Talouselämä-lehden numerossa 34 on
julkaistu kirjoitus 28.9.2012 ”Kuntatalous on rempallaan”.
Kuntatalous rempallaan-kirjoituksessa ovat rempallaan joiltakin osin
faktatkin. Kalajoen kaupunki on rankattu listaan alle 30.000 asukkaan
kuntien joukkoon, joilla on pitkkestoisia talousvaikeuksia, mutta
jotka eivät vieä täytä kriisikunnan tunnusmerkkejä. Mikäli
Kalajoen kaupunki täyttää pitkäkesstoisten talousvaikeuksien
kriteerit, silooin lähes jokaisella Suomen kunnalla on
pitkäkestoisia talousvaikeuksia.
Seuraavassa tarkastellaan Kalajoen
kaupungin taloudellista asemaa suhteessa maan keskiarvolukuihin
keskeisillä kunnallistalouden tunnusluvuilla:
Vuosikate:
Viimeisen kymmenen vuoden (2002-2011)
aikana Kalajoen kaupungin keskimääräinen vuosikate on 336 euroa
per asukas ja se on 47. korkein kaikkien Manner-Suomen kuntien
joukossa ja se on myös yli maan keskiarvon. Viime vuonna Kalajoen
vuosikate oli 518 eruoa per asukas ja koko maan keskimäärin 383
euroa. Vuosikatteen valossa kaupungin talous on kestävällä tavalla
tasapainossa.
Velka:
Kalajoen kaupungin lainat asukasta
kohti olivat viime vuonna 2413 euroa ja koko maassa 2037 euroa ja
kaupunkikonsernin (= kaupunki + kaupungintytäryhtiöt) lainat olivat
3888 euroa ja koko maassa vastaava luku keskimäärin oli 4578 euroa.
Eli kaupungilla oli hieman enemmän lainaa kuin maassa keskimäärin,
mutta konsernilainaa oli vähemmän kuin keskimäärin. Kun
velkaantuneisuutta tarkastellaan nettovelkojen valossa (= lainoista
vähennetään rahavarat), Kalajoen kaupungin nettovelat olivat viime
vuonna 1289 euroa per asukast ja koko maassa 1336 euroa; Kalajoki on
tosiassa vähemmän velkaantunut kuin kunnat keskimäärin.
Ylijäämä:
Kupungin taseeseen kertynyt ylijäämä
oli viime vuonna 10,7 miljoonaa euroa eli 845 euroa per asukas, koko
maassa se on 1389 euroa. Kalajoen ylijäämä on alle maan
keskiarvon, mutta kertynt ylijäämätaso on hyvä puskuri
tulevaisuutta varten.
Verotustaso:
Kalajoen tuloveroprosentti on tänä
vuonna 19,50. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti
(painotettu kuntien verotettavilla tuloilla, ent. ansioäyreillä) on
19,25 ja artimeettinen keskiarvo 19,81. Kaupungin
tuloveroprosenttitaso on noudatellut lähellä koko maan maan
painotettua keskiarvoa, mutta on ollut alle maan aritmeettisen
keskiarvon. Kiinteistäveroprosentti on selkeästi alle maan
keskiarvojen, vakituiset asuinrakennukset Kalajoki 0,35 % / koko
maassa 0.40 %, yleinen 0,75 % / 0.90 % ja vapaa-ajan rakennukset 0,90
%/ 1.00%. Kalajoen verotustaso ei ole kireä verrattuna koko maan
tasoon. Alueellisesti Kalajoen veroprosenttitaso on alhainen.
Omavaraisuus:
Kaupungin taseen mukainen omavaraisuu
oli viime vuoden tilinpäätöksessä 59 % ja koko maassa 64 %.
Kalajoen omavaraisuus on pysynyt selvästi yli 50 %:n.
