Tiedonvälityksessä korostuvat tänään Venäjän massiivinen drooni- ja ohjusisku Kiovaan, Vladimir Putinin määräys armeijan vahvuuden kasvattamisesta sekä rauhanneuvotteluihin liittyvät diplomaattiset taustakeskustelut.

Pääkohdat uutisista ovat:

Venäjän raskaat ilmaiskut ja uudet suihkumoottoridroonit

Isku Kiovan tiedeakatemiaan: Venäjä teki poikkeuksellisen rajun ja pitkäkestoisen ilmaiskun Kiovaan ja muihin kaupunkeihin. Drooni-iskussa Ukrainan kansalliseen tiedeakatemiaan kuoli kaksi ihmistä. Iskujen seurauksena muun muassa Kiovan kansallinen yliopisto siirtyy etäopetukseen turvallisuussyistä.
Uusi aseteknologia haastaa ilmapuolustuksen: Venäjä käytti iskuissaan yli sataa droonia, joista kymmenet olivat uusia suihkumoottorilla toimivia drooneja. Nämä lentävät liian nopeasti ja korkealla Ukrainan tavanomaisille maajoukoille, ja Ukrainalla on huutava pula Patriot-ilmatorjuntaohjuksista, jotka pystyisivät ne torjumaan. Venäjä väittää iskeneensä ukrainalaisiin datakeskuksiin ja asetehtaisiin.
Iskut Odessaan ja rintamatilanne: Iskujen kohteena oli myös Odessan satama-alue, jossa haavoittui useita ihmisiä. Samaan aikaan rintamalinjoilla joukot ovat pääosin jumissa, vaikka Ukraina raportoi paikallisista onnistumisista ja etenemisestä Lymanin suunnalla.

Venäjän sotilasmenot ja armeijan laajentaminen

Putin kasvattaa armeijaa virallisesti: Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut määräyksen, jolla maan asevoimien virallista henkilöstömäärää kasvatetaan 15 500 sotilaalla. Tämä nostaa armeijan teoreettisen koon 2,44 miljoonaan henkilöön.
Piilomobilisaatio ja pohjoiskorealaiset sotilaat:

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi, että Venäjä on jo käytännössä aloittanut uuden lisämobilisaation. Zelenskyin mukaan Venäjän maaperällä on jo yli 8 000 pohjoiskorealaista sotilasta, ja maahan valmistellaan parhaillaan 10 000 sotilaan lisäjoukkoja.
Sotilasmenojen raju kasvu: Uutistoimisto Reutersin haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan Venäjä aikoo nostaa ensi vuoden sotilasmenojaan peräti 27 prosenttia aiemmin suunnitellusta. Puolustusbudjetti paisuu noin 178 miljardiin euroon, mikä on korkein lukema koko täysimittaisen sodan aikana.

Kansainvälinen diplomatia ja sabotaasisyytökset

Salaiset keskustelut Washingtonissa: Reuters raportoi Putinin erityisedustajan Kirill Dmitrievisin vierailleen maanantaina Washingtonissa. Hän kävi Yhdysvaltain viranomaisten kanssa rakentavia keskusteluja sodan lopettamisesta ja mahdollisista sodanjälkeisistä energiahankkeista. Tapaaminen seurasi Zelenskyin ja Donald Trumpin viime viikkoista tapaamista New Yorkissa.
Viro syyttää Venäjää sabotaasista: Nato- ja EU-maat ovat asettuneet Viron tueksi sen jälkeen, kun Viro syytti virallisesti Venäjän erikoispalveluita maassa elokuussa tapahtuneesta tuhopolttoiskusta. Isku kohdistui puolustusalan yritys Milrem Roboticsiin, joka valmistaa Ukrainan käyttämiä miehittämättömiä maajärjestelmiä. Kreml on kiistänyt syytökset.

Mitä sosiaalisessa mediassa kerrottiin Ukrainan sodasta tänään?

Sosiaalisessa mediassa – erityisesti X-palvelussa (entinen Twitter), Telegramissa ja Instagramissa – on tänään jaettu laajasti materiaalia ja analyyseja raskaista ilmaiskuista, Ukrainan onnistuneesta rintamaoperaatiosta sekä Venäjän sisäisistä ongelmista.

Sosiaalisen median seuratuimmat aiheet ja puheenaiheet jakautuvat kolmeen pääteemaan:

1. Sydäntäsärkevät videot ja kuvat Kiovan tuhoista

Dramaattiset pelastusvideot Instagramissa ja X:ssä: Sosiaalisessa mediassa levisi laajalle videoita Ukrainan kansallisen tiedeakatemian historiallisesta rakennuksesta, joka syttyi ilmaiskuissa palamaan. Erityisesti videot ihmisistä roikkumassa ikkunalaudoilla paksun savun keskellä ennen palokunnan saapumista herättivät suurta järkytystä ja myötätuntoa.
Viralliset Telegram-päivitykset: Presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi virallisella Telegram-kanavallaan laajan koosteen tuhoista ja nimitti iskuja puhtaaksi terrorismiksi, jolla ei ole sotilaallista tarkoitusta. Viestissään hän kiitti myös länsimaita ilmapuolustustuesta.
Tiedot uusista asetyypeistä: Ilmatilaa seuraavat ukrainalaiset sotilaskanavat (kuten Monitor) jakoivat dataa ja varoituksia Venäjän uusista suihkumoottorilla toimivista Shahed-drooneista ja Gerbera-valemaaleista, joiden torjuminen on tavanomaisille joukoille erittäin vaikeaa.

2. Ukrainan "Operaatio Vivaldi" Lymanin rintamalla

OSINT-tutkijoiden analyysit: Sosiaalisen median avoimiin lähteisiin erikoistuneet OSINT-tutkijat (Open Source Intelligence) ja sotabloggaajat ovat analysoineet ukrainalaisjoukkojen Operaatio Vivaldia Lymanin suunnalla Pohjois-Donetskissa. Ukrainan 3. armeijakunta julkaisi Telegramissa videon, jossa vahvistettiin kolmen uuden kylän vapauttaminen ja Venäjälle aiheutetut raskaat kalusto- ja henkilöstötappiot.
Venäläisten sotabloggaajien (Z-bloggaajat) raivo: Venäläiset ultranationalistiset sotabloggaajat (kuten suositut kanavat Dva Mayora ja Starshe Edy) ovat käyneet sosiaalisessa mediassa kuumana. He arvostelevat rajusti Venäjän armeijan johtoa "kauniista raporteista" eli valehtelusta. Bloggaajien mukaan venäläissotilaat jättivät raportoimatta Ukrainan etenemisestä ylemmälle johdolle, minkä vuoksi Venäjä ei osannut lähettää rintamalle ajoissa vahvistuksia ja menetti alueita.

