
Sanomien,
mukaan Venäjän viralliset lausunnot ja mediaviestintä jakautuvat
seuraaviin linjoihin:
1.
Kremlin vakuuttelut ja jälleenrakennuslupaukset
Peskovin
lausunto.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi valtiolliselle RIA Novosti
-uutistoimistolle ja Izvestija-lehdelle, että presidentti Vladimir
Putin on saanut täyden tilannekatsauksen sillan kunnosta. Peskov
vakuutti, ettei ole epäilystäkään siitä, etteikö siltaa
kunnostettaisi ja siitä tehtäisi "jopa entistä parempi".
Hallituksen
komissio koolle.
Rakentamisesta vastaava varapääministeri Marat Husnullin on
nimitetty johtamaan vaurioiden arviointia ja korjaussuunnitelman
laatimista. Vielä maanantaina Husnullin väitti korjaustöiden jo
alkaneen, mutta tiistain suuremman iskun jälkeen viranomaiset ovat
tyytyneet toteamaan asiantuntijoiden arvioivan vaurioita.
2.
Vaurioiden vähättely ja romahduksen sivuuttaminen
Vaikeneminen
romahduksesta.
Venäjän viranomaiset ja valtiolliset uutistoimistot (kuten Tass)
eivät ole maininneet maantiesillan keskikaaren ja satojen metrien
pituisen tieosuuden romahtamista mereen. Virallisissa tiedotteissa
puhutaan ainoastaan "rakenteellisista vaurioista" ja
liikenteen väliaikaisesta keskeyttämisestä.
Junaliikenteen
ja lauttojen korostaminen.
Valtionmedia uutisoi näyttävästi junaliikenteen palautumisesta
sillalle myöhemmin tiistaina. Krimin Venäjän asettama kuvernööri
Sergei Aksjonov on ohjeistanut matkustajia käyttämään
lauttayhteyksiä sekä maareittiä miehitettyjen alueiden kautta.
3.
Terrorismisyytökset ja iskujen torjunnan korostaminen
Tutkintakomitean
rikostutkinta.
Venäjän tutkintakomitea on avannut iskusta rikostutkinnan ja
luokitellut sen "ukrainalaisten aseellisten ryhmien
terroriteoksi". Viranomaisten mukaan sillalla ei syntynyt
henkilövahinkoja, vaikka Aksjonov vahvisti kahden ihmisen kuolleen
drooni-iskuissa Itä-Krimillä.
Huomion
kääntäminen ilmapuolustukseen ja vastaiskuihin.
Venäjän valtiollinen media on nostanut pääuutisekseen
puolustusministeriön ilmoituksen, jonka mukaan ilmatorjunta pudotti
yön aikana ennätykselliset 1 441 ukrainalaista droonia. Samalla
media on korostanut Venäjän omia "massiivisia kostoiskuja"
Kiovan siltoihin ja Ukrainan energiaverkkoon.
4.
Kriittisemmät äänet venäläisillä Telegram-kanavilla
Sotabloggaajien
huoli.
Vaikka virallinen media vaikenee tuhojen laajuudesta, venäläisillä
sotaa seuraavilla Telegram-kanavilla on levinnyt kuvia ja videoita
katkenneesta sillasta. Osa sotabloggaajista on arvostellut jyrkästi
Kertšinsalmen ilmapuolustuksen epäonnistumista, sillä sillan
suojaamiseen on käytetty poikkeuksellisen paljon resursseja.
Tarkemmin
asejärjestelmistä (kuten Flamingo-risteilyohjuksista ja
Palianytsia-drooneista), joilla Ukraina mursi sillan ilmapuolustuksen
Ukraina
käytti Kertšinsalmen sillan ilmapuolustuksen murtamiseen ja sillan
tuhoamiseen 11
eri kotimaista ohjus- ja droonijärjestelmää,
joista keskeisimmät lopullisessa iskussa olivat FP-5
Flamingo -risteilyohjukset, Palianytsia-suihkudroonit, Ruta-droonit
sekä R-360 Neptun -ohjukset.
Presidentti
Volodymyr Zelenskyin Ukrainska
Pravdalle
ja Euromaidan
Pressille
vahvistamien tietojen mukaan operaatio toteutettiin seitsemässä
vaiheessa useiden viikkojen aikana. Ensimmäisissä vaiheissa Ukraina
lamautti järjestelmällisesti alueen tutkia, elektronisen
sodankäynnin kalustoa ja ilmatorjuntajärjestelmiä, minkä jälkeen
raskaammat asejärjestelmät iskivät itse siltaan.
Keskeisimmät
operaatiossa käytetyt asejärjestelmät jakautuvat tehtäviensä
mukaan seuraavasti:
1.
Raskaat risteilyohjukset (iskivät sillan rautatieosuuteen ja
rakenteisiin)
FP-5
Flamingo -risteilyohjus.
Ukrainalaisen Fire
Point -puolustusteknologiayrityksen
kehittämä suihkumoottorikäyttöinen risteilyohjus on suunniteltu
raskaiden kohteiden tuhoamiseen. Sen kantama on yli 1 000
kilometriä, lentonopeus noin 900 km/h ja taistelukärjen massa
peräti 1 150 kilogrammaa. Ohjus lentää matalalla tutkien
välttämiseksi ja käyttää satelliittiavusteista
inertiasuunnistusta. Zelenskyin mukaan Flamingo-ohjuksen
tietoliikenneyhteys toimi moitteettomasti viimeisiin sekunteihin
asti, mikä mahdollisti tarkan osuman sillan rautatieosuuteen.
R-360
Neptun (ja pidennetyn kantaman Long Neptune).
Alun perin Luch-suunnittelutoimiston
meritorjuntaohjukseksi kehittämä järjestelmä, josta on muokattu
yli 500 kilometrin kantaman maakohteisiin soveltuva versio.
Neptun-ohjuksia käytettiin yhdessä Flamingon ja Rutan kanssa
sillan rautatieosuuden tuhoamiseen.
2.
Suihkumoottorikäyttöiset ohjusdroonit (iskivät tie- ja
rautatieosuuksiin)
Palianytsia-ohjusdrooni.
Kotimainen suihkumoottorilla varustettu pitkän kantaman droonin ja
risteilyohjuksen risteytys, joka on suunniteltu yllättämään
vihollisen ilmapuolustus suurella nopeudellaan. Zelenskyin mukaan
Palianytsia-droonit suoriutuivat erinomaisesti ja iskivät suoraan
Kertšinsalmen sillan maantieosuuteen, joka romahti veteen.
Ruta-drooni.
Kevyt suihkumoottorikäyttöinen hyökkäysdrooni, jota käytettiin
rautatieosuuteen kohdistuneessa yhteisiskussa kuormittamaan
ilmapuolustusta ja tuhoamaan rakenteita.
3.
Muut operaatiossa käytetyt drooni- ja harhautusjärjestelmät
Ilmapuolustuksen
raivaaminen ja harhautus.
Viikkoja kestäneiden alkuvaiheiden aikana sekä lopullisen iskun
suojana Ukraina käytti seitsemää muuta kotimaista järjestelmää:
Dovbush,
Vendetta, Da Vinci, Sichen, MICH 2000, An-197
sekä FP-1.
Näillä drooneilla paikannettiin ja tuhottiin venäläisiä tutkia,
häirintälaitteita ja ilmatorjuntapattereita reitiltä kohti
Kertšinsalmea ennen varsinaisen pääiskun laukaisua.
Miten tilanne vaikuttaa torstaina Kiinassa
järjestettävään rauhantapaamiseen?
Tämän
päivän laajat iskut Kertšinsalmen sillalle ja Kiovaan kiristävät
ilmapiiriä juuri ennen torstaina 19. marraskuuta 2026 Kiinan
Shenzhenissä järjestettävää historiallista kolmikantatapaamista,
johon osallistuvat Yhdysvaltain presidentti Donald
Trump, Venäjän presidentti Vladimir
Putin ja Kiinan presidentti Xi
Jinping.
Kyseessä
ei ole virallinen Ukrainan ja Venäjän välinen rauhanneuvottelu –
sillä Ukrainaa tai Eurooppaa ei ole kutsuttu paikalle – mutta
tämän päivän sotilaalliset iskut vaikuttavat kokoukseen usealla
merkittävällä tavalla: [
1.
Neuvotteluasemien vahvistaminen ennen tapaamista
Ukrainan
viesti suurvalloille.
Tuhoamalla Kertšinsalmen sillan ja toteuttamalla ennätyksellisen
yli 1 400 droonin iskun syvälle Venäjälle Ukraina osoittaa
pystyvänsä edelleen tuottamaan Venäjälle raskaita strategisia
tappioita. Samalla Kiova tekee selväksi, ettei se alistu
suurvaltojen keskenään sopimiin ehtoihin.
Venäjän
kostoiskut.
Venäjän laajat ballistiset ohjusiskut Kiovan siltoihin ja
energiaverkkoon toimivat voimannäyttönä ennen Putinin ja Trumpin
kohtaamista, jotta Putin ei saapuisi neuvottelupöytään heikossa
asemassa.
2.
Kiista kokouksen asialistasta ja Ukrainan roolista
Trump
käänsi kelkkansa asialistan suhteen.
Valkoinen talo viestitti vielä viikonloppuna, että Shenzhenin
tapaamisessa keskitytään ydinaseriisuntaan, kauppasuhteisiin ja
Lähi-idän tilanteeseen, eikä Ukrainan sota olisi esillä.
Maanantaina matkalle lähtiessään Trump
kuitenkin ilmoitti ottavansa Ukrainan sodan esille keskusteluissa
Putinin ja Xin kanssa.
Kiinan
rooli isäntänä.
Kiina on määritellyt tapaamisen tavoitteeksi yleisellä tasolla
"maailmanrauhan turvaamisen" ja suurvaltasuhteiden
vakauttamisen. Asiantuntijoiden mukaan pelkkä Putinin ja Trumpin
tuominen samaan pöytään on jo diplomaattinen voitto Xi
Jinpingille, mutta eskaloituneet sotatoimet tekevät konkreettisen
sovun löytämisestä entistä vaikeampaa.
3.
Kiovan ja Euroopan jyrkkä vastustus "uudelle Jaltalle"
Pelko
etupiirijaosta.
Sekä presidentti Volodymyr
Zelenskyi että Euroopan johtajat ovat varoittaneet, ettei
Ukrainan tulevaisuudesta tai Euroopan turvallisuudesta voi päättää
ilman Ukrainan ja Euroopan osallistumista. Zelenskyi on verrannut
asetelmaa vuoden 1945 Jaltan konferenssiin, jossa suurvallat
jakoivat etupiirejä muiden yli.
Vaatimus
tulitauosta ensin.
Kiova ja sen eurooppalaiset liittolaiset pitävät tällä viikolla
omia puolustus- ja koordinaatiokokouksiaan. Niiden yhteinen linja
on, että ennen mitään neuvotteluja ehdoista on saavutettava
välitön tulitauko – tavoite, josta tämän päivän siltaiskut
ovat entisestään loitontaneet osapuolia.