Pohjois-Pohjanmaan liitto on
käynnistänyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistumisen
syksyllä 2010. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään soiden
käyttöä ja luonnonympäristöä, tuulivoima-alueita, kaupan
palveluverkkoa ja aluerakennetta sekä liikennejärjestelmää.
Kalajoen kaupunki on saanut jatkoaikaa lausunnon antamiseen
16.10.2012 asti.
Kalajoen kaupunki toteaa
lasununnossaan, että maakuntakaavan on oltava salliva ja Kalajoen
matkailukaupungin kehittyisen mahdollistava. Pohjois-Pohjanmaan
aluekeskusohjelman vanhentunut aluerakennemalli (1+3) tulee korvat
paremmin aluetta ja kehittämistarpeita kuvaavalla kehittämisvyöhyke
merkinnällä. Aluerakennemalli (1+3) on teoreettinen, eikä sille
ole riittäviä perusteita.
Kaupnginhallituksessa lausunnosta
maakuntakaavan luonnokseen keskusteltiin. Käytin kokouksessa
puheenvuoron, jossa katsoin, että nyt täytyy
maakuntakaavasuunnittelussa huomioda Kalajoen ja Himangan
kuntaliitos, mikä merkitsee sitä, että aluerakennemalli ei ole
enää entinen (1+3), vaan otettava käyttöön uusi malli (1+3).
Malli 1+3 tarkoittaa Oulu, Kuusamo, Raahe ja Ylivieska. Minun
käsitykseni mukaan oikeampi on 1+4, jossa keskuspaikkoja ovat Oulu,
Kuusamo, Raahe, Ylivieska ja Kalajoki. Kuntaliitoksen jälkeen
Kalajoen asukasluku on melkein Ylivieskan kanssa saman suuruinen.
Lisäksi hoidamme Merijärven asioiden päättämisestä 80
prosenttisesti ja muutoinkin olemme isäntäkuntana maatalouspuolelle
erittäin laajalla alueella. On sanonta, että kukapa se kissan
hännän nostaa, jos ei kissa itse. Meidän tulee korostaa ja vaalia
omia etujamme. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari oli samoilla linjoilla
keskustelun jälkeen asioista minun kanssani, vaikka ei lausunnossaan
ollut tai uskaltanut tuoda Kalajoen merkitystä riittävän
voimakkaasti esille. Koska ajatus Kalajon merkityksen nostamisesta
oikealle tasolle kaavassa oli Erkki Ahon niin kaupunginhallituksen
puheenjohtajalla Raili Myllylällä oli kiire nuijia esitys 1+3
pöytään jotta Ahon esitystä ja Kalajoen kaupungin etua olisi
ryhdytty tarkemmin ruotimaan.
Maakuntakaavalla ratkaistaan myös
kaupan neliöitä ja niitä Kalajoelle tulee vähemmän jos Kalajoki
on samassa kastissa esim. Haapaveden kanssa. Minä katson, että
tällaien luokitus Kalajoelle ei ole oikea, mutta minulla ei ole
mahdollisuus jättää edes eriävää mielipidettä, koska minulla
on kaupunginhallituksen kokouksissa vain puheoikeus.
Kaupunginhallituksessa meni
läpihuutojuttuna ns. Rekrytointiprojekti, jonka kustannusarvio on
345 000 euroa. Minä suhtaudun näihin projekteihin tietyllä
kriittisyydellä. Kalajoella on työvoimatoimisto loppumassa vuoden
vaihteessa. En ole vielä löytänyt projektista sellaista viisasten
kiveä, miksi projekti yleensä on pitänyt perustaa. Jos esimerkiksi
itse olisin saanut tuon 345 000 euroa käyttööni, niin takaan
konkreettisia ja pysyviä tuloksia olisi saatu aikaan. Olisi turvattu
tyävoimapalvelut sekä maahanmuuttajien asioiden hoitaminen. Nyt
rahat menevät niin Kankkulan kaivoon, mutta raportit tulevat olemaan
”tuloksellisia ja kauniita”, vaikka mitään ei olisi saatu
aikaan. Mielestäni tämä projektirahoitus on eräänlaista hyvä
veli-rahoitusta.
Kokouksessa käsiteltiin myös Kalajoen
kaupungintaloudessta levitettyjä virheellisiä tietoja.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
johtaja Leskinen oli kutsuttu Kalajoen kaupunginhallituksen
kuultavaksi. Hänelle annettiin palautetta Kalajoen toimintatavoista
ja tavoitteista. Paikalla oli myös perusturvalautakunnan
puheenjohtaja Esko Valikainen, joka on nyt joutunut selittelemään
toimintaansa. Onkohan Kalajokiseudun yleisönosaston kirjoitukset
Valikaisen tai hänen lähipiirinsä organisoimia? Totuus on
kuitenkin armoton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti