keskiviikko 28. lokakuuta 2026

Ukrainan sota 1708. päivä

Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta?

Tiedotusvälineet raportoivat tänään Ukrainan sodassa merkittävistä diplomaattisista käänteistä, tulevista huipputapaamisista sekä rintaman ja ilmasodan tapahtumista. Kansainvälisen ja kotimaisen uutisoinnin keskiössä ovat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ilmoitus Putinin ja Zelenskyin pian järjestettävästä tapaamisesta, Suomen ja Norjan johtajien poikkeuksellinen Putin-puhelu sekä massiiviset drooni-iskut.

Päivän tärkeimmät uutisaiheet jakautuvat seuraavasti:

Diplomaattiset käänteet ja rauhantunnustelut

Trumpin ilmoitus huipputapaamisesta: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi toimittajille, että tapaaminen Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kanssa tullaan järjestämään "hyvin pian". Neuvotteluiden on määrä tapahtua marraskuun alkupuolella Abu Dhabissa.
Eurooppa jätetään sivuun Abu Dhabin neuvotteluista: Kreml ilmoitti, että Euroopan maat eivät tule osallistumaan tuleviin Abu Dhabin kolmenvälisiin neuvotteluihin, joita käydään Ukrainan ja Yhdysvaltojen välillä. Asiasta ei Kremlin mukaan keskusteltu tiistaisessa puhelussa.
Kritiikkiä Stubbin ja Støren Putin-puhelulle: Suomen presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren tiistainen 90-minuuttinen puhelu Putinille on herättänyt vilkasta keskustelua ja kritiikkiä Euroopassa. Stubb painotti puhelun tapahtuneen Ukrainan ja Yhdysvaltojen toiveesta ja totesi, ettei rauha synny mykkäkoululla. Suomen ulkoministeri Elina Valtonen puolestaan linjasi, ettei Suomi pyri sodassa välittäjäksi, koska se on selvästi Ukrainan puolella.

Kansainvälinen tuki ja pakotteet

Britannialta jättimäinen apupaketti: Ukraina ja Britannia sopivat uudesta tuesta. Pääministeri Andy Burnhamin hallinto myöntää Ukrainalle 10 miljardin punnan (noin 11,9 miljardin euron) ylimääräisen rahoituspaketin, josta 3 miljardia kohdennetaan suoraan asetoimituksiin.
Hollannin asetuki: Hollannin pääministeri Rob Jetten vieraili Ukrainassa ja ilmoitti 500 miljoonan euron sotilaallisesta apupaketista, joka sisältää erityisesti drooneja. Jetten vaati myös tiukempia pakotteita Venäjälle ja kutsui venäläisen energian ostamista "tyhmäksi ideaksi".

Rintamatilanne ja ilmasota

Paikallinen aselepo Oleshkyssa pitää: Hersonin alueella sijaitsevassa, Venäjän miehittämässä Oleshkyn kaupungissa solmittu humanitaarinen aselepo on pitänyt ensimmäiset 30 tuntia ilman rikkomuksia. Aselevon tarkoituksena on evakuoida siviilejä ja toimittaa apua. Sen välittämisessä on ollut mukana Melania Trump.
Sotatoimet jatkuvat muualla rajusti:
- Venäjä teki massiivisen 280 droonin ja ohjusten hyökkäyksen eri puolille Ukrainaa. Ukrainan ilmapuolustus ilmoitti torjuneensa suurimman osan lennokeista. Harkovassa venäläisdroonin isku vaurioitti asuinrakennuksia ja haavoitti viittä siviiliä, joukossa 4-vuotias lapsi.
- Ukraina puolestaan iski lennokeilla laajasti Venäjän maaperälle. Venäjän puolustusministeriö väitti pudottaneensa yön aikana 531 ukrainalaista droonia. Iskujen kohteena raportoitiin olleen muun muassa Azotin kemiantehdas Tulan alueella.
- Zelenskyi totesi Ukrainan joukkojen rintamatilanteen olevan vahvimmillaan pitkään aikaan ja mainitsi onnistuneet salaiset operaatiot (kuten "Veles"- ja "Vivaldi"-operaatiot), joilla on onnistuttu valtaamaan takaisin alueita ja estämään Venäjän etenemistä.
Turkin varoitus Mustallamerellä: Turkin puolustusministeri Yasar Guler antoi suoran varoituksen sekä Venäjälle että Ukrainalle. Turkki vaati osapuolia lopettamaan iskut kauppalaivoja vastaan Mustallamerellä ja väläytti oikeudellisia jatkotoimia, mikäli iskut jatkuvat.

Mitä asioita sosiaalisessa mediassa nostettiin esille tänään Ukrainan sodasta?

Sosiaalisessa mediassa (erityisesti X:ssä ja Telegramissa) Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu käy tänään erittäin kuumana. Keskustelun keskiössä ovat digitaaliset todisteet rintamatapahtumista sekä Donald Trumpin välittämät diplomaattiset kuviot.

Tämän päivän seuratuimmat aiheet ja some-ilmiöt jakautuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:

1. "Missä on Eurooppa?" – Kiivas väittely Abu Dhabin neuvotteluista

Sometileillä, erityisesti geopoliittisten analyytikoiden ja kansalaisten keskuudessa, nousi valtava keskusteluaalto Kremlin ilmoituksesta, jonka mukaan Euroopan maat on jätetty täysin sivuun tulevista Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Venäjän välisistä kolmenvälisistä neuvotteluista Abu Dhabissa.

Kritiikki: X:ssä monet eurooppalaiset kommentaattorit ilmoittavat olevansa pöyristyneitä siitä, että Euroopan turvallisuudesta neuvotellaan ilman Eurooppaa.
Stubb-keskustelu: Suomalaisessa somessa puidaan ahkerasti presidentti Alexander Stubbin poikkeuksellista Putin-puhelua. Keskustelu jakautuu niihin, jotka pitävät puhelua tarpeellisena kanavana, ja niihin, jotka pelkäävät sen osoittavan Euroopan ajautuneen pelkäksi "viestinviejäksi" Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.

2. Videotiedot massiivisista lennokeiden taisteluista

Sekä ukrainalaiset että venäläiset sotablogit (erityisesti Telegramissa toimivat OSINT- eli avointen lähteiden tiedustelutilit) ovat täyttyneet videoista, joissa näkyy ilmasodan uusi mittakaava:

Venäjän 280 droonin isku: Ukrainan somessa on jaettu runsaasti videoita ilmapuolustuksen toiminnasta yön aikana, kun Venäjä laukaisi jättimäisen drooniparven.
Ukrainan 531 droonin vastaisku: Venäläisissä paikallisryhmissä puolestaan leviää hätääntyneitä videoita ja kuvia Tulan alueelta, jossa Ukrainan droonit iskivät Azotin kemiantehtaaseen. Somessa spekuloidaan iskun aiheuttamilla tuhoilla, joista nähdään pimeässä kuvattuja tulipaloja ja räjähdyksiä.

3. Melania Trump ja Oleshkyn aselepo somesensaationa

Sosiaalisessa mediassa hämmästystä ja laajaa jakamista on aiheuttanut Hersonin alueella sijaitsevan Oleshkyn kaupungin paikallinen humanitaarinen aselepo.

Erityisesti huomiota on herättänyt tieto siitä, että Yhdysvaltain ensirouva Melania Trump oli mukana välittämässä tätä aselepoa siviilien evakuoimiseksi. Somessa tätä pidetään poikkeuksellisena käänteenä, ja siitä on jaettu ahkerasti satelliittikuvia sekä paikan päältä raportoituja tilannetietoja aselevon ensimmäisistä tunneista.

4. Salaiset operaatiot "Veles" ja "Vivaldi"

Ukrainalaisilla Telegram-kanavilla juhlitaan presidentti Zelenskyin paljastuksia rintaman onnistumisista. Somessa jaetaan ahkerasti grafiikoita ja karttoja Ukrainan koillisosista, joissa maan joukot ovat tehneet onnistuneita iskuja. Erityisesti koodinimet "Veles"-operaatio (jossa hyödynnettiin putkilinjoja rintaman takana) ja pohjoisempi "Vivaldi"-operaatio ovat nousseet somen hakutrendeiksi, kun käyttäjät yrittävät analysoida operaatioiden taktisia yksityiskohtia

Mikä on rintamatilanne tänään?

Ukrainan rintamatilanteessa näkyy tänään poikkeuksellisen suuri kontrasti maasodan uudenlaisten taktisten onnistumisten, Venäjän jatkuvan Pokrovskin-painostuksen sekä Hersonin alueen paikallisen tulitauon välillä. Presidentti Volodymyr Zelenskyi linjasi eilen, että Ukrainan asemat rintamalla ovat vahvimmillaan pitkään aikaan, mikä johtuu erityisesti onnistuneista ja epäsymmetrisistä vastahyökkäysoperaatioista.

Rintamatilanteen tärkeimmät polttopisteet jakautuvat tänään seuraavasti:

1. Kupjansk ja "Operaatio Veles" (Maailman ensimmäinen maanalainen vastahyökkäys)

Ukrainan armeija on paljastanut tietoja Kupjanskin suunnalla käydystä Operaatio Velesistä, jota kuvaillaan sotahistoriassa poikkeukselliseksi.

Kansalliskaartin H’artija-prikaati onnistui etenemään yli 15 kilometriä vihollisen linjojen taakse käyttämällä hyödyksi maanalaisia kaasuputkistoja.
Ukrainan joukot yllättivät venäläiset selustasta, eliminoivat yli 100 miehittäjää ja ottivat yli 30 sotavankia, mikä vakiinnutti alueen puolustusta. Venäjä yrittää silti edelleen painostaa Kupjanskin pohjoispuolella.

2. Lymanin suunta ja päättynyt "Operaatio Vivaldi"

Ukrainan armeijan onnistunut Operaatio Vivaldi on saatu päätökseen, ja sen tulokset puhuttavat.

Kesästä lokakuun puoliväliin kestäneellä operaatiolla Ukraina valtasi takaisin yli 200 neliökilometriä aluetta Lymanin suunnalla.
Tämä operaatio romutti Venäjän laajemman strategisen suunnitelman saartaa Slovjanskin ja Kramatorskin tärkeät asutuskeskukset pohjoisesta käsin. Rintamalohkolla käydään kuitenkin edelleen kiivaita taisteluita Krasnyi Limanin sisällä.

3. Pokrovsk (Rintaman raskain paine)

Venäjän hyökkäyksen pääpaino maalla on edelleen Pokrovskin suunnalla, joka on rintaman ehdottomasti vakavin kriisipiste.

Ukrainan pääesikunnan mukaan vuorokauden aikana rintamalla rekisteröitiin yli 190 taistelukosketusta, joista 32 kohdistui suoraan Pokrovskin sektorille.
Venäjä yrittää hyökätä useiden pikkukylien (kuten Sofiivka, Vilne ja Serhiivka) kautta saavuttaakseen taktista etua, ja se on keskittänyt alueelle huomattavan miesylivoiman.

4. Herson ja Oleshkyn paikallinen aselepo

Etelässä rintamalinja on maajoukkojen osalta hiljainen, sillä huomio kiinnittyy Oleshkyn kaupungissa solmittuun paikalliseen tulitaukoon.

Venäjän ja Ukrainan joukot ovat kunnioittaneet humanitaarista aselepoa siviilien evakuoimiseksi miehitetyltä alueelta.
Itse rintamalinjalla Dneprjoen varrella ei ole raportoitu merkittäviä maajoukkojen etenemisiä kummaltakaan puolelta.

Ilmasodan eskalaatio rintaman takana

Rintamalinjojen vakiintumista maalla kompensoidaan poikkeuksellisen rajuilla ilmaiskuilla. Ukraina on torjunut yön aikana Venäjän laukaiseman 280 droonin ja ballististen ohjusten aallon. Samaan aikaan Ukrainan lennokit iskivät syvälle Venäjän selustaan Tulan alueelle, jossa Venäjä väitti ampuneensa alas yli 500 ukrainalaista droonia puolustaessaan teollisuuslaitoksiaan.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle?

Venäjän tänään (28. lokakuuta 2026) toteuttamat massiiviset ilmaisku- ja tykistöaallot ovat aiheuttaneet laajoja vaurioita Ukrainan energiasektorille ja siviili-infrastruktuurille sekä vaatineet siviiliuhreja. Venäjä laukaisi vuorokauden aikana jättimäisen 280 droonin ja ohjusten hyökkäysparven eri puolille maata.

Venäjän tänään aiheuttamat keskeiset vahingot jakautuvat seuraavasti:

Energetia- ja siviili-infrastruktuurin tuhot

Kriittinen sähköverkko vaarassa: Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti Venäjän iskujen aiheuttaneen merkittäviä vahinkoja Ukrainan sähköverkoille ja sähkönjakelulle. Syksyn edetessä ja talven lähestyessä iskut ovat kohdistuneet thermal-voimalaitoksiin sekä sähköasemiin, mikä on johtanut laajoihin sähkökatkoihin muun muassa pääkaupunki Kiovassa.
Kiovassa tuhoja edellisyön jäljiltä: Tiistain ja keskiviikon välisenä aikana ilmenivät täydet tuhot maanantain ja tiistain välisestä ballististen ohjusten sarjasta Kiovaan. Iskujen jäljiltä vaurioituneina on ainakin 12 asuinrakennusta, yliopiston kampusalue ja opiskelija-asuntolat, Kyoto-puisto sekä Eteläinen silta (Southern Bridge), mikä on vaikeuttanut merkittävästi metroliikennettä ja logistiikkaa. Myös erään sairaalan tehohoito-, dialoosi- ja kuntoutusosastojen ikkunat räjähtivät rikki.

Siviiliuhrit ja iskut asuinalueille

Harkova: Venäläisen lennokin iskiessä asuinrakennukseen Harkovassa viisi siviiliä haavoittui, heidän joukissaan 4-vuotias lapsi. Alueella on raportoitu myös aiempien päivien "double-tap"-iskujen tuhoista, joissa Venäjä pommitti ensin rautakauppasupemarkettia ja iski hetkeä myöhemmin paikalle saapuneita pelastustyöntekijöitä vastaan.
Dnipropetrovsk: Viimeisimpien tykistö- ja ohjusiskujen seurauksena alueella raportoitiin neljän siviilin kuolleen ja yli 20 haavoittuneen.
Kramatorsk ja Pavlohrad: Idässä ja kaakossa sijaitseviin kaupunkeihin kohdistetut kuolettavat iskut vaurioittivat siviilikohteita ja vaativat viranomaisten mukaan uhrilukuja.

YK:n ihmisoikeustarkkailijoiden (HRMMU) tuoreimpien raporttien mukaan Venäjän iskut siviilikohteisiin ja kaupunkeihin ovat kiihtyneet lokakuussa 2026 entisestään. Vuodesta 2026 onkin jo muodostunut Ukrainan siviileille verisin sotavuosi sitten vuoden 2022 alun.

Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään?

Ukrainan asevoimat ja tiedustelupalvelut ovat tänään toteuttaneet poikkeuksellisen laajan ja strategisesti merkittävän droonihyökkäyksen syvälle Venäjän maaperälle. Iskujen pääkohteena oli Tulan alueella sijaitseva Novomoskovsk Azotin kemiantehdas, jossa syttyi suuri tulipalo, minkä lisäksi iskuja kohdistettiin useille muille Venäjän rajaseuduille sekä Lipetskin teollisuusalueelle. [1]

Ukrainan tänään Venäjälle aiheuttamat keskeiset vahingot jakautuvat seuraaviin kohteisiin:

Sotateollisuuden lamaannuttaminen: Azotin kemiantehdas

Ukrainan pitkän kantaman lennokit iskivät viime yönä Novomoskovskissa sijaitsevaan Azotin kemiantehtaaseen, joka on yksi Venäjän suurimmista typpilannoitteiden ja kemikaalien tuottajista. [1]

Räjähdyksiä ja tulipalo: Silminnäkijähavaintojen ja OSINT-analyysien perusteella tehtaalla syttyi massiivinen tulipalo. Droonien raportoidaan osuneen suoraan ammoniakkituotannon AM-70-yksikköön. [1, 2]
Kytkökset ammus- ja räjähdetuotantoon: Laitos on kriittinen osa Venäjän sotateollista kompleksia, sillä se toimittaa typpihappoa ja ammoniumnitraattia sotilaallisten räjähteiden, tykistöammusten sekä ohjusten polttoainekomponenttien valmistukseen. Iskulla on suora heikentävä vaikutus Venäjän armeijan ammuslogistiikkaan. [1, 2]
Ympäristömittaukset: Iskun seurauksena ilmaan vapautui voimakas kemikaalien haju, minkä vuoksi Venäjän viranomaiset joutuivat lähettämään alueelle ympäristöministeriön erikoislaboratorioita mittaamaan ilmanlaatuun liittyviä riskejä.

Iskujen laajentaminen muille teollisuusalueille

Lipetskin metallurginen kombinaatti: Tulan lisäksi Ukrainan droonit iskivät Lipetskin alueelle, jossa syttyi tulipalo suuren Novolipetskin terästehtaan (NLMK) läheisyydessä. Tehdas on Venäjän tärkeimpiä raaka-ainetuottajia panssarivaunu- ja aseteollisuudelle.
Moskovan ilmatilan sulkeminen: Massiivisen drooniuhkan vuoksi Venäjä joutui asettamaan tilapäisiä rajoituksia pääkaupunki Moskovan lentokenttien toiminnalle, mikä aiheutti merkittäviä viivästyksiä ja taloudellista haittaa siviili-ilmailulle.

Tuhot ja uhrit Venäjän rajaseuduilla

Vaikka Venäjän puolustusministeriö väitti ampuneensa yön aikana alas peräti 531 ukrainalaista lennokkia, useat droonit ja niiden sirpaleet läpäisivät ilmapuolustuksen:

Belgorod: Paikallisten pelastusviranomaisten mukaan Ukrainan drooni-isku aiheutti tuhoa rajan pinnassa ja vaati yhden siviiliuhrin kuoleman.
Brjansk: Viranomaiset vahvistivat, että alueelle kohdistunut drooni-isku aiheutti sirpalevaurioita ja johti yhden ihmisen kuolemaan.
Tula: Droonien putoavat sirpaleet vaurioittivat teollisuusalueen infrastruktuurin lisäksi asuinrakennuksia ja yksityiskoteja Novomoskovskin kaupungissa.

Rintamalinjan takaiset iskut ja komentopaikat

Maasodan puolella Ukrainan tykistö ja ohjusjoukot moukaroivat menestyksekkäästi Venäjän rintamalinjan takaisia huoltolinjoja. Ukrainan asevoimien pääesikunta raportoi tuhonneensa venäläisten lennokkikomentopaikan sekä iskeneensä onnistuneesti miehittäjien henkilöstökeskittymiä vastaan estääkseen Venäjän etenemistä Pokrovskin ja Lymanin rintamalohkoilla.

Kuinka kauan sota voi vielä jatkua?

Kysymys Ukrainan sodan kestosta on yksi tämän hetken vaikeimmista ja seuratuimmista geopoliittisista kysymyksistä. Sotilasasiantuntijat, poliittiset analyytikot ja kansainväliset tutkimuslaitokset (kuten Institute for the Study of War) eivät anna yhtä tarkkaa päivämäärää, mutta he jakavat arviot useisiin eri skenaarioihin.

Sodan kesto riippuu tällä hetkellä kolmesta päätekijästä: länsimaiden (erityisesti Yhdysvaltojen) tuen jatkuvuudesta, Venäjän taloudellisesta ja materiaalisesta kestokyvystä sekä osapuolten halukkuudesta diplomaattisiin myönnytyksiin.

Tässä ovat asiantuntija-arvioiden mukaiset kolme todennäköisintä tulevaisuudennäkymää sodan kestosta:

1. Lyhyen aikavälin skenaario: Diplomatia ja tulitauko (Kesto: Seuraavat 3–6 kuukautta)

Tämä skenaario on noussut vahvasti esille Yhdysvaltain poliittisten muutosten myötä.

Miten se tapahtuisi: Donald Trumpin ajama vahva diplomaattinen paine voisi pakottaa molemmat osapuolet neuvottelupöytään jo loppuvuodesta 2026 tai alkuvuodesta 2027. Lokakuussa 2026 julkisuuteen tulleet tiedot tulevista kolmenvälisistä Abu Dhabin neuvotteluista viittaavat siihen, että pohjatyötä tulitauolle tehdään parhaillaan.
Tulos: Sota ei välttämättä lopu lopullisesti, vaan rintamalinjat jäädytetään nykyisille sijoilleen Korean sodan tyyliseksi pitkäaikaiseksi tulitaukosopimukseksi.

2. Keskipitkän aikavälin skenaario: Kulutussota (Kesto: 1–3 vuotta lisää)

Monet sotilasasiantuntijat pitävät tätä kaikkein todennäköisimpänä vaihtoehtona, mikäli rauhanneuvottelut epäonnistuvat tai ehdot ovat jommallekummalle osapuolelle mahdottomia hyväksyä.

Miten se tapahtuisi: Sota jatkuu nykyisen kaltaisena asemasotana, jossa rintamalinjat liikkuvat hitaasti ja molemmat osapuolet kuluttavat toistensa resursseja.
Venäjän kestokyky: Talousasiantuntijoiden mukaan Venäjän sota-ajautunut talous ja Neuvostoliiton aikaiset panssarivaunu- ja tykistövarastot alkavat kohdata vakavia kriisipisteitä ja materiaalikatoa vuoden 2027 ja 2028 aikana.
Ukrainan kestokyky: Ukraina pystyy jatkamaan sotaa niin kauan kuin Eurooppa ja Yhdysvallat toimittavat sille ammuksia ja ilmapuolustusmateriaalia. Mikäli tuki vähenee, Ukraina joutuu vetäytymään defenssiivisempiin asemiin, mikä pitkittää sotaa entisestään.

3. Pitkän aikavälin skenaario: Vuosikymmenten mittainen "ikuinen sota"

Mikäli kumpikaan osapuoli ei saavuta tavoitteitaan, eikä kumpikaan suostu alueluovutuksiin tai poliittisiin kompromisseihin, konflikti voi muuttua krooniseksi.

Miten se tapahtuisi: Intensiiviset suurhyökkäykset saattavat laantua, mutta sota muuttuu jatkuvaksi matalan intensiteetin rajakonfliktiksi, jossa käytetään runsaasti drooneja, ohjuksia ja sissitaktiikoita. Sota voisi kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä, vaihdellen rauhallisempien jaksojen ja uusien eskalaatioiden välillä.

Tiivistelmä ja asiantuntijoiden päälinja

Suurin osa analyytikoista uskoo, että sota jatkuu intensiivisenä ainakin vuoden 2027 puolelle. Vaikka diplomaattiset tunnustelut ovat alkaneet, rintamalla kumpikin osapuoli pyrkii parhaillaan parantamaan asemiaan ennen mahdollisia neuvotteluja, mikä tarkoittaa taistelujen kiihtymistä lähikuukausina.

Venäjän talouden kestokyky

Asiantuntijat ja talouslaitokset (kuten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Centre for Economic Policy Research) arvioivat, että Venäjän sotatalous on saavuttamassa ylikuumenemispisteensä, mutta se kykenee nykyisillä resursseillaan jatkamaan sotaa vielä noin 1–2 vuotta (vuosien 2027–2028 taitteeseen).

Vaikka Venäjän bruttokansantuote on kasvanut poikkeuksellisen massiivisen sotateollisen elvytyksen ansiosta, kulissien takana muhii vakavia rakenteellisia ongelmia.

Venäjän talouden kestokyky ja sen kriisipisteet voidaan jakaa seuraaviin päätekijöihin:

1. Valtavat sotamenot ja ylikuumeneminen

Budjetti koetuksella: Venäjä on nostanut sotilasmenonsa historiallisen korkealle tasolle, noin 6–8 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaa, että jopa kolmannes kaikesta valtion rahankäytöstä menee suoraan armeijalle.
Korkea inflaatio: Koska valtio syöttää talouteen valtavasti rahaa aseteollisuuden kautta, kuluttajahinnat nousevat rajusti. Inflaatio laukkaa noin 8–9 prosentissa.
Keskuspankin hätäjarrutus: Venäjän keskuspankki on joutunut nostamaan ohjauskorkonsa poikkeuksellisen korkealle (yli 20 prosenttiin) yrittäessään hillitä inflaatiota. Tämä tekee tavallisten venäläisyritysten ja kansalaisten lainanotosta miltei mahdotonta ja jarruttaa muuta kuin sotateollisuutta.

2. Työvoimapula ja väestökriisi

Talousasiantuntijat pitävät työvoimapulaa Venäjän talouden kaikkein suurimpana tulppana.

Miesten kato markkinoilta: Sadat tuhannet parhaassa työiässä olevat miehet ovat joko rintamalla, kuolleet sotaan tai paenneet maasta liikekannallepanoa pakoon.
Palkkakilpailu: Asetehtaat ja armeija imevät työntekijät muilta aloilta maksamalla moninkertaisia palkkoja. Tämän vuoksi maataloudessa, rakennusalalla ja palvelusektorilla on huutava pula tekijöistä, mikä nostaa tuotantokustannuksia ja ruokkii inflaatiota entisestään.

3. Öljyrahat ja pakotteiden kiertäminen

Venäjän kyky rahoittaa sotaa nojaa edelleen vahvasti fossiilisten polttoaineiden vientiin.

Varjolaivasto: Länsimaiden asettamista hintakatoista huolimatta Venäjä on onnistunut myymään öljyään Kiinalle, Intialle ja Turkille käyttämällä vanhoista tankkereista koostuvaa "varjolaivastoa".
Tulojen lasku: Öljytulot ovat kuitenkin pienemmät kuin ennen sotaa, ja Venäjä joutuu myymään tuotteitaan alennuksella. Jos maailmanmarkkinoiden öljynhinta laskee merkittävästi (esimerkiksi alle 60 dollariin tynnyriltä), Venäjän valtionbudjetti ajautuu välittömästi vakavaan kriisiin.

4. Neuvostoaikaisten varastojen loppuminen

Kyse ei ole vain rahasta, vaan myös materiasta. Venäjä ei elä vain uustuotannosta, vaan se on kunnostanut ja käyttänyt sotaan valtavia Neuvostoliiton aikaisia panssarivaunu-, tykistö- ja ajoneuvovarastojaan.

Sotilas- ja OSINT-analyytikot arvioivat satelliittikuvien perusteella, että nämä ilmaiset varastot alkavat tyhjentyä kriittisesti vuoden 2027 aikana. Tämän jälkeen Venäjän on tukeuduttava pelkästään uustuotantoon, mikä on huomattavasti kalliimpaa ja hitaampaa.

Yhteenveto

Venäjän talous ei romahda huomenna, sillä valtio kykenee säännöstelemään resursseja ja imemään varoja siviilisektorilta sotakoneiston käyttöön. Asiantuntijoiden konsensus on kuitenkin se, että nykyinen "sotakeynesiläinen" malli on tulossa tiensä päähän. Vuosien 2027–2028 aikana Venäjä joutuu tekemään vaikeita valintoja joko sodan rahoituksen supistamisen tai siviiliyhteiskunnan täydellisen taloudellisen kurjistamisen välillä.

Venäjän kansan (venäläisten) kestokyky

Venäjän kansan kestokyky on talouden ohella sodan ratkaisevia tekijöitä. Venäjän nykyistä yhteiskunnallista tilannetta tutkivat sosiologit ja riippumattomat tutkimuslaitokset (kuten Levada-keskus ja Chronicles-hanke) arvioivat, että venäläisten kestokyky ei perustu sotaiseen intoon, vaan syvään apatiaan, sopeutumiseen ja pelkoon, minkä ansiosta yhteiskunta pysyy vakaana vielä pitkään.

Vaikka laajoja mielenosoituksia tai vallankumouksen merkkejä ei ole näkyvissä, väestön henkinen ja fyysinen sietokyky on joutunut kovalle koetukselle. Venäläisten kestokykyä määrittävät tällä hetkellä seuraavat ilmiöt:

1. Sosiaalinen apatia ja "opittu avuttomuus"

Suurin osa venäläisistä on valinnut selviytymisstrategiakseen politiikan ja sodan täydellisen ignoroinnin.

Arjen eristäminen sodasta: Tavalliset ihmiset pyrkivät elämään mahdollisimman normaalia elämää ja sulkemaan silmänsä rintamatapahtumilta. Sotaan suhtaudutaan kuin luonnonilmiöön, johon yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa.
Konformismi: Tutkimusten mukaan suuri osa kansasta "tukee" sotaa kyselyissä vain siksi, että virallisen linjan vastustaminen koetaan vaaralliseksi tai epäisänmaalliseksi. Tosiasiassa passiivinen hyväksyntä on huomattavasti yleisempää kuin aktiivinen fanatismi.

2. Kynnys uutta liikekannallepanoa vastaan

Kreml tiedostaa kansan kestokyvyn rajat, ja siksi se on välttänyt tekemästä uutta, pakollista liikekannallepanoa (mobilisaatiota).

Vapaaehtoisuus rahan voimalla: Venäjän valtio pitää rintaman miehitettynä maksamalla allekirjoituspalkkioita ja kuukausipalkkoja, jotka vastaavat köyhien alueiden monen vuoden keskiansioita.
Yhteiskuntarauhan hinta: Niin kauan kuin sota koskettaa pääasiassa köyhiä maaseutualueita, etnisiä vähemmistöjä ja vankeja – ja suuret metropolit kuten Moskova ja Pietari säästyvät pakko-otoilta – keskiluokan sietokyky säilyy. Pakollinen suuri liikekannallepano olisi suurin riski Putinin hallinnolle, sillä se toisi sodan jokaisen venäläisen olohuoneeseen.

