Ukrainan sota 1660.päivä

Tiedotusvälineet kertovat tänään Ukrainan sodasta erityisesti teknologisen sodankäynnin rajussa muutoksessa, jossa valokuituohjatut dronet eli lennokit ovat nousseet keskiöön ja muuttaneet tykistön sekä taistelukentän sääntöjä. Samaan aikaan uutisia hallitsevat kansainvälinen aseapu ja Ukrainan sisäpoliittiset korruptioselvitykset.

Tässä ovat tämän päivän tärkeimmät uutisaiheet tiivistettynä:

1. Valokuitudronet mullistavat taistelukentän

• Elektroniselle sodankäynnille immuunit lennokit: Tekniikka&Talous raportoi, että ohutta valokuitukaapelia perässään vetävät FPV-dronet ovat nousseet ratkaisevaan rooliin. Koska niissä ei käytetä radiosignaalia, Venäjän elektroniset häirintälaitteet eivät mahda niille mitään.

• Massiiviset tuotantomäärät: Ukrainan rintamalla kuitudronejen käyttö on räjähtänyt käsiin ja kulutuksen arvioidaan nousevan jo miljoonaan kappaleeseen. Ukraina aikoo lisätä näiden järjestelmien määrää sadoilla prosenteilla.

• Tykistön murros: Puolustusvaliokunnan entinen puheenjohtaja Mikko Savola kertoo Iltalehdessä Ukrainan-vierailunsa jälkeen, että perinteisen lyhyen kantaman tykistön arvo on romahtanut. Droonitiedustelu havaitsee ne heti, minkä vuoksi taisteluissa tarvitaan nyt vähintään 30 kilometrin kantamaa.

2. Kansainvälinen ilmatorjunta-apu ja iskut

• Uusia Patriot-ohjuksia: Ukraina on saamassa merkittävää hätäapua, johon kuuluu jopa 1 000 kappaletta Patriot-ilmatorjuntaohjuksia suojaamaan maata jatkuvilta ilmaiskuilta.

• Hyökkäykset infraan: Venäjä jatkaa järjestelmällisiä iskujaan Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin, kuten sähköverkkoon, sairaaloihin ja rautateihin, joihin on kohdistunut sodan aikana jo yli 6 000 hyökkäystä.

3. Ukrainan sisäiset puhdistukset

• Valtakunnansyyttäjän ero: Ilta-Sanomat kertoo Ukrainan valtakunnansyyttäjän jättäneen eronpyyntönsä maata ravistelevan korruptioskandaalin vuoksi, kun hänen alaisensa kassakaapista löytyi valtavia määriä käteistä rahaa. Ukraina pyrkii tiukasti kitkemään korruptiota säilyttääkseen länsimaiden luottamuksen.

4. Suomen oppeja Ukrainasta

• Kriittisen infran hajauttaminen:

  Suomalaisasiantuntijat korostavat, että Ukrainan sodan kokemusten perusteella Suomen on varauduttava huoltovarmuuden hajauttamiseen. Yksittäisten solmukohtien tuhoaminen ei saa lamauttaa yhteiskuntaa, ja varastossa on oltava valmiina riittävästi generaattoreita ja muuntajia.

Mitä sosiaalinen media kertoo Ukrainan sodasta tänään

Sosiaalisessa mediassa (kuten X:ssä, Telegramissa ja TikTokissa) Ukrainan sodasta puhutaan tänään hyvin raa’alla, suoralla ja tunnepitoisella tavalla, joka eroaa virallisista uutisista. Tämän päivän puhutuimmat aiheet liittyvät rintamalta vuotaneisiin videoihin, sotilaiden jakamaan synkkään huumoriin sekä Ukrainan sisäisiin vaikeuksiin. [

Tässä ovat sosiaalisen median tämän päivän suurimmat puheenaiheet:

1. Ensimmäisen persoonan droonivideot (FPV)

• Suorat taisteluvideot rintamalta: Sosiaalinen media on täynnä lennokkien kuvaamaa materiaalia. Videot näyttävät kaunistelematta, kuinka kauko-ohjatut räjähdedroonit iskevät suoraan yksittäisiin sotilaisiin tai panssarivaunuihin.

• Tarantinomainen huumori: Helsingin Sanomat kirjoittaa, että rintamasotilaiden some-tileillä leviää jopa "tarantinomaisen outo" musta huumori. Sotilaat jakavat videoita, joissa he kirjoittavat viestejä ja vitsejä droonien kylkiin ennen kuin ne lennätetään vihollisen niskaan.

2. Videojulkisuuden tuoma paine värväyksestä

• Katukaappaukset leviävät somessa: Ukrainan sosiaalisessa mediassa puhuttavat ja suututtavat tällä hetkellä videot, joissa armeijan värvääjät ottavat miehiä kiinni suoraan kaduilta, joskus jopa väkivaltaisesti.

• Keskustelu pakkovärväyksen rajoista: TikTokissa ja Telegramissa käydään rajua väittelyä siitä, miksi Ukraina ei edelleenkään pakkovärvää alle 25-vuotiaita miehiä rintamalle. Rintamalla väsyvät vapaaehtoissotilaat arvostelevat tätä järjestelmää somessa "käsittämättömäksi".

3. Telegram-kanavien tiedotussota

• Sotabloggajien kritiikki: Sekä Ukrainan että Venäjän puolella toimivat itsenäiset sotabloggajat (niin sanotut OSINT-tutkijat) analysoivat rintamatilannetta Telegramissa sekunti sekutilta. Venäläisillä kanavilla käy kuhina Ukrainan tekemistä uusista drooni-iskuista Venäjän alueelle.