Velkaantuneisuus:
Kaupngin suhteellinen velkaantuneisuus
oli edellisvuonna 51 % ja kokko maassa 45 %. Suhteellinen
velkaantuneisuus kuvaa velan suhdetta keskeisiin käyttötalouden
tulolähtesiiin eli toimintatuottoihin, valtionosuuksiin ja
verotuloihin. Merkittävä osa kaupungin investoinneista on
elinkeinopoliittisia investointeja, jota on jo myyty tai myydään
sitovilla sopimuksilla. Tähän mennessä kaupunki on saanut
vähintäänkin sijoittamansa varat takaisin. Myyntituloilssa voidaan
lyhentää velkaa ja/ tai investoida uusiin kohteisiin. Silloin
elinkeinopoliittisten investointien rahoittamiseen ei käytetä
verorahoitusta.
Päätöksenteko:
Kalajoen kaupungin taloudenhoito on jo
vuosikymmeniä perustunut pitkäjännitteiseen taloussuunnitteluun.
Keskeiset talouden tasapainoa osoittavat tavoitteet asettaa valtuusto
kuten vuosikate-, ylijäämä-, alijäämä- ja
velkaantuneisuustavoitteet. Samoin valtuusto asettaa verotustasoa
koskevat tavoitteet.
Kalajoen kaupungin toimintalinja:
Valtuusto päättää kaikista
tärkeistä palvelualoista. Keskeiset kaupungin toiminnot hoidetaan
omana toimintana ja silloin voidaan palveluja kehittää tarpeista
käsin ja palvelutaso huomioon ottaen tehokkaalla tavalla. Jos on
tarkoituksenmukaista, palveluja myös ostetaan, mutta silloinkin
päätösvaltaa käyttää kaupunki. Kalajoen kaupungin toimintaan
kuuluu myös kehittämistoiminta ja ylipäätänsä
toimintaedellytysten luominen kannattavalle elinkeinotoiminnalle.
Kaupungin päätöksenteossa ja toiminnassa on jo pitkään ollut
selvää, että kaupungin talouden tasapaino sekä verotulopohjan
vahvistaminen ja asukasmäärän kasvu turvaavat kaupunkilaisten ja
kaupungin tulevaisuuden.
Faktat ja lähdekritiikki sekä
johtopäätökset:
Onko valtionvarainministeriö vuotanut
valmisteluaineiston Talouselämä-lehdelle tahallaan? Julkisuuteen ei
ole kuitenkaan saatettu perusteita, joilla kuntalistaukset on tehty,
varsinkaan ”rapakuntien” osalta. Talouselämä-lehti julkaisee
nähtävästi tiedot sellaisenaan eikä mistään ole luettavissa,
että perusteet olisivat toimituksen tiedossa. Muut lehdet sitten
julkaisevat jutun sellaisenaan, mukaan lukien paikallinen
maakuntalehti, mutta lähdekritiikkiä ei näy ja perusteita ei
kyseenalaisteta. Missä on toimittajan vastuu? Vielä
hulestuttavampaa on viralliseksi raportiksi luokiteltavan aineiston
sisältö ja sen vaikutus poliittisiin ratkaisuihin. Tältä
pohjaltako valmistellaan ja päätetään Suomen
paikallishallintohistorian kautta aikojen tärkeimmästä asiasta?
Kuntarakennetta ollaan muuttmassa ikään kuin Suomen
paikallishallinto olisi jostakin banaanitasavallasta, kehittymätön,
osaamaton, vailla selkeää johtoa. Kuitenkin Suomen kunnat hoitavat
sille määrätyt tehtävät sekä alueen kehitystyön tehokkaasti
kansainvälisestikin hyvin korkeatasoisesti. Toimintaympäristö
muuttuu ja uudessakin tilanteessa pitää kyetä hoitmaan tehtävänsä
rakennetta ja toimintaa kehittämällä. Virheellisille tiedoille ja
johtopäätöksille rakentuva valmistelu- ja selvittelytyö sekä
amattitaidon menettely eivät lupaa kestävää ratkaisua Suomen
kuntarakenteelle.
Kalajoen kaupungin talousjohtaja Juhani
Yliparkas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti