Ukrainan sodan 1665. päivä

 

Tiedotusvälineet raportoivat tänään Venäjän rajuista drooni-iskuista, jotka ulottuvat jo aivan Naton rajan tuntumaan, sekä Ukrainan rintamalinjan etenemisestä Lymanin alueella. Kansainvälisissä uutisissa puhutaan myös sodan synnyttämästä arvokkaasta tekoäly- ja sensoridatasta, jota länsivallat hyödyntävät.

Päivän keskeisimmät uutisaiheet jakautuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:

Iskujen laajentuminen ja eskalaatio

• Drooni-isku junaan lähellä Puolan rajaa: Venäjä on tehnyt lennokki-iskun matkustajajunaan aivan Puolan rajan tuntumassa. Puolan ulkoministeriö on kuvaillut iskua vakavaksi tilanteen eskalaatioksi. Kyseisessä junassa matkusti muun muassa länsimaisia diplomaatteja ja poliitikoita.

Rintamatilanne ja tappiot

• Eteneminen Lymanissa: Ukraina on onnistunut etenemään Lymanin alueella massiivisen droonien käytön ansiosta.

• Tappioluvut kasvaavat: Ukrainan virallisten ilmoitusten mukaan Venäjän kokonaistappiot sodassa (kuolleina ja haavoittuneina) ovat ylittäneet jo 1,5 miljoonan sotilaan rajan.

• Kremlin rekrytointitoimet: Venäjän kerrotaan houkuttelevan ulkomaisia taistelijoita rintamalle yhä suuremmilla jättipalkkioilla korvatakseen suuria miehistötappioitaan.

Tekonologia ja "kultapölyksi" muuttunut taistelukenttädata

• Tekoäly sodankäynnissä: Uutisissa korostuu Tekniikka&Talous-lehden raportti, jonka mukaan Ukrainan reaaliaikaisesta taistelukenttä-, drooni- ja sensoridatasta on tullut länsivalloille ja teknologiayhtiöille "kultapölyä".

• Iso-Britannia käyttää ensimmäisenä ulkovaltana Ukrainan tekoälymallia vihollisten tunnistamiseen, ja datan arvon arvioidaan olevan suurempi kuin kaiken Britannian tähän asti antaman materiaaliavun arvo.

Mitä sosiaalisessa mediassa kerrotaan Ukrainan sodasta tänään?

Sosiaalisessa mediassa – erityisesti Viestintäpalvelu X:ssä (entinen Twitter) ja Telegramissa – Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu käy tänään erittäin kuumana.

Keskustelua hallitsevat Trumpin uudet vaatimukset Ukrainalle, Naton rajojen tuntumaan osuleet iskut sekä raportit Venäjän tunnetun komentajan kuolemasta.

Päivän puhutuinmat some-aiheet jakautuvat seuraavasti:

1. Donald Trumpin vaatimus herättää raivoa ja keskustelua

• Dieseljalostamojen suojelu: Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on vaatinut Ukrainaa lopettamaan iskut Venäjän dieseljalostamoihin, koska ne nostavat polttoaineen hintoja ja aiheuttavat maailmanlaajuista pulaa.

• Somen reaktio: Erityisesti ukrainalaiset ja maata tukevat tilit kritisoivat Trumpia voimakkaasti X:ssä. Käyttäjät muistuttavat, että Venäjän öljy- ja energiainfrastruktuuri on Ukrainalle täysin oikeutettu sotilaallinen kohde, koska se rahoittaa Venäjän sotakoneistoa.

2. Drooni-iskut Puolan rajan lähellä kuumentavat tunteita

• Diplomaatit vaarassa: Telegramin seurantakanavilla ja uutissivustoilla jaetaan ahkerasti tietoa aivan Puolan rajan pintaan osuneesta drooni-iskusta.

• Somen reaktio: Länsimaiset OSINT-tutkijat (avointen lähteiden tiedustelua tekevät tilit) analysoivat tarkasti iskun etäisyyttä Naton rajasta. Keskustelua herättää se, että Britannian entisen pääministerin Boris Johnsonin juna oli ohittanut kyseisen aseman vain hetkeä aiemmin. Käyttäjät vaativat somessa Natolta kovempia vastatoimia ja ilmapuolustuksen vahvistamista Itä-Euroopassa.

3. Huhut tunnetun venäläiskomentajan kuolemasta

• Oleksiy Milchakovin tapaus: Ukrainan sotaa seuraavilla sotakanavilla leviää vahva väite siitä, että venäläisen uusnatsijoukko "Rusichin" perustaja ja komentaja Oleksiy Milchakov olisi kuollut rintamalla.

• Somen reaktio: Milchakov tunnetaan ukrainalaisten sotavankien erittäin julmasta kohtelusta, minkä vuoksi uutinen on otettu ukrainalaisilla tileillä vastaan huojennuksella. Venäläisillä sotabloggaajilla (niin sanotuilla z-bloggaajilla) puolestaan vallitsee synkkä tai odottava tunnelma, kun tietoa yritetään vahvistaa.

4. Ilmauhkien reaaliaikainen seuranta ja uudet suihkudroonit

• Kyiv vaarassa päivin ja öin: Ukrainan omat Telegram-kanavat, jotka varoittavat siviilejä ilmaiskuista, ovat käyneet ylikierroksilla. Venäjän uudet, suihkumoottorilla varustetut suihkudroonit (Geran-4) puhuttavat paljon. Niiden nopeus ja kyky iskeä myös päiväsaikaan aiheuttavat somessa suurta huolta siviilien turvallisuudesta Kiovassa.

Mitä Facebookissa kerrotaan Ukrainan sodasta tänään?

Facebookin suomalaisissa ja kansainvälisissä seurantaryhmissä keskustellaan tänään erityisesti Ukrainan poikkeuksellisista iskuista syvälle Venäjän sisäosiin, rintamalinjan dramaattisista muutoksista Lymanin alueella sekä Venäjän uudesta ilmapuolustusta kuormittavasta suihkudroonitaktiikasta.

Facebook-yhteisöissä, kuten suositulla Ukrainan sota -seurantasivulla, päivän puhutuinmat aiheet ja analyysit jakautuvat seuraaviin teemoihin:

1. Ukrainan ennätykselliset iskut Venäjän talouden ytimeen

• Uusi etäisyysennätys: Facebookissa jaetaan ahkerasti raportteja Ukrainan tekemistä kaukoiskuista. Iskut ulottuivat poikkeuksellisen syvälle Venäjän sisäosiin, aina Jamalin Nenetsian kaasuntuotantoalueelle asti.

• Teollisuus- ja logistiikkakohteet tulessa: Keskustelua herättävät satelliittikuvat ja videot massiivisista iskuista, jotka osuivat muun muassa Saratovin öljynjalostamoon sekä Volgogradin sotateollisuuden kemiantehtaaseen.

• Iskut verkkokauppojen jättivarastoihin: Ryhmissä analysoidaan Ukrainan systemaattista kampanjaa Venäjän suurimpien verkkokauppojen (kuten Ozon ja Wildberries) jakelukeskuksia vastaan. Käyttäjät jakavat arvioita, joiden mukaan iskujen tavoitteena on lamauttaa ja kalliisti hajauttaa Venäjän sisäistä tavaraliikennettä. Iskujen kerrotaan tuhonneen jo lähes kaksi miljoonaa neliömetriä kriittistä varastotilaa.

2. Lymanin alueen onnistunut taktiikka puhuttaa

• Salattu vastahyökkäys paljastui: Facebook-keskusteluissa ihmetellään Ukrainan III armeijakunnan operaatiota Lymanin pohjoispuolella. Ukraina onnistui palauttamaan hallintaansa noin 150–250 neliökilometriä aluetta.

• Tiedotushiljaisuus tehonnut: Ryhmissä kiitellään sitä, että ukrainalaiset mediat tiesivät operaatiosta jo kesällä, mutta pitivät siitä tiukan tiedotushiljaisuuden. Venäläiset sotabloggaajat havahtuivat tilanteeseen vasta, kun suuri osa heidän joen yli perustamastaan sillanpääasemasta oli jo menetetty.

3. Huoli Ukrainan ilmapuolustuksen ammuspulasta

• Venäjän uusi taktiikka: Asiantuntijaryhmissä käydään vilkasta ja huolestunutta keskustelua Venäjän uudesta ilmasotastrategiasta. Venäjä vyöryttää Ukrainan ilmatilaan suuria määriä uusia, nopeita suihkumoottorilla toimivia Shahed-drooneja (suihkugeraneja).

• Ohjuspula uhkaa: Facebook-käyttäjät jakavat artikkeleita siitä, kuinka näiden nopeiden droonien torjunta kuluttaa Ukrainan F-16-hävittäjien ja Patriot-järjestelmien kalliita ja vähissä olevia ilmataisteluohjuksia. Keskusteluissa pelätään, että länsimaiden hidas ohjustoimitustahti voi jättää Ukrainan ilmapuolustuksen pian haavoittuvaiseksi.

4. Historian ensimmäinen meridroonien välinen taistelu

• Robottisotaa Mustallamerellä: Ryhmissä leviää innostunut keskustelu Ukrainan merivoimien operaatiosta. Ukrainan automaattitykillä varustettu, miehittämätön Sargan 3000 -venealusta kohtasi ja tuhosi venäläisen meridroonin suorassa taistelussa. Käyttäjät kommentoivat tämän olevan sotahistorian ensimmäinen tallennettu meritaistelu kahden täysin miehittämättömän aluksen välillä.

Venäjän verkkokauppalogistiikan tuhomiseen

Ukrainan strateginen iskusarja Venäjän verkkokauppalogistiikkaa vastaan on yksi tämän kesän ja alkusyksyn puhutuimmista ja tehokkaimmista operaatioista. Sosiaalisen median asiantuntijaryhmissä, kuten Facebookin Taktiikkajermut-sivustolla, tätä kutsutaan nerokkaaksi taloudelliseksi kulutussodaksi.

Iskujen taustalla on tarkkaan harkittu taktiikka, joka lamauttaa Venäjän sisämarkkinoita useasta syystä:

Miksi kohteena ovat juuri verkkokaupat?

• Pakotteiden kiertäminen: "Venäjän Amazoniksi" kutsuttu Wildberries ja sen pääkilpailija Ozon ovat olleet Venäjän talouden pelastusrenkaita. Niiden kautta maahan salakuljetetaan länsimaista tavaraa ja pakon sanelemia korvaavia tuotteita.

• Armeijan huoltoreitti: Verkkokauppajätit eivät ole pelkkiä siviilikohteita. Venäjän armeija käyttää niiden valtavia logistiikkaverkostoja varusteiden, kuten droonikomponenttien, saappaiden ja elektroniikan, toimittamiseen rintamalle.

• Sodan tuominen arkeen: Kun miljoonien venäläisten arkipäiväiset tilaukset peruuntuvat ja viivästyvät, Kremlin luoma illuusio "kaukaisesta ja hallitusta erikoisoperaatiosta" särkyy.

Iskutaktiikka ja syntyneet miljardituhot

• Halvat sytyttimet, kalliit tuhot: Ukraina käyttää iskuissa suhteellisen edullisia drooneja (kuten Fire Point FP-1). Niiden ei tarvitse räjäyttää koko rakennusta; riittää, että ne puhkaisevat katon ja pudottavat palopommin sisälle. Jättimäiset logistiikkakeskukset ovat täynnä helposti syttyvää materiaalia, kuten pahvilaatikoita, muovikääreitä, tekstiilejä ja aerosoleja, jolloin koko kompleksi palaa helposti maan tasalle.

• Kymmenen prosenttia kapasiteetista pyyhitty pois: Iskut alkoivat heinäkuussa Moskovan alueen Elektrostalista (360 000 neliömetrin jättivarasto) ja ovat sittemmin laajentuneet Pietariin, Voronežiin, Krasnodariin, Samaraan sekä aina Kazakstanin rajan tuntumaan Orenburgiin. Wildberriesin kansallisesta varastokapasiteetista on arvioitu tuhoutuneen tai vaurioituneen jo noin 10 prosenttia.

• "Tämä ei ole Wildberries" -paniikki: Tilanteen epätoivoisuudesta kertoo some-kuvissa levinnyt ilmiö, jossa kilpaileva verkkokauppa Ozon maalasi suuren logistiikkakeskuksensa kattoon Nižni Novgorodissa tekstin "Tämä ei ole Wildberries, lentäkää pois" siinä toivossa, että ukrainalaiset droonit säästäisivät heidät. Sekään ei auttanut, sillä iskusarjan painopiste on siirtynyt loppukesästä myös Ozonin keskuksiin.