3. Venäjän tekoälyvideot ja polttoainekriisi

Tekoälyllä luodut valevideot leviävät: Sosiaalisen median tutkijat ja faktantarkistajat varoittivat tänään Venäjän valtiollisten toimijoiden levittämistä syväväärennöksistä (deepfake). TikTokissa ja X-alustalla leviää yhä aidomman näköisiä, tekoälyllä luotuja videoita, joissa esiintyy valesotilaita valittamassa Ukrainan rintaman huonoista oloista tai joissa Zelenskyin lausuntoja on väärennetty tekstityksillä.
Salailu Venäjän polttoainepulasta: X:n talous- ja sota-analyytikot kiinnittivät huomiota Vladimir Putinin allekirjoittamaan uuteen asetukseen, jolla salataan Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden data (kuten jalostusmäärät ja varastojen koordinaatit). Somessa arvioidaan tämän johtuvan sekä Ukrainan onnistuneista drooni-iskuista jalostamoihin että Venäjän sisäisestä dieselkriisistä ja sen aiheuttamasta paniikkiostamisesta, jota Kreml yrittää piilottaa kansalta

Mitä asioita facebookissa nostettiin esille Ukrainan sodasta tänään?

Facebookissa on tänään keskusteltu Ukrainan sodasta aktiivisesti sekä kansainvälisissä tukiryhmissä että suomalaisissa sotaa seuraavissa yhteisöissä (kuten Sota Ukrainassa ja Ukrainan tilanne). Päivän seuratuimmat aiheet liittyvät raskaiden iskujen yksityiskohtiin, rintamatappioihin ja kansainväliseen apuun.

Suosituimmat keskustelunaiheet ja jaetut sisällöt Facebookissa jakautuvat seuraavasti:

1. Jättimäisen drooni- ja ohjusiskun torjuntatilastot

Facebookissa on jaettu laajasti Ukrainan ilmavoimien ja virallisten tilien (kuten Ukraine.ua) julkaisemia tilastoja viimeisimmästä massiivisesta iskusta.

Torjuntaluvut: Ryhmissä eritellään Venäjän laukaiseman massiivisen hyökkäyspaketin kokoa (jopa yli 150–260 droonia ja kymmeniä ohjuksia eri aikoina raportoituna). Käyttäjät jakavat tietoa siitä, kuinka suuri osa (esim. 109–233 kohdetta lähteestä riippuen) saatiin poistettua ilmatilasta ilmatorjunnan, elektronisen sodankäynnin ja mobiiliryhmien avulla.
Siviilituhot: Kiovan Svjatošynskyin alueen asuinrakennuksiin ja yrityksiin kohdistuneiden iskujen kuvat sekä tiedot loukkaantuneista herättävät runsaasti kommentteja ja myötätuntoa.

2. Venäjän ennätysmäiset miehistötappiot

Sotatilanteeseen keskittyvissä Facebook-ryhmissä (kuten Ukraine War in English) päivittäiset arviot Venäjän kaatuneista ja haavoittuneista ovat herättäneet vilkasta analyysia.

Ennätysmäiset lukemat: Ryhmissä on nostettu esille, että syyskuun loppupuolella Venäjän päivittäiset tappiot ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle, jopa 1 400 – 2 000 sotilaaseen päivässä. Ukrainan pääesikunnan ilmoittamat arviot Venäjän kokonaismenetysten ylittämisestä ja yksittäisten päivien rajut lukemat ovat herättäneet keskustelua Venäjän "lihamylly-taktiikan" jatkumisesta.
Sotavangit ja antautumiset: Suomalaisissa ryhmissä jaetaan videoita ja kuvia Lymanin lohkolla antautuneista venäläissotilaista. Keskusteluissa todetaan antautumisen olevan monelle miehistön jäsenelle ainoa keino jäädä henkiin.

3. Teknologinen kilpajuoksu ja droonisota

Facebook-sivustoilla (kuten asiantuntijaryhmä Taktiikkajermut) analysoidaan taistelukentän digitalisoitumista ja kalustomuutoksia.

Droonien ylivalta: Erilaiset analyysit (kuten ISW:n ja Ranskan kansainvälisten suhteiden instituutin raportit) osoittavat, että jopa 80 % rintaman tappioista aiheutuu nykyään drooneista. Tämä pakottaa jalkaväen liikkumaan hitaasti ja suojautumaan jatkuvasti.
Humanitaariset droonit: Huomiota on herättänyt myös uutisvideo raskaista rahtidrooneista, joilla Ukraina toimittaa ruokaa ja lääkinnällisiä tarvikkeita siviileille saartojen ja raskaiden taisteluiden keskelle.

4. Poliittiset uutiset ja kansainvälinen tuki

Naton tiukka linja: Facebookin kansainvälisillä uutissivuilla jaetaan laajasti Naton pääsihteerin Mark Rutten lausuntoja. Rutte vakuutti tiistaina lehdistötilaisuudessa, että Venäjän hybriditoimet ja vihamielisyydet vain vahvistavat liittokunnan tahtoa tukea Ukrainaa entistä enemmän.
Sveitsin kansanäänestys: Suomalaisissa keskusteluissa on noteerattu helpotuksella Sveitsin tuore kansanäänestystulos, jossa yli 70 % äänestäjistä hylkäsi oikeistopopulistien ajaman tiukan neutraaliusaloitteen. Aloite olisi estänyt Sveitsiä osallistumasta Venäjän vastaisiin pakotteisiin, joten sen kaatuminen nähtiin selvänä voittona Ukrainalle.
Varastetut lapset: Esille on noussut myös Torontossa päättyvä kansainvälinen huippukokous, jossa etsitään keinoja Venäjän pakkosiirtämien ukrainalaislasten palauttamiseksi kotiin

Ajantasainen rintamatilanne tänä päivänä

Ukrainan rintamatilanteessa on tapahtunut merkittävä käänne Donetskin pohjoisosassa Lymanin suunnalla, jossa Ukrainan käynnistämä syksyn vastahyökkäys, koodinimeltään "Operaatio Vivaldi", on murentanut Venäjän linjoja. Samaan aikaan rintamalinjat ovat itärintaman muilla lohkoilla ja etelässä pysyneet pitkälti jumiutuneina

Sotatapahtumien ja rintamalohkojen tilanne tiivistyy seuraaviin pääkohtiin:

1. Ukrainan eteneminen Lymanin akselilla

Kylien vapauttaminen ja sotavangit: Ukrainan 3. armeijakunta on murtanut Venäjän puolustusasemia Lymanin pohjoispuolella ja vahvistanut vapauttaneensa kolme kylää (Nove, Ridkodub ja Katerynivka). Operaation aikana Ukraina on ottanut noin 250 venäläistä sotavankia.
Venäjän sisäinen raportointikriisi: Sodantutkimuslaitos ISW raportoi, että Ukrainan onnistuminen on aiheuttanut raivoa venäläisten sotabloggaajien keskuudessa. Venäläiskomentajat jättivät raportoimatta rintaman todellisesta tilanteesta ylöspäin ("kauniit raportit"), minkä vuoksi Venäjän armeijan johto ei osannut lähettää ajoissa vahvistuksia linjojen romahtaessa.

2. Itärintama: Pokrovsk, Dobropillya ja Slovjansk

Informaatiosota Dobropillyassa: Venäjän puolustusministeriö väitti hiljattain saartaneensa Dobropillyan kaupungin Pokrovskin alueella. Ukrainan joukot (kuten 1. Azov-armeijakunta) ovat kuitenkin kumonneet väitteet ja vahvistaneet pitävänsä kaupunkia tiukasti hallussaan; saartoreportit ovat osoittautuneet pelkäksi Kremlin psykologiseksi sodankäynniksi.
Kulutustaistelu Slovjanskissa: Venäjä yrittää edelleen puskea kohti Slovjanskia ja Kramatorskia idästä, mutta sen eteneminen on pysähtynyt raskaiden kalustotappioiden vuoksi. Venäläiset ovat lisänneet jalkaväen soluttautumisyrityksiä jalan ja moottoripyörillä, koska Ukraina tuhoaa panssariajoneuvot tehokkaasti drooneilla.

3. Etelärintama: Zaporizhžja ja Herson

Orikhivin suunta: Venäjä on yrittänyt soluttautua ja saartaa Orikhivin kaupungin. Ukrainan joukot ovat kuitenkin onnistuneet eliminoimaan suuren osan näistä soluttautumisryhmistä ja pitämään puolustuslinjat vakaina.
Kuivunut Kahovka: Venäjän on raportoitu hyödyntävän kuivunutta Kahovkan tekojärven pohjaa jalkaväkensä siirtoihin ja asemien vahvistamiseen itärannalla.
Herson: Rintamalla ei ole raportoitu maajoukkojen etenemistä, mutta Venäjä jatkaa terrori-iskuja kaupungin siviilejä vastaan droonien pudottamilla kranaateilla.

4. Tappiot ja ilmasota

Molemminpuoliset iskut takalinjoihin: Venäjä teki massiivisen ohjus- ja drooni-iskun Kiovaan ja Odessaan käyttäen uusia suihkumoottoridrooneja. Samaan aikaan Ukraina on jatkanut menestyksekkäitä drooni-iskujaan satojen kilometrien päässä rintamasta sijaitseviin Venäjän öljynjalostamoihin ja asetehtaisiin (kuten Permissä ja Rostovissa), mikä on pakottanut Putinin salaamaan virallisen energiadatan polttoainepulan pelossa.
Venäjän raskaat miehistötappiot: Rintamalla käydään edelleen erittäin kuluttavaa sotaa. Ukrainan pääesikunnan mukaan Venäjän päivittäiset miehistötappiot (kuolleet ja haavoittuneet) pysyvät korkeina, ollen viimeisimmän vuorokauden aikana noin 1 440 sotilasta

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut Ukrainalle tänään

Venäjä on jatkanut tänään poikkeuksellisen intensiivistä ja tuhoisaa ilma-aseiden vyörytystä Ukrainaan, iskien vuorokauden aikana yhteensä satojen droonien ja ohjusten voimalla ainakin kahdeksalle eri alueelle. Iskujen kohteet ovat olleet pääosin siviili- ja energiainfrastruktuuria sekä kulttuurikohteita.

Päivän aikana raportoidut suurimmat vahingot ja tuhot jakautuvat seuraavasti:

1. Henkilövahingot ja iskut siviilikohteisiin

Kuolonuhrit ja loukkaantuneet: Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjän vuorokauden aikana tekemissä ilmaiskuissa on kuollut eri puolilla maata ainakin 9 ihmistä ja yli 80 on loukkaantunut.
Keskusta-alueiden pommitukset: Iskut ovat moukaroineet asuinrakennuksia, toimistoja ja huoltoasemia. Esimerkiksi Dniprossa drooni osui toimistokeskukseen kesken työpäivän tappaen kolme ihmistä. Harkovassa asuintaloon tehty isku haavoitti yli 40 ihmistä, joiden joukossa oli 11 lasta.

2. Tuhot Kiovassa: Tiedeakatemia ja hallintorakennukset

Kansallinen tiedeakatemia raunioina: Venäläisen droonin suora osuma Ukrainan kansallisen tiedeakatemian päärakennukseen sytytti historiallisen 1800-luvun maamerkin ilmiliekkeihin, tuhoten sen ylimmät kerrokset. Iskussa kuoli kaksi tiedemiestä. Räjähdysaalto vaurioitti myös lähellä sijaitsevan Taras Ševtšenkon kansallismuseon lasikattoa ja rakenteita.
Osumat hallintokortteleihin ja datakeskuksiin: Kiovan viranomaiset ja presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvistivat Venäjän iskeneen aamun aikana kahdesti Kiovan datakeskuksiin, mikä on aiheuttanut laajoja häiriöitä internet-yhteyksiin. Lisäksi hallituskorttelissa (Pecherskyi) sijaitseva ministerineuvoston rakennus syttyi palamaan sinne pudonneen droonin vuoksi. Vaurioita raportoitiin myös rautatievarikolla, asuintaloissa sekä Dobrobut-lääkäriasemalla.

3. Tuhot Odessassa ja Mustallamerellä

Iskut satamiin ja rahtilaivoihin: Odessan alueella Venäjän droonit ja ohjukset vaurioittivat satamainfrastruktuuria, teollisuusyrityksiä sekä postiyhtiö Nova Poshtan jakelukeskusta. Venäjän puolustusministeriö myönsi iskeneensä myös kahteen ulkomaiseen rahtilaivaan (mukaan lukien kiinalainen kauppalaiva) Chornomorskin satamassa estääkseen Ukrainan viljanvientiä.
Eläinsuojan tuho: Julkisuutta on saanut myös Odessassa sijaitseva eläinsuoja, johon tehty isku haavoitti kahdeksaa ihmistä ja johti 10 kissan ja 3 koiran kuolemaan.

4. Energiainfrastruktuuri ja sähkökatkot

Sähköverkkojen lamaannuttaminen: Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä käytti iskuissaan laajaa arsenaalia: Oniks-meritorjuntaohjuksia, Iskander- ja KN-23-ballistisia ohjuksia sekä yli 160 Shahed- ja Gerbera-droonia. Iskujen seurauksena sähköasemia, muuntajia ja energiakohteita vaurioitui laajasti muun muassa Kiovan, Dnipron, Zaporizhžjan, Žytomyrin, Volynin ja Rivnen alueilla, mikä on jättänyt tuhansia kotitalouksia ilman sähköä.

Ukrainan ilmapuolustus kykeni pudottamaan tai häiritsemään elektronisesti valtaosan hyökkäyksistä (esimerkiksi päiväsaikaan laukaistuista 112 droonista pudotettiin 95). Siitä huolimatta Venäjän raskaat ohjukset ja uudet, nopeammat suihkumoottoridroonit pääsivät läpi ja aiheuttivat merkittävää vahinkoa kaikkiaan kymmenissä eri kohteissa ympäri maata

Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään?

Ukrainan puolustusvoimat ovat vuorokauden aikana iskeneet menestyksekkäästi useisiin Venäjän sotilas- ja logistiikkakohteisiin rintamalla ja miehitetyillä alueilla vastaiskuna Venäjän tekemille rajuille ilmapommituksille. Lisäksi Ukrainan pitkän kantaman droonit ovat kohdistaneet iskuja Venäjän asetehtaisiin ja öljynjalostamoihin aiheuttaen polttoainepulaa.

Ukrainan tänään ja viime yön aikana aiheuttamat merkittävät vahingot Venäjälle ovat:

1. Korkean teknologian tutka-aseman tuhoaminen

Ukrainan asevoimien pääesikunta vahvisti iskeneensä Venäjän armeijan kriittiseen kalustoon:

Kasta-tutkajärjestelmä tuhottu: Ukrainan joukot iskivät ja tekivät toimintakyvyttömäksi Venäjän modernin 39N6 Kasta -tutka-aseman Manhušissa, Donetskin alueella. Kyseinen valvontatutka on erikoistunut havaitsemaan matalalla lentäviä kohteita ja ukrainalaisdrooneja, joten sen tuhoaminen sokeuttaa Venäjän ilmapuolustusta alueella.

2. Droonien ohjauskeskukset ja ammusvarastot

Ukraina moukaroi onnistuneesti Venäjän taktista takalinjaa useilla rintamalohkoilla:

Miehittämättömien ilma-alusten (UAV) maaohjausasemat: Ukraina tuhosi venäläisten droonien lennätys- ja ohjauskeskukset Kyrnosovessa sekä Novoaidarissa, Luhanskin alueella. Isku lamauttaa Venäjän kykyä käyttää tiedustelu- ja iskuräjähteitä kyseisillä rintaman osilla.
Ammusvarastojen räjäytykset: Venäjän armeijan ammusvarastoihin osuttiin Družnessa (Luhanskin alue), Novojehorivkassa (Harkovan alue) sekä Katškarskessa (Donetskin alue). Osumat aiheuttivat varastoilla toissijaisia räjähdyksiä ja tuhosivat rintamalle tarkoitettuja tykistön ammuksia.
Logistiikkakeskuksen tuhoaminen: Ukrainan joukot iskivät onnistuneesti myös Venäjän suureen logistiikkavarastoon Komyš-Zorjassa, Zaporizhžjan alueella, mikä vaikeuttaa venäläisjoukkojen materiaali- ja ruokahuoltoa etelärintamalla.

3. "Operaatio Vivaldi" ja raskaat miehistötappiot

Rintamalla Ukrainan maajoukot ovat aiheuttaneet Venäjälle mittavia henkilöstö- ja aluemenetyksiä:

Rintaman murtuminen Lymanissa: Ukrainan 3. armeijakunnan käynnistämä vastahyökkäys murensi Venäjän linjat Donetskin pohjoisosassa. Ukraina otti operaation aikana noin 250 venäläissotilasta sotavangeiksi ja pakotti venäläisjoukot perääntymään kolmesta kylästä.
Poikkeuksellisen suuret vuorokausitappiot: Erittäin kuluttavissa taisteluissa Venäjän miehistötappiot (kuolleet ja haavoittuneet) pysyvät huipussaan. Ukrainan pääesikunnan mukaan Venäjä menetti rintamalla viimeisen vuorokauden aikana noin 1 440 sotilasta.

4. Iskut asetehtaisiin ja jalostamoihin

Samaan aikaan kun Venäjä pommittaa Kiovaa, Ukraina on jatkanut pitkän kantaman lennokeillaan strategista kampanjaa Venäjän syvyydessä:

Drooni- ja ohjustehtaat: Ukrainan droonit iskivät Venäjän alueella sijaitseviin ohjusten ja droonien laukaisupaikkoihin sekä tuotantolaitoksiin (mukaan lukien asetehtaat Permissä ja Voronežissa) estääkseen Venäjää tuottamasta materiaalia ilmasotaan.
Polttoainepula jalostamoiskuista: Viimeisimmät onnistuneet iskuaallot venäläisiin öljynjalostamoihin ovat aiheuttaneet maassa paikallista polttoainepulaa. Vahingon laajuudesta kertoo se, että presidentti Vladimir Putin allekirjoitti tänään uuden asetuksen, jolla Venäjän öljyn ja dieselin viralliset jalostus- ja varastotiedot salataan kokonaan julkisuudelta paniikin ja hamstrauksen estämiseksi.

Miten tilanne on muuttunut venäläisten mielissä Ukrainan sotaan, kun sota on jo koko Venäjän alueella?

