sunnuntai 15. marraskuuta 2026

Ukrainan sota 1726. päivä

 


Tänään sunnuntaina 15. marraskuuta 2026 tiedotusvälineiden uutisointia Ukrainan sodasta hallitsivat laajat molemminpuoliset drooni-iskut energiainfrastruktuuriin, Zelenskyin syytökset satelliittiyhteyksien rajoittamisesta sekä Kremlin jyrkät lausunnot rauhanneuvotteluista.

Iskuja öljy- ja energiakohteisiin

  • Ukrainan iskut Venäjän teollisuuteen. Ukraina iski laajasti drooneilla Venäjän Tatarstanin tasavallassa sijaitsevaan Nižnekamskin teollisuuskaupunkiin, missä syttyi tulipaloja petrokemian tehtaalla ja öljynjalostamolla. Lisäksi Ukraina ilmoitti iskeneensä asetuotantolaitokseen sekä ilma-alusten ja droonien laukaisupaikkoihin Brjanskin, Astrahanin ja Orjolin alueilla. Venäjän puolustusministeriö väitti torjuneensa yön ja aamun aikana peräti 533 ukrainalaista droonia.

  • Venäjän öljynjalostuskapasiteetti supistunut. Ukrainalaislähteiden mukaan viikon kestäneet täsmäiskut ovat poistaneet käytöstä yhdeksän Venäjän 35 tärkeimmästä öljynjalostamosta ja leikanneet maan jalostuskapasiteettia noin 30 prosentilla. Polttoaineen jakeluhäiriöistä raportoidaan useilla alueilla, mukaan lukien Karjalassa.

  • Sähkökatkoja Ukrainassa. Venäjä laukaisi yön aikana Ukrainaan 132 droonia, joista Ukrainan ilmapuolustus kertoi pudottaneensa 106. Iskut osuivat energiainfrastruktuuriin muun muassa Odessan, Zaporižžjan ja Dnipropetrovskin alueilla, ja pelkästään Odessassa yli 41 000 kotitaloutta jäi ilman sähköä.

Kiista Starshield-yhteyksistä ja diplomatian käänteet

  • Zelenskyin kritiikki Starlinkille ja Starshieldille. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syytti sunnuntaina, että SpaceX:n sotilaskäyttöön tarkoitetun Starshield-satelliittiverkon nopeusrajoitukset rintamalinjalla ovat heikentäneet Ukrainan puolustusta ja auttaneet venäläisiä drooneja osumaan energiakohteisiin. Starlink on kiistänyt rajoitukset, mutta yhtiön omistaja Elon Musk on aiemmin todennut Yhdysvaltain hallinnon hallinnoivan Starshield-järjestelmää.

  • Kremlin uhkaus Euroopalle. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi Al Jazeeran ja Il Sole 24 Oren seuraamien lausuntojen mukaan, että Venäjä joutuu turvautumaan voimakeinoihin tavoitteidensa saavuttamiseksi, mikäli sopimukseen Euroopan kanssa ei päästä. Lausunto annettiin pian sen jälkeen, kun Abu Dhabissa käytiin Yhdysvaltain, Venäjän ja Ukrainan välisiä keskusteluja.

  • Neuvotteluasetelmat ja EU:n edustus. RFE/RL:n mukaan Abu Dhabin neuvottelujen ainoa konkreettinen tulos oli sopimus suuren vankienvaihdon valmistelusta. Samaan aikaan uutisoitiin EU:n sopineen viidestä maasta edustamaan Eurooppaa tulevissa rauhanneuvotteluissa, sekä Yhdysvaltain väläyttäneen ajatusta Donbasin alueista luopumisesta vastineeksi Ukrainan Nato-jäsenyydestä.

Tilanne rintamalla

  • Venäjän hyökkäykset Itä-Ukrainassa. Militarnyi-sivuston ja sotatieteilijöiden arvioiden mukaan Venäjä on kiihdyttänyt maahyökkäyksiään Donetskin alueen puolustuslinjaa vastaan erityisesti Pokrovskin ja Kostjantynivkan suunnilla hyödyntäen sumuista ja sateista syyssäätä, joka vaikeuttaa ukrainalaisten droonien toimintaa.

Mikä on rintamatilanne tänään?


Tänään sunnuntaina 15. marraskuuta 2026 rintaman painopiste on edelleen Donetskin alueella Itä-Ukrainassa, missä Venäjä kohdistaa päähyökkäyksensä Ukrainan niin kutsuttuun linnoitusvyöhykkeeseen. Ukrainan pääesikunnan mukaan koko rintamalinjalla käytiin edellisen vuorokauden aikana yhteensä 171 taistelukosketusta.