Puolustuslinjojen puute

Sotilasasiantuntijat huomauttavat Facebook-keskusteluissa, että Venäjällä on valtava dilemma: sen ilmapuolustusjärjestelmät (kuten Pantsir ja S-400) on sidottu suojaamaan rintamaa, Kremliä, Putinin palatseja sekä kriittisiä öljynjalostamoita. Venäjällä ei yksinkertaisesti riitä ilmatorjuntaohjuksia suojaamaan yksityisten yritysten kaupallisia varastoja, mikä tekee niistä helppoja kohteita Ukrainan pitkän kantaman lennokeille.

Suomen valtionjohto on myös huomioinut tämän strategian. Presidentti Alexander Stubb totesi hiljattain, että Ukrainan syvälle Venäjän logistiikkakeskuksiin tekemät iskut ovat järkevää sotilasstrategiaa, koska ne nostavat sodan hintaa Venäjälle ja voivat lopulta pakottaa Kremlin neuvottelupöytään.

Venäjän talouden yleisestä tilanteesta

Venäjän talous on tällä hetkellä pysähtynyt ja siirtynyt raskaaseen sotatalouteen, jota pitävät pystyssä valtavat valtion investoinnit aseistukseen, mutta jota samaan aikaan jarruttavat ennätyskorkea korkotaso, työvoimapula ja sitkeä inflaatio.

Asiantuntija-arvioiden (kuten Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFITin ja Kielin maailmantalouden instituutin) mukaan tilanne tiivistyy seuraaviin pääkohtiin:

1. Talouskasvun raju hyytyminen

• Kasvun hidastuminen: Aikaisempien vuosien (kuten vuoden 2024 lähes 5 % kasvu) sotateollisuuden tuoma spurtti on ohi. Vuonna 2026 Venäjän talouskasvun arvioidaan jäävän vain noin 0,4–1 prosenttiin.

• Kaksijakoinen teollisuus: Vain armeijaa palveleva sotateollisuus kasvaa (noin +20 %), kun taas kaikki normaali siviilituotanto ja jalostusteollisuus junnaavat paikallaan tai ovat kääntyneet laskuun.

2. Ylikuumeneminen, inflaatio ja "hätäjarrutus"

• Korkea ohjauskorko: Venäjän keskuspankki on joutunut pitämään ohjauskorkonsa poikkeuksellisen korkealla (keskiarvo vuodelle 2026 on noin 14,5 %) yrittäessään hillitä talouden ylikuumenemista.

• Inflaatiopaineet: Kuluttajahinnat nousevat jatkuvasti (inflaatio huitelee 6–7 prosentin tuntumassa), ja kansalaisten omat inflaatio-odotukset ovat lähes 14 prosenttia. Tavallinen arki ja lainanotto ovat venäläisille erittäin kallista.

• Huutava työvoimapula: Koska satojatuhansia miehiä on rintamalla tai paennut maasta, yrityksillä on huutava pula työntekijöistä. Heidän on pakko nostaa palkkoja houkutellakseen väkeä, mikä ruokkii inflaatiota entisestään.

3. Valuuttatulojen väheneminen ja riippuvuus Kiinasta

• Haavoittuva öljy- ja kaasuvienti: Länsimaiden asettamat hintakatot ja tiukentuneet pakotteet sekä Ukrainan jatkuvat drooni-iskut venäläisiin jalostamoihin ovat purreet Venäjän valtion tuloihin. Öljystä ja kaasusta saatavat tulot ovat pudonneet noin puoleen entisestä.

• Kiina-riippuvuus: Venäjän kauppa on lähes täysin riippuvaista Kiinasta, jonka osuus Venäjän kokonaiskaupasta on jo noin 35 %. Kiina toimittaa myös yli 60 % Venäjän tarvitsemista kriittisistä sotilaskomponenteista.

4. Pakotteiden todellinen teho: "Hidas hiekoitus"

• Kansainväliset taloustieteilijät kuvaavat, ettei Venäjän talous ole "romahtamassa" hetkessä, vaan se kovertuu hitaasti ontoksi sisältäpäin.

• Vladimir Putin on päättänyt rahoittaa sotaa leikkaamalla rajusti siviilikohteista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta ja infrasta. Venäjän kansallisen hyvinvoinnin rahaston helposti rahaksi muutettavat säästöt alkavat olla loppusuoralla (enää noin 1,8 % suhteessa BKT:hen).

Sodan vaikutus tavallisen venäläisen arkeen ja hintoihin.

Sodan pitkittyminen ja siirtyminen raskaaseen sotatalouteen tuntuvat nyt hyvin konkreettisesti tavallisen venäläisen arjessa [Endgame]. Vaikka kauppojen hyllyt eivät ole tyhjiä, elämästä on tullut huomattavasti kalliimpaa, epävarmempaa ja säännellympää.

Tavallisen venäläisen arki ja talous jakautuvat tällä hetkellä seuraaviin ilmiöihin:

1. Ruuan ja arkitavaroiden rajut hinnannousut

• Kallis ruokakori: Ruuan hinta nousee huomattavasti yleistä inflaatiota nopeammin. Erityisesti peruselintarvikkeiden, kuten perunan, maitotuotteiden, lihan ja vihannesten, hinnat ovat nousseet vuodessa kymmeniä prosentteja.

• Kananmunakriisit ja säännöstely: Tietyillä alueilla on jouduttu turvautumaan jopa kananmunien ja voin säännöstelyyn tai niiden myymiseen lukituissa turvakuorissa myymälävarkauksien estämiseksi.

• Huolto- ja korjauskulut: Auton osien, kodinkoneiden ja elektroniikan hinnat ovat pilvissä. Koska länsimaisia alkuperäisosia ei saa, venäläiset joutuvat ostamaan kalliita kiinalaisia korvikkeita tai odottamaan korjauksia kuukausia.

2. Velkakierre ja mahdottomat asuntolainat

• Lainahanan sulkeutuminen: Venäjän keskuspankin ennätyskorkean ohjauskoron takia tavallisen kuluttajalainan tai asuntolainan ottaminen on tehty lähes mahdottomaksi. Tavallisen asuntolainan korko voi olla yli 20 prosenttia.

• Valtiontukien loppuminen: Kreml on joutunut lakkauttamaan aiemmin suositut, valtion tukemat halvat asuntolainaohjelmat, mikä on pysäyttänyt nuorten perheiden asuntokaupan ja ajanut rakennusalan vaikeuksiin.

3. "Verirahat" ja maaseudun uusi luokkajako

• Soturipalkat vääristävät taloutta: Rintamalle lähtevistä miehistä maksettavat massiiviset allekirjoituspalkkiot ja kuolinkorvaukset (niin sanotut verirahat) ovat luoneet Venäjän köyhille maaseutualueille aivan uuden "rikkaiden" luokan.

• Palkkaralli siviilialoilla: Huutavan työntekijäpulan vuoksi tehtaiden ja palvelualojen on ollut pakko nostaa palkkoja pitääkseen työntekijänsä. Tämä raha kuitenkin hupenee nopeasti hintojen nousuun, eli reaaliansiot eivät juuri kasva.

4. Infraromahdukset ja arjen epävarmuus

• Palveluista leikkaaminen: Koska Venäjän valtion budjetista yli 40 prosenttia menee suoraan sotaan ja turvallisuuskoneistoon, rahaa on siirretty pois peruspalveluista.

• Kylmä talvi ja hajoavat putket: Viime talvina eri puolilla Venäjää – jopa Moskovan lähialueilla – sadat tuhannet ihmiset jäivät viikoiksi ilman lämpöä ja sähköä, koska vanhenevaa kaukolämpöverkkoa ei ole huollettu. Julkinen terveydenhuolto ja koulujen korjaukset kärsivät samasta rahoituspulasta.

5. Psykologinen ilmapiiri: Kahden kerroksen väkeä

• Moskovan kupla: Suurkaupungeissa, kuten Moskovassa ja Pietarissa, ylellinen elämä jatkuu näennäisesti entisellään, sillä länsimaiset brändit on korvattu venäläisillä ja kiinalaisilla jäljitelmillä.

• Jatkuva pelko: Pinnan alla perheissä vallitsee jatkuva stressi uuden liikekannallepanon uhasta, hintojen noususta sekä siitä, palaavatko rintamalle lähteneet isät ja pojat kotiin.

Ukrainan sota 1664 päivä

 

Tiedotusvälineet kertovat tänään Ukrainan onnistuneesta vastahyökkäyksestä Lymanin rintamalla, mikä on aiheuttanut suurta suututusta venäläisten sotabloggaajien keskuudessa. Taistelukentiltä raportoidaan myös molemminpuolisista rajuista drooni-iskuista, ja Ukrainan ilmoittamat luvut Venäjän kokonaistappioista ovat ylittäneet uuden miljoonapyykin.

Tässä ovat tämän päivän tärkeimmät uutisaiheet Ukrainan sodasta:

1. Ukrainan eteneminen Lymanissa

• Yllättävä vastahyökkäys: Ukraina on tehnyt onnistuneita iskuja Lymanin kaupungin liepeillä.

• Venäjän tavoitteet vaarassa: Iltalehden analyysin mukaan niin sanotun Lymanin pullistuman mureneminen on Venäjälle iso poliittinen takaisku, sillä se vaikeuttaa Venäjän tavoitetta ottaa haltuunsa koko Donbasin alue.

• Rintaman jäädyttäminen: Ukraina pyrkii työntämään venäläiset Žerebets-joelle asti, johon voitaisiin rakentaa vahva puolustuslinja.

2. Droonisota ja ilmapuolustus

• Massiivinen droonien käyttö: Ukraina hyödyntää Lymanin alueella erittäin laajasti lennokkeja edetessään rintamalla.

• Ennätysmäärä pudotuksia: Ukrainan pääesikunta kertoi raportissaan peräti 2 045 alasammutusta lennokista yhden vuorokauden aikana.

3. Tappiot ja poliittiset puheet

• Miljoonaluokan tappioluvut: Ukrainan virallisten ilmoitusten mukaan Venäjän kokonaistappiot sodassa ovat ylittäneet jo 1,5 miljoonan miehen rajan. Lukuja on vaikea varmistaa itsenäisesti sodan salailun vuoksi.

• Zelenskyin neuvotteluhalut: Presidentti Volodymyr Zelenskyi on ilmaissut olevansa valmis tapaamaan Vladimir Putinin Miamissa neuvotteluja varten, vaikka hän muistuttaakin, ettei Putin ole luopunut haaveestaan miehittää koko Ukrainaa.

• Iskut sähköverkkoihin: Zelenskyi on myös ehdottanut, että molemmat osapuolet lopettaisivat iskut toistensa energiaverkkoihin siviilien suojelemiseksi.

Sosiaalinen media toimii Ukrainan sodassa reaaliaikaisena taistelukenttänä ja tiedonvälityksen solmukohtana, jossa perinteisen median hitaus ohitetaan Frontliner. Erilaiset somealustat ovat jakautuneet omiin rooleihinsa, ja niissä käydään jatkuvaa mediasotaa, tiedustelua sekä mielipidemuokkausta Wikipedia.

Sosiaalisen median viestintää hallitsevat tällä hetkellä seuraavat ilmiöt ja kanavat:

1. Telegram – Sodan keskusvirasto ja uutisvirta

• Ukrainalaisten pääasiallinen uutiskanava: Jopa yli 80 prosenttia ukrainalaisista seuraa uutisia ja ilmahälytyksiä suoraan Telegramista Journalisti.

• Venäläiset sotabloggaajat (Z-kanavat): Venäläiset sotakirjeenvaihtajat ja -bloggaajat käyttävät Telegramia raportointiin. He jakavat usein rintamatietoa, joka paljastaa Venäjän armeijan sisäiset ongelmat ja raivon Ukrainan onnistuneista iskuista Ilta-Sanomat.

• Sensuurivapaa ja raaka kuvasto: Kanavilla leviää päivittäin sensuroimatonta ja rajua materiaalia drooni-iskuista ja rintamataisteluista, jota perinteinen uutismedia ei voi näyttää.

2. TikTok ja X (entinen Twitter) – Tunteita ja kansainvälistä vaikuttamista

• Sodan muuttuminen viraaliksi: TikTokissa leviävät lyhyet, voimakkaan tunteikkaat videot suoraan juoksuhaudoista, kuten sotilaiden tanssit tai dramaattiset lennokkien kuvat Fletcher School at Tufts University.

• Tarkoituksellinen mielipiteiden muokkaus: Alustoilla pyritään luomaan nopeasti kärjistettyjä mielipiteitä (kuten "kaikki on hävitty" tai "petos"), joilla yritetään horjuttaa luottamusta armeijaan tai lietsoa liikekannallepanon vastustusta Frontliner.

3. OSINT – Tavalliset ihmiset salapoliiseina

• Avoimien lähteiden tiedustelu (OSINT): Sosiaaliseen mediaan ladattuja videoita ja valokuvia käytetään vihollisen joukkojen paikantamiseen PBS NewsHour.

• Paikkatietojen ja kalustotappioiden varmistus: Tutkijat ja harrastajat käyvät läpi somemateriaalia varmistaakseen rintamalinjojen todelliset muutokset sekä molempien osapuolten kalustotappiot TIME.

4. Tekoäly ja valeuutiset

• Synteettinen sisältö: Sosiaalisessa mediassa leviää entistä enemmän tekoälyllä luotuja valevideoita ja väärennettyjä uutisia Frontliner. Venäjän bottiarmeijat käyttävät näitä monikielisiä kampanjoita vähentääkseen Länsi-maiden tukea Ukrainalle Suomenmaa.

Miten venäläiset sotabloggaajat reagoivat rintamatapahtumiin ?

Venäläiset sotabloggaajat (niin sanotut Z-bloggaajat) reagoivat rintamatapahtumiin ristiriitaisesti: he lietsovat kovaa uhoa Venäjän hyökkäysvaiheissa, mutta raivostuvat ja syyttävät omaa sodanjohtoa valheista heti, kun Ukraina onnistuu vastahyökkäyksissään. Vaikka he kannattavat sotaa, heidän kanavansa Telegramissa ovat muuttuneet Kremlille vaikeaksi arvostelun lähteeksi.

Sotabloggaajien reaktiot ja toimintatavat jaetaan nykyään neljään pääilmiöön:

1. Raivo ja turhautuminen Ukrainan menestyksestä

• Sodanjohdon syyttäminen valehtelusta: Viime päivien aikana bloggaajat ovat olleet raivostuneita Lymanin rintaman pettämisestä. He syyttävät rintamakomentajia tilanteen kaunistelusta ja siitä, että Moskovaan lähetetään "täysin vääriä ja liian optimistisia" raportteja.

• Vertaukset menneisyyden romahduksiin: Jotkut suositut blogit, kuten When The Cannons Start Singing, vertaavat tämänhetkistä tilannetta syksyn 2022 nöyryyttävään vetäytymiseen ja varoittavat uuden suuren rintamalohkon romahtamisesta.

2. Synkkyys ja droonipelko

• Ukrainan ilmatila-hallinta: Z-kanavilla on jo kuukausia vallinnut pysyvä pessimismi Ukrainan erittäin tehokkaan droonijärjestelmän vuoksi. Bloggaajat valittavat avoimesti, että Venäjän jalkaväki lähetetään taisteluihin ilman riittävää panssarisuojaa tai sähköistä häirintäkalustoa.

• Varoitukset sodan laajenemisesta: Bloggaajat varoittavat huolestuneina, että Ukrainan iskut ulottuvat jo Venäjän rajojen yli ja jopa kaukaisille merialueille, kuten Välimerelle, häiritsemään Venäjän huoltokuljetuksia.

3. Kremlin politiikan ja Putinin arvostelu

• Päätöksenteon hitaus: Monet bloggaajat pitävät presidentti Vladimir Putinia todellisuudesta vieraantuneena ja epäröivänä johtajana. He vaativat jatkuvasti rajuja uudistuksia puolustusteollisuuteen sekä uutta, virallista liikekannallepanoa.

• Kremlin vastaisku: Koska bloggaajien kritiikki lietsoo levottomuutta Venäjän sisällä, Kreml on pyrkinyt tiukentamaan Telegramin valvontaa ja hiljentämään kaikkein kriittisimmät sotaa tukevat äänet.

4. Ilonaiheet ja propaganda

• Vihollisen vaikeuksilla herkkuttelu: Aina kun Ukrainan hallinnossa tai armeijassa tapahtuu muutoksia, bloggaajat juhlivat sitä. Esimerkiksi Ukrainan puolustusministeriön vaihdokset saivat Z-kanavat The Moscow Timesin mukaan hehkuttamaan, että "tästä eteenpäin asiat helpottuvat Venäjälle".

• Liioitellut voitot: Venäjän onnistuessa etenemään pienissä kylissä, bloggaajat paisuttelevat voittoja nopeasti ja väittävät perusteettomasti saartaneensa suuria määriä ukrainalaissotilaita.

Mitä facebookissa on täänän Ukrainan sodasta ?

Facebookissa Ukrainan sodasta puhutaan tänään erityisesti Ukrainan poikkeuksellisen salatun Lymanin vastahyökkäyksen paljastumisesta sekä viikonlopun aikana tehdyistä massiivisista lennokki- ja ohjusiskuista. Facebook toimii alustana, jossa asiantuntijat, kansalaisaktivistit ja uutissivustot jakavat syventäviä tilannekatsauksia ja analyyseja, joita ei vielä laajalti näy perinteisessä mediassa.

Tämän päivän suosituimmat puheenaiheet ja jaetut sisällöt Facebook-ryhmissä sekä seurantaposteissa jakautuvat seuraavasti:

1. Salattu vastahyökkäys Lymanissa kuohuttaa (Asiantuntija-analyysit)

• Ukrainalaismedian poikkeuksellinen hiljaisuus: Facebookin suosituilla seurantasivuilla, kuten suomalaisessa Taktiikkajermut / Ukrainan sota -yhteisössä, jaetaan ahkerasti tietoa Ukrainan III armeijakunnan tekemästä onnistuneesta iskusta Lymanin pohjoispuolella.

• Maa-alueiden palautus: Päivityksissä kerrotaan Ukrainan hiljaa ja suunnitellusti vallanneen takaisin noin 150–250 neliökilometrin suuruisen alueen ja murentaneen venäläisten pitkään rakentaman rintamapullistuman. Median edustajat tiesivät operaatiosta jo kesällä, mutta suostuivat asevoimien pyynnöstä vaikenemaan siitä tähän asti.

2. Viikonlopun massiiviset ilmaisku-uutiset

• Venäjän jättimäinen 450 droonin hyökkäys: Facebookin kansainvälisissä uutisryhmissä, kuten Ukraine War in English, raportoidaan parhaillaan Venäjän viime yönä tekemästä massiivisesta lennokki-iskusta. Venäjä laukaisi matkaan peräti 453 lennokkia, joista Ukrainan ilmapuolustus kykeni pudottamaan tai häiritsemään 409 kappaletta.

• Tuhoisat ohjusiskut asuintaloihin: Facebook-uutisvirroissa leviää tietoa ja kuvamateriaalia Kiovaan ja muihin kaupunkeihin osuineista risteilyohjuksista. Esimerkiksi isku kiovalaiselle asuinalueelle on vaatinut useita kymmeniä siviiliuhreja.

