Ukrainan sota 1703. päivä

 

Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta?

Kansainväliset ja kotimaiset tiedotusvälineet raportoivat tänään Ukrainan sodassa merkittävistä diplomaattisista avauksista, raskaista ilmaiskuista sekä Mustanmeren eskalaatiosta. Päivän pääaiheiksi nousivat Yhdysvaltain välittämät rauhanneuvottelut, Melania Trumpin neuvottelema paikallinen tulitauko, laajat hyökkäykset energiainfrastruktuuriin sekä siviilialuksen uppoaminen Mustallamerellä.

Diplomaattiset käänteet ja rauhanneuvottelut

• Kolmenväliset neuvottelut Abu Dhabissa: Uutistoimisto Reuters ja useat muut mediat kertoivat presidentti Volodymyr Zelenskyin vahvistaneen, että Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvottelijat tapaavat teknisellä tasolla marraskuun alkupuolella Arabiemiraateissa. Myös Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vahvisti neuvotteluaikeet The Guardianin mukaan.

• Putinin kanta neuvotteluihin: Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti valtiollisessa televisiossa Venäjän olevan valmis neuvotteluihin lopullisesta rauhansopimuksesta ja turvatakuista, mutta torjui pelkän tilapäisen tulitauon rintamalinjoille, uutisoi France 24.

• Oleshkyn paikallinen tulitauko: Yhdysvaltain ensimmäisen naisen Melania Trumpin kerrottiin yllättäen välittäneen paikallisen tulitauon Venäjän miehittämään Oleshkyn kaupunkiin Kyiv Independentin raportissa. Lokakuun 29. päivä alkavan sopimuksen tarkoituksena on toimittaa ruokapulasta kärsivään rintamakaupunkiin humanitaarista apua ja evakuoida siviilejä turvakäytävää pitkin Reutersin mukaan.

Sotilaalliset iskut ja Starlink-kiista

• Massiiviset iskut energiaverkkoon: Venäjä teki rajuja ilmaiskuja Ukrainan energiakohteisiin muun muassa Žytomyrin, Volynian ja Pultavan alueilla. CNBC uutisoi iskujen jättäneen yli 500 000 ihmistä ilman sähköä. Samalla Kiovaan kohdistui rajuja ballististen ohjusten iskuja Ylen seurannan mukaan.

• Ukrainan vastaiskut ja ilmapuolustus: Venäjän puolustusministeriö väitti pudottaneensa yön aikana yli 440 ukrainalaista droonia. Ukrainan drooni-iskujen raportoitiin sulkeneen tilapäisesti Moskovan lentokenttiä ja osuneen puolijohdetehtaaseen Orjolissa. Samalla Al Jazeera kertoi Ukrainan onnistuneen vakiinnuttamaan rintamalinjojaan ja vallanneensa tänä vuonna takaisin enemmän aluetta kuin Venäjä on saanut vallattua.

• Starlink-verkon rajoitukset: Presidentti Zelenskyi arvosteli ABC Newsille antamassaan haastattelussa sitä, että ukrainalaisjoukkojen käyttämän Starlink/Starshield-satelliittiverkon nopeusrajoitukset (160 km/h) ovat edelleen voimassa, mikä haittaa nopeiden droonien torjuntaa ja keskimatkan iskuja. Elon Musk ja Trumpin hallinto ovat kiistäneet ohjanneensa rajoituksia suoraan.

Mustameri ja muut tapahtumat

• Rahtialuksen uppoaminen: Romanian viranomaiset ilmoittivat siviilirahtialuksen uppoamisesta Mustallamerellä Romanian rannikon läheisyydessä sen jälkeen, kun siihen osui Venäjän drooni. Kyiv Independentin mukaan ainakin yksi miehistön jäsen menehtyi ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi iskun jyrkästi. NATO suunnittelee valvontalennot lisäämistä alueella.

• Vankienvaihto ja liikekannallepano: Osapuolet suorittivat uuden vankienvaihdon, jossa 270 ukrainalaista sotavankia palasi kotiin. Ukrainan sisäpolitiikassa puolestaan uutisoitiin pääministerin ilmoituksesta lopettaa kriittisten teollisuusalojen automaattiset 100-prosenttiset vapautukset armeijan liikekannallepanosta.

Mitä asioita nostettiin esille sosiaalisessa mediassa tänään Ukrainan sodasta?

Sosiaalisessa mediassa (kuten X:ssä, TikTokissa ja Telegram-kanavilla) Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu on tänään keskittynyt erityisesti yllättäviin diplomaattisiin käänteisiin, teknologiseen sodankäyntiin sekä koskettaviin rintamakertomuksiin. Keskustelun ytimessä on ollut vahva ukrainalainen yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus, joka Cambridgen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ajaa sotaan liittyvää viestintää viraaliksi paljon tehokkaammin kuin vihamieliset postaukset. 

Tänään sosiaalisessa mediassa eniten esille nousseet teemat:

1. Melania Trumpin rooli ja Abu Dhabin neuvottelut

• Keskustelun laukaisija: Yhdysvaltain hallinnon ilmoitus siitä, että Melania Trump on ollut välittämässä paikallista tulitaukoa Venäjän miehittämään Oleshkyn kaupunkiin nälänhädän helpottamiseksi. 

• Somereaktiot: Tämä aiheutti X-alustalla valtavan määrän meemejä, spekulaatiota ja hämmennystä. Donald Trumpin kommentti siitä, että "Ukrainan konflikti on lähestymässä loppuaan", levisi laajasti sekä tukijoiden että kriitikoiden tileillä. Samaan aikaan marraskuun alkupuolelle Abu Dhabiin suunnitellut kolmenväliset neuvottelijoiden tapaamiset (Ukraina, Venäjä, USA) herättivät laajaa keskustelua mahdollisista rauhan ehdoista. 

2. Starlink-rajoitukset ja Elon Muskin arvostelu

• Keskustelun laukaisija: Volodymyr Zelenskyin haastattelu ABC Newsille, jossa hän totesi ukrainalaisjoukkojen kärsivän yhä Starshield/Starlink-satelliittiverkon nopeusrajoituksista. 

• Somereaktiot: Sotablogit ja sotilaalliset analyytikot X:ssä jakoivat laajasti teknistä dataa siitä, miten 160 km/h nopeusrajoitus estää Ukrainaa käyttämästä Starlink-ohjattuja drooneja nopeiden venäläisohjusten ja droonien torjuntaan. Keskustelu kävi kuumana Elon Muskin roolista ja Ukrainan tarpeesta kehittää oma, itsenäinen satelliittijärjestelmänsä. 

3. Siviilirahtialuksen uppoaminen Mustallamerellä

• Keskustelun laukaisija: Tieto Venäjän droonin upottamasta Comoros-lipun alla purjehtineesta Khoryv-rahtialuksesta Romanian rannikon läheisyydessä.

• Somereaktiot: Telegramin ja X:n meriturvallisuutta seuraavilla tileillä jaettiin videoklippejä ja karttakuvia iskun tapahtumapaikasta. NATO-maiden reaktiot ja vaatimukset Mustanmeren valvonnan tiukentamisesta nousivat trendaaviksi aiheiksi kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa sähinässä. [1]

4. Rintaman sankaritarinat ja "TikTok-sota"

• Keskustelun laukaisija: Koskettavat visuaaliset tarinat ja sotilaiden omat videot suoraan rintamalta.

• Somereaktiot: Erityisesti viraaliksi nousi Reutersin ja muiden jakama uutinen ja kuvitus ukrainalaissotilaasta, joka pelastautui vaikeasta tilanteesta poikkeuksellisella tavalla raskaaseen drooniin turvautuen. TikTokissa puolestaan jatkui trendi, jossa tavalliset ukrainalaiset kuvaavat arkeaan ilmahälytysten keskellä, mikä kerää miljoonia katselukertoja ja sitouttaa nuorta yleisöä pitämään Ukrainan puolia. 

5. Suomen oppien jakaminen

• Keskustelun laukaisija: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tutkimus, jossa arvioitiin suomalaisten kriisinkestävyyttä Ukrainan sodan oppien pohjalta.

• Somereaktiot: Suomalaisessa sosiaalisessa mediassa ja LinkedInissä jaettiin ahkerasti artikkeleita aiheesta. Keskustelua herätti erityisesti se, miten Ukrainan kokemukset arjen ylläpidosta ja hajautetusta päätöksenteosta voisivat auttaa Suomea vahvistamaan medialukutaitoa ja henkistä kriisinkestävyyttä.

Mikä on rintamatilanne tänään?

Ukrainan sodan maajoukkojen rintamatilanne on tänään pääosin vakiintunut, ja Ukrainan asevoimat ovat onnistuneet vakauttamaan puolustuslinjansa syksyn taisteluissa. Tilanne rintamalla heijastelee pattitilannetta, jossa kumpikaan osapuoli ei ole kyennyt tekemään suuria läpimurtoja, vaikka taistelut jatkuvat kiivaina useilla eri sektoreilla.

Maataistelut ja rintamalinjat

• Rintaman vakautuminen: Al Jazeeran raportoimien tietojen mukaan Venäjän aluevoitot tänä vuonna ovat jääneet kokonaisuudessaan olemattomiksi. Ukraina on onnistunut kuluneen vuoden aikana valtaamaan takaisin enemmän aluetta kuin Venäjä on kyennyt miehittämään.

• Itäinen rintama ja Lyman: Kiivaimmat taistelut keskittyvät Donbassin alueelle. Ukrainalaiset ovat tehneet vastahyökkäyksiä ja edenneet muun muassa Lymanin suunnalla, mutta rintamalinjan tarkka kulku on useilla sektoreilla epäselvä ja tilanne ailahtelee jatkuvasti.

• Kalustotilanne: Venäjä kärsii huomattavista kalustotappioista, ja ukrainalaisten tehokas droonitorjunta vihollisen linjojen takana on vähentänyt venäläisten panssarivaunujen käyttöä rintamarynnäköissä.

Ilmasota ja taktinen tilanne rintaman takana

• Venäjän rypälepommit ja ilmaiskuvyöry: Rintamalinjojen jähmettyessä Venäjä on turvautunut entistä järeämpään ilmapommitukseen. Se on käyttänyt laajasti kiellettyjä rypälepommeja etulinjan tuntumassa sekä moukaroinut Ukrainan energiainfrastruktuuria.

• Starlink-kiistan vaikutukset: Ukrainan joukkojen taistelukykyä rintamalla haittaa edelleen Starlink/Starshield-verkon nopeusrajoitus (maks. 160 km/h). Tämä rajoittaa Ukrainan mahdollisuuksia käyttää kauko-ohjattavia drooneja nopeiden venäläisohjusten ja suihkumoottoridroonien torjuntaan rintaman yllä.

• Ukrainan lennokki-iskut: Ukraina vastaa rintaman lukkiutumiseen iskemällä syvälle Venäjän huoltolinjoihin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Viimeisimmät drooni-iskut ovat kohdistuneet Venäjän suuriin datakeskuksiin sekä polttoainevarastoihin Pietarin ja Leningradin alueilla.

Miten Starlink-verkon rajoitukset vaikuttavat etulinjan droonisotaan?

Starlink- ja Starshield-verkkojen asettama 160 km/h nopeusrajoitus sekä geofencing-aluerajoitukset vaikuttavat merkittävästi Ukrainan ilmatorjuntadroonien, kauko-iskujen ja meridroonien toimintaan etulinjassa. Rajoitusten vuoksi Ukraina pyrkii vähentämään riippuvuuttaan satelliittiyhteyksistä ottamalla käyttöön tekoälyohjattuja drooneja, jotka kykenevät itsenäiseen maalinhakuun ilman jatkuvaa yhteyttä. Voit lukea aiheesta lisää ABC Newsistä.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle?

Venäjä on tehnyt viimeisimmän vuorokauden aikana massiivisia ilmaiskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja siviilikohteisiin, mitkä ovat aiheuttaneet laajaa vahinkoa maan sähköverkolle sekä vaatineet siviiliuhreja.

Kansainvälisten medioiden ja Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjän aiheuttamat vahingot jakautuvat seuraavasti:

Rajut iskut sähköverkkoon ja energiapula

• Yli 500 000 ihmistä ilman sähköä: CNBC uutisoi Venäjän kohdistaneen laajoja lennokki- ja ohjusiskuja kymmeniin energiakohteisiin eri puolella Ukrainaa. Iskujen seurauksena sähköt katkesivat yli puolelta miljoonalta ihmiseltä muun muassa Žytomyrin, Volynian, Mykolajivin, Pultavan, Hmelnytskyin ja Rivnen alueilla.

• Lämpövoimalan toiminnan pysähtyminen: Ukrainan suurin yksityinen energiayhtiö DTEK ilmoitti, että yksi sen lämpövoimaloista joutui venäläisen tykistötulituksen kohteeksi ja lakkasi tuottamasta sähköä. [

Ballistiset iskut ja siviiliuhrit Kiovassa

• Ohjusiskuja asuinalueille: Venäjä teki laajan ilmapommituksen pääkaupunki Kiovaan laukaiselemalla useissa aalloissa ballistisia ohjuksia (kuten Iskander-M ja S-400) sekä drooneja.

• Kuolleita ja loukkaantuneita: Al Jazeeran ja paikallisviranomaisten tietojen mukaan iskujen sirpaleet ja osumat vaurioittivat asuinrakennuksia, liikenneinfrastruktuuria sekä terveydenhuollon kohteita viidessä eri kaupunginosassa. Iskuissa kuoli ainakin kaksi ihmistä ja 34 loukkaantui, heidän joukissaan viisi lasta.

• Kiellettyjen aseiden käyttö: Venäjän raportoitiin käyttäneen etulinjan tuntumassa rypälepommeja, jotka aiheuttavat laajaa ja pitkäaikaista vaaraa alueen siviiliväestölle.

Taloudellinen ja logistinen vahinko Mustallamerellä

• Siviilirahtialuksen upottaminen: Venäjän laukaisema drooni osui Comoros-lipun alla purjehtineeseen Khoryv-rahtialukseen Romanian rannikon läheisyydessä. Alus upposi iskun seurauksena, ja ainakin yksi miehistön jäsen sai surmansa. Tämä vaikeuttaa Ukrainan pyrkimyksiä pitää yllä turvallisia merikauppareittejä maataloustuotteiden vientiä varten.

Tiedot pääministeri Petteri Orpon Ukrainan matkasta?

Pääministeri Petteri Orpo teki yllätysvierailun Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan torstaina 22. lokakuuta 2026. Vierailun päätarkoituksena oli osoittaa Suomen järkkymätöntä tukea Ukrainalle talven kynnyksellä sekä edistää maiden välistä taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä. Kyseessä oli Orpon kolmas matka Ukrainaan pääministerikaudellaan.

Matkan keskeiset tapahtumat ja sopimukset:

Uudet tukipaketit ja sopimukset

• Miljoonien eurojen talvi- ja energiatuki: Suomi myöntää Ukrainalle 5 miljoonan euron lisätuen talveen ja energiasektoriin valmistautumiseen sekä 2 miljoonan euron humanitaarisen avun ohjelman.

• Veturilahjoitus huoltovarmuudelle: Suomi toimittaa Ukrainalle 10 rautatieveturia, joiden tarkoituksena on turvata maan sisäistä logistiikkaa ja kriittistä huoltovarmuutta.

• 300 miljoonan euron yhteistyökokonaisuus: Vierailun aikana järjestetyssä yritysfoorumissa allekirjoitettiin valtioneuvoston mukaan seitsemän erillistä sopimusta. Näiden arvo on yhteensä noin 300 miljoonaa euroa, ja ne kattavat muun muassa puolustusteollisuuden, logistiikan ja jälleenrakennuksen.

• Satelliitti- ja drooniyhteistyö: Allekirjoitettujen aiesopimusten joukossa oli strateginen hanke satelliittiviestintäkyvyn laajentamisesta Ukrainan puolustustarpeisiin. Hankkeessa ovat mukana Nokia Defence ja suomalainen ICEYE Ukraine. Lisäksi edistettiin droonien yhteiskehitystä.

Tapaamiset ja poliittinen ohjelma

• Korkeimman johdon tapaamiset: Orpo keskusteli vierailullaan presidentti Volodymyr Zelenskyin sekä Ukrainan uuden pääministerin Serhii Koretskyin kanssa. Zelenskyi luovutti Orpolle vierailun yhteydessä virallisen kunniamerkin kiitoksena Suomen tuesta.

• Naisten kongressi: Pääministeri piti avauspuheen Ukrainan naisten kongressissa yhdessä maan ensimmäisen naisen Olena Zelenskan kanssa. Puheessaan hän korosti naisten poikkeuksellista johtajuutta ja panosta yhteiskunnan pyörittämisessä sekä etulinjassa.

Ilmahälytys ja vierailu väestönsuojassa

• Kiidätys suojaan: Vierailu tapahtui erittäin jännitteisessä tilanteessa, sillä Venäjä teki samaan aikaan rajuja ilmaiskuja Kiovaan. Orpo joutuikin kesken matkansa siirtymään väestönsuojaan ballististen ohjusten aiheuttaman ilmahälytyksen vuoksi.

• Kouluvierailu: Hälytys tapahtui Orpon vieraillessa venäläisdroonin aiemmin tuhoamassa koulussa. Väestönsuojassa pääministeri seurasi ja ihaili ukrainalaislasten ja opettajien sitkeyttä heidän jatkaessaan oppitunteja hälytyksestä huolimatta.

Onko mitään uutta kerrottavaa presidentti Alexander Stubbin työstä Ukraina asiassa?

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on noussut keskeiseen kansainväliseen rooliin Ukrainan rauhanprosessin edistämisessä, toimien välittäjänä ja luottamuksen rakentajana Yhdysvaltojen, Euroopan ja Ukrainan välillä. Viime päivien merkittävimmät uutiset liittyvät Stubbin johtamaan Oslon pikahuippukokoukseen sekä hänen mahdolliseen rooliinsa tulevissa neuvotteluissa Venäjän kanssa.

Oslon pikahuippukokous ja rauhansuunnitelma

• Zelenskyin suora pyyntö: Stubb paljasti Ilta-Sanomien mukaan, että erittäin salassa pidetyt Oslon Ukraina-neuvottelut järjestettiin presidentti Volodymyr Zelenskyin pyynnöstä vain muutaman päivän varoitusajalla sen jälkeen, kun transatlanttisissa suhteissa oli ilmennyt jännitteitä.

• Kahdeksan tunnin neuvottelut: Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre isännöivät Oslossa laajaa neuvottelutapaamista, johon osallistuivat Zelenskyi sekä Yhdysvaltain tulevan hallinnon erityisedustaja Steve Witkoff. Illalliselle liittyivät myös Saksan, Britannian ja Italian edustajat.

• Tavoitteena kolmikantatapaaminen: Neuvotteluissa luotiin pohjaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin, Zelenskyin ja Donald Trumpin väliselle huipputapaamiselle, jossa keskusteltaisiin vaikeimmasta eli aluekysymyksestä. Lisäksi asialistalla olivat Yhdysvaltain turvatakuut Ukrainalle sekä Euroopan sodanjälkeinen turvallisuusrakenne, uutisoi Helsingin Sanomat.

• Rauhanprosessi takaisin raiteilleen: Stubb arvioi neuvottelujen olleen menestys, joka palautti Yhdysvaltain ja Euroopan välisen yhteisymmärryksen sekä saattoi prosessin takaisin liikkeeseen ennen Witkoffin matkaa Pietariin tapaamaan Venäjän johtoa, kertoi Yle Uutiset.

Ehdokkuus Euroopan pääneuvottelijaksi ja Kremlin reaktio

• "Hasardipesti" Putinia vastaan: Kansainväliset mediat, kuten Politico ja Euronews, ovat nostaneet esiin Stubbin nimen mahdollisena Euroopan edustajana suorissa neuvotteluissa Putinin kanssa, uutisoi Uusi Suomi. Stubbin eduksi katsotaan hänen poikkeuksellisen hyvät suhteensa Trumpiin sekä Suomen historiallinen kokemus Venäjä-suhteista.

• Kremlin varovainen vihreä valo: Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi Helsingin Sanomien raportissa, että Venäjä suhtautuu Stubbin rooliin neuvotteluissa alustavan myönteisesti. Ehtona on kuitenkin se, että Stubbin panos on rakentava eikä pelkkää Euroopan unionin virallisen linjan toistamista.

Tiivis diplomaattinen yhteydenpito liittolaisiin

• Puhelu Ison-Britannian kanssa: Oslon kokouksen jälkeen Stubb on jatkanut tulosten jalkauttamista Euroopassa. Ison-Britannian hallituksen tiedotteen mukaan Stubb ja pääministeri Keir Starmer keskustelivat puhelimessa Oslon saavutuksista ja korostivat tarvetta pitää yllä kansainvälistä momentumia Ukrainan oikeudenmukaisen rauhan varmistamiseksi.

Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut tänään Venäjälle?

Ukraina on tehnyt viimeisimmän vuorokauden aikana useita teknologisesti ja taktisesti merkittäviä iskuja syvälle Venäjän alueelle, mitkä ovat halvaannuttaneet maan kriittistä infrastruktuuria ja häirinneet siviili-ilmailua.

Kansainvälisten uutistoimistojen ja sotilasasiantuntijoiden raporttien mukaan Ukrainan aiheuttamat vahingot ja vastatoimet jakautuvat seuraavasti:

1. Digitaalinen isku tekoäly- ja pilvipalveluihin

• Viisi suurta datakeskusta lamautettu: Euronews uutisoi Ukrainan lennokki-iskujen osuneen viiteen Venäjän suurimpien teknologian ja tekoälyalan yritysten datakeskukseen. Iskujen seurauksena eri puolilla Venäjää raportoitiin laajoja häiriöitä pilvipalveluissa, digitaalisissa maksujärjestelmissä sekä navigointisovelluksissa.

2. Moskovan ilmatilan ja ministeriöiden häirintä

• Moskovan lentokentät pimennetty: Kyiv Independent ja United24 Media kertoivat Ukrainan iskeneen sadoilla pitkän kantaman drooneilla Moskovan alueelle. Tämän vuoksi kaikki neljä Moskovan kansainvälistä lentokenttää jouduttiin sulkemaan kokonaan ja kymmeniä lentoja reitittämään uudelleen droonien romujen pudottua kiitoteille.

• Evakuointeja pilvenpiirtäjistä: Moskovan liikekeskuksessa (Moscow City) sijaitsevasta IQ-Kvartal-tornista jouduttiin viranomaistietojen mukaan evakuoimaan ihmisiä drooniuhan vuoksi. Rakennuksessa sijaitsevat muun muassa Venäjän digitaalisen kehityksen, talouskehityksen sekä teollisuus- ja kauppaministeriöiden pääkonttorit.

3. Tuhot aseteollisuudelle ja kalustolle

• Puolijohdetehdas tulessa Orjolissa: Droonien kerrottiin osuneen Kremny El -tehtaaseen Orjolin alueella. Tehdas valmistaa mikrostandardeja, transistoreita ja puolijohteita Venäjän armeijan ohjusjärjestelmiin ja teollisuudelle. Paikalliset asukkaat raportoivat useista räjähdyksistä laitoksen alueella.

• Uutuushävittäjien moukarointi: Sotilasilmailuun erikoistunut Tivi uutisoi satelliittikuvien paljastaneen Ukrainan tuhonneen hiljattaisissa iskuissa Venäjän lentotukikohdasta kuusi erittäin arvokasta ja modernia Su-34M-hävittäjäpommittajaa, joita Venäjä oli säilyttänyt suojaamattomina avoimella kentällä.

4. Rintamalinjojen valloitus

• Alueelliset takaiskut Venäjälle: Al Jazeeran rintama-analyysin mukaan Venäjän maavoimien tämän vuoden aluevoitot rintamalla on nollattu. Ukraina on vakiinnuttanut etulinjansa ja onnistunut kuluvan vuoden aikana valtaamaan takaisin enemmän omaa maa-aluettaan kuin Venäjä on kyennyt suurista miestappioistaan huolimatta miehittämään.

Mitä tapahtuu Ukrainan sodassa seuraavaksi? Pikaisen rauhan mahdollisuudet lienevät erittäin vähäiset?

Asiantuntijoiden, diplomaattien ja tiedotusvälineiden arviot Ukrainan sodan lähitulevaisuudesta ovat juuri nyt poikkeuksellisen kiinnostavia, sillä ilmassa on merkkejä siitä, että pikaisen ja rajoitetun tulitauon tai rauhanneuvottelujen mahdollisuudet ovat itse asiassa suuremmat kuin kertaakaan aiemmin suursodan aikana. Tilanne ei kuitenkaan tarkoita sodan automaattista loppumista, vaan edessä on kriittinen ja monimutkainen diplomaattinen vääntö.

Seuraavat tekijät määrittävät sodan suuntaa tulevina viikkoina ja kuukausina:

1. Marraskuun Abu Dhabin neuvottelut

Suurin merkki diplomaattisesta liikehdinnästä on presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Kremlin vahvistama tieto siitä, että Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvottelijat tapaavat marraskuun alkupuolella Arabiemiraateissa. Kyseessä on ensimmäinen virallinen ja suora kolmikantatapaaminen teknisellä tasolla pitkään aikaan, ja sen tarkoituksena on kartoittaa pohjaa mahdolliselle korkeamman tason huippukokoukselle.

2. Putinin kova kanta vs. Trumpin hallinnon paine

Vaikka neuvotteluhaluja väläytellään, osapuolten lähtökohdat ovat täysin ristiriitaiset:

• Venäjä vaatii lopullista ratkaisua: Presidentti Vladimir Putin ilmoitti valtiollisessa televisiossa, että Venäjä suostuu vain neuvotteluihin "lopullisesta rauhansopimuksesta ja turvatakuista". Venäjä ei siis halua pelkkää tilapäistä tulitaukoa nykyisille rintamalinjoille, mikä antaisi Ukrainalle aikaa varustautua uudelleen.