3. Taloudellinen kurjistuminen ja "sotakorvaukset" perheille

Arjen kalleus: Inflaatio ja peruselintarvikkeiden (kuten lihan, maitotuotteiden ja lääkkeiden) rajatut valikoimat ja korkeat hinnat nakertavat ostovoimaa. Tämä aiheuttaa hiljaista tyytymättömyyttä erityisesti eläkeläisten keskuudessa.
Kuolemarahat (Grobovye): Erikoisena yhteiskunnallisena ilmiönä rintamalla kuolleiden sotilaiden perheille maksettavat suuret korvaukset ovat nostaneet monien köyhien perheiden elintasoa Venäjän syrjäseuduilla. Tämä "veriraha" on osittain vaimentanut surua ja ostanut perheiden hiljaisuuden.

4. Hiljainen vastarinta ja väsymys

Sotilaiden vaimojen liikehdintä: Yksi harvoista näkyvistä protestien muodoista on ollut rintamalle joutuneiden miesten vaimojen ja äitien liikkeet (kuten Put Domoi), jotka vaativat miesten kotiuttamista. Viranomaiset ovat kuitenkin vaimentaneet nämä tehokkaasti leimaamalla heidät ulkomaisiksi agenteiksi tai painostamalla heitä suoraan.
Halu rauhanneuvotteluihin: Riippumattomien kyselyjen mukaan yli puolet venäläisistä kannattaisi rauhanneuvottelujen aloittamista välittömästi, jos Putin niin päättäisi. Kansa on väsynyt sotaan, mutta se odottaa aloitetta ja lupaa ylhäältä päin.

Yhteenveto

Venäjän kansan kestokyky on joustava, koska venäläinen yhteiskunta on historiallisesti tottunut sietämään vaikeuksia ja autoritaarista hallintoa. Kansa ei nouse kapinaan pelkän taloudellisen kurjuuden tai rintamatappioiden vuoksi. Sietokyvyn todellinen raja kulkee siinä, pystyykö hallinto pitämään sodan vapaaehtoisena ja taloudellisesti houkuttelevana asiana riittävän monelle.

tiistai 27. lokakuuta 2026

Ukrainan sota 1707.päivä

Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta?

Kansainväliset ja kotimaiset tiedotusvälineet (kuten Yle, Helsingin Sanomat, Reuters ja Al Jazeera) raportoivat tänään poikkeuksellisesta pohjoismaisesta puhelindiplomatiasta sodan lopettamiseksi, Kiovaan kohdistuneesta raskaasta ilmaiskuasesta sekä paikallisen tulitauon alkamisesta Etelä-Ukrainassa.

Päivän pääasialliset uutisaiheet jakautuivat seuraavasti:

1. Historiallinen puhelu Kremlin ja Pohjoismaiden välillä

Stubbin ja Støren aloite: Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat tiistaina yhteisen, noin 90 minuuttia kestäneen puhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Tämä oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun eurooppalaiset johtajat ottivat suoran yhteyden Putiniin.
Viestinvuorottelu: Pohjoismaiset johtajat välittivät Putinille Ukrainan viestejä ennen marraskuun alkupuolella Abu Dhabissa häämöttäviä rauhanneuvotteluja. Puhelun jälkeen kaksikko raportoi keskusteluista suoraan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille.
Kremlin kylmä vastaus: Kremlistä viestittiin puhelun jälkeen tiukasti, että kestävä rauha vaatii Venäjän omien "oikeutettujen etujen" ehdotonta huomioimista.
Kansainvälinen soraääni: Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson arvostelivat julkisesti tempausta, koska siitä ei ollut sovittu etukäteen muiden Euroopan maiden kanssa.

2. Sotilaalliset iskuaallot ja rintamatilanne

Kiovassa vaurioitunut suursilta: Venäjä teki yöllä massiivisen ilmaiskun Kiovaan käyttämällä 16 ballistista ohjustusta ja yli 280 droonia. Iskussa vaurioitui vakavasti Pivdennyin (Eteläinen) silta ja sen metroinfrastruktuuri, mikä katkaisi junaliikenteen. Iskuissa raportoitiin vähintään yhden ihmisen kuolleen ja useiden loukkaantuneen.
Eteneminen rintamalla: Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) arvioi Ukrainan jatkaneen hidasta mutta taktisesti merkittävää etenemistä rintaman keskiosassa Vovchajoen itäpuolella, mikä on pakottanut Venäjän siirtämään joukkojaan muualta.

3. Paikallinen tulitauko Hersonissa

Oleškyn aselepo: Venäjän miehittämässä Oleškyn kaupungissa Hersonin alueella alkoi tiistaina paikallinen tulitauko. Sen tarkoituksena on mahdollistaa humanitaarisen avun toimittaminen siviileille, ja neuvotteluissa taustalla on vaikuttanut muun muassa Yhdysvaltain ensisijainen nainen Melania Trump. Venäjä tosin ehti syyttää Ukrainaa iskuista kaupunkiin juuri ennen tulitauon alkua.

4. YK:n kannanotot

Ihmisoikeusrikokset: YK:n tutkintakomissio linjasi virallisesti, että Venäjän jatkuvat iskut Ukrainan siviilikäyttöiseen energiainfrastruktuuriin sekä ulkomaalaisten taistelijoiden värvääminen rintamalle täyttävät ihmisoikeusrikoksien tunnusmerkit.

Mitkä ovat olleet reaktiot Subbin ja Putin puhelinkeskusteluun?

Reaktiot presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren tiistaiseen yhteispuheluun Vladimir Putinille ovat olleet voimakkaan ristiriitaisia ja jakautuneita. Puhelua luonnehditaan sekä historialliseksi päänavaukseksi että vakavaksi poliittiseksi riskiksi Euroopan yhtenäisyydelle.

Pääasialliset reaktiot jakautuvat seuraaviin ryhmiin:

1. Pohjoismainen kritiikki ja syytökset "sooloilusta"

Suurimmat soraäänet tulivat muista Pohjoismaista heti uutisen tultua julki:

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Ruotsi pääministeri Ulf Kristersson suhtautuivat puheluun erittäin epäilevästi ja moittivat hanketta koordinoinnin puutteesta. Frederiksen jyrähti julkisesti, että Euroopan pitäisi pysyä tässä tilanteessa tiukasti yhtenäisenä sen sijaan, että yksittäiset maat toimivat oma-aloitteisesti.

2. Kotimainen poliittinen keskustelu ja asiantuntija-arviot

Suomessa puhelu nähtiin isona strategisena muutoksena, sillä suoria suhteita Kremliin on vältelty laajasti:

Oras Tynkkynen (Vihreät / Ukraina-ystävyysryhmä): Kutsui puhelua merkittäväksi riskiksi. Hän muistutti Venäjän pyrkivän jatkuvasti etsimään säröjä Euroopan rintamasta peluuttamalla pieniä maita toisiaan vastaan. Tynkkynen kyseenalaisti puhelun hyödyt, sillä Putin ei ole osoittanut todellisia merkkejä halusta aitoon rauhaan.
Pääministeri Petteri Orpo: Toppuutteli kritiikkiä ja korosti Ylelle, ettei kyseessä ollut Suomen ja Venäjän kahdenvälisestä suhteesta, vaan puhtaasti Ukrainan tukemisesta rauhanneuvottelujen alla.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila: Arvioi Uudessa Suomessa, että Stubb toimi tilanteessa käytännössä "Euroopan äänenä" kohti tulevia kolmikantaneuvotteluja. Lassilan mukaan muotoilu siitä, että Stubb ja Störe edustivat vain omia maitaan (eikä EU:ta), oli lähinnä diplomaattista retoriikkaa, jolla vältettiin EU-tason byrokraattinen suossa soutaminen.
Ex-presidentti Sauli Niinistö: Kommentoi Maaseudun Tulevaisuudelle kritiikin tuovan mieleen hänen omat kokemuksensa vuodelta 2014, ja totesi olleen jo pitkään syytä, että Eurooppa reagoi ja pitää yhteyksiä yllä.

3. Osapuolten viralliset kannat (Ukraina, Yhdysvallat ja Venäjä)

Puhelun arvoa puolustettiin sillä että taustalla oli kansainvälinen koordinointi:

Ukraina ja Volodymyr Zelenskyi: Tukivat puhelua. Zelenskyi viesti sosiaalisessa mediassa puhelun jälkeen, että Putinille tehtiin selväksi vaatimus iskuun de-eskaloinnista siviili-infrastruktuuria vastaan. Stubb painotti, ettei puhelua olisi koskaan soitettu ilman Ukrainan suoraa pyyntöä.
Yhdysvallat: Puhelu oli suoraa jatkoa Oslon salaisemmille diplomaattitapaamisille, joissa olivat mukana Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff sekä Jared Kushner. Toive soittaa "seurantapuhelu" Kremlin suuntaan tuli suoraan Ukrainalta ja Yhdysvalloilta.
Kreml: Otti puhelun vastaan kylmästi toistamalla entiset vaatimuksensa. Putin käytti tilaisuutta syyttääkseen Natoa ja EU:ta sodan pitkittämisestä, mutta suostui kuitenkin siihen, että puhelinyhteyttä jatketaan.

Moni ulkopoliittinen tarkkailija uskoo, että puhelu käynnisti vilkkaan "sukkuladiplomatian", ja Stubb soittikin heti puhelun jälkeen raportit sisällöstä muun muassa Puolan pääministeri Donald Tuskille.

Miten Venäjällä reagoitiin puheluun?

Venäjällä reaktiot tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren puheluun jakautuivat Kremlin viralliseen kylmään tiedotukseen sekä venäläismedian ja -poliitikkojen voitonriemuisiin arvioihin.

Venäjän reaktiot tiivistyvät kolmeen pääkohtaan:

1. Kremlin virallinen kanta: Ei joustavuutta ja syytöksiä Lännelle

Kremlin julkaisemassa virallisessa lausunnossa Vladimir Putinin viesti pohjoismaisille johtajille oli tiukka:

Edellytyksenä omat ehdot: Kremlin mukaan kestävä ja oikeudenmukainen rauha on mahdollinen vain, jos Venäjän federaation "oikeutetut edut huomioidaan täysin ja ehdottomasti". Putin ei osoittanut merkkejä kompromisseista.
Syyttävä sormi Natoon ja EU:hun: Putin käytti puhelua hyväkseen arvostellakseen EU- ja Nato-maiden riidanhaluista politiikkaa. Hänen mukaansa Länsi edesauttaa sotilaallisten toimien pitkittymistä toimittamalla aseita Ukrainalle.
Jatkuvuus: Kreml kuitenkin vahvisti, että Putin sopi Stubbin ja Støren kanssa suorien puhelinyhteyksien jatkamisesta.

2. Venäläismedian uutisointi: "Terve järki palaamassa Eurooppaan"

Venäläiset tiedotusvälineet (kuten Kommersant ja valtiolliset Vesti-televisiouutiset) nostivat puhelun laajasti esille:

Huomion keskipisteenä rauha: Lehdistössä korostettiin sitä, että aloite tuli nimenomaan Suomen ja Norjan puolelta. Mediat uutisoinnissaan antoivat ymmärtää, että Pohjoismaat etsivät nyt aktiivisesti ulospääsyä konfliktista.
Abu Dhabin neuvottelut: Venäjän mediassa uutisoitiin näkyvästi se, että keskustelu liittyi marraskuun alkupuolella häämöttäviin kolmenkeskisiin rauhanneuvotteluihin Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen välillä Abu Dhabissa.

3. Venäläispoliitikkojen voitonriemu

Ylen mukaan Gazeta.Ru-uutissivuston haastattelemat venäläispoliitikot reagoivat puheluun jopa voitonriemuisesti:

He pitivät suoraan yhteydenottoa tervetulleena merkkinä siitä, että pitkään jatkunut Venäjän diplomaattinen eristäminen on murtumassa ja "terve järki" on tekemässä paluuta Eurooppaan.
Poliitikot tulkitsivat yhteydenoton todisteeksi Venäjän vääjäämättömästä vaikutusvallasta, jota Euroopan reunavaltioiden on pakko kuunnella.

Venäjää tutkivat asiantuntijat puolestaan arvioivat, että Kremlin näkökulmasta oli loppujen lopuksi yhdentekevää, kuka eurooppalaisista johtajista puhelun soitti – Venäjälle tärkeintä oli signaali siitä, että suora keskusteluyhteys on jälleen avattu.

Mikä on rintamatilanne tänään?

Rintamatilanne on tällä hetkellä erittäin aktiivinen ja dynaaminen, ja sille ovat ominaisia Ukrainan taktiset onnistumiset rintaman keskiosassa, Venäjän jatkuva painostus Donetskin alueella sekä poikkeuksellinen paikallinen tulitauko etelässä.

Sotilasasiantuntijoiden ja ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan taistelut jakautuvat maantieteellisesti seuraaviin pääsuuntiin:

1. Ukrainan eteneminen keskiosassa ja Lymanissa

Oleksandrivkan ja Huljaipolen suunnat: Ukraina tekee parhaillaan hitaita, mutta taktisesti merkittäviä aluevaltauksia Oleksandrivkan suunnalla. Tämä eteneminen uhkaa pitkällä aikavälillä Venäjän logistisia yhteyksiä ja operaatioita rintaman keskiosassa. Venäjä on joutunut reagoimaan siirtämällä lisäjoukkoja alueelle.
Lyman (Operaatio Vivaldi): Ukrainan aiemmin käynnistämän "Vivaldi"-hyökkäysoperaation jäljiltä rintama on tällä suunnalla vakiintumassa. Venäjän johto pyrkii vakauttamaan tilannetta lennokkiyksiköillä kärsittyään alueella aiemmin raskaat miehistötappiot.

2. Venäjän hyökkäyspaine Donbassin "linnoitusvyöhykkeellä"

Venäjän pääasiallisena tavoitteena pysyy edelleen Donetskin alueen täydellinen haltuunotto, missä se pyrkii murtamaan Ukrainan vahvan puolustusketjun:

Dobropillja ja Družkivka: Venäläisjoukot ovat edenneet hiljattain Dobropilljan kaakkoispuolella sekä Družkivkan ja Kupjanskin taktisilla alueilla.
Novopavlivka: Venäjä on saavuttanut hienoista etenemistä myös Novopavlivkan suunnalla. Taistelut ovat kuluttavia, ja Ukrainan puolustusvoimien mukaan Venäjän pelkät vuorokausitappiot rintamalla ovat liikkuneet noin 1 400 sotilaan luokassa.