3. Ukrainan iskut syvälle Venäjän logistiikkaan

• Flamingo-ohjukset ja verkkokauppojen varastot: Facebook-analyytikot korostavat Ukrainan uutta strategiataktiikkaa, jossa se iskee järjestelmällisesti Venäjän verkkokauppojen (kuten Ozon ja Wildberries) jättimäisiin logistiikkakeskuksiin sekä sotateollisuuden kemiantehtaisiin Volgogradissa ja Saratovissa.

• MoLoChKa-operaatio Sea of Azovilla: Ryhmissä hehkutetaan myös Ukrainan lennokkijoukkojen pitkäkestoista kampanjaa Venäjän "varjolaivastoa" vastaan. Dronenkerääjien ja -operaattoreiden videoilla näytetään, kuinka kaikkiaan jo satoja Venäjän öljytankkereita ja rahtilaivoja on onnistuttu lamaannuttamaan.

4. Aktivismi ja vastarintaliikkeet

• Krimin partisaanit esillä: Erilaiset tukisivustot (kuten Crimea Platform) jakavat Facebookissa viikoittaisia päivityksiä siitä, miten miehitetyn Krimin alueella toimivat vastarintaliikkeet, kuten Keltainen nauha ja Zla Mavka, tekevät rauhanomaista ilkivaltaa, jakavat ukrainalaisia lentolehtisiä ja paljastavat venäläisten sotarikollisten henkilötietoja.

Haluan vielä tarkemman analyysin rintamataisteluista

Rintamataisteluissa on käynnissä erittäin kuluttava ja teknologinen asemasota, jossa Venäjän suuret massahyökkäykset hidastuvat Ukrainan tehokkaan droonipuolustuksen ja yllättävien pistopistohyökkäysten vuoksi. Rintamalinja on erittäin aktiivinen, ja Ukrainan pääesikunnan mukaan vuorokaudessa raportoidaan jopa lähes 250 suoraa yhteenottoa.

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) sekä tuoreiden rintamaraporttien perusteella tilanne jakautuu neljään päälohkoon:

1. Lyman ja Donbasin "linnoitusvyöhyke" (Fortress Belt)

• Ukrainan salainen onnistuminen: Ukrainan 3. armeijakunta onnistui kuukausia kestäneellä, tarkasti varjellulla operaatiolla työntämään venäläisjoukkoja takaisin Noven kylän alueella Lymanin pohjoispuolella. [1, 2]

• Putinin väitteet kumottu: Venäjä väitti aiemmin syyskuussa valvovansa Sviatohirskin kaupunkia, mutta ukrainalaiskomentaja Andrii Biletskyi osoitti videoraportillaan kaupungin olevan täysin Ukrainan hallinnassa ja kaukana rintamalinjan takana.

• Venäjän tavoite vaarassa: Venäjän pääpuskun tavoitteena on vallata Slovjanskin ja Kramatorskin linnoitusalueet. Ukrainan vastaisku helpottaa Slovjanskiin kohdistuvaa painetta.

2. Kupjansk ja Oskil-joki

• Venäjän rynnistys pysäytetty: Venäjä on yrittänyt jatkaa hyökkäystään Kupjanskin ja Borovan suunnilla.

• Ukrainan vastaiskut: Ukraina torjui hyökkäykset ja teki onnistuneita paikallisia vastahyökkäyksiä Zapadnen ja Dvorichnan alueilla (Kupjanskin pohjoispuolella), mikä esti Venäjän etenemisen.

3. Droonit ja uusi maasotateknologia (UGV)

• Tappovyöhykkeen laajeneminen: Rintamalla mikään ei liiku huomaamatta, sillä molemmat osapuolet käyttävät massiivisesti FPV-räjähdedrooneja. Venäjä laukaisi pelkästään yhden vuorokauden aikana yli 11 000 iskudroonia ja pudotti satoja liitopommeja (KAB).

• Miehittämättömät maajoukot (UGV): Koska sotilaiden liikkuminen rintamalla on droonien takia hengenvaarallista, Venäjä on alkanut käyttää kiihtyvään tahtiin miehittämättömiä maajoneuvoja (UGV) huoltokuljetuksiin ja tarvikkeiden viemiseen etulinjaan.

4. Logistiikan murentaminen taustalla

• Iskut huoltolinjoihin: Samalla kun maajoukot taistelevat juoksuhaudoissa, Ukraina iskee ohjuksilla ja lennokeilla syvälle Venäjän hallitsemien alueiden logistiikkakeskuksiin. Viimeisimpänä iskukohteena oli venäläinen sotilasvarasto Alchevskissa, Luhanskin alueella.

• Rajaliikenteen häirintä: Venäjä puolestaan pyrkii katkaisemaan Ukrainan saaman länsimaisen avun ja talouslinjat. Viime yönä Venäjä teki Reutersin mukaan lennokki-iskun vain 800 metrin päähän Puolan rajasta Dorohusk-Yahodynin rajanylityspaikalla vaikeuttaakseen kuljetuksia.

Rintamatilanne on siis strategisessa kaaoksessa: Venäjä yrittää puskea massalla eteenpäin raskaiden tappioiden hinnalla, mutta Ukraina onnistuu murentamaan Venäjän rintamalinjoja tarkoilla ja salaisilla pistohyökkäyksillä

Lisätietoja Kupjanskin alueen taisteluista

Kupjanskin alueen taisteluissa on tapahtunut merkittävä käänne, sillä Ukrainan asevoimat ovat onnistuneet ottamaan taistelualoitteen takaisin halunsa, torjumaan kaupunkiin tunkeutuneet venäläiset ja murentamaan Venäjän saavuttamat aluevoitot RBC-Ukraine. Venäjä on yrittänyt vallata tämän strategisesti tärkeän rautatieristeyksen jo pitkään, mutta viimeisimmät raportit osoittavat hyökkäyksen ajautuneen suuriin vaikeuksiin Yle.

Tuoreimmat yksityiskohdat Kupjanskin rintamatilanteesta jakautuvat seuraavasti:

1. Ukrainan onnistunut vastahyökkäys kaupungissa

• Venäläiset ajettu pois keskustasta: Venäjän joukot onnistuivat aiemmin tunkeutumaan Kupjanskin pohjois- ja itäosiin käyttämällä hyväkseen jopa maanalaisia kaasuputkia Yle. Ukraina on kuitenkin tehnyt onnistuneen vastahyökkäyksen, vallannut takaisin asemiaan kaupungissa ja sen liepeillä sekä työntänyt venäläiset perääntymään RBC-Ukraine.