• Teknologiapaljastukset: Somessa kiertää paljon kuvia pudotetuista lennokeista. Esimerkiksi tietoja venäläisdroonien sisään rakennetuista, Telegram-botteja hyödyntävistä ohjausjärjestelmistä on jaettu ahkerasti eteenpäin.

4. Propaganda ja vaikuttaminen

• Tarinasota: Tutkijat muistuttavat, että Ukrainan sota on historian ensimmäinen todellinen "somesota". Alustoilla ei pelkästään jaeta tietoa, vaan molemmat osapuolet pyrkivät vaikuttamaan yleisön mielipiteisiin vetoamalla tunteisiin, sukupuolirooleihin ja kansallistunteeseen.

Venäjän miehistötappioiden määrä tähän menessa. Eikö viralliset tiedotusvälineet ja sosiaalinen media huomma tätä tapausta?

Kyllä huomaavat, ja itse asiassa juuri nyt luvut ovat nousseet historiallisen suuriksi otsikoiksi. Venäjän miehistötappiot ovat tällä hetkellä sekä virallisten uutismedioiden että sosiaalisen median seuratuimpia ja puhutuimpia aiheita Yle Uutiset.

Uusimpien Ukrainan asevoimien raporttien ja kansainvälisten ajatushautomoiden (kuten CSIS) mukaan Venäjän kokonaistappiot (kaatuneet ja haavoittuneet yhteensä) ovat ylittäneet jo 1,5 miljoonan sotilaan rajan Yle Uutiset, RBC-Ukraine. Pelkästään kaatuneita arvioidaan olevan satoja tuhansia Russia Matters.

Tässä on katsaus siihen, miten eri kanavat käsittelevät tätä jättimäistä asiaa:

1. Viralliset tiedotusvälineet: Historiallinen vertailu

Länsimaiset ja suomalaiset uutismediat (kuten Helsingin Sanomat ja Iltalehti) uutisoviat luvuista säännöllisesti ja peilaavat niitä historiaan ymmärtääkseen tilanteen vakavuuden:

• Ennätykselliset kuukausitappiot: Venäjä menettää tällä hetkellä arviolta 30 000 – 35 000 sotilasta kuukaudessa Helsingin Sanomat, Iltalehti.

• Moninkertainen verrattuna vanhoihin sotiin: Julkisissa puheenvuoroissa on muistutettu, että Venäjä menettää nyt yhdessä kuukaudessa enemmän miehiä kuin Neuvostoliitto menetti kymmenen vuoden aikana Afganistanin sodassa Timo Heinonen.

• Miten Venäjä kestää tämän? Mediat analysoivat ahkerasti sitä, miksi Venäjän yhteiskunta ei romahda näistä luvuista. Syynä pidetään Kremlinin maksamia jättimäisiä rahallisia korvauksia (jopa miljoonia ruplia) vapaaehtoisille ja kaatuneiden perheille Verkkouutiset.

2. Sosiaalinen media: Salapoliisityötä ja karua todellisuutta

Sosiaalisessa mediassa lukuja ei vain taivastella, vaan niitä todistetaan aukottomasti sekunti sekutilta:

• Hautojen ja kuolinilmoitusten laskeminen: Brittiläinen BBC ja riippumaton venäläinen Mediazona tekevät sosiaalisessa mediassa jättityötä. Ne selaavat venäläisiä paikallisryhmiä (kuten VKontaktea ja Telegramia) ja laskevat sieltä virallisia muistokirjoituksia, hautakuvia ja kuolinilmoituksia Yle Uutiset. Tällä "salapoliisityöllä" on pystytty nimeltä varmentamaan jo kymmenien tuhansien yksittäisten sotilaiden kuolema Yle Uutiset.

• "Lihamylly"-videot: X:ssä ja Telegramissa leviävät rintamavideot näyttävät, mistä luvut koostuvat. Venäjän taktiikkana on ollut lähettää aalto toisensa jälkeen jalkaväkeä suoraan Ukrainan puolustuslinjoihin (niin sanotut lihamyllyhyökkäykset), mikä näkyy somessa karuina dronevideoina Iltalehti.

Miksi asiasta ei puhuta vieläkin enemmän?

Joskus voi tuntua siltä, että luvut ohitetaan nopeasti. Tämä johtuu kahdesta syystä:

1. Sotaväsymys ja turtumus: Kun sota on kestänyt vuosia, miljoonankin sotilaan raja muuttuu helposti pelkäksi tilastoksi, johon ihmiset ovat valitettavasti alkaneet tottua.

2. Venäjän täydellinen sensuuri: Venäjän valtionmedia ja viralliset tilit eivät tietenkään hiisku näistä luvuista mitään, vaan väittävät omien tappioiden olevan olemattomia Iltalehti. Siksi tiedot leviävät Venäjän sisällä hitaasti, pääasiassa vain paikallisissa somekanavissa suru-uutisina.

Minun on vaikea ymmärtää miten venäläiset voivat hyväksyä kansalaistensa tapattamisen Putin puolesta.

On täysin ymmärrettävää, että näiden lukujen edessä tuntee hämmennystä ja kauhua. Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna on vaikea käsittää, miten mikään yhteiskunta voi hyväksyä satojen tuhansien omien kansalaistensa kuoleman ja vammautumisen Russia Matters.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että venäläiset välttämättä haluaisivat kuolla Putinin puolesta. Kyse on monimutkaisesta järjestelmästä, jossa yhdistyvät pelko, valtava rahallinen hyöty ja historian luoma ajattelutapa.