Kun Ukrainan sota on laajentunut yhä enemmän Venäjän omalle maaperälle, tavallisten venäläisten suhtautumisessa ja arkipäivässä on tapahtunut selkeä muutos. Riippumattomien tutkimuslaitosten (kuten Levada-keskuksen ja ExtremeScanin) tiedot osoittavat, että sodan tuominen Venäjän rajojen sisäpuolelle on romuttanut yhteiskunnassa pitkään vallinneen ”hauraan rauhan” tunnun.

Venäläisten mielissä ja reaktioissa korostuvat seuraavat muutokset:

1. Sodan etääntyminen arjesta on muuttunut mahdottomaksi

Sodan kahden ensimmäisen vuoden aikana suuri osa venäläisistä pyrki tietoisesti sulkemaan silmänsä konfliktilta ja jatkamaan elämäänsä ikään kuin mikään ei olisi muuttunut. Jatkuvat, syvälle Venäjän alueelle (kuten Moskovaan, Tatarstaniin ja Permiin) ulottuvat drooni-iskut ja Ukrainan maahyökkäys Kurskin alueelle ovat tehneet tästä suojautumisesta mahdotonta.

Tutkimusten mukaan vielä vuonna 2025 vain noin 4 % venäläisistä mainitsi kyselyissä omalle maaperälle kohdistuneet iskut, kun taas vuonna 2026 luku on noussut jo 17 prosenttiin. Sota ei ole enää kaukainen televisio-ohjelma, vaan välitön, jokapäiväinen riski.

2. Ahdistuksen kasvu ja uskon menettäminen tulevaisuuteen

Sodan tuomat taloudelliset vaikeudet – kuten drooni-iskujen aiheuttamat polttoainepulat, arjen veronkorotukset ja kiihtyvä inflaatio – ovat synkentäneet dramaattisesti kansalaisten mielialaa.

Helsingin Sanomien Moskovan-kirjeenvaihtajan raporttien mukaan venäläiset ovat menettäneet uskonsa huomiseen: jopa 44 prosenttia venäläisistä ei tee enää lainkaan tulevaisuudensuunnitelmia. Ihmiset säästävät poikkeuksellisen paljon käteistä kotiin, koska he eivät tiedä, mitä kriisejä lähikuukaudet tuovat tullessaan.

3. Kasvava halu rauhanneuvotteluille, mutta tietyillä ehdoilla

Sodan siirtyminen Venäjälle on nostanut rauhanhintoja kansan silmissä. Riippumattomien kyselyjen mukaan noin kaksi kolmasosaa (yli 60 %) venäläisistä kannattaa nyt tulitaukoa ja rauhanneuvotteluja. Sotaväsymys on laajaa, ja halu uusiin, arvaamattomiin eskalaatioihin (kuten uuteen yleiseen liikekannallepanoon) on erittäin matala.

Tässä näkyy kuitenkin propagandan teho: vaikka venäläiset haluavat sodan loppuvan oman turvallisuutensa vuoksi, enemmistö haluaa rauhan yhä ”Venäjän ehdoilla”. Vain noin 18 % vastaajista suostuisi palauttamaan Ukrainalta vallatut alueet rauhan saavuttamiseksi.

4. Putinin haavoittumattomuuden säryminen

Kremlin ja presidentti Vladimir Putinin nauttima kritiikitön tuki on alkanut rakoilla. Kun Ukraina teki Kurskin alueelle maahyökkäyksen, venäläisten keskuudessa levisi shokki siitä, että Venäjän oma armeija oli liian heikko suojelemaan omia kansalaisiaan. Putin on menettänyt silmissä sitä ”kaikkitietävän ja vahvan johtajan” auraa, johon venäläiset ovat vuosikymmeniä luottaneet.

Yhteenvetona: Venäläisten yleisvire on muuttunut alun uhosta ja myöhemmästä passiivisuudesta syväksi ahdistukseksi, väsymykseksi ja arjen turvattomuudeksi. Hallintoa vastaan suuntautuvaa laajaa kapinaa tai avoimia protesteja ei kuitenkaan ole syntynyt, sillä ankera valtiollinen hätätila ja säälimätön oppositioaineksen repressio pitävät julkisen vastustuksen tehokkaasti piilossa

Mitä venäläisten pitäisi tehdä jotta Putin lopettaisi sodan?

Kysymys siitä, miten Venäjän kansa voisi vaikuttaa Vladimir Putiniin sodan lopettamiseksi, on äärimmäisen monimutkainen. Politiikan tutkijat, historioitsijat ja venäläiset oppositioliikkeet ovat nostaneet esiin useita erilaisia strategioita, mutta samalla he korostavat Venäjän nykyisen hallinnon luonnetta, joka tekee vastarinnasta poikkeuksellisen vaikeaa.

Asiantuntijoiden ja oppositiolähteiden mukaan keskeisimmät keinot, joilla venäläiset voisivat painostaa johtoa, ja niihin liittyvät haasteet ovat:

1. Massiivinen passiivinen vastarinta ja kieltäytyminen

Monet tutkijat arvioivat, että tehokkain keino horjuttaa sodankäyntiä on armeijan ja sotateollisuuden resurssipula. Jos riittävän suuri osa väestöstä kieltäytyisi osallistumasta sotaan, järjestelmä ajautuisi kriisiin.

Käytännön teot: Kutsuntojen pakoileminen, piileskely, maasta pakeneminen tai sopimussotilaaksi ryhtymisestä kieltäytyminen.
Haaste: Kreml on tehnyt tästä juridisesti ja taloudellisesti erittäin vaikeaa. Kutsuntajärjestelmä on digitalisoitu, ja sotaan osallistumisesta maksetaan köyhien alueiden asukkaille niin suuria korvauksia, että taloudellinen paine ajaa ihmisiä rintamalle.

2. Taloudellinen ja hallinnollinen sabotaasi

Osa Venäjän sisäisestä radikaalista oppositiosta (kuten maanalaiset partisaaniryhmät) uskoo, että sota loppuu vain tekemällä sen jatkaminen logistisesti mahdottomaksi.

Käytännön teot: Rautatieliikenteen sabotaasi (jolla estetään sotakaluston kuljetukset), sotakutsuntavirastojen sytyttäminen tai lakot kriittisillä aloilla.
Haaste: Venäjän turvallisuuskoneisto (FSB) valvoo yhteiskuntaa tehokkaasti, ja sabotaasiteoista rangaistaan järjestelmällisesti pitkillä, jopa vuosikymmenten mittaisilla vankeustuomioilla terrorismi-nimikkeellä.

3. Massaprotestit ja katumielenosoitukset

Historiallisesti autoritaariset järjestelmät ovat usein kaatuneet silloin, kun sadat tuhannet tai miljoonat ihmiset täyttävät pääkaupungin kadut (kuten Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä).

Käytännön teot: Yhtenäiset, miljoonaluokan mielenosoitukset Moskovassa ja Pietarissa, jotka lamauttaisivat poliisivoimat.
Haaste: Venäjä on käytännössä sotilaallinen poliisivaltio. Pienetkin yksittäiset protestit tai sotaa vastustavat sosiaalisen median päivitykset johtavat välittömiin pidätyksiin ja vankeustuomioihin. Tämä synnyttää yhteiskuntaan pelon ilmapiirin, joka estää massojen liikekannallepanon.

4. Eliitin sisäisen paineen synnyttäminen

Monet poliittiset analyytikot uskovat, että Putin lopettaa sodan vain, jos hänen oma lähipiirinsä (oligarkit, armeijan johto ja turvallisuusviranomaiset) kääntyy häntä vastaan oman etunsa vuoksi.

Miten kansa voi vaikuttaa: Jos yleinen tyytymättömyys, inflaatio ja sodan arki alkavat uhata yhteiskuntarauhaa niin paljon, että eliitti pelkää menettävänsä valtansa ja omaisuutensa, paine Putinin syrjäyttämiseksi tai suunnan muuttamiseksi kasvaa sisältäpäin.

Miksi muutos on niin hidasta?

Suurin este venäläisten toiminnalle on kollektiivisen toiminnan ongelma. Koska riippumaton media on lakkautettu ja opposition johtajat on joko vangittu (kuten Aleksei Navalnyin kohtalo osoitti) tai ajettu maanpakoon, tavallisilla venäläisillä ei ole organisoitua kanavaa tai alustaa, jonka kautta he voisivat toimia yhdessä ilman välitöntä kiinnijäämisen riskiä.

Miten historian valossa vastaavat autoritaariset järjestelmät ovat murtuneet.

Historia osoittaa, että autoritaariset ja diktatoriset järjestelmät vaikuttavat usein ulkoisesti täysin murtumattomilta ja vakailta aina siihen päivään saakka, kunnes ne romahtavat äkillisesti.

Kun tarkastellaan historian suuria käännekohtia – kuten Neuvostoliiton romahdusta (1991), Argentiinan sotilasjuntan kaatumista (1983) tai Venäjän keisarikunnan luhistumista (1917) – autoritaaristen järjestelmien murtumiseen vaaditaan lähes aina useamman kriisitekijän samanaikainen kohtaaminen.

Historian valossa nämä järjestelmät murtuvat pääosin neljän eri mekanismin kautta:

1. Sotilaallinen tappio tai nöyryytys ulkomailla

Moni diktatuuri perustaa oikeutuksensa ja vahvuutensa myyttiin sotilaallisesta mahdista ja kansallisesta ylpeydestä. Kun tämä myytti särkyy todellisella rintamalla, järjestelmän sisäinen pohja putoaa pois.

Historiallinen esimerkki: Argentiinan sotilasjuntta kaatui vuonna 1983 lähes välittömästi sen jälkeen, kun se oli hävinnyt aloittamansa Falklandin sodan Isolle-Britannialle. Tappio paljasti armeijan johdon kyvyttömyyden ja poisti kansalta pelon, mikä johti massiivisiin protesteihin ja demokratiaan siirtymiseen.
Kytkös nykyhetkeen: Venäjän historiassa Venäjän–Japanin sota (1904–1905) ja ensimmäinen maailmansota johtivat valtaviin sisäisiin levottomuuksiin ja lopulta tsaarin vallan kaatumiseen, koska kansa ja armeija väsyivät tehottomaan johtamiseen ja valtaviin miehistötappioihin.

2. Taloudellinen romahdus ja resurssipula

Diktatuurit pystyvät usein ostamaan kansan passiivisuuden tai eliitin uskollisuuden taloudellisilla eduilla ja vakaudella. Kun talous sakkaa tarpeeksi pahasti, hallinto ei pysty enää ylläpitämään koneistoaan.

Historiallinen esimerkki: Neuvostoliiton luhistuminen vuonna 1991 ei johtunut pelkästään poliittisesta paineesta, vaan pitkään jatkuneesta taloudellisesta stagnaatiosta, jota syvensivät kilpavarustelu Yhdysvaltoja vastaan, Afganistanin sodan pitkittyminen sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan romahdus 1980-luvun puolivälissä. Valtiolta loppui yksinkertaisesti raha.

3. Eliitin sisäinen hajoaminen ja vallankaappaus

Autoritaarisen johtajan valta riippuu "voimablogeista" (kuten armeijasta, salaisesta poliisista ja talouseliitistä). Jos nämä ryhmät kokevat, että hallitsijan jatkaminen vaarantaa heidän oman turvallisuutensa tai omaisuutensa, he voivat syrjäyttää johtajan.

Historiallinen esimerkki: Portugalissa pitkään vallinnut autoritaarinen Estado Novo -hallinto kaatui vuonna 1974 niin sanotussa neilikkavallankumouksessa, jonka pani alulle maan oman armeijan upseeristo. Upseerit olivat väsyneet vuosikymmeniä kestäneisiin, toivottomiin siirtomaasotiin Afrikassa ja päättivät syrjäyttää poliittisen johdon.

4. Pelon ilmapiirin murtuminen ja "Laukaisutapahtuma"

Totalitaariset valtiot pysyvät pystyssä niin kauan kuin ihmiset pelkäävät järjestelmää enemmän kuin he vihaavat sitä. Joskus pieni, odottamaton tapahtuma sytyttää kipinän, joka poistaa pelon sekunneissa.

Historiallinen esimerkki: Romaniaa rautaisella otteella hallinnut Nicolae Ceaușescu järjesti joulukuussa 1989 Bukarestissa massiivisen "kannatusmielenosoituksen" näyttääkseen hallitsevansa tilannetta maassa alkaneiden pienten levottomuuksien jälkeen. Kesken puheen yleisö alkoikin buuata hänelle suorassa tv-lähetyksessä. Ceaușescun kasvoille jähmettynyt hämmennys paljasti kansalle, että diktaattori oli haavoittuva. Pelko katosi, ja hallinto kaatui muutamassa päivässä.