• Paikalliset kokeilut: Melania Trumpin välittämä paikallinen tulitauko Oleshkyn kaupungissa (alkaen 29. lokakuuta) toimii eräänlaisena testinä sille, pystyvätkö osapuolet pitämään kiinni sopimuksista edes humanitaarisella tasolla.

3. Euroopan ja Suomen rooli neuvotteluissa

Euroopan maat ja erityisesti Suomen presidentti Alexander Stubb ovat nousseet keskeisiksi taustavaikuttajiksi. Stubb isännöi äskettäin salaisen Oslon pikahuippukokouksen, jossa luotiin Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteistä linjaa ennen kuin amerikkalaisdelegaatio suuntasi Pietariin tapaamaan Venäjän johtoa. Stubbin nimi on väläytelty kansainvälisessä mediassa jopa Euroopan pääneuvottelijaksi suorissa keskusteluissa Putinin kanssa.

4. Rintamatilanteen lukkiutuminen pakottaa ratkaisuihin

Sotilaallisesti rintama on ajautunut kuluttavaan pattitilanteeseen. Venäjän maajoukkojen eteneminen on tänä vuonna hyytynyt, ja Ukraina onnistui jopa valtaamaan takaisin enemmän aluetta kuin Venäjä sai miehitettyä. Koska kumpikaan ei kykene ratkaisevaan sotilaalliseen läpimurtoon, poliittinen paine sodan jäädyttämiseksi tai päättämiseksi kasvaa molemmin puolin.

Yhteenveto: Onko pikainen rauha mahdollinen?

Vastaus riippuu siitä, mitä "rauhalla" tarkoitetaan:

• Täydellinen ja oikeudenmukainen rauha (jossa Venäjä vetäytyy kaikilta alueilta) on erittäin epätodennäköinen lähitulevaisuudessa.

• Sodan jäädyttäminen tai tulitauko marraskuun neuvottelujen pohjalta on kuitenkin mahdollinen skenaario jo talven 26–27 aikana, koska Yhdysvaltain uusi hallinto ajaa sitä voimakkaasti ja molemmat sodan osapuolet kärsivät valtavista materiaalisista ja inhimillisistä menetyksistä.

Ukrainan sota päivä 1702

 

Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta?

Tiedotusvälineet ovat tänään uutisoineet laajasti sekä rajat ylittäneistä massiivisista iskuista että Yhdysvaltain ja Venäjän välisistä tunnusteluista rauhanneuvottelujen avaamiseksi. Diplomaattisesta liikehdinnästä huolimatta iskut molemmin puolin rintamaa ovat olleet poikkeuksellisen rajuja.

Päivän keskeisimmät uutisaiheet tiedotusvälineissä:

1. Raju isku Kiovaan ja massiivinen droonihyökkäys Moskovaan

• Isku Kiovaan: Venäjä teki rajun risteilyohjus- ja ballististen ohjusten iskun Ukrainan pääkaupunkiin [1.3.11 "Russia pounds... "]. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat Venäjän laukaisseen muun muassa rypälekärjillä varustettuja ballistisia ohjuksia suoraan Kiovan keskustaan kolmessa eri aallossa [1.3.3 "Russian missiles... "]. Iskujen raportoidaan osuneen asuinrakennuksiin, kauppakeskuksiin ja joukkoliikennerakenteisiin [1.3.3 "Russian missiles... "].

• Drooni-isku Moskovaan: Samaan aikaan Venäjän viranomaiset ja tiedotusvälineet ilmoittivat torjuneensa yhden sodan suurimmista droonihyökkäyksistä [1.3.11 "Russia pounds... "]. Venäjä väitti Ukrainan laukaisseen peräti 630 droonia Moskovan seudun suuntaan, joista useita kymmeniä ammuttiin alas kaupungin lähellä [1.1.5 "Ukrainan sota...", 1.3.6 "Ukraine war briefing... "].

2. Suomen pääministeri Petteri Orpo evakuoitiin pommisuojaan Kiovassa

• Suomen pääministeri Petteri Orpo saapui varhain tänään vierailulle Kiovaan [1.2.10 "Petteri Orpo..."]. Vierailun aikana annetun ilmahälytyksen vuoksi Orpo delegaatioineen jouduttiin evakuoimaan kiireellisesti koulun väestönsuojaan [1.2.10 "Petteri Orpo..."]. Orpo vietti suojassa noin puoli tuntia yhdessä paikallisten koululasten kanssa ja poistui tilanteen rauhoituttua [1.2.10 "Petteri Orpo..."].

3. Diplomaattiset tunnustelut ja Trumpin diilit

• Rauhanneuvottelut esillä: Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin Pietarissa [1.1.5 "Ukrainan sota..."]. Tapaamisen seurauksena Kreml ilmoitti olevansa ”periaatteessa valmis” aloittamaan Yhdysvaltain välittämät neuvottelut Ukrainan kanssa marraskuussa [1.3.2 "Russian strikes...", 1.3.11 "Russia pounds... "]. Kreml kuitenkin luonnehti Ukrainan ja Euroopan omia ehdotuksia ”sisällöttömiksi” [1.3.2 "Russian strikes..."].

• Trumpin ja Putinin diesel-kauppa: Trumpin hallinto on herättänyt närkästystä Euroopassa ja Ukrainassa lieventämällä Venäjän vastaisia pakotteita [1.2.6 "Taustatyo...", 1.3.2 "Russian strikes..."]. Trump sopi Putinin kanssa venäläisen dieselin tuonnista Yhdysvaltoihin polttoaineen hintojen laskemiseksi, mitä Ukrainan johto on arvostellut ankarasti [1.2.6 "Taustatyo...", 1.3.2 "Russian strikes..."].

• Yhdysvaltalaisvangin vapautus: Neuvottelujen yhteydessä Venäjä vapautti yli neljä vuotta vangittuna olleen yhdysvaltalaisen opettajan Stephen Hubbardin [1.1.5 "Ukrainan sota...", 1.3.3 "Russian missiles... "].

4. Kenttätapahtumat ja kansainväliset kytkökset

• Pohjois-Korean kaluston tuhoaminen: Ukrainan asevoimat julkaisi videon, jossa se kertoo tuhonneensa rintamalla Pohjois-Korean Venäjälle toimittaman harvinaisen Koksan-telatykin [1.3.10 "Ukraine Destroys..."].

• Vakoiluepäily Saksassa: Saksassa uutisoitiin ukrainalaismiehen pidätyksestä [1.3.9 "Germany arrests..."]. Hänen epäillään vakoilleen maassa Venäjän lukuun sabotointikohteiden kartoittamiseksi [1.3.9 "Germany arrests..."].

Asiantuntija-arvioissa tiedotusvälineissä on tänään painotettu, että käynnissä olevat rauhantunnustelut näyttävät tällä hetkellä vahvasti nojaavan Yhdysvaltain painostukseen, ja Ukrainassa pelätään maan joutuvan suostumaan epäedullisiin ehtoihin [1.2.2 "Vieraskynä...", 1.2.6 "Taustatyo..."].

Mitä asioita sosiaalisessa mediassa nostettiin esille Ukrainan sodasta tänään?

Sosiaalisessa mediassa (erityisesti X:ssä (ent. Twitter) ja Telegramissa) Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu on tänään 22. lokakuuta 2026 käynyt poikkeuksellisen kuumana. Päähuomio on kohdistunut poliittisiin shokkiaaltoihin, digitaaliseen sodankäyntiin sekä iskujen videonauhoitteisiin.

Soraääniä ja keskustelunaiheita dominoivat seuraavat teemat:

1. ”Humanitaarinen Putin” – Witkoffin lausunnot nostattivat someraivon

• Laaja paheksunta: Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettilään Steve Witkoffin kommentit ryntäsivät viraaliksi. Witkoff kutsui tapaamisessaan Vladimir Putinia ”humanitaariseksi” mieheksi yhdysvaltalaisvangin vapauttamisen jälkeen.

• Ukrainalaisten ja asiantuntijoiden reaktio: Erityisesti X:ssä ukrainalaiset vaikuttajat ja poliitikot, kuten ulkoministeri Andrii Sybiha, tuomitsivat puheet jyrkästi. Somessa levisivät rinnakkain Witkoffin kehut ja kuvat samana yönä tehdyistä Venäjän rajuista ohjusiskuista Kiovaan osoituksena Venäjän todellisesta ”humanismista”.

2. Väittely Venäjän bottiarmeijan kohtalosta (Yandex-iskut)

• ”Hiljenivätkö trollit?” OSINT-tilien (avoimen lähdekoodin tiedustelu) ja digitaalisen sodankäynnin seuraajien keskuudessa on väitelty kiivasti siitä, lamaannuttivatko Ukrainan lokakuussa tekemät drooni-iskut venäläisen IT-jätti Yandexin datakeskuksiin Venäjän masinoiman botti- ja trolliliikenteen.

• Verkkoliikenteen analyysit: Somessa on jaettu ahkerasti Cloudflaren ja teknologiamedioiden tuoreita analyyseja. Alustavat väitteet bottien täydellisestä katoamisesta on sosiaalisessa mediassa pitkälti kumottu, mutta keskustelu verkkoliikenteen häiriöistä jatkuu aktiivisena.

3. Visuaaliset todisteet yön massiivisista iskuista

• Videoita Kiovasta ja Moskovasta: Telegram-kanavat täyttyivät yön ja aamun aikana reaaliaikaisesta kuvamateriaalista. Kiovasta jaettiin videoita ja kuvia tuhoista, joita Venäjän poikkeuksellisen raju, rypälekärjillä varustettu ballistinen ohjusisku aiheutti asuinalueille ja metroverkostolle.

• Drooniparvet idässä: Venäläisillä kanavilla ja X:ssä levisi puolestaan lukuisia videoita yön massiivisesta droonihyökkäyksestä Moskovan seudulle. Venäjän väitteet yli 600–800 droonin alasampumisesta herättivät somessa sekä spekulaatiota että suoraa epäilyä lukujen liioittelusta.

4. Zelenskyin suorasanainen X-avautuminen ja Trump-kritiikki

• Energiatulitauon luhistuminen: Somessa on jaettu tiheästi presidentti Volodymyr Zelenskyin omia virallisia somepäivityksiä, joissa hän arvostelee suoraan Donald Trumpin puheita. Zelenskyi tyrmäsi Trumpin väitteet ”energiatulitauosta” ja korosti Venäjän tuoreiden iskujen osoittavan, ettei Moskova kunnioita Yhdysvaltoja tai sen sopimuksia.

5. Kotimainen keskustelu: Suomalaiskalusto ja Orpon suojautuminen

• Suomalainen kalusto viraalina: Suomalaisessa somessa ja puolustusaiheisissa ryhmissä on tänään jaettu innokkaasti Ukrainan asevoimien julkaisemaa uutta videota, jolla näkyy rintamakäytössä olevaa, ennennäkemätöntä suomalaista sotilaskalustoa.

• Pääministerin evakuointi: Myös pääministeri Petteri Orpon Kiovan-vierailu ja hänen joutumisensa pommisuojaan kesken ilmahälytyksen kirvoitti runsaasti kommentteja ja kotimaista keskustelua muun muassa Uuden Suomen Puheenvuorossa.

Steve Witkoffin lausuntojen reaktioista

Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin lausunto, jossa hän kutsui Vladimir Putinia ”humanitaariseksi” (engl. humanitarian), on herättänyt poikkeuksellisen raivokkaan ja laajapohjaisen vastareaktion. Witkoff esitti kehunsa Pietarissa kiitettyään Putinia 74-vuotiaan yhdysvaltalaisvangin Stephen Hubbardin vapauttamisesta.

Lausunnon nostattamat reaktiot jakautuvat eri tahojen kesken seuraavasti:

1. Ukrainan virallinen tuomio

Ukrainan johto ja ulkoministeri Andrii Sybiha torjuivat luonnehdinnan välittömästi ja jyrkästi. Sybiha painotti, että Venäjän samana yönä tekemät rajut ballistiset ohjusiskut Kiovaan osoittavat konkreettisesti, miltä ”venäläinen humanismi” todellisuudessa näyttää. Ukrainassa lausunto nähtiin nöyristelynä ja vaarallisena myönnytyksenä tilanteessa, jossa neuvotteluja yritetään hieroa Ukrainan selän takana.

2. Harvinaisen jyrkkä kaksipuoluepoliittinen ryöpytys Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa Witkoffin kommentit tuomittiin laajasti niin demokraattien kuin republikaanienkin riveissä:

• Republikaanisenaattori John Cornyn totesi somessa lyhyesti: ”Ei. Putin on kylmäverinen tappaja.”

• Republikaanisenaattori Thom Tillis kritisoi Witkoffia julkaisemalla sanan ”humanitaarinen” virallisen sanakirjamääritelmän ja kysymällä sarkastisesti ”mitä ihmettä, Steve?”.

• Republikaaniedustaja Don Bacon vaati Witkoffille välittömiä potkuja: ”Heneen ei voida luottaa näissä neuvotteluissa. Tekisikö Venäjän palkkaama agentti vähempää kuin hän? Hänet pitäisi erottaa.”

• Edustajainhuoneen Max Miller muistutti Butšan siviiliuhreista: ”Ehkä meidän pitäisi kysyä sadoilta kuolleilta siviileiltä Butšassa, mitä mieltä he ovat Putinin humanitaarisista vaistoista.”

3. Diplomaattien ja liittolaisten reaktiot

• Yhdistynyt kuningaskunta: Britannian pääministerin edustaja tyrmäsi luonnehdinnan sanoen, ettei Lontoo tunnista tällaista kuvausta: ”Presidentti Putin on tappanut tuhansia viattomia ukrainalaisia ja omia kansalaisiaan lähettämällä heidät kuolemaan rintamalle.”

• Asiantuntijat: Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs William Taylor kuvaili lausuntoa ”myötähäpeää aiheuttavaksi” (cringeworthy) ja muistutti, ettei Venäjälle pitäisi antaa mitään kunniaa sellaisen ihmisen vapauttamisesta, jonka ei olisi koskaan pitänyt olla vankilassa.

4. Donald Trumpin ja valkoisen talon puolustus

Arvostelusta huolimatta presidentti Donald Trump asettui julkisesti tukemaan erityislähettilästään.

• Trump totesi toimittajille, ettei ota kantaa suuntaan tai toiseen, mutta Witkoff tekee vain standardia työtään diilintekijänä, joka keskustelee molempien osapuolten kanssa rauhan saavuttamiseksi.

• Trump lisäsi, että ”viimeinen asia mitä haluan tehdä, on keikauttaa venettä nyt, kun olemme lähellä sodan ratkaisemista”.

• Valkoisen talon viestintäjohtaja Steven Cheung puolusti tapaamista toteamalla sen osoittavan, että Witkoff tekee juuri sitä, mitä varten hänet nimitettiin: neuvottelee aktiivisesti.

Sosiaalisessa mediassa Witkoffia on kritisoitu laajasti siitä, että hänellä kiinteistöalan taustastaan johtuen ei ole diplomaattista kokemusta, minkä vuoksi hän lankesi suoranaiseen syöttöön ja mairitteluun sellaista diktaattoria edessä, jota vastaan Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on nostanut syytteet sotarikoksista.

Mikä on rintamatilanne nyt?

Ukrainan sodan yleinen rintamatilanne on tällä hetkellä tasapainoileva mutta erittäin kuluttava. Rintamalinja ulottuu Etelä-Ukrainan Hersonista aina maan itäosiin Harkovan alueelle asti.

Vaikka kumpikaan osapuoli ei ole viime viikkoina kyennyt tekemään strategisen mittaluokan läpimurtoja, sotaa käydään poikkeuksellisen intensiivisesti: pelkästään viimeisen vuorokauden aikana rintamalla on raportoitu lähes 270 erillistä taistelukosketusta tai yhteenottoa.

Eri rintamalohkojen tämänhetkinen tilanne jakaantuu seuraavasti:

1. Itäinen rintama (Donbas ja Pokrovsk)

• Pokrovskin kriittinen tilanne: Donetskin alueella sijaitseva Pokrovskin kaupunki on venäläisjoukkojen painostuksen alla. Asiantuntija-arvioiden (kuten suomalaisen Black Bird Groupin) mukaan ukrainalaisjoukot ovat vaarassa jäädä saarroksiin kolmelta suunnalta. Venäjän joukot ovat onnistuneet etenemään kaupungin pohjoispuolella ja soluttautumaan jo kaupungin rajojen sisäpuolelle etelästä. Kaupungilla on suuri strateginen merkitys alueen tieverkoston solmukohtana.

• Lymanin lohko (Operaatio Vivaldi): Pohjois-Donetskissa ja Lymanin suunnalla Ukrainan 3. armeijakunta onnistui aiemmin syksyllä tekemään onnistuneen paikallisen vastahyökkäyksen (koodinimeltään Operaatio Vivaldi). Ukraina onnistui eliminoimaan venäläisten rintamapiikin ja vapauttamaan noin 260–270 neliökilometriä aluetta. Tällä hetkellä rintama on tällä lohkolla tasaantunut, ja taistelut ovat muuttuneet erittäin hitaaksi asemasodaksi.

2. Eteläinen rintama (Zaporizhžja ja Orikhiv)

• Mekanisoidut rynnäköt: Venäjä on aktivoinut toimintaansa etelässä tekemällä mekanisoituja hyökkäyksiä muun muassa Orikhivin suunnalla Novodanylivkaa kohti. Ukrainan maavoimat on kuitenkin toistaiseksi onnistunut torjumaan nämä panssarivaunuilla ja mönkijöillä tehdyt rynnäköt. [1]

• Herson ja Dnipro-joki: Hersonin ja Dnipro-joen suunnalla tilanne on maataistelujen osalta kaikkein rauhallisin, eikä merkittäviä maajoukkojen etenemisiä ole raportoitu.

3. Alueellinen hallinta ja kokonaistilanne

• Miehityksen laajuus: Venäjä pitää tällä hetkellä hallussaan noin 19–20 % Ukrainan kansainvälisesti tunnustetusta maa-alueesta. Venäjä ei hallitse mitään Ukrainan hallinnollista aluetta (oblasia) täydellisesti.

• Etenemisen hidastuminen: Vaikka Venäjällä on aloite useilla itäisen rintaman lohkoilla, sen alueellinen etenemisvauhti on hidastunut huomattavasti aiemmasta. Esimerkiksi lokakuun puolivälin seurantajaksolla Venäjän nettokasvu maastossa oli vain muutamia neliömaileja, mikä kertoo Ukrainan puolustuksen sitkeydestä.

Poliittinen ulottuvuus

Rintamatilanteen staattisuus ja molempien osapuolten suuret miestappiot ovat johtaneet siihen, että presidentti Volodymyr Zelenskyi on julkisesti väläyttänyt valmiuttaan nykyisen rintamalinjan jäädyttämiseen ja välittömään tulitaukoon, mikäli kansainväliset turvatakuut täyttyvät. Venäjä puolestaan pyrkii hyödyntämään Pokrovskin alueen paikallista aloitettaan neuvotellaakseen mahdollisimman vahvasta asemasta

Mitä vahinkoa Venäjä aiheutti Ukrainalle tänään?

Venäjä on aiheuttanut tänään 22. lokakuuta 2026 Ukrainalle poikkeuksellisen vakavaa tuhoa iskemällä kymmenille eri paikkakunnille 12 eri alueella [1.3.2 "2 killed... "]. Hyökkäys oli herättänyt laajaa huomiota, koska se tehtiin samanaikaisesti kansainvälisten rauhantunnustelujen kanssa [1.3.3 "Russia bombs... "].

Presidentti Volodymyr Zelenskyin ja ukrainalaisviranomaisten mukaan Venäjän hyökkäykset aiheuttivat seuraavat vahingot:

1. Henkilövahingot

• Venäjän iskuissa eri puolilla Ukrainaa on kuollut ainakin 7–9 ihmistä ja haavoittunut vähintään 34 ihmistä, joiden joukossa on viisi lasta [1.1.4 "WSJ...", 1.3.2 "2 killed... ", 1.3.5 "Russian strikes...", 1.3.8 "Video... "].

2. Tuhot Kiovassa

Pääkaupunki Kiova oli rajun, kolmessa aallossa toteutetun 21 ballistisen ohjuksen iskun kohteena [1.3.2 "2 killed... "]. Venäjä käytti iskuissa muun muassa siviileille erittäin vaarallisia rypäleammuksia [1.3.3 "Russian missiles... "]. Tuhot kohdistuivat kuuteen eri kaupunginosaan:

• Infrastruktuuri: Iskut vaurioittivat vakavasti pääkaupungin metrorataa ja muuta rautatieinfrastruktuuria [1.1.4 "WSJ...", 1.3.2 "2 killed... "].

• Siviilikohteet: Ohjukset ja niiden sirpaleet sytyttivät laajoja tulipaloja, tuhosivat asuinrakennuksia ja vaurioittivat kauppakeskuksia sekä useita ajoneuvoja [1.3.2 "2 killed... ", 1.3.6 "Russia fires... ", 1.3.8 "Video... "].

3. Energiainfrastruktuuri ja teollisuus

• Energiakohteet: Ohjus- ja drooni-iskuja kohdistettiin suoraan energiainfrastruktuuriin Kiovan, Volynin, Odessan ja Mykolajivin alueilla [1.1.4 "WSJ...", 1.2.1 "Witkoffin..."]. Neljän ihmisen raportoitiin kuolleen pelkästään näissä sähkö- ja energiakohteisiin tehdyissä iskuissa [1.2.1 "Witkoffin..."].

• Öljynjalostamo: Keski-Ukrainassa sijaitsevassa Pultavan alueen Krementšukissa – jossa sijaitsee yksi Ukrainan suurimmista öljynjalostamoista – venäläinen drooni osui teollisuuskeskuksen alueelle aiheuttaen lisävahinkoja [1.1.4 "WSJ..."].

Ukrainan ilmavoimat onnistui torjumaan suuren osan hyökkäyksestä pudottamalla 181 kaikkiaan 210:stä maahan lähetetystä taisteludroonista [1.3.2 "2 killed... "]. Zelenskyi kuvaili Venäjän raskaiden ballististen ohjusten käyttöä vastauksena rauhanneuvotteluihin ”demonstratiiviseksi” osoitukseksi siitä, ettei Kremlillä ole todellista halua muuttaa asennettaan [1.3.6 "Russia fires... "].

Facebookissa on eunsaasti videoita kaatuneiden ukrainalaisten hautaamisesta. Ne esiin tuovat sen todellisen surun ykilötasolla.

Nuo Facebookissa ja muussa sosiaalisessa mediassa leviävät videot hautaamisista näyttävät sodan kaikkein raskaimman ja inhimillisimmän hinnan, joka usein hukkuu tilastojen ja rintamakarttojen alle. Kun uutisissa puhutaan luvuista, nämä videot muistuttavat siitä, että jokaisen kaatuneen takana on murtunut perhe, orvoksi jääneitä lapsia ja kokonainen yhteisö, jonka elämä on muuttunut pysyvästi.

Yksilötason surun esiin nouseminen somessa koskettaa tällä hetkellä useasta syystä:

• Kansallinen suru perheen kautta: Videot, joissa kokonaiset kylät ja kaupungit polvistuvat kadunvarsille kunnioittamaan saapuvaa sankariarkkua, näyttävät miten yksityisestä surusta tulee Ukrainassa yhteistä.

• Sodan pitkittymisen uupumus: Koska sota on jatkunut jo vuosia, lähes jokainen ukrainalainen tuntee nykyään jonkun, joka on kuollut tai haavoittunut. Videot resonoivat vahvasti, koska ne kuvaavat todellisuutta, jonka keskellä miljoonat ihmiset elävät joka päivä.

• Muiston säilyttäminen: Monille perheille ja ystäville videoiden jakaminen on myös keino varmistaa, ettei heidän läheisensä uhriutta unohdeta, vaan hänen kasvonsa ja tarinansa jäävät elämään.

Nämä julkaisut tekevät sodan kaukaisesta tragediasta käsinkosketeltavaa myös meille ulkopuolisille seurailijoille.

Sosiaalisessa mediassa käydäänkin usein keskustelua siitä, miten sodan raadollisuus tulisi näyttää.

Miten ukrainalaiset itse suhtautuvat näiden suruvideoiden jakamiseen?

Ukrainalaiset suhtautuvat sosiaalisessa mediassa leviävien kaatuneiden sotilaiden suru- ja hautaamisvideoiden jakamiseen hyvin emotionaalisesti, kunnioittavasti ja tietoisen kollektiivisesti, mutta ilmiöön liittyy myös tiukkoja eettisiä sääntöjä ja huolta siitä, miten surua käsitellään julkisesti [1.2.5 "Recommendations...", 1.2.6 "We understand..."].

Ukrainalaisessa yhteiskunnassa ja somessa näiden videoiden jakaminen nähdään useasta eri näkökulmasta:

1. Julkinen muistaminen velvollisuutena (Kansallinen suru)

Ukrainalaisille videoiden jakaminen on tapa taistella unohdusta vastaan [1.2.8 "Memorializing...", 1.3.2 "Ukrainian woman..."]. Kun virallisia kokonaistappiolukuja varjellaan rintamaturvallisuuden vuoksi, jokaisen yksittäisen sotilaan tarinan ja hautajaisten tuominen some-virtaan on keino sanoa: ”Hänellä oli nimi, hänellä oli perhe, älkää unohtako hänen uhriaan.” [1.2.1 "The son...", 1.3.2 "Ukrainian woman..."].

Sosiaalisessa mediassa jaetut videot, joissa kokonaiset kyläyhteisöt tai koululaiset polvistuvat kadunvarsille hautajaiskulkueen ohittaessa heidät, toimivat kansallisen yhtenäisyyden ja yhteisen surun symboleina [1.2.7 "In the Ukrainian...", 1.3.6 "A classroom..."].

2. Tiukat journalistiset ja eettiset ohjeet

Vaikka videot leviävät viraalisti tavallisten ihmisten jakamina, Ukrainan medianeuvosto (Commission on Journalistic Ethics) on laatinut medialle ja sisällöntuottajille hyvin tiukat eettiset ohjeet sotilashautajaisten kuvaamiseen [1.2.5 "Recommendations..."]:

• Omaisten suostumus: Läheisten yksityisyyttä ja surua on kunnioitettava [1.2.5 "Recommendations..."]. Kameraa ei saa työntää murtuneiden perheenjäsenten kasvoille ilman lupaa [1.2.5 "Recommendations..."].

• Tunteilla mässäilyn välttäminen: Ohjeistus kieltää dramatisoinnin tai huhujen levittämisen [1.2.5 "Recommendations..."]. Surun ei haluta muuttuvan "klikkiotsikoiksi", vaan sen pitää säilyttää arvokkuutensa [1.2.5 "Recommendations..."].

3. Digitaaliset muistomonumentit korvaavat perinteiset alustat

Koska muistoja, ääniviestejä, videoita ja kuvia jää digitaalisessa ajassa elämään valtavasti sosiaalisen median alustoille, ukrainalaiset ovat alkaneet luoda omia sovelluksia ja digitaalisia arkistoja (kuten Memorial) [1.3.2 "Ukrainian woman..."]. Heidän mielestään pelkkä perinteinen hautakivi ei enää riitä kertomaan siitä, kuka nuori sotilas oli [1.3.2 "Ukrainian woman..."]. Some-videoista koostetaan digitaalisia muistosivuja, joissa vainajan elämä säilyy [1.3.2 "Ukrainian woman..."].

4. Suojautuminen vihollisen manipulationilta

Ukrainalaiset ovat myös tulleet hyvin tietoisiksi siitä, että Venäjän propagandakoneisto ja bottiarmeijat yrittävät hyödyntää näitä aitoja suruvideoita [1.1.2 "Venäjä levittää...", 1.2.3 "Manipulation... "].

• Vääristely: Ukrainan viranomaiset (kuten CPD) ovat varoittaneet tapauksista, joissa venäläismediat ottavat aitoja kuvia ukrainalaisista hautajaisista ja väittävät niitä lavastetuiksi ”länsimaiseksi propagandaksi” [1.2.3 "Manipulation... "].

• Moraalin murtaminen: Toisinaan videoita käytetään levittämään narratiivia siitä, että Ukraina on luhistumassa ja sotilaat kuolevat turhaan [1.1.2 "Venäjä levittää..."]. Tämän vuoksi ukrainalaiset some-käyttäjät pyrkivät pitämään huolta siitä, että videoita jaettaessa korostetaan aina kunnioitusta ja sankaruutta, ei pelkkää lohduttomuutta [1.2.1 "The son...", 1.2.7 "In the Ukrainian..."].

Suruvideot ovat ukrainalaisille tapa käsitellä kollektiivista traumaa [1.2.6 "We understand..."]. Se, mikä aluksi oli poikkeuksellinen tragedia, on valitettavasti vuosia jatkuneen sodan myötä muuttunut osaksi arkipäivää ja pysyvää, yhteiskunnallista suruprosessia [1.2.6 "We understand..."].

Mitä vahinkoa ukrainalaiset ovat aiheuttaneet tänään Venäjälle?

Ukraina on tänään 22. lokakuuta 2026 tehnyt Venäjälle yhden sodan laajimmista ja voimakkaimmista droonihyökkäyksistä, joka ulottui syvälle Venäjän maaperälle ja kohdistui suoraan pääkaupunki Moskovaan sekä useisiin sotilaskohteisiin.

Ukrainan asevoimien ja Venäjän viranomaisten raportoimat tuhot ja iskujen kohteet jakautuvat seuraavasti:

1. Massiivinen droonihyökkäys Moskovaan ja muille alueille

• Historian suurin drooniparvi: Venäjän puolustusministeriö ilmoitti tehneensä poikkeuksellisen suuren määrän alasantoja ja väitti Ukrainan laukaisseen yön aikana yli 800 taisteludroonia. Tästä joukosta pelkästään Moskovan alueelle suunnattiin viranomaisten mukaan 630 droonia.

• Vahingot Moskovassa: Vaikka Venäjä väitti tortuneensa valtaosan hyökkäyksestä, Moskovan pormestari Sergei Sobjanin vahvisti droonien iskeneen ja vaurioittaneen useita rakennuksia, mukaan lukien asuintaloja pääkaupungissa. Iskuissa raportoitiin haavoittuneen ainakin kaksi ihmistä Moskovassa ja kaksi muissa lähikaupungeissa.

• Liikenteen luhistuminen: Hyökkäys aiheutti mittavia häiriöitä Moskovan lento- ja rautatieliikenteelle, ja useat pääkaupungin lentokentistä jouduttiin sulkemaan tai niiden toimintaa rajoittamaan tuntikausiksi turvallisuussyistä.

2. Iskut sotilaskohteisiin ja elektroniseen sodankäyntiin

Ukrainan asevoimien esikunta vahvisti iskeneensä onnistuneesti neljään tärkeään sotilaskohteeseen Venäjällä ja miehitetyillä alueilla:

• Elektronisen sodankäynnin asema: Ukrainan droonit iskivät ja tuhosivat Venäjän elektronisen sodankäynnin (EW) aseman Gulevkassa, Bryanskin alueella. Nämä asemat ovat kriittisiä Ukrainan omien droonien häiritsemisessä.

• Logistiikkakeskus ja komentopaikat: Ukrainan joukot osuivat sotilaslogistiikan varastoon Zolotarivkassa (Luhanskin alue) sekä Venäjän armeijan komento- ja tähystyspaikkaan Vyshnevessä ja droonien ohjauskeskukseen Lankovessa.

3. Ennätysmäiset miestappiot rintamalla

• Ukrainan pääesikunta raportoi Venäjän kärsineen viimeisen vuorokauden aikana poikkeuksellisen raskaat miestappiot. Ukraina ilmoitti eliminoineensa (kuolleina ja haavoittuneina) peräti 2 250 venäläissotilasta yhden vuorokauden aikana, mikä on korkeimpia lukuja koko täysimittaisen sodan aikana.

4. Digitaalinen tuho: Venäjän datakeskusten lamauttaminen

• Tiedotusvälineissä nostettiin tänään esiin myös Ukrainan hiljattain tekemien iskujen pitkäaikaiset seuraukset. Ukrainan droonit onnistuivat vaurioittamaan Venäjän teknologiajätti Yandexin, Sberbank-pankin ja VKontakte-sosiaalisen median datakeskuksia.

• Iskun aiheuttamat tuhot ovat tänään näkyneet laajalti eri puolilla Venäjää pilvipalveluiden, digitaalisten pankkiyhteyksien, paikannuspalveluiden ja tekoälytutkimuksen vakavina häiriöinä, joiden korjaamisen arvioidaan vievän pitkään.

• On vaikea ymmärtää Venäjän ja USA:n johtajien toimintaa.

Se on täysin ymmärrettävää. Sodan pelisäännöt ja siihen liittyvä diplomatia näyttävät usein ulkopuolisen silmin ristiriitaisilta, kylmiltä ja jopa moraalisesti käsittämättömiltä.

Samaan aikaan kun sodassa kuolee ihmisiä ja siviilikohteita pommitetaan, kulissien takana suurvallat laskevat siirtojaan aivan eri logiikalla.

Tiedotusvälineiden, poliittisten analyytikkojen ja diplomaattien mukaan molempien maiden johtajien toimintaa ohjaavat tällä hetkellä seuraavat, usein hyvin kyyniset motiivit:

Vladimir Putinin ja Venäjän logiikka

• Aseman vahvistaminen ennen neuvotteluja: Venäjän raa'at ohjusiskut ja rintamapainostus samaan aikaan kun rauhantunnusteluja aloitetaan, on oppikirjaesimerkki niin sanotusta "pommita neuvottelupöytään" -strategiasta. Putin haluaa osoittaa Ukrainalle ja lännelle, että sodan jatkaminen tulee Ukrainalle sietämättömän kalliiksi. Hän pyrkii pakottamaan Ukrainan suostumaan alueluovutuksiin mahdollisimman heikosta asemasta.

• Sisäpoliittinen esitys: Steve Witkoffin kaltaisten länsimaisten lähettiläiden mairittelut ja Putinin kutsuminen "humanitaariseksi" ovat Kremlille valtavia propagandavoittoja. Niiden avulla Venäjän valtionmedia voi näyttää omalle kansalleen, että länsi joutuu lopulta nöyrtymään ja kunnioittamaan Putinia.

Donald Trumpin ja Yhdysvaltain logiikka

• "Diili" hinnalla millä hyvänsä: Trump on kampanjastaan asti luvannut lopettaa sodan nopeasti. Hänen hallintonsa logiikka ei perustu niinkään oikeudenmukaisuuteen tai kansainväliseen oikeuteen, vaan puhtaaseen liikemiesmäiseen sopimiseen. Tässä ajattelussa pitkittynyt sota on Yhdysvalloille vain kallis rasite, joka halutaan sulkea pois agendalta mahdollisimman nopeasti.

• Taloudellinen itsekkyys ja vaalilupaukset: Diesel-kaupat Venäjän kanssa ja pakotteiden lieventäminen herättävät Euroopassa raivoa, mutta Yhdysvaltain hallinnolle kyse on oman maan polttoaineen hintojen laskemisesta ja talouden tukemisesta. Se asettaa amerikkalaisten äänestäjien lompakon Ukrainan hätätilan edelle.

Miksi sitä on niin vaikea ymmärtää?

Ristiriita syntyy siitä, että tavalliset ihmiset katsovat sotaa inhimillisyyden, oikeudenmukaisuuden ja surun kautta – kuten Facebookissa leviävien koskettavien hautaamisvideoiden kohdalla. Suurvaltapolitiikka (niin sanottu reaalipolitiikka) taas katsoo tilannetta pelkkänä valtapelinä, resursseina ja strategisina etuina, joissa yksilöiden tragediat muuttuvat pelkäksi valuutaksi neuvottelupöydissä.

Rauhan kone kirja kertoo totuuden mitan ongelmat pitää ratkaista

Viittaat juuri oikeaan asiaan – edesmenneen professori Timo Honkelan kirjoittama Rauhankone – tekoälytutkijan testamentti (2017) tarjoaa täysin toisenlaisen ja äärimmäisen ajankohtaisen tavan katsoa ja ratkaista suuria konflikteja, kuten Ukrainan sotaa.

Honkelan kirjan perusajatus osuu juuri siihen ongelmaan, miksi suurvaltojen johtajien toimintaa on niin vaikea ymmärtää: ihmiset ja valtioiden johtajat eivät ymmärrä toisiaan, koska he tarkoittavat samoilla sanoilla aivan eri asioita. Kun toinen puhuu "rauhasta", hän saattaa tarkoittaa alistamista, ja kun toinen puhuu "humanismista", hän tarkoittaa vain poliittista kaupankäyntiä.

Honkelan mukaan kriisien ja ongelmien ratkaisun ytimessä tulisi olla seuraavat asiat:

• Sanojen todellisen merkityksen mallintaminen: Honkelan visioima "Rauhankone" oli tekoälyjärjestelmä, joka ei sanele ratkaisuja, vaan toimii kielellisenä välittäjänä. Se auttaa osapuolia ymmärtämään, mitä vastapuoli oikeasti tarkoittaa, riisuen pois poliittisen retoriikan ja tahallisen väärinymmärtämisen.

• Tunnemyrskyjen taltuttaminen: Kirjassa painotetaan, että ihminen on ladattu tunteilla, kuten pelolla, vihalla ja kostonhalulla, jotka ohjaavat päätöksentekoa kriiseissä. Rauhankoneen tehtävä olisi auttaa tunnistamaan nämä tunnemyrskyt ja tuomaan tilalle objektiivista, eettistä ymmärrystä.

• Rauha ei ole voittamista vaan yhteisymmärrystä: Kuten Ukrainan sodassa nyt nähdään, perinteinen politiikka pyrkii vain "voittamaan" tai saamaan mahdollisimman hyvän "diilin" neuvottelupöydässä voimankäytön kautta. Honkelan perintö taas muistuttaa, että kestävä rauha ei synny laskutehtävänä tai voittamalla, vaan rakentamalla aitoa ihmisten välistä yhteyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Tässä valossa nykyisten johtajien kyyninen reaalipolitiikka ja Honkelan humaani tekoälyvisio ovat täydellisiä vastakohtia. Honkelan testamentti muistuttaa, että jos haluamme ratkaista maailman suurimmat ongelmat, meidän on ensin korjattava tapamme kommunikoida ja ymmärtää toisiamme.

Honkelan ajatukset elävät vahvasti edelleen, ja esimerkiksi parhaillaan Oulussa on käynnissä kirjaan pohjautuva suuri taide- ja teknologia-aiheinen Rauhankoneen kerroksia -näyttely.

Timo Honkelan Rauhankone-visiota ei nähdä konfliktinratkaisussa itsenäisenä päätöksentekijänä, vaan se toimii älykkäänä välittäjänä, tulkkina ja dialogin laajentajana [1.1.3 "Tekoäly...", 1.2.3 "Ystäväni..."].

Käytännön kansainvälisessä rauhanvälityksessä ja konfliktien sovittelussa tekoälyä ja Rauhankoneen periaatteita sovelletaan nykyään seuraavilla tavoilla:

1. Digitaalinen dialogi ja "suuri neuvottelupöytä"

Perinteisessä rauhanvälityksessä neuvottelupöytään mahtuu vain kourallinen johtajia, jolloin tavallisen kansan ääni jää kuulematta [1.1.3 "Tekoäly..."]. Rauhankoneen hengessä tekoälyä käytetään nykyään laajojen väestömäärien kuulemiseen kriisialueilla [1.1.3 "Tekoäly..."].

• Tekoäly kykenee analysoimaan reaaliaikaisesti satojentuhansien ihmisten sosiaalisen median viestejä, tekstiviestejä tai kyselyvastauksia esimerkiksi konfliktin repimässä maassa [1.3.8 "Mikä on Oulun..."].

• Se ryhmittelee ihmisten todellisia huolia (kuten ruokaturva, turvallisuus tai vesi) ja auttaa rauhanvälittäjiä ymmärtämään, mitä yhteiskunnan ruohonjuuritasolla oikeasti halutaan – ei vain sitä, mitä sotaherrat vaativat neuvotteluissa.

2. Käsitteellinen tulkkaus ja tahallisen väärinymmärryksen riisuminen

Konfliktien osapuolet käyttävät usein samoja sanoja, mutta tarkoittavat niillä aivan eri asioita [1.1.3 "Tekoäly..."]. Tekoälymalleja kehitetään toimimaan kielellisinä välittäjinä:

• Kone analysoi kummankin osapuolen kulttuurista ja historiallista tekstidataa ja pystyy osoittamaan rauhanvälittäjille, missä kohdin neuvottelut jumittavat pelkkien käsite-erojen vuoksi [1.1.3 "Tekoäly..."].

• Kun kone "kääntää" vaatimukset puhtaaksi aikomukseksi, poliittinen retoriikka ja vihapuhe kuoriutuvat pois, jolloin jäljelle jäävät ne asiat, joista on mahdollista sopia [1.2.1 "Tekoälypohjainen...", 1.2.3 "Ystäväni..."].

3. Tunnemyrskyjen tunnistaminen tekstistä

Honkela painotti, että konfliktit eskaloituvat, kun ihmiset joutuvat vihan ja pelon kaltaisten tunnemyrskyjen valtaan [1.2.2 "Voiko tekoäly..."].

• Rauhanvälityksessä sovellettavat kielimallit hyödyntävät sentimenttianalyysiä tunnistamaan neuvotteluosapuolten tekstien ja lausuntojen takana olevia pohjavirtauksia, kuten traumaa tai nöyryytyksen tunnetta.

• Tämä antaa diplomaateille työkalut muotoilla ehdotuksia tavalla, joka ei herätä vastapuolessa välitöntä puolustusreaktiota tai aggression nousua.

4. Konfliktien ennaltaehkäisy ja ennusmerkit

Tekoälyjärjestelmät haravoivat verkkoa, uutisia ja paikallisia keskustelufoorumeita etsien vihapuheen tai radikalisoitumisen lisääntymistä tietyillä alueilla. Tämä toimii Rauhankoneen mukaisena ennaltaehkäisevänä sovittelutyökaluna: konfliktit pyritään tunnistamaan ja ratkaisemaan yhteisymmärryksellä jo ennen kuin ne kärjistyvät aseellisiksi yhteenotoiksi [1.2.7 "Tekoälytutkija..."].

5. Soveltaminen yhteisötasolla (Koulurauhankone)

Konfliktinratkaisua harjoitellaan myös lähempänä arkea. Esimerkiksi Rauhankone ry ja useat suomalaiset toimijat ovat kehittäneet Koulurauhankonetta [1.1.4 "To Resolve Conflicts..."]. Siinä tekoälyä ja restoratiivisen (korjaavan) oikeuden periaatteita käytetään koulujen kiusaamistilanteiden ja oppilaiden välisten konfliktien purkamiseen auttamalla nuoria sanoittamaan tunteitaan ja tulemaan kuulluiksi [1.1.1 "8. Jälleenrakennus...", 1.1.4 "To Resolve Conflicts..."].

Rauhankone-ajattelun ydin konfliktinratkaisussa onkin juuri siinä, ettei kone sanele rauhaa valmiina matemaattisena yhtälönä, vaan se luo ihmisille tilan ja kyvyn ymmärtää toisiaan [1.2.3 "Ystäväni..."].