Donetskin suunta (Pääpainopiste)

  • Pokrovskin ja Dobropilljan sektori. Venäjä teki alueella 17 hyökkäystä tavoitteenaan edetä kohti Dobropilljaa ja kiertää Ukrainan linnoitusvyöhyke lounaasta. Venäjä on hyödyntänyt sumuista syyssäätä mekanisoiduissa hyökkäyksissä, jotka Ukraina on kuitenkin pääosin torjunut.

  • Kostjantynivkan ja Družkivkan suunta. Alueella kirjattiin 10 hyökkäystä Venäjän pyrkiessä etenemään etelästä kohti Kostjantynivkaa ja Družkivkaa. Ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan Venäjän esittämä pyyntö paikallisesta tulitauosta Kostjantynivkassa tähtää todennäköisesti joukkojen täydentämiseen uutta hyökkäystä varten.

  • Slovjanskin, Kramatorskin ja Lymanin suunnat. Venäjä teki kolme hyökkäystä Slovjanskin suunnalla ja yhden kohti Kramatorskia ilman merkittävää etenemistä. Lymanin sektorilla puolestaan Ukrainan joukot ovat edenneet hieman Zaritšnen alueella ja pitävät yllä operatiivista aloitetta.

  • Novopavlivkan alue. Ukrainan joukot ovat tehneet vastahyökkäyksiä ja edenneet hieman Novopavlivkan eteläpuolella samalla, kun Venäjä on yrittänyt soluttautua alueelle koillisesta.

Pohjoinen rintama (Harkovan alue)

  • Vovtšanskin sektori. Ukrainan joukot ovat raporttien mukaan edenneet hieman Viltšan suuntaan Vovtšanskin sektorilla Harkovan alueella.

Eteläinen rintama (Zaporižžja ja Herson)

  • Zaporižžjan ja Huljaipolen suunta. Alueella on nähty paikallisia linjamuutoksia: Venäjän joukot ovat ottaneet haltuunsa suurimman osan Vozdvyživkan kylästä ja tehneet neljä hyökkäystä Huljaipolen suunnalla. Vastaavasti Ukrainan joukot ovat edenneet Novoandriivkassa Orihivin sektorilla ja vallanneet takaisin Samiilivkan kylän.

  • Hersonin ja Dneprin suunta. Dnepr-joen varrella ja Hersonin suunnalla ei raportoitu maahyökkäyksiä edellisen vuorokauden aikana.

Tappiot ja toimintakyky

  • Tappioluvut. Ukrainan pääesikunnan ja Ukrinformin julkaisemien arvioiden mukaan Venäjä menetti edellisen vuorokauden taisteluissa 2 230 sotilasta, 46 tykistöjärjestelmää ja 1 272 lennokkia.

  • Sääolosuhteiden ja yhteyksien vaikutus. Rintamatoimintaa vaikeuttavat tällä hetkellä sekä sumuinen syyssää, joka haittaa tiedusteludroonien toimintaa, että kuudetta päivää jatkuvat SpaceX:n Starshield-satelliittiverkon nopeusrajoitukset, joiden Ukraina kertoo heikentävän puolustusta Venäjän uusia suihkumoottoridrooneja vastaan.


Venäjän miehistö- ja kalustotappiot tänään?



Ukrainan asevoimien pääesikunnan tänään sunnuntaina 15. marraskuuta 2026 julkaiseman arvion mukaan Venäjä menetti edellisen vuorokauden aikana 2 230 sotilasta (kaatuneina ja haavoittuneina) sekä yli 1 900 yksikköä erilaista sotilaskalustoa.

Venäjän tappiot (viimeisen 24 tunnin aikana ja yhteensä sodan alusta)

Kalusto- tai tappioluokka

Muutos (viimeiset 24 h)

Yhteensä (24.2.2022–15.11.2026)

Miehistötappiot

+2 230

noin 1 622 860

Taistelupanssarivaunut

0

12 478

Panssaroidut taisteluajoneuvot

+34

25 784

Tykistöjärjestelmät

+46

52 401

Raketinheittimet (MLRS)

+1

2 274

Ilmatorjuntajärjestelmät

0

1 756

Lentokoneet

0

452

Helikopterit

0

356

Lennokit (UAV)

+1 272

608 803

Maassa liikkuvat robottijärjestelmät

+10

3 150

Risteilyohjukset

0

5 196

Laivat ja veneet

0

35

Sukellusveneet

0

2

Ajoneuvot ja polttoainesäiliöautot

+549

175 158

Erikoiskalusto

+1

4 906

Huomioitavaa: Luvut perustuvat Ukrainan puolustusministeriön ja Ukrinformin välittämiin arvioihin, joita ei ole riippumattomasti vahvistettu. Venäjä ei julkaise omia päivittäisiä tappiolukujaan.


Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut Ukrainalle tänään?


Venäjä laukaisi tänään sunnuntaina 15. marraskuuta 2026 päättyneen yön aikana Ukrainaan yhteensä 132 droonia, joista Ukrainan ilmapuolustus pudotti 106. Läpi päässeet droonit ja muihin kohteisiin kohdistuneet iskut aiheuttivat siviiliuhreja sekä laajoja vahinkoja energiainfrastruktuurille, satamarakenteille ja asuinrakennuksille eri puolilla maata.

Tärkeimmät vahingot alueittain

  • Odessan alue ja Tšornomorsk. Venäjän iskut vaurioittivat energia- ja siviili-infrastruktuuria, minkä seurauksena pelkästään Odessassa yli 41 000 kotitaloutta jäi ilman sähköä. Ukrainska Pravdan mukaan kuusi ihmistä haavoittui iskussa Tšornomorskin rannikkokaupunkiin. Lisäksi Venäjän puolustusministeriö kertoi iskeneensä Tšornomorskin satamassa rahtialukseen ja sotilastarvikkeiden purkamiseen käytettyihin satamarakenteisiin.

  • Zaporižžjan alue. Venäjän isku osui kahteen viisikerroksiseen asuinrakennukseen Etelä-Ukrainan Zaporižžjassa. Viranomaisten mukaan iskussa haavoittui 25 ihmistä, mukaan lukien kuusi lasta. Myös alueen energiaverkko kärsi vaurioita.

  • Harkovan alue. Alueen sotilashallinnon mukaan Venäjän iskuissa haavoittui yhteensä 14 ihmistä, joista neljä on lapsia.

  • Žytomyrin alue. Keski-Ukrainassa sijaitsevan Žytomyrin alueen viranomaiset kertoivat drooni-iskujen vaurioittaneen energiainfrastruktuuria ja neljää asuintaloa Žytomyrin ja Tšernjahivin kunnissa. Alueelta ei raportoitu henkilövahinkoja.

  • Dnipropetrovskin alue. Iskut aiheuttivat paikallisia vaurioita energiainfrastruktuuriin.


Mitä vahinkoa Ukraina on aiheutanut Venäjälle tänään?


Ukraina toteutti tänään sunnuntaina 15. marraskuuta 2026 päättyneen yön aikana laajan kaukotoimintadroonioperaation Venäjän syvyyksiin, ja Venäjän puolustusministeriö väitti torjuneensa peräti 533 ukrainalaista droonia. Läpi päässeet droonit aiheuttivat laajoja tulipaloja öljy- ja petrokemian teollisuudessa, räjähdyksiä sotilaslentokentällä sekä vakavia häiriöitä rautatie- ja maantieliikenteelle.

Tärkeimmät vahingot kohteittain

  • Tatarstanin öljy- ja petrokemian teollisuus (Nižnekamsk). Yli tuhannen kilometrin päässä etulinjasta sijaitsevassa Nižnekamskissa droonit osuivat valtavaan Nižnekamskneftehim-petrokemian tehtaaseen ja Nižnekamskin öljynjalostamoon, mikä sytytti suuria tulipaloja teollisuusalueella. Kaupungin pormestarin mukaan isku vaurioitti myös yhtä asuinrakennusta ja kolme ihmistä haavoittui.

  • Astrahanin sotilaslentokenttä ja ohjusvarasto. Ukrainan pääesikunnan mukaan droonit iskivät Ahtubinskin sotilaslentokentälle, jota Venäjä käyttää uusien sotilaskoneiden testaamiseen sekä Su-34-hävittäjäpommittajien tukikohtana. Isku aiheutti voimakkaan jälkiräjähdyksen ohjuskomponentteja säilyttäneessä ammusvarastossa, ja lisäksi tukikohdassa vaurioitui liikkuva PRV-13-tutkakorkeusmittari.

  • Rostovin alueen liikenne- ja energiainfrastruktuuri (Taganrog). UNITED24 Median ja paikallisten viranomaisten mukaan drooni-iskut vaurioittivat kahta sähköasemaa ja keskeistä R-280-valtatien siltaa lähellä Taganrogia. Isku katkaisi junaliikenteen alueella, sulki tärkeän huoltoreitin ja vaati yhden kuolonuhrin sekä viisi loukkaantunutta.

  • Brjanskin ja Orjolin sotilaskohteet. Ukrainska Pravdan välittämien asevoimien tietojen mukaan Ukraina iski Trubtševskissa sijaitsevaan Monolit-tehtaaseen, joka valmistaa osia helikoptereihin ja muihin ilma-aluksiin. Lisäksi Orjolin alueella Ukraina osui Tsymbulovan droonitukikohtaan, josta Venäjä on laukaissut hyökkäysdrooneja Ukrainaan. [1, 2]

  • Miehitetyt alueet. Venäjän asettamien miehitysviranomaisten mukaan Ukrainan iskuissa kuoli lisäksi kaksi ihmistä Luhanskin alueella.



lauantai 14. marraskuuta 2026

Ukrainan sota 1725.päivä

 


Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta

Tiedotusvälineet uutisoivat tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 pääasiassa Abu Dhabin kolmikantaneuvottelujen jälkipyykistä, Yhdysvaltojen esittämästä aluevaihtoehdotuksesta sekä Venäjän kovista vaatimuksista Euroopan turvallisuusjärjestelyihin.

Rauhanneuvottelut ja alueluovutusehdotukset

  • Yhdysvaltojen esitys Nato-jäsenyydestä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi tänään medialle, että Yhdysvaltain neuvottelijat kysyivät Abu Dhabin neuvotteluissa, olisiko Ukraina valmis luopumaan Itä-Ukrainan Donbasista vastineeksi Nato-jäsenyydestä. Zelenskyi toisti Helsingin Sanomien ja Deutsche Wellen mukaan, ettei Ukraina ole valmis luovuttamaan alueitaan Venäjälle, mutta hän voisi viedä laajemman turvatakuita ja jälleenrakennusta sisältävän rauhansopimuksen kansanäänestykseen.

  • Venäjän vaatimukset ennallaan. New York Timesin tietojen mukaan Venäjä ei ole joustanut lainkaan ennen hyökkäystä esittämistään vaatimuksista. Moskova vaatii edelleen koko Donbasia itselleen, Naton laajenemisen pysäyttämistä sekä Nato-joukkojen vetämistä Puolasta ja Baltiasta.

  • Euroopan rooli. Yhdysvaltain erityislähettiläs Jared Kushnerin mukaan Venäjä ja Ukraina ovat hyväksyneet eurooppalaisten maiden (kuten Saksan, Ranskan, Britannian ja Puolan) osallistumisen seuraavalle neuvottelukierrokselle. EU-johtajat ovat painottaneet, ettei Euroopan turvallisuusjärjestelyistä keskustella Venäjän ehdoilla ennen Ukrainan sodan päättymistä.

  • Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä. Päivän lehdissä puitiin edelleen saksalaislehti Bildin eilen julkaisemaa väitettä, jonka mukaan Venäjä olisi vaatinut neuvotteluissa Suomen eroamista Natosta. Kreml kiisti väitteen, ja puolustusministeri Antti Häkkänen kutsui uutista Venäjän testiksi.

Rintamatilanne ja tekniset häiriöt

  • Pommitukset Donbasissa. Yle uutisoi paikan päältä Slovjanskista, kuinka Venäjä jatkaa alueen pommittamista raunioiksi samaan aikaan rauhanneuvottelujen kanssa. Venäjän joukot ovat edenneet noin kymmenen kilometrin päähän kaupungista, ja Ukraina on määrännyt alueen lapsiperheet evakuoitaviksi.

  • Kiista Kostjantynivkasta. Zelenskyi torjui Vladimir Putinin ehdotuksen yhteisestä humanitaarisesta operaatiosta Itä-Ukrainan Kostjantynivkaan. Zelenskyin mukaan ehdotus on pelkkä juoni, jolla Venäjä yrittää saada ukrainalaisjoukot vetäytymään kaupungista vallatakseen sen ilman taistelua. Venäjä myös kieltäytyi neuvotteluissa tulitauosta energiainfrastruktuuriin kohdistuvissa iskuissa.

  • Satelliittiyhteyksien rajoitukset. New York Times kertoi tänään Zelenskyin syyttävän, että Ukrainan armeijan droonien ohjaamiseen käyttämän Starshield-satelliittijärjestelmän toimintaa on jälleen rajoitettu Venäjän miehittämillä alueilla. Järjestelmän kehittänyt SpaceX on kiistänyt väitteen.

Tappiot ja oikeusuutiset

  • Venäjän tappiotiedot. Al Jazeera nosti esiin Venäjän tilastovirasto Rosstatin vuodettujen tietokantojen analyysin, jonka mukaan Venäjän sotilaskuolemien määrä sodassa on noussut jo vähintään 450 000:een.

  • Suomalaisen tuomio. Kotimaan mediassa uutisoitiin tänään myös, että suomalaisen avustustyöntekijän Roope Mustosen Ukrainassa saama tuomio ukrainalaisen tiedustelu-upseerin yliajosta pysyi muutoksenhakuasteessa ennallaan.

Mitä asioita sosiaalisessa mediassa nostettiin esille tänään Ukrainan sodasta


Sosiaalisessa mediassa (erityisesti X:ssä ja Redditissä) Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu keskittyi tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 SpaceX:n Starshield-satelliittijärjestelmän nopeusrajoituksiin, Yhdysvaltain neuvottelijoiden rooliin sekä EU-johtajien reaktioihin Venäjän vaatimuksista.

Starshield-rajoitukset ja Elon Musk

  • Kritiikki nopeusrajoituksista. Päivän puhutuimpia aiheita X:ssä ja Redditin r/ukraine-yhteisössä oli presidentti Zelenskyin ilmoitus siitä, että Ukrainan torjuntadroonien käyttämän Starshield-satelliittiverkon nopeus on jälleen rajoitettu 161 kilometriin tunnissa (100 mph) miehitetyillä alueilla. Käyttäjät jakoivat laajasti Zelenskyin varoituksia siitä, että rajoitus estää venäläisten suihkumoottorikäyttöisten Shahed-droonien torjunnan.

  • Pilapiirrokset ja syytökset. Sosiaalisessa mediassa levisi runsaasti Elon Muskia ja SpaceX:ää kritisoivia meemejä ja poliittisia pilapiirroksia. Keskustelussa korostui epäluottamus yksityisen teknologiayhtiön valtaan rintamatapahtumissa, ja monet käyttäjät kyseenalaistivat SpaceX:n kiistot siitä, ettei järjestelmään olisi tehty muutoksia. Toisaalta Yhdysvaltain konservatiivisilla tileillä kyseenalaistettiin Zelenskyin väitteet ja arvosteltiin Ukrainan riippuvuutta yhdysvaltalaisesta teknologiasta.

EU-johtajien kommentit ja Yhdysvaltain neuvottelutyyli

  • Kaja Kallaksen lausunnot viraaleina. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen kommentit keräsivät tänään runsaasti jakoja. Somessa nostettiin esiin erityisesti Kallaksen kuitti Yhdysvaltain neuvottelijoista (Jared Kushner ja Steve Witkoff): hän huomautti, ettei EU voi lähettää neuvottelupöytään henkilöitä, joilla ei ole virallista institutionaalista asemaa, kuten Yhdysvallat tekee.

  • Varoitus Venäjän neuvottelutaktiikasta. Käyttäjät jakoivat laajasti myös Kallaksen analyysia Venäjän strategiasta, jonka mukaan Moskova esittää ensin uhkavaatimuksia ja odottaa, että lännestä löytyy aina joku, joka tarjoaa sille myönnytyksiä.

Aluevaihtohuhut ja rintamapäivitykset

  • Keskustelu "Donbas Natosta" -vaihtokaupasta. OSINT-tileillä (avoimiin lähteisiin perustuva tiedustelu) ja poliittisilla keskustelupalstoilla puitiin kiivaasti tietoa, jonka mukaan Yhdysvallat olisi väläyttänyt Donbasin luovuttamista vastineeksi Ukrainan Nato-jäsenyydestä. Monet kommentoijat pitivät ehdotusta epärealistisena, koska Venäjä vastustaa joka tapauksessa Naton laajenemista ja vaatii samalla joukkojen vetämistä myös Baltiasta ja Puolasta.

  • Kostjantynivkan tilanne. Sotatilannetta seuraavilla tileillä (kuten WarMonitor3) huomioitiin Zelenskyin torjuva vastaus Putinin ehdottamaan "humanitaariseen operaatioon" Kostjantynivkassa. Käyttäjät nostivat esiin, ettei kaupungin taistelualueella ole enää siviilejä, mikä vahvisti tulkintaa siitä, että Venäjä yrittää käyttää ehdotusta tekosyynä kaupungin valtaamiseen ilman taisteluja.

Mikä on rintamatilanne tänään?


Rintamatilanne tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 on erittäin kiivas: taistelukosketuksia on raportoitu vuorokauden aikana peräti 273, ja pääpainopiste on edelleen Donetskin alueella Pokrovskin, Dobropilljan ja Kostjantynivkan sektoreilla.

Donetskin alue (Pääpainopiste)

  • Pokrovskin ja Dobropilljan suunta. Ukrainan yleisesikunnan mukaan Pokrovskin sektori on rintaman kuumin taistelualue. Venäjän joukot pyrkivät saartamaan Ukrainan puolustuslinjaa lounaasta ja ovat edenneet hieman Dobropilljan kaakkoispuolella sekä Bilozerskojen ympäristössä, mutta eivät ole onnistuneet murtautumaan kaupunkeihin.

  • Kostjantynivka ja Družkivka. Kostjantynivkan ympäristössä ja kaupungin luoteisosissa käydään ankaria taisteluja. Institute for the Study of War (ISW) arvioi Venäjän yrittävän käyttää ehdotustaan paikallisesta "humanitaarisesta tulitauosta" hyväkseen kootakseen joukkojaan uutta hyökkäystä varten kohti pohjoista ja vahvasti linnoitettua Družkivkaa.

  • Slovjanskin seutu. Venäjän joukot ovat edenneet noin kymmenen kilometrin päähän Slovjanskista ja pommittavat kaupunkia raskaasti. Ukrainan joukot ovat kuitenkin tehneet onnistuneita vastahyökkäyksiä ja edenneet hieman Slovjanskin itäpuolella sekä Novopavlivkan eteläpuolella.

Koillisrintama (Harkovan alue)

  • Kupjanskin ja Oskil-joen suunta. Venäjän joukot ovat jatkaneet hyökkäyksiään Oskil-joen ylittämiseksi. Geopaikannetun kuvamateriaalin mukaan venäläiset tiedustelu- ja soluttautumisryhmät ovat onnistuneet etenemään Kupjansk-Vuzlovyin länsipuolelle, mutta Borovan suunnalla Venäjän hyökkäykset on torjuttu.

Etelärintama (Zaporižžja ja Dnepr)

  • Vastahyökkäyksiä Zaporižžjassa. Eteläisellä rintamalla tilanne on pääosin asemasotaa, mutta Ukrainan joukot ovat tehneet paikallisia vastahyökkäysyrityksiä Malaja Tokmatškan ja Omelnykin läheisyydessä.

  • Dneprin linja. Dnepr-joen varrella Venäjä ei ole tehnyt uusia maahyökkäyksiä. Ukraina on puolestaan siirtänyt reservejään itäiselle sivustalle Velyka Novosilkan (Voskresenka–Komar) sektorille, missä taistelut jatkuvat kiivaina.

Ilmasota ja kaukovaikutus

  • Iskut Venäjän selustaan. Ukraina teki viime yönä kotimaisilla Neptunus-ohjuksilla laajan iskun Venäjällä sijaitseviin droonituotantolaitoksiin.

  • Droonihyökkäykset ja Starshield-häiriöt. Venäjä jatkaa päivittäisiä, yli sadan lennokin parvi-iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan. Ukrainan ilmatorjuntaa ja keskimatkan iskudrooneja vaikeuttavat parhaillaan SpaceX:n Starshield-satelliittijärjestelmään palautetut 161 km/h nopeusrajoitukset, jotka haittaavat nopeiden torjuntadroonien ohjaamista miehitetyillä alueilla


Venäjän miehistö- ja kalustotappiot tänään?


Ukrainan asevoimien yleisesikunnan tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 julkaiseman arvion mukaan Venäjä menetti kuluneen vuorokauden aikana 1 710 sotilasta (kaatuneina ja haavoittuneina), 6 taistelupanssarivaunua, 19 panssaroitua taisteluajoneuvoa ja 33 tykistöjärjestelmää.

Ukrainan puolustusministeriön ja Ukrinformin raportoimat luvut vuorokauden ja koko täysimittaisen sodan (24.2.2022–14.11.2026) ajalta jakautuvat seuraavasti:

Kategoria

Viimeisen 24 h aikana

Yhteensä (24.2.2022–14.11.2026)

Henkilöstö (kaatuneet ja haavoittuneet)

+1 710

n. 1 620 630

Taistelupanssarivaunut

+6

12 478

Panssaroidut taisteluajoneuvot

+19

25 750

Tykistöjärjestelmät

+33

52 355

Raketinheittimet (MLRS)

+2

2 273

Ilmatorjuntajärjestelmät

0

1 756

Lentokoneet

0

452

Helikopterit

0

356

Operatiivis-taktiset droonit (UAV)

+448

607 531

Maassa liikkuvat robottijärjestelmät

+4

3 140

Risteilyohjukset

0

5 196

Sota-alukset ja veneet

0

35

Sukellusveneet

0

2

Ajoneuvot ja polttoainesäiliöautot

+302

174 609

Erikoiskalusto

0

4 905

Huomioitavaa: Luvut ovat Ukrainan asevoimien ilmoittamia arvioita, joita ei voida riippumattomasti vahvistaa.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle?


Venäjän iskut ovat aiheuttaneet tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 ja viimeisen vuorokauden aikana laajoja sähkökatkoja Odessan alueella, vakavia henkilövahinkoja erityisesti Zaporižžjan ja Hersonin alueilla sekä tuhoja asuinrakennuksille ja energiainfrastruktuurille.

Energiainfrastruktuuri ja drooni-iskut

  • Sähkökatkoja Odessassa. Venäjä iski tänä aamuna energiayhtiö DTEK:n energiainfrastruktuurikohteeseen Odessan alueella. Ukrainska Pravdan mukaan iskun seurauksena lähes 50 000 kotitaloutta jäi ilman sähköä. Korjaustöiden arvioidaan kestävän tavallista pidempään, koska sama laitos on vaurioitunut jo aiemmissa iskuissa.

  • Yön lennokkihyökkäys. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi viime yönä Ukrainaan yhteensä 96 hyökkäysdroonia (joista 61 oli suihkumoottorikäyttöisiä Shahed-lennokkeja) sekä harhautusdrooneja. Ilmatorjunta pudotti tai lamautti niistä 81, mutta osumia kirjattiin kahdeksassa eri kohteessa ja pudonneiden lennokkien sirpaleita kahdessa kohteessa.

Siviiliuhrit ja rakennusvahingot alueittain

Ukrainan aluehallintojen ja pelastuspalvelun tänään julkaisemien raporttien mukaan eri puolilla maata on kirjattu seuraavat vahingot:

  • Zaporižžjan alue: Alue koki raskaimmat henkilövahingot. Aluekuvernöörin mukaan Venäjän iskuissa (mukaan lukien raketinheitiniskut kerrostaloihin) on kuollut 3 ihmistä (joukossa pelastustyöntekijä ja 17-vuotias nuori) ja haavoittunut 62 ihmistä, joista kahdeksan on lapsia. Asuinkerrostalot vaurioituivat pahoin ja syttyivät tuleen.

  • Hersonin alue: Iskuissa sai surmansa 2 ihmistä ja haavoittui 5. Venäjän tulitus vaurioitti kolmea asuinkerrostaloa, viittä omakotitaloa, postitoimistoa, ulkorakennusta sekä ambulanssia.

  • Donetskin alue: Yasna Polianan asutuskeskukseen kohdistuneessa iskussa kuoli 1 ihminen. Lisäksi rintaman läheisten kaupunkien, kuten Slovjanskin, pommitukset jatkuvat raskaina.

  • Dnipropetrovskin alue: Nikopolin piiriin tehtiin lähes kymmenen tykistö- ja drooni-iskua. Marhanetsin kunnassa haavoittui 2 siviiliä, ja useat kerrostalot vaurioituivat.

  • Sumyn alue: Venäjän iskuissa haavoittui 3 ihmistä


Mita vahinkoa Ukraina on aiheuttanut tänään Venäjälle?


Ukrainan asevoimat vahvisti tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 tehneensä uusia kaukoiskuja syvälle Venäjän selustaan: kohteena olivat tärkeä öljyputkijärjestelmän solmukohta Samaran alueella, sotilaslentokenttä Lipetskin alueella sekä aiemmin iskun kohteeksi joutuneet droonituotantolaitokset Rostovissa.

Kaukovaikutusiskut Venäjän infrastruktuuriin ja sotilaskohteisiin

  • Samaran öljyterminaali ja putkistoasema. Ukrainan yleisesikunnan tänään julkaiseman tiedotteen mukaan Ukraina iski Samaran lineaariseen tuotanto- ja ohjausasemaan (LPDS) lähellä Prosvetin kylää Samaran alueella, noin 950 kilometrin päässä Ukrainan hallitsemasta alueesta. Laitos on Venäjän vientiraakaöljyn (Urals-laatu) keskeinen solmukohta, ja iskun seurauksena useat öljyn varastosäiliöt syttyivät tuleen.

  • Lipetsk-2-sotilaslentokenttä. Ukraina vahvisti tänään iskeneensä myös Lipetskin alueella sijaitsevaan Lipetsk-2-sotilastukikohtaan. Kohteen kärsimien tarkkojen vaurioiden arviointi on vielä kesken.

  • Droonitehtaat Rostov-na-Donussa. Eilisen ja tänään täsmentyneiden yleisesikunnan tietojen mukaan Ukrainan merivoimien Neptunus-ohjukset osuivat Rostov-na-Donussa kolmeen droonituotantoon ja -huoltoon liittyvään kohteeseen: taktisia iskudrooneja valmistavan Ionos LLC:n tehtaaseen ja varastoon sekä Aero-Hit-yhtiön huoltokeskukseen, jossa korjataan rintamalla käytettäviä FPV-lennokkeja.

Venäjän viranomaisten raportoimat vahingot ja henkilöuhrit

  • Siviiliuhrit ja ilmapuolustus. Venäjän viranomaiset ja Al Jazeera raportoivat tänään kolmen ihmisen kuolleen Ukrainan iskuissa Venäjän puolella. Rostovin aluekuvernööri vahvisti lisäksi tulipalojen syttyneen teollisuuslaitoksessa ja varastorakennuksessa lennokkihyökkäyksen jälkeen.

  • Laajempi droonihyökkäysaalto. Viimeisen vuorokauden aikana Ukraina on laukaisut Venäjälle poikkeuksellisen suuria määriä pitkän kantaman lennokkeja. Venäjän puolustusministeriö väitti ilmapuolustuksensa pudottaneen lähes 1 200 ukrainalaista lennokkia vuorokauden sisällä, mutta paikallisviranomaisten mukaan läpi päässeet iskut ovat aiheuttaneet vahinkoja kolmella eri hallintoalueella (yhteensä seitsemän kuollutta ja 17 haavoittunutta perjantaista alkaen).

Uudet tiedot Suomenlahden sotalaivaiskusta

  • Ohjuslaiva Naro-Fominskin vauriot. Tänään julkisuuteen tulleiden Viron tiedustelutietojen mukaan Ukrainan aiemmin tällä viikolla tekemä drooni-isku Venäjän Itämeren laivaston Naro-Fominsk-ohjuskorvettiin Suomenlahdella aiheutti alukselle huomattavaa vahinkoa: laiva menetti propulsiokykynsä (kulkukoneistonsa) ja miehistön keskuudessa raportoitiin henkilötappioita.


Kuka edustaa Eurooppaa mahdollisissa uusissa rauhanneuvotteluissa?


Eurooppa päätti eilen perjantaina 13. marraskuuta 2026 Dublinin huippukokouksessa, että Eurooppaa edustaa mahdollisissa rauhanneuvotteluissa viiden suuren eurooppalaisen maan (ns. E5-ryhmä: Britannia, Italia, Puola, Ranska ja Saksa) sekä EU-instituutioiden yhteinen neuvottelutiimi.

Euroopan johtajat hylkäsivät samalla ehdotukset yhden yhteisen erityislähettilään nimeämisestä. Kokoonpanosta sopi Euroopan poliittisen yhteisön ja EU-johtajien kokous, ja siihen kuuluvat:

  • Viisi suurta eurooppalaista valtiota (E5): Britannia, Italia, Puola, Ranska ja Saksa. Pääministeri Petteri Orpon mukaan Puolan mukanaolo on Suomen kannalta erityisen tärkeää, koska se tuntee itäisen reunan maana Venäjän ja alueen turvallisuusympäristön.

  • EU-instituutiot: Neuvottelutiimissä ovat mukana EU:n keskeiset instituutiot (Eurooppa-neuvosto ja Euroopan komissio). EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas on myös ilmoittanut olevansa valmis johtamaan neuvotteluja ulkoministerien kanssa, vaikka Venäjä on suhtautunut häneen kielteisesti.

  • Nato: Neuvotteluprosessiin liittyvissä tapaamisissa on ollut mukana myös Naton pääsihteerin kansliapäällikkö.

Tilanne neuvottelupöydässä

Vaikka Yhdysvallat ja Ukraina ovat toivoneet Euroopan osallistuvan seuraavalle neuvottelukierrokselle, Euroopan varsinainen pääsy suoraan neuvottelupöytään Venäjän kanssa on vielä epävarmaa. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi perjantaina, ettei Moskova ole vielä päättänyt, salliiko se eurooppalaisten edustajien osallistumisen neuvotteluihin.

Lisäksi EU-johtajat linjasivat Dublinissa yksimielisesti, ettei Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista tai Naton asemasta neuvotella Venäjän ehdoilla osana Ukrainan rauhanneuvotteluja.

Onko neuvotteluissa mukana EU:n johtajat komission puheenjohtaja ja parlamentin puheenjohtaja ja ulkoasioista vastaava Kaja Kallas?


Kyllä, EU:n toimeenpanevat instituutiot ja ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas ovat osa Euroopan neuvottelutiimiä, mutta Euroopan parlamentin puheenjohtaja ei osallistu varsinaisiin rauhanneuvotteluihin.

Dublinissa eilen 13. marraskuuta 2026 sovitun linjauksen mukaan EU-instituutioiden edustus jakautuu seuraavasti:

  • Euroopan komission puheenjohtaja (Ursula von der Leyen): Kuuluu neuvottelutiimiin EU-instituutioiden edustajana yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan kanssa. Komissiolla on keskeinen rooli etenkin Venäjän vastaisissa pakotteissa, Ukrainan rahoituksessa ja jälleenrakennuksessa sekä EU-jäsenyysprosessissa. (Aiemmissa valmistelevissa tapaamisissa, kuten Miamissa, komissiota on edustanut myös von der Leyenin kansliapäällikkö Bjoern Seibert).

  • EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (Kaja Kallas): On tiiviisti mukana prosessissa ja on ilmoittanut olevansa valmis johtamaan neuvotteluja Euroopan puolesta. Venäjä on suhtautunut Kallakseen torjuvasti, mutta Kallas ja muut EU-johtajat ovat painottaneet, ettei Moskova päätä Euroopan neuvottelijoiden kokoonpanosta.

  • Euroopan parlamentin puheenjohtaja (Roberta Metsola): Ei ole mukana varsinaisessa neuvottelutiimissä. Vaikka Metsola osallistui Dublinin huippukokouksen poliittisiin keskusteluihin, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan neuvottelut kuuluvat jäsenmaille (Eurooppa-neuvosto), komissiolle ja korkealle edustajalle, eivätkä Euroopan parlamentille.

Varsinaisessa neuvottelupöydässä EU-instituutioiden edustajat toimivat tiiminä viiden suuren eurooppalaisen valtion (Britannia, Italia, Puola, Ranska ja Saksa) sekä Naton edustajan rinnalla.