3. Poikkeuksellinen paikallinen tulitauko Hersonissa

Oleškyn kaupunki: Eteläisellä rintamalohkolla Dnipro-joen varrella alkoi tiistaina 27. lokakuuta rajoitettu paikallinen tulitauko Venäjän miehittämässä Oleškyssa. Aselepo on luonteeltaan poikkeuksellinen humanitaarinen järjestely siviilien auttamiseksi. Muilla Hersonin alueen lohkoilla maataisteluita ei ole raportoitu

4. Ilmasota ja infrastruktuuri-iskut

Rintamalinjojen ulkopuolella käydään laajaa ilmasotaa:

Drooni- ja ohjusaallot: Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan siviili- ja energiainfrastruktuuriin talven kynnyksellä. Viimeisimmässä suuressa iskussa Kiovaan Venäjä käytti poikkeuksellisen paljon suihkumoottorilla varustettuja Shahed-drooneja.
Ukrainan vastaiskut selustaan: Ukraina jatkaa pitkän kantaman lennokki-iskujaan Venäjän maaperälle. Iskujen kohteina ovat olleet erityisesti sotilasteollisuutta palvelevat tehtaat sekä Venäjän digitaalisen infrastruktuurin datakeskukset (kuten Yandexin keskukset).

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle

Venäjän asevoimat ovat tänään aiheuttaneet Ukrainalle vakavaa tuhoa erityisesti pääkaupunki Kiovan kriittiselle infrastruktuurille, minkä lisäksi iskuissa on raportoitu siviiliuhreja eri puolilla maata. Venäjä kohdisti Ukrainaan massiivisen ilmaiskuaseen aallon juuri samaan aikaan, kun Pohjoismaiden johtajat kävivät puhelukeskusteluja Vladimir Putinin kanssa.

Tämän päivän aikana raportoidut merkittävät vahingot ja tuhot jakautuvat seuraavasti:

1. Kiovan liikenne- ja metroinfrastruktuurin vauriot

Pivdennyin suursilta korjauksen tarpeessa: Venäjä teki yöllä poikkeuksellisen rajun iskun Kiovaan käyttämällä 16 ballistista ohjusta ja yli 280 droonia. Iskujen pääkohteena oli kaupungin liikenneinfrastruktuuri, ja Pivdennyin (Eteläinen) silta vaurioitui vakavasti.
Metroliikenteen katkeaminen: Sillan vaurioiden vuoksi myös sen yhteydessä kulkeva metrolinja jouduttiin sulkemaan, mikä halvaannutti merkittävän osan pääkaupungin joukkoliikenteestä.
Pelastustyöntekijöiden vaarantaminen: Presidentti Volodymyr Zelenskyi tuomitsi iskujen taktiikan, sillä Venäjä laukaisi uusia ohjuksia samaan kohteeseen vielä silloin, kun pelastushenkilökunta oli raivaamassa ensimmäisen iskuaallon jälkiä. Zelenskyi kutsui tekoa vakavaksi eskalaatioksi Ukrainan logistiikkaa vastaan.

2. Siviiliuhrit ja asuinrakennusten tuhot

Kuolonuhrit ja loukkaantuneet: Kiovassa tehdyissä iskuissa raportoitiin vähintään yhden siviilin kuolleen ja useiden loukkaantuneen.
Tuhot muissa kaupungeissa: Venäjän puolustusministeriö vahvisti iskeneensä logistiikkakeskustaan Harkovan alueella sekä teollisuuskohteisiin. Alustavien raporttien mukaan Venäjän iskuissa on aiheutunut kuolonuhreja ja loukkaantumisia myös Harkovan ja Pavlohradin kaupungeissa.
Zaporižžjan alueella venäläisten drooni-isku osui linja-autoon, minkä seurauksena yksi ihminen sai surmansa ja jopa 30 loukkaantui.

3. Teollisuuden ja talouden lamaannuttaminen

Terästehtaiden sulkeminen: Venäjän raskaat iskut Ukrainan energiantuotantoa ja sähköverkkoja vastaan ovat pakottaneet useat Ukrainan suuret terästehtaat ajamaan toimintansa alas sähköpulan vuoksi. Tämä aiheuttaa välitöntä, pitkäaikaista vahinkoa Ukrainan sotataloudelle ja viennille.

4. Paikallisen tulitauon riippuvuussuhteet etelässä

Vaikka Etelä-Ukrainan Hersonissa ja erityisesti miehitetyssä Oleškyn kaupungissa alkoi siviilien auttamiseksi tarkoitettu paikallinen tulitauko, Venäjä kohdisti alueelle tykistötulta ja drooni-iskuja vielä aivan aseleponsa alkamisen kynnyksellä aiheuttaen paikallisia lisätuhoja.

Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään?

Ukrainan lennokki- ja sabotaasioperaatiot ovat viimeisimmän vuorokauden aikana aiheuttaneet Venäjälle merkittäviä digitaalisia ja logistisia häiriöitä, vaurioittaneet sotateollisuutta sekä johtaneet siviiliuhreihin raja-alueilla. Ukraina on Starshield-satelliittijärjestelmän täyden nopeuden palautumisen myötä pystynyt kiihdyttämään iskujaan syvälle Venäjän selustaan.

Viimeisimmät Ukrainan aiheuttamat vahingot ja iskut Venäjälle jakautuvat seuraavasti:

1. Vakavat iskut sotateollisuuteen ja digitaaliseen infraan

Ohjustehtaat ja öljynjalostamot liekeissä: Ukraina toteutti laajan pitkän kantaman lennokki-iskujen sarjan, joka osui kolmeen Venäjän ohjustehtaaseen sekä suureen öljynjalostamoon. Iskujen seurauksena teollisuuslaitoksilla raportoitiin syttyneen rajuja tulipaloja.
Digitaalinen halvaus datakeskuksissa: Ukraina on laajentanut strategisia iskujaan teknologiahuippuja vastaan. Viimeisimmät iskut teknologiayhtiö Yandexin datakeskuksiin ovat lamauttaneet miljoonien venäläisten arjen. Iskut ovat sotkeneet laajasti Venäjän pankki-, kartta-, taksi- ja logistiikkasovellukset, ja vaurioiden korjaamisen arvioidaan kestävän kuukausia. Tämä kampanja on pakottanut Venäjän siirtämään datainfrastruktuuriaan turvaan.

2. Tuhot ja uhrit Venäjän alueilla

Bryanskin ja Belgorodin iskut: Rajan pinnassa sijaitsevaan Bryanskin kaupunkiin kohdistuneessa drooni-iskussa yksi ihminen sai surmansa ja kuusi haavoittui. Viereisellä Belgorodin alueella ukrainalainen lennokkiparvi iski paikalliseen kauppakeskukseen ja logistiikkavarastoihin synnyttäen laajoja räjähdyksiä.
Voronežin junaliikenteen häiriöt: Voronežin alueelle suuntautuneessa iskussa vaurioitui teollisuuslaitoksia. Alas ammuttujen droonien romut putosivat suoraan liikkeessä olleen lähijunan päälle, minkä seurauksena kaksi ihmistä kuoli ja ainakin 17 loukkaantui.

3. Estetyt sabotaasihankkeet Moskovassa

Ilmapuolustuksen vaarantaminen: Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ilmoitti pidättäneensä Moskovan alueella Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n värväämiä agentteja. Venäjän mukaan agentit olivat valmistautumassa tekemään lähietäisyydeltä drooni-iskuja Moskovan ohjuspuolustusjärjestelmän avainkomponentteja sekä sähköasemia vastaan.

4. Raskaat miehistötappiot rintamalla

Puolustustaisteluissa ja Ukrainan omissa taktisissa vastahyökkäyksissä (kuten Lymanin ja Oleksandrivkan suunnilla) Venäjän armeija kärsii edelleen poikkeuksellisen suuria miehistötappioita. Ukrainan lennokkiyksiköt eliminoivat tai haavoittavat pelkästään drooni-iskuilla tällä hetkellä keskimäärin yli 1 000 venäläissotilasta vuorokaudessa.