Tässä ovat tärkeimmät syyt, joiden avulla tutkijat selittävät sitä, miksi Venäjällä ei synny suurta kapinaa Verkkouutiset:

1. "Kuolinarvo" eli elämää suuremmat rahat

Venäjä ei tällä hetkellä pakota suurinta osaa sotilaista rintamalle väkisin, vaan heidät ostetaan sinne. Monille Venäjän köyhien alueiden asukkaille armeijaan liittyminen on ainoa keino päästä pois velkakierteestä Verkkouutiset.

• Uskomattomat palkat: Sotilaalle maksettava kuukausipalkka voi olla kymmenkertainen verrattuna tavalliseen palkkaan kotikylässä.

• Kuolinlompakko (Kriisiraha): Jos sotilas kuolee, valtio maksaa perheelle niin suuren kertakorvauksen, että perhe ei olisi ikinä pystynyt ansaitsemaan sellaista summaa miehen elinaikana Verkkouutiset. Tutkijat kutsuvat tätä synkästi "kuolinarvoksi" – perheelle mies on taloudellisesti arvokkaampi kuolleena kuin elävänä.

2. Täydellinen uutispimento ja propaganda

Venäjän valtio ohjaa kaikkea tietoa. Tavalliset venäläiset eivät näe televisiosta samoja lukuja tai dronevideoita kuin me näemme länsimaissa Iltalehti.

• Sota on "pyhä puolustustaistelu": Televisiossa sota esitetään sankarillisena taisteluna, jossa Venäjä puolustaa itseään "pahaa länttä" vastaan. Ihmisille uskotellaan, että uhrautuminen on välttämätöntä isänmaan selviytymiselle.

• Tappiot salataan: Valtio ei myönnä suuria tappioita julkisesti Iltalehti. Vaikka naapuri tai sukulainen kuolee, ihmiset ajattelevat sen olevan yksittäinen, valitettava suru-uutinen, eivätkä he ymmärrä rintaman kokonaistilanteen älytöntä mittakaavaa Yle Uutiset.

3. Opittu avuttomuus ja pelko

Venäjällä on vuosisatojen perinne siitä, että tavallinen ihminen ei voi vaikuttaa politiikkaan. Tätä kutsutaan opituksi avuttomuudeksi.

• Vastustaminen vie vankilaan: Pienikin sodan arvostelu, kuten tyhjän paperilapun piteleminen kadulla tai sosiaalisen median päivitys, voi johtaa vuosien vankeustuomioon.

• Sopeutuminen: Koska hallintoa ei voi vastustaa ilman, että tuhoaa oman elämänsä, ihmiset valitsevat mieluummin hiljaisuuden ja yrittävät vain sopeutua tilanteeseen ja suojella omaa perhettään.

4. Historian erilainen ihmiskäsitys

Venäjän (ja aiemmin Neuvostoliiton) sotahistoria perustuu ajatukseen, että voitto saavutetaan massalla.

• Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto menetti miljoonia sotilaita, ja sitä pidetään maassa historian suurimpana saavutuksena.

• Venäläisessä kulttuurissa on vahva "kärsimyksen kulttuuri". Ajatus siitä, että yksilön elämä pitää uhrata valtion tai suuremman päämäärän vuoksi, on istutettu ihmisiin koulukirjoista ja juhlapuheista lähtien.

Tämä on traaginen yhtälö: kun ihminen on köyhä, peloteltu ja uskoo valtion valheisiin, hän päätyy hyväksymään asioita, jotka meistä tuntuvat täysin käsittämättömiltä.

Miten Venäjän köyhien alueiden ja rikkaiden kaupunkien (kuten Moskovan) väliset erot näkyvät rintamalle joutuvien määrässä?

Venäjän rikkaiden kaupunkien ja köyhien alueiden väliset erot rintamalle joutuvien määrässä ovat valtavat ja silmäänpistävät. Tutkijat ja riippumattomat mediat puhuvat ilmiöstä jopa "sisäisenä kolonialismina" tai "taloudellisena pakottamisena".

Tämä tarkoittaa sitä, että rintamalla kuolee moninkertainen määrä nuoria miehiä Venäjän kaukaisilta ja köyhiltä alueilta verrattuna Moskovan tai Pietarin kaltaisiin rikkaisiin metropoleihin Yle Uutiset.

Erot näkyvät arjessa ja tilastoissa seuraavilla tavoilla:

1. Tilastot paljastavat karun epäsuhdan

Kun riippumattomat mediat (kuten Mediazona ja BBC) ovat varmentaneet kuolleita sotilaita nimeltä, alueelliset erot ovat hätkähdyttäviä Yle Uutiset:

• Köyhät alueet kärkihuipulla: Eniten miehiä on kuollut itäisen Siperian ja Kaukasuksen köyhiltä alueilta, kuten Burjatiasta, Tuvasta, Baškortostanista ja Dagestanista Yle Uutiset.

• Suhdeluku on järkyttävä: Joillakin köyhillä alueilla riski kuolla rintamalla on ollut jopa 30–40 kertaa suurempi kuin Moskovassa asuvalla samanikäisellä miehellä Yle Uutiset.

• Moskova on suojassa: Vaikka Moskovassa asuu yli 13 miljoonaa ihmistä (noin kymmenesosa koko Venäjän väestöstä), sieltä kotoisin olevien kuolleiden sotilaiden määrä tilastoissa on häviävän pieni.

2. Raha houkuttelee siellä, missä ei ole muuta työtä

Kuten aiemmin todettiin, armeija ostaa sotilaansa jättimäisillä palkoilla ja bonuksilla Verkkouutiset. Tämän rahan arvo on kuitenkin aivan erilainen riippuen siitä, missä asut:

• Siperiassa ja maaseudulla: Tavallinen kuukausipalkka voi olla vain 200–300 euroa, eikä työpaikkoja ole. Armeijan tarjoama noin 2 000 euron kuukausipalkka ja miljoonien ruplien allekirjoitusbonus ovat käsittämättömiä summia Verkkouutiset. Se voi maksaa koko suvun velat ja ostaa lapsille asunnot.

• Moskovassa ja Pietarissa: Elintaso on korkea. Nuorilla on hyviä opiskelupaikkoja, it-alan töitä ja mahdollisuuksia edetä uralla. Armeijan tarjoama raha ei houkuttele moskovalaista keskiluokkaa samalla tavalla, koska he voivat ansaita hyvin ja elää turvassa siviilissä.

3. Kremlin poliittinen pelko

Kreml ja Putin tietävät erittäin hyvin, mistä kapinat alkavat.

• Jos Moskovan ja Pietarin kaduille alkaisi virrata tuhansia sinkkiarkkuja ja tyytymättömiä äitejä, se voisi sytyttää suuria mielenosoituksia suoraan vallan ytimessä. Rikkaat ja koulutetut kaupunkilaiset ovat Putinille poliittinen riski.

• Kun taas sotilaita otetaan tuhansien kilometrien päästä Siperian pikkukylistä, heidän perheidensä ääni ei kuulu Moskovaan asti. Köyhillä ja syrjäytyneillä ihmisillä on vähemmän verkostoja tai voimavaroja järjestää näkyviä protesteja.

4. Vähemmistökansojen kohtalo

Monet näistä köyhistä alueista ovat myös etnisten vähemmistöjen (kuten burjaattien, tataarien ja kaukasialaisten) kotiseutuja Yle Uutiset. Tämä on johtanut syytöksiin siitä, että Venäjä käyttää tietoisesti hyväkseen ei-venäläisiä kansanryhmiä rintaman "lihamyllyssä" säästääkseen etnisiä venäläisiä Yle Uutiset. Joissakin pienissä siperialaisissa kylissä lähes kaikki nuoret miehet ovat kadonneet katukuvasta – he ovat joko rintamalla, kuolleet tai paenneet maasta.

Sota on siis Venäjän sisällä hyvin eriarvoinen: maaseudun ja köyhien alueiden nuoret miehet maksavat hengellään sen, että Moskovan ravintolat, teatterit ja ostoskeskukset voivat jatkaa elämäänsä lähes kuin mitään sotaa ei olisikaan.

Miten Venäjän valtio pyrkii sensuroimaan alueellisten tappioiden paljastumista. Otetaan esimerkkinä esim. Karjalan alue.

Venäjän valtio pyrkii peittelemään rintamatappioita äärimmäisen tiukoilla laeilla ja paikallistason sensuurilla. Suomen virallisen rajan pinnassa sijaitseva Karjalan tasavalta on tästä erinomainen ja konkreettinen esimerkki, sillä alueen läheisyys Pohjois-Eurooppaan tekee siitä Kremlin silmissä erityisen aran.

Venäjän viranomaiset estävät tappiotietojen leviämistä erityisesti seuraavilla tavoilla:

1. Hautojen kuvaaminen on muutettu "maanpetokseksi"

Suurin isku riippumatonta tiedonvälitystä vastaan tehtiin, kun Venäjän turvallisuuspalvelu FSB alkoi tulkita sotilaiden hautojen kuvaamisen valtionvastaisen tiedon keräämiseksi ja maanpetokseksi.

• Karjalassa ja muilla Venäjän alueilla hautausmaiden valvontaa on tiukennettu.

• Hautausmaille on pystytetty varoituskylttejä, ja ihmisiä on pidätetty ristiinnaulittujen hautakuvien ottamisesta.

• Tällä pyritään estämään esimerkiksi Mediazonan ja BBC:n kaltaisten riippumattomien medioiden tekemä "salapoliisityö", jossa kaatuneiden todellista määrää on laskettu nimenomaan tuoreiden hautojen perusteella.

2. Paikallismedian ja viranomaisten "hiljainen sopimus"

Sodan alussa Karjalan tasavallan kuvernööri Artur Parfentšikov ja muut paikallisviranomaiset julkaisivat vielä sosiaalisessa mediassa surunvalitteluja ja nimilistoja kaatuneista karjalaisista.

• Kremlin käskystä tämä on lopetettu lähes kokonaan.

• Paikallislehtiä on kielletty julkaisemasta keskitettyjä listoja tai uutisoimasta hautajaisista. Oikeusistuimet ovat tehneet päätöksiä, joiden mukaan kaatuneiden sotilaiden listojen julkaiseminen netissä on laitonta, koska se "vaarantaa valtion turvallisuuden".

3. Kadonneet (MIA) -status säästää rahaa ja tilastoja

Erittäin yleinen sensuurikeino Karjalassa on se, että rintamalla kuollutta sotilasta ei merkitä virallisesti kuolleeksi, vaan hänet luokitellaan "kadonneeksi" (propavši bez vesti).

• Jos ruumista ei tuoda takaisin Karjalaan, virallinen tilasto näyttää nollia.

• Tämä on omaisille henkisesti raastavaa, mutta valtiolle hyödyllistä: kun kuolemaa ei vahvisteta, salatut tappioluvut pysyvät pieninä eikä valtion tarvitse maksaa perheille luvattuja suuria kriisirahoja Verkkouutiset.

1. Rintamatilanne ja uusi drooniteknologia

• Kuitudronet hallitsevat: Kuten aiemmin oli puhetta, valokuituohjatut FPV-lennokit ovat muuttaneet taistelukentän säännöt täysin. Niiden massiivinen käyttö molemmin puolin on tehnyt perinteisestä lyhyen kantaman tykistöstä ja panssarivaunuista erittäin haavoittuvia.

• Lihamyllyhyökkäykset jatkuvat: Venäjä jatkaa raskailla miestappioilla eteneviä pienten yksiköiden hyökkäyksiä erityisesti Donbassin alueella. Tappiot ovat historiallisen korkealla, mutta Kreml paikkaa niitä edelleen maksamalla valtavia värväyspalkkioita köyhille alueille.

2. Kansainvälinen tuki ja ilmapuolustus

• Suojaa infrastruktuurille: Ukraina on saanut kriittistä hätäapua, kuten Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, suojatakseen sähköverkkoaan, sairaaloitaan ja kaupunkejaan Venäjän jatkuvilta ohjus- ja drooni-iskuilta.

• Väsymys ja poliittinen paine: Länsimaissa käydään jatkuvaa poliittista vääntöä avun määrästä ja sen ehdoista, mikä asettaa Ukrainan johdon kovien haasteiden eteen rintaman pitämiseksi.

3. Ukrainan sisäinen tilanne

• Korruption vastainen taistelu: Ukraina puhdistaa parhaillaan omia riveihään säilyttääkseen länsimaiden ja EU:n luottamuksen. Virastojen ja oikeuslaitoksen korruptioselvitykset, kuten valtakunnansyyttäjän ero, ovat olleet tänäänkin isosti esillä virallisissa uutisissa.

Ukrainan sota 1659 päivä

 

Tiedotusvälineet raportoivat tänään laajasti rauhanneuvottelujen valmisteluista, Yhdysvaltain erityislähettiläiden vierailun päättymisestä ja Kiovaan kohdistuneiden iskujen jatkumisesta lyhyen tauon jälkeen.

Diplomatiassa uutta liikehdintää

• Kolmikantaneuvottelut syyskuussa: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ilmoittanut olevansa valmis aloittamaan Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut vielä syyskuun aikana. Myös Venäjä on ilmoittanut olevansa valmis neuvotteluihin, joskin se pitää tarkempien aikataulujen sopimista vielä ennenaikaisena.

• Trumpin lähettiläiden vierailu ohi: Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläät Jared Kushner ja Steve Witkoff ovat päättäneet vierailunsa Moskovassa ja Kiovassa. Lähettiläiden mukaan keskustelut olivat sisällöllisiä ja uutta rauhanehdotusta valmistellaan ennen talven tuloa.

• Zelenskyin arvio Putinista: Zelenskyi totesi haastattelussa, että Venäjä painii tällä hetkellä talousongelmien kanssa. Hänen mukaansa Venäjän presidentti Vladimir Putin tarvitsee Trumpia ja saattaa siksi pyrkiä tarjoamaan tälle "diplomaattisen voiton" syksyn aikana.

Sotatilanne ja ilmaiskuja

• Kolmen päivän iskutauko päättyi: Venäjä jatkoi tiistain vastaisena yönä rajuja ilmaiskuja Kiovaan drooneilla ja ohjuksilla. Iskut olivat olleet kolme päivää tauolla yhdysvaltalaislähettiläiden vierailun ajan. Iskuissa raportoidaan kuolleen kaksi ihmistä.

• Raskaat taistelut rintamalla: Maataisteluissa kovimmat hyökkäykset ja puolustustaistelut keskittyvät Ukrainan tilannekarttojen mukaan Pokrovskin ja Kostiantynivkan suunnalle, joissa Ukraina on torjunut kymmeniä Venäjän hyökkäyksiä.

Kansainvälinen tuki ja talouspaineet

• Britannialta uusi apupaketti: Iso-Britannia on sitoutunut 100 miljoonan punnan apupakettiin, jolla tuetaan Ukrainan ilmapuolustusta tulevaa talvea varten muun muassa Patriot-ohjuksilla ja drooneilla.

• Latvia iskee tullilla: Baltiassa kiristetään talousruuvia, ja Latvia on asettanut huomattavan 300 prosentin tullin Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuotavalle viljalle estääkseen Venäjää rahoittamasta sotaansa.

• Asiantuntijoiden varoitukset: Suomalaiset asiantuntijat, kuten Mika Aaltola, arvioivat, että pelkät neuvottelut eivät sulata jäätä, vaan talvesta tulee Ukrainalle erittäin vaikea Venäjän yrittäessä käyttää energiaverkkoon kohdistuvia iskuja painostuskeinona.

Sosiaalisessa mediassa ja avointen lähteiden tiedustelukanavissa (OSINT) keskustellaan tänään erityisesti Ukrainan poikkeuksellisen laajasta lennokkikampanjasta Venäjän maaperällä, rintamalinjojen kiivaista droonivideoista sekä väitteistä koskien Kozatša Lopanin kylän hallintaa.

Koska viralliset uutiset laahaavat usein rintamatapahtumia jäljessä, somen seuratuimmat tilit keskittyvät juuri nyt seuraaviin teemoihin:

1. Lennokkiblitsi Venäjän öljynjalostamoille

Ukrainalaiset ja kansainväliset OSINT-tutkijat (kuten X:ssä toimiva Institute for the Study of War) ovat jakaneet runsaasti video- ja satelliittimateriaalia Venäjältä.

• Rjazanin ja Permin iskut: Somessa leviää dramaattisia videoita palavasta Rjazanin öljynjalostamosta sekä Permissä sijaitsevasta Lukoilin jalostamosta, joihin Ukrainan pitkän kantaman lennokit iskivät.

• Sabotaasiväitteet: Ukrainanmielinen Atesh-partisaaniryhmä ilmoitti somessa rekrytoineensa venäläissotilaan, joka auttoi tuhoamaan viestintätornin Permissä ennen lennoki-iskuja, mikä esti Venäjän ilmapuolustuksen koordinointia.

2. Ristiriitaiset tiedot Kozatša Lopanin tilanteesta

Sotatilannetta kartoittavissa yhteisöissä on käyty kovaa väittelyä Harkovan alueella sijaitsevan Kozatša Lopanin kylän kohtalosta.

• OSINT-raportit vs. armeija: Suosittu sotakarttasivusto AMK Mapping raportoi aiemmin kylän päätyneen Venäjän haltuun.

• Ukrainan asevoimat ja paikallisviranomaiset ovat kuitenkin julkaisseet sosiaalisessa mediassa kumottavia lausuntoja. Heidän mukaansa tilanne on erittäin dynaaminen, mutta ukrainalaisjoukot pitävät yhä puoliaan kylässä, vaikka Venäjän FPV-droonit hallitsevatkin ilmatilaa ja estävät evakuoinnit.

3. Raju droonisota Pokrovskin ja Kupyanskin suunnilla

Sotilaiden Telegram-kanavilla ja X-tileillä (kuten Army Media) julkaistaan jatkuvasti raakaa kuvamateriaalia taisteluista.

• Maanalaiset putket: Kupyanskin suunnalta leviää tietoja, joiden mukaan venäläisjoukot ovat yrittäneet liikkua maanalaisten kaasuputkijärjestelmien kautta välttääkseen Ukrainan tarkan drooniseurannan.

• Maatrukit suojassa: Venäläiset sotablogit (milbloggaajat) valittavat somessa, että Ukrainan drooniylivoiman vuoksi he voivat käyttää miehittämättömiä maajoneuvoja (UGV) vain kriittisimmissä huoltotehtävissä ja ne on piilotettava välittömästi.

4. Ilmoitukset osapuolten tappioista

Ukrainan pääesikunnan viralliset tilit sosiaalisessa mediassa päivittivät jälleen lukuja Venäjän miehistö- ja kalustotappioista, joita tilit nimittävät historiallisen suuriksi. Venäjän puolustusministeriön Telegram-kanava puolestaan on jakanut videoita yön massiivisista iskuista Kiovan sotilas- ja logistiikkakohteisiin perustellen niitä vastaiskuna kolmen päivän tauon jälkeen.

Emil Kastehelmi on suomalainen sota-analyytikko, sotahistorioitsija ja tietokirjailija. Hänestä tuli yksi Suomen seuratuimmista Ukrainan sodan asiantuntijoista heti Venäjän suurhyökkäyksen alettua vuonna 2022. [1]

Kastehelmi tunnetaan erityisesti työstään avointen lähteiden tiedustelun (OSINT) parissa. Hän on perustanut Black Bird Group -työryhmän, joka analysoi satelliittikuvia, rintamavideoita ja paikkatietoja ylläpitääkseen tarkkaa julkista tilannekarttaa Ukrainan rintamalinjoista. [1, 2, 3, 4]

Uusin analyysi rintamatilanteesta (Syyskuu 2026)

Kastehelmen tuoreimmat arviot X-palvelussa ja kansainvälisessä mediassa vetävät yhteen rintaman tämänhetkisen tilanteen:

• Venäjän kesähyökkäys epäonnistui: Kastehelmi arvioi ryhmänsä karttadataan perustuen, että Venäjän laajamittainen kesäkampanja on käytännössä pysähtynyt. Vaikka Venäjä on hyökännyt laajalla rintamalla, se ei ole saavuttanut merkittäviä aluemuutoksia, ja sen kesähyökkäystä voidaan pitää epäonnistumisena.

• Droonit hidastavat etenemistä: Venäjä on onnistunut tekemään vain pieniä taktisia edistysaskeleita, sillä Ukrainan tehokas droonipuolustus on tehnyt laajemmista panssaroiduista ja mekaanisista läpimurrostarynnäköistä poikkeuksellisen vaikeita.

• Syksyn näkymät vakaat mutta arvaamattomat: Kastehelmi kuvailee rintamaa tällä hetkellä suhteellisen vakaaksi, mutta varoittaa tilanteen olevan yhä arvaamaton. Alkavan syksyn aikana ei ole odotettavissa Venäjän etenemistempon merkittävää kiihtymistä.

Ura ja tausta lyhyesti

• Työ mediassa: Työskentelee Ukrainan sodan seurantaan keskittyvänä ulkomaantoimituksen erikoistoimittajana Iltalehdessä. Hänen analyysejänsä ja karttadataansa siteerataan säännöllisesti myös suurissa kansainvälisissä medioissa.

• Sotahistoria: Koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti. Hän on tutkinut pitkään Lapin sotaa ja julkaissut aiheesta tietokirjan Sturmbock – Tutkimusmatka Lapin sodan linnoitteisiin. Hän tekee myös sota- ja kylmän sodan historiaan pureutuvia TV-sarjoja sekä podcasteja.

Voit seurata hänen reaaliaikaisia englanninkielisiä rintamakatsauksiaan ja karttapäivityksiään suoraan Emil Kastehelmen X-tililtä.

Ukrainan sodan droonisota on kehittynyt ja muuttunut merkittävästi. Emil Kastehelmen ja muiden asiantuntijoiden mukaan lennokit eivät ole enää vain apuvälineitä, vaan ne hallitsevat ja lamauttavat koko rintamataistelua tehden perinteisistä mekaanisista läpimurrostarynnäköistä poikkeuksellisen vaikeita.

Miehittämättömän sodankäynnin kehityksessä korostuvat juuri nyt seuraavat päälinjat:

1. Rintamalinjojen "jäätyminen" droonien vuoksi

Emil Kastehelmi arvioi, että rintamalinjojen jähmettyminen ja Venäjän hyökkäystempon hyytyminen johtuvat ensisijaisesti droonien valtavasta määrästä.

• Koska taistelukenttä on molemmin puolin jatkuvassa kameravalvonnassa, suuria panssarivaunujen tai jalkaväen keskityksiä on mahdotonta tehdä salassa.

• Heti kun panssariajoneuvo tai sotilasryhmä liikkuu avoimessa maastossa, kimppuun hyökkää sekunneissa edullinen FPV-räjähdedrooni (First-Person View). Tämä pakottaa molemmat osapuolet sijoittamaan raskaat ajoneuvot kauas rintaman taakse ja luottamaan vain pieniin jalkaväkiryhmiin.

2. Valonnopeudella etenevä tekoäly- ja häirintäkilpa

Perinteiset radio-ohjattavat droonit kohdataan nykyään jatkuvalla elektronisella sodankäynnillä (ELSO / EW), mikä pakottaa molemmat osapuolet ohjelmistopohjaiseen kilpajuoksuun.

• Automaattinen maalinetsintä: Ukraina ja Venäjä hyödyntävät drooneissaan yhä enemmän konenäköä ja tekoälyalgoritmeja. Kun lennättäjä lukitsee maalin (kuten panssarivaunun), drooni lentää kohteeseen täysin itsenäisesti. Vaikka vihollisen häirintälaite katkaisisi radioyhteyden lennättäjään, drooni iskee maaliinsa automaattisesti.

• Hajautettu elektroninen sodankäynti: Häirintälaitteita ei enää asenneta vain suuriin kuorma-autoihin, vaan ne ovat siirtyneet osaksi jokaisen yksittäisen sotilaan varustusta suojaamaan heitä ilmasta tulevilta hyökkäyksiltä.

3. Täysin poikkeukselliset tuotantomäärät

Ukrainan droonijoukot ovat asettaneet tavoitteekseen valmistaa peräti seitsemän miljoonaa miehittämätöntä laitetta. Määrä on niin massiivinen, että se ylittää kaikkien Nato-maiden yhteenlasketun vuosituotannon moninkertaisesti.

• Pelkästään vuoden alkupuoliskon aikana Ukrainan drooniyksiköiden raportoitiin iskeneen jo yli miljoonaan vahvistettuun maaliin.

• Drooneista on tullut "uutta tykistöä", jolla korvataan perinteisten tykistöammusten puutetta.

4. Strategiset "risteilydroonit" ja pitkä kantama

Droonisota ei rajoitu enää vain juoksuhautoihin. Ukraina on onnistunut rakentamaan oman pitkän kantaman lennokkiarsenaalinsa, jolla se tekee lähes päivittäin syvälle Venäjän maaperälle ulottuvia strategisia iskuja.

• Lennokkien kantama ja tarkkuus kehittyvät nopeasti. Lentotekniikan asiantuntijat arvioivat ukrainalaisten kehittävän parhaillaan lennokkeja, joiden kantama voi nousta tulevaisuudessa jopa 5 000 kilometriin. Tavoitteena on kyetä tuhoamaan Venäjän kaukaisimmatkin sotilaslentokentät, tutka-asemat ja öljynjalostamot.

5. Sodan heijastuminen Suomeen

Droonien suuri määrä on näkynyt suoraan myös Suomessa. Kastehelmi on arvioinut mediassa tapauksia, joissa eksyneitä tai harhautuneita ukrainalaisia pitkän kantaman drooneja on päätynyt Suomen ilmatilaan ja maaperälle saakka (esimerkiksi Kouvolan ja Uudenmaan alueella tapahtuneet droonihavainnot ja vaaratiedotteet). Tämä osoittaa asiantuntijoiden mukaan sen, miten miljoonien lennokkien sota muuttaa koko Euroopan ilmapuolustuksen vaatimuksia.

Tekoälyä (AI) käytetään Ukrainan sodassa tällä hetkellä lennokeissa ensisijaisesti automaattiseen maalinetsintään, elektronisen häirinnän kiertämiseen ja itsenäiseen navigointiin. Sota on muuttunut maailman suurimmaksi tekoälyaseiden testikentäksi, jossa kehitys etenee huimaa vauhtia.

Tekoäly lennokeissa ei tarkoita elokuvien kaltaisia tietoisia robotteja, vaan käytännössä kyse on konenäöstä ja lennokkiin asennetuista pienistä mikrotietokoneista.

Tekoälyä hyödynnetään tällä hetkellä erityisesti seuraavilla tavoilla:

1. Automaattinen lukittautuminen maaliin ("Viimeinen maili")

Suurin rintamilla käytössä oleva tekoälysovellus liittyy maaliin osumiseen silloin, kun radioyhteydet katkeavat.

• Miten se toimii: Ihminen lennättää droonin kohteen (kuten panssarivaunun) lähelle. Kun vihollisen elektroninen häirintälaite (ELSO) katkaisee radioyhteyden ohjaajaan, droonin oma tekoälyohjelmisto ottaa ohjat.

• Kameratunnistus: Konenäkö tunnistaa kohteen muodon, lukittautuu siihen ja ohjaa droonin maaliin täysin itsenäisesti ilman radiosignaaleja.

2. Autonominen navigointi ilman GPS-signaalia

Venäjä ja Ukraina häiritsevät satelliittipaikannusta (GPS) niin voimakkaasti, että perinteiset droonit eksyvät helposti.

• Tekoälyä käytetään visuaaliseen navigointiin. Lennokin tietokoneelle ladataan satelliittikuvia maastosta.

