torstai 11. lokakuuta 2012

Kalajoen kaupunginhallituksen päätöksiä




Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistumisen syksyllä 2010. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään soiden käyttöä ja luonnonympäristöä, tuulivoima-alueita, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta sekä liikennejärjestelmää. Kalajoen kaupunki on saanut jatkoaikaa lausunnon antamiseen 16.10.2012 asti.
Kalajoen kaupunki toteaa lasununnossaan, että maakuntakaavan on oltava salliva ja Kalajoen matkailukaupungin kehittyisen mahdollistava. Pohjois-Pohjanmaan aluekeskusohjelman vanhentunut aluerakennemalli (1+3) tulee korvat paremmin aluetta ja kehittämistarpeita kuvaavalla kehittämisvyöhyke merkinnällä. Aluerakennemalli (1+3) on teoreettinen, eikä sille ole riittäviä perusteita.
Kaupnginhallituksessa lausunnosta maakuntakaavan luonnokseen keskusteltiin. Käytin kokouksessa puheenvuoron, jossa katsoin, että nyt täytyy maakuntakaavasuunnittelussa huomioda Kalajoen ja Himangan kuntaliitos, mikä merkitsee sitä, että aluerakennemalli ei ole enää entinen (1+3), vaan otettava käyttöön uusi malli (1+3). Malli 1+3 tarkoittaa Oulu, Kuusamo, Raahe ja Ylivieska. Minun käsitykseni mukaan oikeampi on 1+4, jossa keskuspaikkoja ovat Oulu, Kuusamo, Raahe, Ylivieska ja Kalajoki. Kuntaliitoksen jälkeen Kalajoen asukasluku on melkein Ylivieskan kanssa saman suuruinen. Lisäksi hoidamme Merijärven asioiden päättämisestä 80 prosenttisesti ja muutoinkin olemme isäntäkuntana maatalouspuolelle erittäin laajalla alueella. On sanonta, että kukapa se kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Meidän tulee korostaa ja vaalia omia etujamme. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari oli samoilla linjoilla keskustelun jälkeen asioista minun kanssani, vaikka ei lausunnossaan ollut tai uskaltanut tuoda Kalajoen merkitystä riittävän voimakkaasti esille. Koska ajatus Kalajon merkityksen nostamisesta oikealle tasolle kaavassa oli Erkki Ahon niin kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Raili Myllylällä oli kiire nuijia esitys 1+3 pöytään jotta Ahon esitystä ja Kalajoen kaupungin etua olisi ryhdytty tarkemmin ruotimaan.
Maakuntakaavalla ratkaistaan myös kaupan neliöitä ja niitä Kalajoelle tulee vähemmän jos Kalajoki on samassa kastissa esim. Haapaveden kanssa. Minä katson, että tällaien luokitus Kalajoelle ei ole oikea, mutta minulla ei ole mahdollisuus jättää edes eriävää mielipidettä, koska minulla on kaupunginhallituksen kokouksissa vain puheoikeus.

Kaupunginhallituksessa meni läpihuutojuttuna ns. Rekrytointiprojekti, jonka kustannusarvio on 345 000 euroa. Minä suhtaudun näihin projekteihin tietyllä kriittisyydellä. Kalajoella on työvoimatoimisto loppumassa vuoden vaihteessa. En ole vielä löytänyt projektista sellaista viisasten kiveä, miksi projekti yleensä on pitänyt perustaa. Jos esimerkiksi itse olisin saanut tuon 345 000 euroa käyttööni, niin takaan konkreettisia ja pysyviä tuloksia olisi saatu aikaan. Olisi turvattu tyävoimapalvelut sekä maahanmuuttajien asioiden hoitaminen. Nyt rahat menevät niin Kankkulan kaivoon, mutta raportit tulevat olemaan ”tuloksellisia ja kauniita”, vaikka mitään ei olisi saatu aikaan. Mielestäni tämä projektirahoitus on eräänlaista hyvä veli-rahoitusta.

Kokouksessa käsiteltiin myös Kalajoen kaupungintaloudessta levitettyjä virheellisiä tietoja.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Leskinen oli kutsuttu Kalajoen kaupunginhallituksen kuultavaksi. Hänelle annettiin palautetta Kalajoen toimintatavoista ja tavoitteista. Paikalla oli myös perusturvalautakunnan puheenjohtaja Esko Valikainen, joka on nyt joutunut selittelemään toimintaansa. Onkohan Kalajokiseudun yleisönosaston kirjoitukset Valikaisen tai hänen lähipiirinsä organisoimia? Totuus on kuitenkin armoton.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti