Vastaselitys Vestia Oy:n vastaselitykseen

Oulun hallinto-oikeus

PL 189

90101 OULU

oulu.hao@oikeus.fi

Vastaselitys Vestia Oy:n selityksen johdosta 00230/12/2299 ja 00231/12/2299

Vestia Oy ei ole vastaselityksessään huomioinut sitä, että Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsen Jouni Jyrinki on Vestia Oy:n hallituksen jäsen ja Kalajoen kaupunginvaltuusto on valinnut edustajakseen jätelautakuntaan valtuutettu Miika Heikkilän, joka on Vestia Oy:n hallituksen jäsenen Jouni Jyringin tyttären kanssa naimisissa eli hän on Jouni Jyringin vävy. Näinollen valtuutettu Miika Heikkilä on esteellinen toimimaan jätelautakunnan jäsenenä hallintolain 28 §:n perusteella. Esteellisyyden aiheuttavien läheisten määrittely on sama kaikkien kunnallishallintoa koskevien esteellisyyssäännösten soveltamisessa. Lainkohdan tarkoittamia läheisiä ovat viranhaltijan ja luottamushenkilön:

1. puoliso ja lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isonvanhempi ja hänelle muuten erityisen läheinen henkilö samoin tällaisen henkilön puoliso,
2. vanhempien sisarus sekä hänen puoliosnsa, sisarusten lapsi ja entinen puoliso, sekä
3. puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä puolison sisarusten lapsi.

Vestian omistaa 16 kuntaa, kukin kunta asukaslukunsa suhteessa. Suurimmat omistajat ovat Ylivieska, Kalajoki ja Nivala. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, johon jokainen omistajakunta lähettää oman edustajansa. Yhtiökokous valitsee hallituksen, johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallituspaikat on jaettu seutukunnittain. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta.


Hallitus

Varsinainen jäsen
Varajäsen
Toimikausi
Jorma Eskola (Nivala), pj.
Sami Laukkanen (Pyhäjärvi)
2011 - 2014
Paavo Hankonen (Sievi)
Hannu Haapakoski (Alavieska)
2011 - 2014
Jouni Jyrinki (Kalajoki)
Matti Pahkala (Pyhäjoki)
2011 - 2014
Veikko Kallio (Oulainen)
Tuomo Perälä (Merijärvi)
2009-2012
Maija-Liisa Veteläinen (Haapajärvi)
Anne Ruha (Kärsämäki)
2009-2012
Vesa Savolainen (Haapajärvi)
Kauko Karppinen (Pyhäntä)
2009-2012
Jorma Maunula (Toholampi)
Tapio Erkkilä (Kannus)
2010-2013
Kari Kentala (Ylivieska)
Silja Mikkola (Kannus)
2012-2013
Heikki Halla-aho (Haapavesi)
Helena Mämmelä (Siikalatva)
2010-2013

Vestia Oy toteaa vastaselityksessään, että Vestia ei ole esittänyt jaettavaksi paikkajakoa vaan esityksen teki osakaskuntien asettama työryhmä osakaskuntien pyynnöstä. Nyt on todettava se, että osakaskunnat eivät ole esittänneet tällaista pyyntöä. Kun Vestia Oy esittää tällaisen väitteen niin sillä on myös todistustaakka asiassa eli sen tulee esittää jokaisen osakaskunnan tekemä virallinen päätös tällaisestä pyynnöstä. Olen itse Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja olen läsnä kaupunginhallituksen kokouksissa eikä siellä ole tehty Vestia Oy:n vastaselityksessään mainitsemaa päätöstä. Totuus on se, ettei tällaista pyyntöä osakaskuntien virallisista asiakirjoista löydy, vaan tietyt henkilöt ovat omin lupinsa päättäneet jakaa lautakuntapaikat sopiville henkilölle. Tätä osoittaa sekin, että kalajokinen Raili Myllylä kuului tuohon omavalintaiseen työryhmään, joka esitti Kalajoen edustajaksi lautakuntaan keskustalaista naista. Ei liene epäselvää ketä Raili Myllylä esitti työryhmän jäsenenä alueelliseen jätelautakuntaan nimeä mainitsematta.

Vestia Oy ei ole vastaselittyksessään ottanut kantaa suhteelliseen vaalitapaan. Suhteellinen vaalitapaa on jokaisessa kunnassa noudatettava myös vaalitulosten laskennassa ja luottamusmiespaikkajaossa. Saavutetun vaalituloksen mukaan luottamusmiespaikat jaetaan suhteellisesti jokiasen kunnan oman vaalituloksen perusteella. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa esimerkillä ilmaistuna tätä:

Keskustan vertailuluvut
1. 3356
2. 1678
3. 1118.6667
15. 223.7333
16. 209.75
17. 197.411
18. 186.444
19. 176.631
20. 167.8

Perussuomalaisten vertailuluvut
1. 1094
5. 218.8
6. 182.3333
7. 156.28

Vasemmistoliitto
1. 560
3. 186.666
4. 140.00

Vihreät
1. 502
2. 251
3.167.333

SDP
1. 487
3.162.333

Kok
1. 474
3.158

KD
1. 293
2. 146.5

Alueellisen jätelautakunnan paikkoja ei voi jakaa muuten kuin kunkin osakaskunnan oman suhteellisen vaalituloksen perusteella. Silloin täytyy ottaa huomioon miten muut luottamuspaikat kunnassa on jaettu, koska alueellisen jätelautakunnan paikkajako tapahtui tässä tapauksessa kaikkien muiden luottamusmiespaikkojen jaon jälkeen. Ymmärrän hyvin, että keskustalaiset haluavat jakaa luottamuspaikat aina niin, että suurimpana puolueena oleva keskusta saa aina valita ensiksi luottamiespaikan joka tilanteessa. Suhteellinen vaalitapa ei tarkoita tätä, vaan se tarkoittaa sitä, että paikat todella jaetaan suhteellisesti. Esimerkiksi Kalajoella alueellisen jätelautakunnan paikkajako ei mennyt suhteellisen vaalitavan mukaan, vaan keskusta omi paikan itselleen huomioimatta suhteellista vaalitapaa ja saavutettua vaalitulosta. Menettely oli siis kuntalain 81 §:n vastainen.

Vestian markkina-asema

Vastaselityksessään Vestia Oy väittää, ettei se kilpaile markkinoilla elinkeinoharjoittajien kanssa vaan kilpailuttaa elinkeinoharjoittajia julkisessa hankintayksikössä. Mielestäni ja minun käsitykseni mukaan tämä tarkoittaa sitä, että Vestia Oy on ominut itselleen yksinoikeuden alan pienyrittäjien riistämisessä ja alistamisessa käyttämällä väärin määräävää markkina-asemaa. Kysymys on siis kilpailun estämisestä ja perusteettoman monipoliaseman väärinkäytöstä. Vestia Oy kilpailee kunnan vastuun ulkopuolelle kuuluvien yritysten, liikelaitosten ja teollisuuden jätteistä. Kilpailutilanne ei ole vapaa, koska Vestia Oy:llä on määräävä markkina-asema tällaisessa tilanteessa.

Toimivaan taloudelliseen kilpailuun kuuluu yritysten vapaus päästä markkinoille ja oikeus päättää vapaasti toimintatavoistaan ja kilpailukeinoistaan. Yritysten asiakkailla täytyy toisaalta olla mahdollisuus valita tarjolla olevista vaihtoehdoista parhaaksi katsomansa.

Toimiva kilpailu kannustaa markkinaosapuolia jatkuvaan toimintatapojen tehostamiseen sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Sekä ostajat että myyjät pyrkivät kilpailuissa olosuhteissa tarjoamaan toisielle markkinaosapuolille – itse parempia taloudellisia etuuksia saadakseen – parempia vaihtoehtoja kuin kilpailijansa.

Kilpailumekanismin katsotaan yleisesti ohjaavan yhteiskunnan taloudelliset resurssit kaikkien tunnettuen tuotantomahdollisuuksien suhteen tehokkaampaan mahdolliseen käyttöön (staattinen tehokkuus). Toisaalta kilpailuun liittyy olennaisesti myös aiemmin tuntemattomien, kokonaan uusien tuotantomahdollisuuksien synnyttäminen (dynaaminen tehokkuus).

Vestia Oy:n määräävä markkina-asema on vapaan kilpailun este.

Kilpailulainsäädäntö velvoittaa viranomaiset, eli käytännössä Kilpailuviraston ja aluehallintovirastot puuttumaan sellaisiin elinekeinoharjoittajien menettelytapoihin jotka vähentävät talouden tehokkuutta tai estävät tai haittaavat perusteettomasti muiden elinkeinoharjoittajien toimintaa. Nyt Vestia Oy:n toiminta haittaa järkyttävällä tavalla samalla alalla toimivien yksityisten yrtysten toimintaa.

Kilpailulaki (948/2011) pyrkii toisaalta estämään yritysten kilpailun kannalta vahingollisen käyttäytymisen ja toisaalta turvaamaan markkinoiden kilpailullisen rakenteen yrityskauppavalvonnan avulla. Lain soveltamisessa otetaan erityisesti huomioon markkinoiden toimintaedellytysten ja elinekeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttaja hyötyvät kilpailusta (KL 1 §). Nyt Vestia Oy estää määrävällä markkina-asemallaan vapaan kilpailun ja pyrkii kaikin keinoin vaikeuttamaan samalla alalla toimien yksityisten yritysten toimintaa.

Kilpailulaki kieltää sellaiset kilpailuntajoitukset, joilla katsotaan yleensä aina olevan vahingollisia vaikutuksia taloudelliselle kilpailulle (kieltoperiaate). Tällaisia kiellettyjä rajoituksia ovat mm. määräävän markkina-aseman väärinkäyttä sekä kilpailevien yritysten väliset keskinäiset sopimukset ja menetelyt kilpailunrajoittamiseksi (kartellit). Kilpailulain kieltoja rikkoneelle voi markkinaoikeus määrätä kilpailuviraston esityksestä seuraamusmaksun (KL 12 §).

Kilpailulaissa tarkoitettujen kilpailunrajoitusten ohella markkinoiden toimintaa voivat haitata myös erilaiset lait, asetykset, hallinnolliset määräykset ja viranomaisten toimintatavat. Kilpailuvirastola on mahdollisuus tehdä mm. aloitteita sellaisten markkinoiden toimintaa haittaavien kilpailurajoitusten poistamiseksi, jotka jäävät kilpailunrajoituslain soveltamisalan ja siten viraston suoran toimintavallan ulkopuolelle. Kilpailuviraston tehtävänä on selvittää kilpailunrajoituksia sekä oma-aloitteisesti että toimenpidepyyntöjen perusteella. Tavoitteena on puuttua erityisesti kansantalouden suorituskyvyn kannalta olennaisiin, taloudelliselle kilpailulle vahingollisiin kilpailunrajoituksiin. Vestia Oy:n toiminta vahintoittaa taloudellista kilpailua ja on enemmän kuin uhka samalla alalla toimiville pienyrityksille.

Kilpailulain ohella Suomessa on voimassa EU:n kilpailusäännöt. Niiden keskeisenä tehtävänä on toimivan kilpailun aikaansaamisen ohella varmistaa se, ettei ritysten toiminpiteellä estetä tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkuvuuutta EU:n jäsenvaltioista toiseen. Unionin alueella vaikuttavaan kilpailunrajoiitukseen sovelletaan aina EU:n kilpailusääntöjä, jos rajoitus vaikuttaa merkittävästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaa.

EU:n kilpailusääntöjen soveltaminen muuttui merkittävästi 1.5.2004, kun uusi kilpailusääntöjen täytäntöönpanoasetu ( neuvoston asetus 1/2003) tuli voimaan. Täytäntöönpanoasetus sisältää menettelysäännöt siitä, miten EU:n keskeisiä kilpailusääntöjä eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikloja 101 ja 102 ( aiemmin EY 81 ja 82 artiklatI sovelletaan. Artiklojen sisällöt säilyivät sekä täytäntöönpanouudistuksessa että 1.12.2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa ennallaan.

Täytäntöönpanoasetuksen uudistaminen edellytti muutoksia myös kansalliseen kilpailusäännöstöön. Kansallisen kilpailunrajoituslain muuttamisen tavoitteena oli mm. yhtenäistää yritysten toimintaympäristöä yhdenmukaistamalla kansallinen kilpailusääntely EU:n kilpailusääntöjen kanssa. Uusittu laki kilpailunrajoituksista (318/2004) tuli voimaan samanaikaisesti täytäntöönpanoasetuksen kanssa 1.5.2004. Artiklojen 101 ja 102 soveltavat 1.5.2004 voimaan tulleen uudistuksen jälkeen sekä komissio että kansalliset kilpailuviranomaiset.

SEUT 101 artiklassa kielletään laajasti yritysten kilpailua vääristävä yhteistyö. Artiklaa sovelletaan sekä horisontaalisiin kilpailunrajoituksiin ( kartelleihin) että vertikaalisiin sopimuksiin kuten jakelusopimuksiin liittyviin kilpailunrajoituksiin. Artiklassa 102 kielletään puolestaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.

SEUT 101 artiklan kohdassa 1 kielletään yritysten kilpailua estävä, rajoittava ja vääristävä yhteistyö. Kiellettyjä kilpailunrajoituksia ovat mm. kilpailijoiden väliset sopimukset hinnoista, tuotantomääristä tai asiakaspiirin rajoittamisesta.

EU:n perustamissopimuksessa ei ole julkisia yhtiöitä koskevaa erityisjärjestelmää, vaan niihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin muihinkin yhtiöihin, erityisesti kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kieltämistä ja kilpailua koskevia sääntöjä, ja jäsenvaltioita on erityisesti kielletty toteuttamasta mitään sellaisia toimenpiteitä, jotka voisivat vapauttaa julkiset yhtiöt niiden noudattamisesta (86 artiklan 1 kohta). Vestia Oy ei ole, eikä se saa tulla fiskaaliseksi monopoliksi, koska silloin se tuhoaa pienyritystoiminnan alalta.

Jäteläin 23 ja 43 §:n mukainen jätehuoltoyhtiöiden työntekijäiden tehtävien hoitaminen virkavastuullisesti tarkoittaa vain jätehuoltoyhtiölle siirrettyjen palvelutehtävien hoitamista virkavastuullisesti. Jätehuoltoviranomaiselle säädettyjä viranomaistehtäviä ei ole tässä tarkoitettu hoidettavaksi jätehuoltoyhtiön työntekijöiden toimesta.

Jätelautakunnalle kuuluvia tehtäviä on sisällytetty Vestia Oy:n osakassopimukseen ja jätelautakunnan johtosäännössä on korostettu yhteistyövelvoitetta Vestia Oy:n kanssa. Jätelautakunnan sopimus on sidottu Vestia Oy:n osakassopimuksen noudattamiseen. Jätelautakunta ei voi toimia puolueettomana ja riippumattomana viranomaiselimenä näiden kytkösten takia. Miten tällaisessa tilanteessa jätelautakunta voi valvoa Vestia Oy:tä ja ohjeistaa Vestia Oy:tä?

Olen pitkäaikaisen kunnallispoliittisen urani aikana huomannut, että Kuntaliitosta saa sellaisen lausuman kuin tilaa. Kuntaliiton 19.10.2011 antaman lausunnon johdosta pyysin asiaa koskevan lausuntopyynnön, mutta jostain ihmeellisestä syystä sitä ei Kuntaliitosta löytynyt. Siksi en kovin korkealle arvosta Karessuon ja Erängön toimintaa ja lausuntoja. Katson, että niillä ei ole ainakaan mitään tieteellistä arvoa.

Jätelautakunnan viranomaistehtäviä ei ole jätelautakunna sopimuksessa erikseen lueteltu. Jätelautakunnan sopimuksessa tulisi luetella kaikki jätelautakunnan viranomaistehtävät. Nyt kun niitä ei ole lueteltu, niin on suuri vaara, että Vestia Oy omii ne itselleen, jos ei ole sitä vielä jo tehnytkin.

Vetoan jo kaikkeen edellä esittämääni asiassa ja katson, että Oulun hallinto-oikeuden on kumottava Kalajoen valtuuston päätös hallintolain 6 §:n, hallintolain 28 §:n, hallintolain 31 §:n ja perustuslain 2 §:n perusteella.

Kalajoella 03.08.2012

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Lankilantie 25 B 5

85100 KALAJOKI