• Lennon aikana droonin kamera vertaa alla näkyvää reaaliaikaista maastoa (jokia, teitä, rakennuksia) muistiinsa tallennettuihin kuviin. Näin se osaa lentää kohteeseensa satojen kilometrien päähän, vaikka GPS olisi kokonaan pimeänä.

3. Kohteiden etsintä laajalta alueelta

Ukrainalaiset ja venäläiset yritykset integroivat drooneihin ohjelmistoja, jotka kykenevät skannaamaan maastoa ihmistä nopeammin.

• Tiedustelulennokki voi lentää rintaman yllä ja sen tekoäly tunnistaa videokuvasta automaattisesti piilotetut tykit, sotilasajoneuvot tai miinakentät.

• Esimerkiksi Ukrainan vastikään esittelemä, jopa 180 kilometrin päähän iskevä RAM-2X -lennokki käyttää useita eri tekoälymalleja auttamaan vaikeiden maalien, kuten ilmapuolustusjärjestelmien, havaitsemisessa ja tuhoamisessa.

4. Kaupalliset sirut sotakäytössä

Yhdysvaltalaisen teknologiajätti Nvidian Jetson Orin -mikrotietokoneita, joita myydään alun perin tavallisiin siviilirobotteihin ja älykameroihin, on löydetty rintamalta pudonneiden lennokkien hylyistä. Osapuolet ostavat näitä tehokkaita tekoälysiruja vapailta markkinoilta ja ohjelmoivat ne rintamakäyttöön tunnistamaan ihmisiä ja ajoneuvoja. [

Huoli täysin itsenäisistä "tappajaroboteista"

Tekoälyn kehitys on herättänyt suurta huolta kansainvälisesti, ja esimerkiksi YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on vaatinut pikaisia rajoituksia aseille, jotka voivat tehdä päätöksen ihmisen tappamisesta täysin itsenäisesti. Julkisuuteen on tullut raportteja iskuista, joissa täysin tekoälyn varassa toiminut lennokki on tehnyt tuhojaan ilman, että mikään ihmissilmä on valvonut sen lopullista iskupäätöstä.

Miten Ukrainan meridroonit ovat vaikuttaneet Mustanmeren laivastosotaan?

Ukrainan meridroonit eli kauko-ohjattavat räjähdeveneet ovat mullistaneet historian ja muuttaneet Mustanmeren laivastosodan kulun täysin. Vaikka Ukrainalla ei ole perinteistä suurta sotalaivastoa, se on onnistunut meridroonien avulla ajamaan Venäjän Mustanmeren laivaston puolustuskannalle ja osittain pakoon omista tukikohdistaan.

Ukrainan meridroonien (kuten kuuluisan Magura V5 -mallin) vaikutukset voidaan tiivistää viiteen pääkohtaan:

1. Venäjän laivasto joutui perääntymään Krimin niemimaalta

Ukrainan meridroonit ovat tehneet Sevastopolin sotasatamasta Krimin niemimaalla liian vaarallisen paikan Venäjän sotalaivoille.

• Venäjä on joutunut siirtämään suurimman osan arvokkaista sotalaivoistaan ja sukellusveneistään kauemmas itään, Novorossijskin satamaan Venäjän mantereelle.

• Tämä tarkoittaa, että Venäjä on käytännössä menettänyt Mustanmeren länsiosien hallinnan.

2. Neljännes Mustanmeren laivastosta tuhottu tai vaurioitunut

Meridroonit toimivat parveilevalla taktiikalla. Kun useampi droonivene hyökkää yhden sotalaivan kimppuun samanaikaisesti, laivan puolustusaseet eivät ehdi torjua niitä kaikkia.

• Droonit iskevät laivojen vesilinjaan tai peräsimeen, mikä upottaa tai lamauttaa suuretkin alukset.

• Meridrooneilla on upotettu tai vakavasti vaurioitettu useita Venäjän moderneja sotalaivoja, maihinnousualuksia, ohjuskorvetteja ja jopa partioveneitä.

3. Viljakuljetukset ja merireitit saatiin auki

Sodan alussa Venäjä saartoi Ukrainan satamat ja esti viljan viennin maailmalle, mikä nosti ruuan hintaa globaalisti.

• Kun Ukraina onnistui meridrooneillaan työntämään Venäjän laivaston pois rannikoiltaan, se loi oman "mustanmeren viljakäytävän".

• Ukraina pystyy nyt rahtilaivoilla viemään viljaa ja muita tuotteitaan Odessan satamista lähes sotaa edeltävään tahtiin ilman Venäjän lupaa.

4. Iskut Krimin siltaan ja huoltolinjoihin

Meridrooneja ei ole käytetty vain laivoja vastaan, vaan niillä on isketty myös Venäjän tärkeään logistiseen kohteeseen eli Krimin siltaan (Kertšinsiltaan). Droonit ovat räjäyttäneet sillan perustuksia vedenpinnan alta, mikä on vaikeuttanut Venäjän armeijan huoltokuljetuksia niemimaalle.

5. Edullinen ase kalliita maaleja vastaan

Meridroonien menestys perustuu puhtaasti taloudelliseen epäsuhtaan:

• Yksi ukrainalainen Magura V5 -räjähdevene maksaa arviolta noin 250 000 euroa.

• Sillä voidaan tuhota venäläinen sotalaiva, jonka arvo on kymmeniä tai satoja miljoonia euroja.

Venäjä on yrittänyt suojautua näiltä drooneilta rakentamalla satamiensa suille kelluvia puomeja, verkkoja ja upotettuja laivoja sekä asentamalla sotalaivoihinsa lisää konekivääreitä, mutta ukrainalaiset kehittävät droonejaan jatkuvasti nopeammiksi ja vaikeammin havaittaviksi.