Millainen on Sergei Korolevin klaanin rooli?

Armeijakenraali Sergei Korolev (FSB:n ensimmäinen varajohtaja) ja hänen ympärilleen muodostunut sisäinen valtaklaani ovat nousseet Venäjän turvallisuuskoneiston vaikutusvaltaisemmaksi "varjomahtitekijäksi".

Asiantuntijat ja tiedusteluanalyytikot (kuten politologian professori Mark Galeotti) pitävät Korolevia tällä hetkellä todennäköisimpänä seuraajana koko FSB:n pitkäaikaiselle johtajalle Alexander Bortnikoville. Korolevin klaanin asema ja toimintatapa Venäjän valtarakenteessa kiteytyvät neljään pääteemaan:

1. Nousu "Nuorten tekno-silovikkien" keulakuvaksi

Vaikka Korolev on kokenut upseeri, hän johtaa FSB:n sisällä niin sanottujen nuorten tekno-silovikkien aaltoa. Tämä ryhmittymä haluaa siirtää syrjään Bortnikovin edustaman vanhan, neuvostoaikaisen virastovallan. Klaani on vahvistanut asemiaan asettamalla omia miehiään viraston avainpaikoille: esimerkiksi kun Ukrainan sodan alun tiedustelufiaskosta vastannut FSB:n 5. palvelun johtaja Sergei Beseda siirrettiin syrjään, hänen tilalleen nousi kenraali Aleksei Komkov, joka on suoraan Korolevin suojatti.

2. Absoluuttinen kontrolli rahavirroista ja oligarkeista

Ennen nykyistä tehtäväänsä Korolev johti vuosia FSB:n Talousturvallisuuden laitosta (SEB) sekä sisäisen turvallisuuden direktoraattia. Tämä tarkoittaa, että hänen klaanillaan on hallussaan arkistot ja kompromatit (todisteet korruptiosta) lähes jokaisesta venäläisestä oligarkista, ministeristä ja kenraalista. Korolevin klaani onkin ollut pääarkkitehtina viimeaikaissa oligarkkien omaisuuden suurtakavarikoinneissa ja sota-ajan kansallistamisissa, joilla rikkauksia on jaettu uudelleen heille itselleen uskollisille verkostoille.

3. Syvät ja kylmäävät yhteydet alamaailmaan

Tutkivat journalistit (kuten iStories ja OCCRP) ovat dokumentoineet Korolevin poikkeuksellisen syvät ja historialliset yhteydet Venäjän järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja mafiapohtoihin (kuten Pietarin alamaailman Gennadi Petroviin sekä Venäjän "ykköstilauspalkkamurhaajana" pidettyyn Aslan Gagijeviin).

Sota-ajan hyöty: Vladimir Putinin silmissä nämä mafiakytkökset eivät ole rasite, vaan hyödyke. Korolevin klaani kykenee tarvittaessa käyttämään alamaailman verkostoja salaisiin operaatioihin, salamurhiin tai pakotteiden kiertämiseen ulkomailla.

4. Äärimmäinen salailu ja suojautuminen

Korolevin klaani hallitsee myös informaatiosotaa viraston sisällä. Korolev itse on niin sanottu harma eminenssi – hänestä ei ole julkisuudessa haastatteluja, sosiaalisen median tilejä ja jopa kansainvälisillä pakotelistoilla hänen henkilötietonsa (kuten syntymäaika ja valokuvat) on syötetty ristiin ja väärin, mikä on suojannut häntä länsimaiselta seurannalta.

Klaanin rooli pähkinänkuoressa: Jos Venäjällä tapahtuu Putinin mielen mukainen hallittu vallansiirto tai Putinin äkillisen poistumisen jälkeinen palatsivallankaappaus, Sergei Korolevin klaani on se voimatekijä, joka pitää käsissään lankoja. Heillä on aseet, tiedustelutieto ja liitot sekä oligarkkien rahojen että alamaailman kanssa valtion pitämiseksi rautaisessa otteess

Miten FSB käytti alamaailmaa hyväkseen epäonnistuneissa Zelenskyin salamurhayrityksissä?

Venäjän salainen poliisi FSB ja sen alaisuudessa toimivat klaanit ovat käyttäneet järjestäytynyttä rikollisuutta ja kansainvälistä alamaailmaa sijaissotijoina (proxy-toimijoina) useissa epäonnistuneissa operaatioissa Ukrainan johtoa vastaan.

Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) ja kansainvälisten tutkintojen mukaan alamaailman hyödyntäminen on tarjonnut FSB:lle tavan ulkoistaa likainen työ ja säilyttää näennäinen kiistettävyys, vaikka iskut ovatkin epäonnistuneet.

Rikollisia verkostoja on hyödynnetty Zelenskyin ja muiden korkeiden virkamiesten salamurhayrityksissä seuraavilla tavoilla:

1. Palkkamurhaajien värvääminen vankilaverkostoista

Yksi FSB:n keskeisistä menetelmistä on ollut värvätä rikollisryhmittymien johtajia suoraan Venäjän vankiloista. SBU paljasti laajan, yhteistyössä Moldovan viranomaisten kanssa paljastetun verkoston, jota johti Venäjällä vankeustuomiota istunut 34-vuotias rikollispomo.

Toimintatapa: FSB värväsi kyseisen mafiapomon ja antoi tälle tehtäväksi muodostaa kansainvälisen rikollisliigan. Tämä liiga jaettiin erillisiin seurantatiimeihin ja iskuryhmiin. He soluttautuivat Ukrainaan esiintymällä turisteina, vuokrasivat asuntoja eri alueilta ja valmistelivat iskuja korkeita kohteita vastaan. Vastineeksi onnistuneista iskuista rikollisille luvattiin jopa 100 000 dollarin palkkioita kohteesta riippuen.

2. Sokea piste: "Ammattilaisten puute" pakottaa rikollisliittoihin

Sotatutkimuksen ja ACLED-raporttien mukaan Venäjän erikoispalveluilla on täysimittaisen sodan aikana ollut suuria vaikeuksia soluttaa ja evakuoida omia ammattimaisia agenttejaan Ukrainan tiukasti valvotulle maaperälle. Tämän vuoksi Sergei Korolevin kaltaiset FSB-johtajat, joilla on historialliset ja kylmäävät suhteet venäläiseen ja kansainväliseen mafiaan, ovat kääntyneet siviilirikollisten puoleen.