Ukraina tuhosi kaksi Venäjän sotilaskonetta

Ukrainan asevoimat teki varhain sunnuntaiaamuna drooni-iskun Hanskajan lentotukikohtaan Etelä-Venäjällä. Asiasta kertoo esimerkiksi Militarnyi-sotilasjulkaisu.

Ukrainan droonit tuhosivat Militarnyin mukaan yhden Venäjän ilmavoimien Su-35-hävittäjän ja yhden Su-34-rynnäkkökoneen.

Lisäksi droonien kerrotaan osuneen ammusvarastoon.

Hanskajan tukikohta sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Krasnodarista kaakkoon.

Ukrainan ulkoministeri: Puhelusta Putinille sovittiin yhteistyössä Ukrainan kanssa

Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha sanoo, että kolmikantaneuvotteluissa aloitetaan keskustelut aloitetaan aiemman formaatin pohjalta. Hänen mukaansa keskusteluihin tarvitaan lisää pontta.

Ulkoministeri Sybiha piti tiedotustilaisuuden yhdessä kollegojensa Elina Valtosen ja Espen Bard Eiden kanssa Helsingissä.

Ulkoministeri Valtonen vastasi kysymykseen, miksi puhelu presidentti Vladimir Putinin kanssa käytiin juuri nyt. Presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Størek keskustelivat aiemmin tiistaina presidentti Putinin ja presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Valtosen mukaan ajankohta valikoitui hyödyllisten Oslon keskustelujen seurauksena. Hänen mukaansa Norja ja Suomi edustivat Venäjän naapureina itseään ja puhelusta keskusteltiin Ukrainan ja Yhdysvaltain kanssa.

Ulkoministeri Valtonen painotti, ettei Suomi halua välittäjän roolia sodassa. Suomi on Valtosen mukaan Ukrainan puolella, ei neutraali toimija.

Suomi ei ole myöskään tavoittelemassa suhteiden normalisoimista, mutta haluaa toimia rauhan edistämiseksi.

Myös ulkoministeri Sybiha sanoi, että puhelusta sovittiin Ukrainan kanssa. Hän sanoi maansa toivottavan tervetulleeksi aktiiviset diplomaattiset ponnistelut rauhanprosessin hyväksi.

Sybiha sanoi, että Ukraina on halukas osallistumaan Abu Dhabin tapaamiseen, jossa ovat mukana myös Yhdysvallat ja Venäjä.

Miksi Stubb soitti Putinille? Haluaako Eurooppa ja Stubb varmistaa Euroopan roolin mahdollisissa rauhanneuvotteluissa?

Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb soitti Venäjän presidentti Vladimir Putinille tiistaina 27. lokakuuta 2026 yhdessä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren kanssa välittääkseen Ukrainan viestejä tulevista rauhanneuvotteluista suoraan Kremliin. Aloite noin 90 minuuttia kestäneeseen puheluun tuli Stubbilta ja Støreltä. Puhelun taustalla oli vakava huoli neuvotteluprosessin kariutumisesta sekä tarve varmistaa, ettei Eurooppaa sivuuteta maanosan turvallisuutta koskevissa päätöksissä.

Miksi Stubb soitti Putinille?

Presidentti Stubbin ja virallisten tiedotteiden mukaan soittoon oli useita välittömiä ja strategisia syitä:

Rauhanneuvottelujen pelastaminen: Stubb kertoi, että viikkoa aiemmin Oslossa järjestetyssä tapaamisessa syntyi vahva tunne siitä, että marraskuulle suunnitellut rauhanneuvottelut olivat vaarassa kariutua. Puhelulla pyritiin varmistamaan, että Venäjä saapuu neuvottelupöytään tosissaan.
Ukrainan suora pyyntö: Puhelu valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Ukrainan kanssa, ja se tehtiin presidentti Volodymyr Zelenskyin nimenomaisesta pyynnöstä ja suostumuksella. Stubb ja Støre toimivat viestinviejinä ja välittivät Putinille Zelenskyin kantoja muun muassa alueneuvotteluista ja lyhyen aikavälin tulitaukokysymyksistä (kuten vankienvaihdosta sekä energia- ja ruokaturvasta).
Abu Dhabin neuvottelujen pohjustus: Keskustelu liittyi marraskuun alkupuoliskolle Abu Dhabiin suunniteltuihin kolmikantaneuvotteluihin Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.
Yhdysvaltojen rohkaisu: Stubbin mukaan myös amerikkalaiset neuvottelijat (viitaten Donald Trumpin erityisedustaja Steve Witkoffiin) rohkaisivat pohjoismaisia johtajia ottamaan yhteyttä Putiniin.

Haluavatko Eurooppa ja Stubb varmistaa Euroopan roolin neuvotteluissa?

Kyllä, Euroopan roolin varmistaminen on keskeinen taustavaikuttaja, vaikka muodollisesti Stubb ei puhunut koko Euroopan nimissä.

Tasavallan presidentin kanslian virallisen tiedotteen mukaan Stubb ja Støre osallistuivat puheluun maidensa johtajina, eivätkä he toimineet Euroopan virallisina edustajina. Tästä huolimatta analyytikot, asiantuntijat ja jopa Venäjän johto näkevät puhelun laajemmana turvallisuuspoliittisena peliliikkeenä:

Välttämisstrategia ”pakkoraossa”: Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi, että Suomen ja Euroopan intressissä on pyrkiä kaikin keinoin välttämään tilanne, jossa Donald Trump ja Vladimir Putin sopivat Ukrainan ja Euroopan asioista kahdestaan, kuulematta Eurooppaa itseään. Puhelulla tehtiin selväksi, ettei Eurooppa jää passiiviseksi sivustakatsojaksi.
Euroopan ääni Venäjälle: Asiantuntijat pitävät virallista muotoilua ”oman maan edustajina toimimisesta” lähinnä retoriikkana. Koska EU:lla ei ole yhtenäistä Venäjä-strategiaa, itsenäinen mutta koordinoitu aloitteellisuus oli keino viedä eurooppalaista positiota eteenpäin ilman EU:n sisäistä byrokraattista soutamista ja huopaamista. Myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi puhelua toteamalla, että Euroopan maat pyrkivät yksinkertaisesti saamaan roolin neuvotteluprosessissa.
Naapuruus ja turvallisuus: Stubb itse painotti, että Suomi ja Norja ovat Venäjän rajanaapureita. Se, miten sota päättyy, määrittää suoraan Suomen, Pohjoismaiden ja laajemmin koko Euroopan turvallisuuden, minkä vuoksi dialogin välteleminen ei ole Suomen etu.

Puhelun herättämät reaktiot Euroopassa

Puhelu ei suinkaan syntynyt täydellisessä eurooppalaisessa yksimielisyydessä, mikä kuvastaa Euroopan sisäistä herkkää tilannetta:

Tanskan ja Ruotsin kritiikki: Tanskan pääministeri Mette Frederiksen arvosteli puhelua voimakkaasti ja syytti Suomea ja Norjaa ”sooloilusta” ja siitä, ettei asiasta sovittu muiden Euroopan maiden kanssa. Frederiksen peräänkuulutti lännen yhtenäisyyttä ja yhdellä äänellä puhumista.
Stubbin vastine: Stubb kiisti väitteet pimentoon jättämisestä ja vakuutti, että kaikkia pohjoismaisia kumppaneita ja liittolaisia informoitiin asiasta systemaattisesti sekä etukäteen että puhelun jälkeen.
Ukrainan kiitokset: Puhelun jälkeen Stubb ja Støre keskustelivat välittömästi uudelleen Zelenskyin kanssa. Zelenskyi esitti julkisesti kiitoksensa Suomelle ja Norjalle aktiivisesta roolista Ukrainan rauhanprosessin edistämisessä.