• Kaasuputki räjäytetty: Ukrainan 2. armeijakuntaan kuuluva 429. droonirykmentti ”Akilles” katkaisi venäläisten soluttautumisreitin räjäyttämällä kaupunkiin johtavan suuren kaasuputken Yle. Osa venäläissotilaista on jäänyt mottiin kaupungin sisälle Yle.

2. Taistelut Oskil-joen pohjoispuolella

• Hyökkäykset torjuttu: Venäjä on jatkanut painostusta Kupjanskin pohjoispuolella, mutta Institute for the Study of War (ISW) raportoi, että Ukraina torjui venäläisten aikeet ja iski menestyksellä takaisin Zapadnen ja Dvoritšnan alueilla.

• Kurylivka ja Novoosynove: Ukrainan pääesikunnan mukaan kiivaita lähitaisteluita on käyty myös aivan Kupjanskin kyljessä Kurylivkan ja Novoosynoven suunnilla, joissa venäläisten rynnäköt saatiin pysäytettyä Mezha.

3. Venäjän tavoitteet murenevat

• Aluevoitot nollattu: ISW:n mukaan Ukrainan aktiiviset vastahyökkäykset Kupjanskissa ja sen eteläpuolella Lymanissa ovat käytännössä nollanneet lähes kaikki Venäjän tekemät aluevoitot LondonLovesBusiness.

• Slovjanskin uhka poistettu: Tämä ukrainalaisjoukkojen eteneminen tuhosi venäläisten suuren rintamapullistuman, joka oli aiemmin suora uhka Donbassin puolustuslinjalle ja Slovjanskin kaupungille RBC-Ukraine.

Kupjansk on tällä hetkellä Ukrainalle merkittävä puolustusvoitto, joka on pakottanut venäläiset puolustuskannalle alueella, jota Vladimir Putin väitti vasta hetki sitten kokonaan Venäjän hallitsemaksi

Lisää Oskil-joen alueen muista taisteluista?

Oskil-joen alue on tällä hetkellä yksi rintaman kriittisimmistä painopisteistä, jossa käydään erittäin kuluttavaa kamppailua joen ylityspaikoista ja huoltoreiteistä. Venäjä yrittää kaikin voimin työntää ukrainalaisjoukot pois joen itäpuolelta (vasemmalta rannalta) Ukrinform. Ukraina puolestaan tekee rajuja vastaiskuja ja pyrkii katkaisemaan venäläisten sillanpääasemat Mezha.

Yhdysvaltalaisen Institute for the Study of War (ISW) -ajatushautomon ja rintamaraporttien mukaan taistelut jakautuvat Oskil-joella seuraaviin tärkeisiin kohteisiin:

1. Venäjän sillanpääasema kutistuu Dvoritšnassa

• Ukrainan paine kasvaa: Oskil-joen länsirannalla (oikealla rannalla) sijaitsevan Dvoritšnan alueella Venäjän aiemmin saavuttama jalansija on alkanut vetäytyä Mezha. Ukraina teki onnistuneita paikallisia vastahyökkäyksiä Zapadnen ja Dvoritšnan liepeillä ISW.

• Huolto vaikeutunut: Ukrainan onnistuneet iskut ovat kaventaneet venäläisten käyttämiä reittejä Mezha. Venäjän joukoilla on enää käytössään vain yksi pohjoinen huoltoreitti Holubivkan kautta, mikä tekee heidän pienistä hyökkäysryhmistään helppoja maaleja Ukrainan FPV-drooneille Mezha.

2. Borovan suunnan raskaat taistelut

• Hyökkäysyritykset itäpuolella: Venäjän itäinen joukkoryhmittymä on jatkanut hyökkäysoperaatioita Borovan kaupungin itä- ja kaakkoispuolella ISW. Venäjän tavoitteena on päästä Oskil-joen rantaan ja katkaista ukrainalaisten rintamalohko kahtia ISW.

• Ei etenemistä: ISW:n tuoreimpien havaintojen mukaan Venäjä ei ole kovasta paineesta huolimatta kyennyt saavuttamaan alueella uutta maaperää ISW.

3. Putinin "valeuutiset" ja todellisuus Oskilin tekojärvellä

• Väitteet motituksesta: Venäjän presidentti Vladimir Putin väitti aiemmin julkisesti, että Venäjän joukot olisivat saartaneet noin 5 000 ukrainalaissotilasta (13 pataljoonaa) Oskilin tekojärven itärannalla Pisky-Radkivskin kylän lähellä ISW.

• Todellisuus rintamalla: ISW tyrmäsi väitteet täysin perusteettomina propaganda-VALHEINA ISW. Todellinen rintamalinja kulkee yli 16 kilometrin päässä kyseisestä kylästä, eikä minkäänlaista motitusta ole tapahtunut ISW. Asiantuntijoiden mukaan väitteet johtuvat Venäjän armeijan sisäisestä valehtelukulttuurista, jossa Kremlille raportoidaan olemattomia voittoja ISW.

4. Droonit lamaannuttavat Venäjän tykistöä

• Kevyet raketinheittimet käytössä: Koska Ukrainan lennokit iskevät välittömästi kaikkeen raskaaseen kalustoon Oskil-joen läheisyydessä, venäläiset ovat joutuneet siirtymään kevyempien ja helpommin piilotettavien raketinheittimien käyttöön ISW.

• Miehittämättömät mönkijät suojana: Venäläiset sotabloggaajat valittavat, että jopa heidän käyttämänsä miehittämättömät maajoneuvot (UGV) joudutaan piilottamaan metsiköihin erittäin nopeasti Ukrainan ilmaylivoiman vuoksi ISW.

Oskil-joen alue on siis tällä hetkellä eräänlainen "tulppa". Venäjä yrittää puskea joelle, mutta Ukrainan tiukka drooniseuranta ja tehokkaat pistomaiset vastahyökkäykset tekevät Venäjän huollosta ja etenemisestä miltei mahdotonta Mezha.

Miten raja-alueiden evakuoinnit sujuvat?

Raja-alueiden ja erityisesti Oskil-joen varren evakuoinnit sujuvat erittäin vaikeasti, vaarallisesti ja hitaasti jatkuvan tulituksen vuoksi. Paikallisviranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt tekevät työtä henkensä kaupalla, sillä Venäjä kohdistaa iskujansa suoraan evakuointireiteille Gwara Media.

Tilanne evakuointirintamalla jakautuu tällä hetkellä seuraaviin pääilmiöihin:

1. Pelastustyöt suorassa hengenvaarassa

• Iskut pelastusajoneuvoihin: Venäjän armeija käyttää raskaasti liitopommeja (KAB) ja FPV-räjähdedrooneja, joilla se häiritsee evakuointia Gwara Media. Esimerkiksi Punaisen Ristin ja Ukrainan hätätilaviraston (SES) panssaroituja pelastusajoneuvoja on vaurioitunut kranaatinsirpaleista Gwara Media Ukrinform.

• Miinoitus vaikeuttaa kulkua: Venäläiset tekevät alueelle etämiinoitusta, mikä tarkoittaa, että evakuointireiteille voi ilmestyä yllättäen räjähteitä Gwara Media.

2. Oskil-joen vasen ranta tyhjenee

• Pakolliset evakuoinnit käynnissä: Joen itäpuolisella rannalla (vasemmalla rannalla) on voimassa pakollinen evakuointimääräys Gwara Media. Parhaimmillaan sieltä on pystytty siirtämään turvaan noin 100 ihmistä päivässä Gwara Media.

• Joen ylityspaikat sulkeutuvat: Tilannetta vaikeuttaa se, että siviilikäytössä olleita joenylityspaikkoja ja siltoja on jouduttu sulkemaan tai ne ovat tuhoutuneet taisteluissa Gwara Media.

3. Loukkuun jääneet ja kieltäytyjät

• Vanhukset jäävät koteihinsa: Kupjanskin alueen pienissä kylissä asuu edelleen satoja ihmisiä – osa aivan etulinjan tuntumassa Decentralization. Suurin osa heistä on vanhuksia, jotka kieltäytyvät lähtemästä, koska he eivät halua jättää kotiaan tai heillä ei ole paikkaa, minne mennä Decentralization.

• Vapaaehtoiset eivät enää pääse perille: Joihinkin kaikkein vaarallisimpiin kyliin rullaa niin jatkuva tulitus, etteivät edes rohkeimmat vapaaehtoisryhmät (kuten paikallinen Nezlamna-järjestö) pysty enää ajamaan sinne Gwara Media Decentralization.

4. Elämä ilman peruspalveluita

• Talvi ilman sähköä ja vettä: Alueelle jääneet ihmiset joutuvat elämään ilman sähköä, kaasua tai juoksevaa vettä Gwara Media. Koska sähköverkkoja ja putkistoja pommitetaan rikki koko ajan, niiden korjaaminen etulinjassa on mahdotonta.

Evakuoinnit ovat siis raskasta kilpajuoksua aikaa ja tykistötulta vastaan. Viranomaiset yrittävät saada ihmiset turvaan Harkovan kaupunkiin ja muualle Länsi-Ukrainaan ennen talvipakkasten tuloa.

Kalajoella on pakolaisia Harkovasta. Mikä on nyt tilanne Harkovassa?

Harkovan tilanne on tällä hetkellä erittäin raskas ja jännittynyt, sillä kaupunki ja sen lähialueet kärsivät jatkuvista Venäjän ilmaiskuista, sähköpulan uhasta sekä etulinjan sotilaallisesta paineesta. Kalajoelle saapuneiden pakolaisten kotiseutu on joutunut kestämään kovaa tuhoa, mutta samalla kaupunki taistelee sitkeästi pitääkseen perusarki-elämän käynnissä.

Harkovan tämänhetkinen tilanne jakautuu neljään pääasiaan:

1. Jatkuva terrori ilmasta

• Ohjukset ja liitopommit: Venäjä tekee Harkovaan miltei päivittäin iskuja ohjuksilla, drooneilla ja raskailla liitopommeilla (KAB). Iskut kohdistuvat usein tavallisiin asuinrakennuksiin, kerrostaloihin ja siviilikohteisiin, mikä aiheuttaa jatkuvasti kuolonuhreja ja haavoittumisia.

• Olematon varoitusaika: Koska Venäjän raja on vain noin 30 kilometrin päässä, hälytyksen ja räjähdyksen välinen aika on usein vain sekunteja, mikä tekee elämästä henkisesti erittäin kuluttavaa.

2. Kriittinen energiatilanne talven alla

• Iskut sähköverkkoon: Venäjä on pommittanut järjestelmällisesti Harkovan alueen suuria voimalaitoksia (kuten CHPP-5-lämpövoimalaa). Viimeisimmät syyskuun iskut ovat aiheuttaneet uusia laajoja sähkökatkoja.

• Varautuminen kylmään: Kaupungissa tehdään parhaillaan töitä sähköverkkojen korjaamiseksi ja hajauttamiseksi. Paikalliset viranomaiset yrittävät varmistaa, että kouluissa, sairaaloissa ja kodeissa riittäisi lämpöä tulevana talvena, vaikka sähköä joudutaan säännöstelemään.

3. Maahyökkäyksen uhka ja rintaman läheisyys

• Taistelut maakunnassa: Harkovan pohjoispuolella (kuten Vovtšanskin, Starytsian ja Izbytsken alueilla) käydään jatkuvasti kiivaita maataisteluita. Ukraina on kuitenkin onnistunut pysäyttämään Venäjän yritykset laajentaa rintamaa ja murtaa puolustuslinjoja.

• Evakuointien virta kaupunkiin: Harkovan kaupunki ei ole vain vaarassa, vaan se toimii myös suuren luokan turvasatamana. Maakunnan reuna-alueilta ja Oskil-joelta pakenevat siviilit tuodaan ensin turvaan juuri Harkovaan, mikä kuormittaa kaupungin avustusjärjestelmiä.

4. Sitkeä arki ja selviytymistaistelu

• Elämä jatkuu maan alla: Vaaroista huolimatta Harkova ei ole tyhjentynyt. Kaupungissa asuu yhä satoja tuhansia ihmisiä. Lapset käyvät koulua turvaan rakennetuissa maanalaisissa metrosuojissa, ja julkinen liikenne sekä kaupat pyrkivät toimimaan aina, kun sähköä on saatavilla.

Kalajoelle päässeet perheet ovat siis päässeet turvaan erittäin vaikeasta kriisipesäkkeestä, jossa jokapäiväinen selviytyminen vaatii poikkeuksellista rohkeutta.