Rikollisverkostojen kautta on ostettu salakuljetettuja aseita, räjähteitä ja väärennettyjä asiakirjoja. Alamaailman palkkaamat nuoret tai epätoivoiset tekijät (kuten äärioikeistolaisten solujen jäsenet tai rahapulassa olevat paikalliset) on laitettu tekemään varsinaiset iskut.

3. Soluttautuminen turvajoukkoihin ja "lahjat" Putinille

Vaikka alamaailmaa käytettiin suorissa iskuissa, laajimmat salaliitot ovat paljastuneet silloin, kun FSB on yrittänyt ostaa rikollisilla rahavirroilla myyriä Ukrainan omien turvajoukkojen sisältä.

Valtionvartioston korruptio: SBU pidätti kaksi Ukrainan valtionvartioston (UDO) everstiä, jotka FSB oli rekrytoinut. Heidän tehtävänään oli etsiä Zelenskyin omasta henkivartijakaartista henkilöitä, jotka voisivat ottaa presidentin panttivangiksi ja myöhemmin eliminoida hänet. Tämä isku oli tarkoitettu "lahjaksi" Vladimir Putinille. Operaation rahoitusta ja tuhansien eurojen arvoisia drooneja sekä ammuksia siirrettiin salaisesti salakuljetusreittejä pitkin Euroopan kautta.

Miksi nämä yritykset epäonnistuivat?

Rikollisten käyttämisessä on FSB:n kannalta yksi suuri valuvika: lojaaliuden puute ja huono operatiivinen turvallisuus.

Toisin kuin ideologisesti sitoutuneet agentit, rikolliset ja välikädet toimivat vain rahasta. Heidän keskinäinen viestintänsä suojattomilla alustoilla ja älypuhelimilla on jättänyt digitaalisia jälkiä, minkä vuoksi Ukrainan vastatiedustelu on usein päässyt iskemään salaliittoihin ennen kuin ne ehtivät edes alkaa.
Lisäksi sodan alkuvaiheessa (kuten tšetšeenikomentajien ja Wagner-ryhmän soluttautumisyrityksissä Kiovaan) osa tiedoista vuoti suoraan Ukrainan viranomaisille Venäjän oman turvallisuuspalvelun sisältä, kun sotaa vastustaneet FSB-upseerit ilmiantoivat operaatiosuunnitelmia.

Putin on äärimmäisen suuren henkisen paineen alaisena. Kuinka kauan psyyke kestää?

Kysymys Vladimir Putinin psyykkisestä kestävyydestä ja henkisestä paineesta on herättänyt runsaasti huomiota kansainvälisten neurotieteilijöiden, psykiatrisen alan asiantuntijoiden ja tiedustelupalveluiden keskuudessa. Koska kyseessä on suljetussa ja tarkkaan varjellussa piirissä elävä autoritaarinen johtaja, tarkkaa lääketieteellistä ennustetta on mahdotonta antaa, mutta asiantuntija-arviot jakautuvat kahteen päälinjaan:

1. Psyykkinen rakenne suojaa romahdukselta (”Evil, not mad”)

Monet politiikan tutkijat ja itäeurooppalaiset psykiatrit korostavat, ettei Putin toimi tavanomaisen ihmisen stressimekanismeilla. He arvioivat, ettei Putin ole kliinisesti mielisairas, vaan hänen toimintaansa ohjaa äärimmäinen kylmyys, matala empatiakyky ja pragmaattinen opportunismi.

KGB-tausta ja kontrolli: Putinin psyyke on rakentunut Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun (KGB) oppien mukaisesti, joissa kylmäpäisyys ja tunteiden täydellinen piilottaminen ovat selviytymisen elinehto.
Usko omaan oikeassa olemiseen: Koska Putinin ympärille on luotu vahva kupla ja narratiivi Venäjän historiallisesta suuruudesta, hän pystyy ulkoistamaan kaiken syyllisyyden ja rintamaepäonnistumiset muille, mikä suojaa hänen omaa egoaan ja psyykettään sisäiseltä romahdukselta.

2. Psykologinen ansa ja stressimerkit (”Malignant narcissism”)

Toisaalta muun muassa yhdysvaltalainen neurotieteilijä James Fallon on analysoinut Putinin käytöstä ja luokitellut hänet maligniksi narsistiksi, jolla on psykopaattisia piirteitä. Tämän psykologisen profiilin valossa jatkuva paine luo tietynlaisen ansan:

Lentohäpeän ja strategic defeat -kriisi: Putinin kaltaiselle johtajalle strategisen tappion tai heikkouden myöntäminen ei ole poliittinen vaihtoehto, sillä se merkitsisi koko järjestelmän ja hänen henkensä välitöntä vaarantumista. Siksi paineen kasvaessa (kuten Venäjän alueelle ulottuvat drooni-iskut ja talouden sakkaaminen) hänen ainoa psykologinen suuntansa on eskalaatio, ei perääntyminen.
Käytöksen muuttuminen: Julkisissa esiintymisissä on raportoitu merkkejä kasvavasta frailiudesta ja kontrollin rakoilemisesta verrattuna sodan varhaisempien vuosien kylmään pokerinaamaan. Putinin tiedetään eristäytyneen entistä vahvemmin bunkkereihinsa ja rajallisiin viestintäkanaviin, mikä usein voimistaa vainoharhaisuutta ja vääristää tilannetajua.

Kuinka kauan psyyke kestää?

Historialliset vertauskuvat ja diktatuurien tutkimus osoittavat, että autoritaaristen johtajien henkinen romahdus tapahtuu harvoin puhtaasti pään sisällä niin kauan kuin heidän ulkoinen valtarakenteensa pysyy pystyssä.

Putinin psyyke voi kestää nykyistä painetta vielä vuosia tai jopa vuosikymmenen, sillä hänet on eristetty arjen vaikeuksista ja hänellä on käytössään maan paras mahdollinen terveydenhuolto. Suurin riski hänen psyykkiselle hallinnalleen ei ole työpaine, vaan hallinnan tunteen menettäminen: jos hänen oma lähipiirinsä (silovikit) osoittaa merkkejä kapinoinnista tai jos rintamalinjat romahtavat tavalla, jota propaganda ei pysty peittämään, Putinin psykologinen suojakuori murtuu, ja hän voi alkaa toimia kuin nurkkaan ajettu, arvaamaton eläin

kalajoki-ploki

tiistai 29. syyskuuta 2026

Ukrainan sodan 1679. päivä