Yleishyödyllisten kiinteistöjen kiinteistovero käsittelyssä ja Jokilaaksojen poliisin toiminta

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli kiinteistöveroprosenttien vahvistamista vuodelle 2013. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi kaupunginhallitus hyväksyi valtuustolle esitettäväksi 0,35 ja muiden asuinrakennusten osalta 0,90 ja yleiseksi 0,75.

Yleishyödyllisten yhteistöjen kiinteistöjen verotusarvo on 2.143.000 euroa ja verotuotto on 16.000 euroa. Kalajoki kuuluu niihin kuntiin, joissa yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöistä peritään veroa. Enemistössä Suomen kunnista ei peritä. Kalajoella kiinteistöistä joutuvat veroja maksamaan Kalajoen Junkkarit, Himangan Urheiljat, Himangan Roima, Raution Nuorisoseura, Kalajoen Nuorisoseura, Vasankarin Nuorisoseura ja Kalajoen kristillinen kansanopisto. Minä käytin kaupunginhallituksessa puheenvuoron jossa esitin kiinteistöveroa poistettavaksi yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöiltä. Minulla on kokouksessa vain puheoikeus joten asia ei tule millään tavalla näkyviin pöytäkirjassa. Huomasin, että asia herätti jo myönteistä harkintaa, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä halusi jatkaa entistä käytäntöä. 16000 euroa on iso raha yleishyödyllisille yhteisöille, mutta pieni raha Kalajoen kaupungille. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä haluaa kurittaa vapaaehtoistyöntekijöitä.

Tuloveroprosentiksi esitetään edelleen 19,50.

Osavuosikatsauksesta käy ilmi, että väkiluku Kalajoella on pienentymässä. Elokuun lopussa oli 39 asukasta vähemmän kuin viime vuonna. Tämä on huolestuttava kehityssuunta. Työttömiä oli elokuun lopussa 201 miestä ja 222 naista. Työttömyys oli 7,5 %.

Tuloveroja on arvioitu talousarviossa kestyvän tänä vuonna 33.813.000 euroa. Elokuun loppuun mennessä oli kestynyt 23.904.626 euroa.

Yhteisöveroja on arvioitu kestyvän 2.015.000 euroa. Elokuun loppuun mennessä oli kertynyt 1.199.714 euroa.

Kiinteistöveroja on arvioitu kestyvän 1.768.000 euroa. Kiinteistöverot kertyvä pääasiassa loka-marraskuussa. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 27.864.000 euroa. Toimintatuottoja on talouarviossa arvioitu kertyvän 21.488.560 euroa. Käyttötuloarvio koko vuodelle on 83.310.515 euroa. Vuosikate tavoite on 5.152.420 euroa.

Investointimenoarvio on 11.612.100 euroa, josta on käytetty eri kohteisiin elokuun loppuun mennessä 6.048.770 euroa. Lainamäärä oli 31.536.792 euroa eli 2500 euroa asukasta kohti. Viime vuoden tilinpäätöksestä lainamäärä on lisääntynyt 1.094.875 euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli 31.8.2012 12.865.583 euroa, joka on 600.454 euroa suurempi kuin viime vuoden lopussa. Kalajoen sataman toimintatuotot kasvoivat n. 13 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Sataman toimintakate kasvoi lähes 40 %.

Kalajoen TE-toimiston lopettaminen tullee vaikuttamaan palkkatuella työllistämiseen vuoden 2013 alusta lähtien. Kalajoen kaupungille myönnetyn palkkatuen määrä on arvioitu pienenevän kolmanneksella nykyisestä. Muutos vähentänee kaupungin palkkatuella palkattujen määrää noin 20 paikalla.

Urheiluseuroille ja järjestöille on myönnetty toiminta-avustusta 77.900 euroa.

Otin esille kokouksessa kehitysvammaisten asuntotarpeen ja kerroin, että olen pyytänyt asiasta selvitykset Kalajoen kaupunginvirkahenkilöiltä Rauli Mäkitalolta ja Päivi Siiroselta. Himankalaiset olivat huolissaan omien vaikutusmahdollisuuksiensa ja palveluidensa puolesta jatkossa, kun valtuuston pienee 56 valtuutetusta 35 valtuutettuun. Käytin puheenvuoron, jossa totesin alueellisen demokratian tarpeen kasvavan jatkossa ja tarvitaan omia päättäviä elimiä esimerkiksi Rautioon ja Himangalle alueellisen demokratian toteuttamiseen. Aktiivinen kylätoiminta tai mahdollisesti kaupunginosavaltuusto saattaa olla tulevaisuuden arkipäivää.

Juurakon tuulipuistohanke Vasankariin kaavahanke saatettiin vireille. Rahvon teollisuusalueen asemakaavan laajennus saatettiin vireile. Kesärannan asemakaava saaettiin vireille. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari poistui asian käsittelyn ajaksi pois kokouksesta katsoen itsensä esteelliseksi asian käsittelyssä. Kalajoentien liikerakentamisen asemakaavamuutos saatettiin vireille.

Kalaoen kaupunki antoi vastineensa Oulun hallinto-oikeudelle TeliaSoneran telemastohankeasiassa. Tämä valitus oli odotettavissakin. Aikanaan itsekin kritisoin päätöstä kaupunginhallituksen kokouksessa, mutta kun olen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana kokouksessa niin minulla on vain puheoikeus.

Kaupunginhallitus antoi lasunnon Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksesta vuosille 2013-2015.

Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa taksilupien kuntakohtaisesta enimmäismäärästä. Tämä on Kalajoella vaikea asia johtuen taksien tarpeen suuresta vaihtelusta matkailusta johtuen.

Jokilaaksojen poliisiasianneuvottelukunnan pöytäkirja 30.08.2012 saatettiin tiedoksi ilmoittamalla, että sellainen on Kalajoen kaupungille lähetetty. Yksikään kaupunginhallituksen jäsen Kullervo Niemelää lukuunottamatta ei ollut perehtynyt pöytäkirjaan. Otin esille suuren huolen Jokilaaksojen poliisin heikosta ammattitaidosta rikostutkinnassa ja katsoin sen olen uhka koko yhteiskunnalle. Otin esimerkkinä PR-talojen konkurssivyyhden, jossa Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on pääosissa syyttäjä Sulo Heiskarin kanssa. Jos Suomi olisi oikeusvaltio niin molemmat istuisivat kaltereiden takana. Ollila on yksi pahimmista tekijäistä mitä maa päällään kantaa. Hän on uskonnolliselta vakaumukseltaan lestadiolainen ja häntä suojelevat lestadiolaiset poliisiviranomaisessa poliisiorganisaatiossa. Syyttäjä Heiskarin rikollista toimintaa suojelee apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Sekä Ollila että Heiskari ovat saaneet toimia villisti ja vapaasti laillisuusvalvonnan erityissuojeluksessa. Asiassahan asianajaja Hannu Maskonen on jo tehty oman ratkaisunsa, varatuomari Paavo M. Petäjä on tunnustanut tekonsa, varatuomari Asko Keränen on tunnustanut tekonsa ja eronnut Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä, Sievin kunnanjohtaja Markku Koski on tunnustanut tekonsa jne.

Katso

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/09/u1218724.html

Jokilaaksojen poliisiasiain neuvottelukunta

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/09/from-e_13.html

Otin esille myös Jokilaaksojen poliisin Ilkka Piispasen toiminnan himankalaisen yrittäjän ja Himangan Osuuspankin välisen asian rikostutkinnassa. Poliisi Ilkka Piispanen ei löytänyt rikosta, vaikka Ylivieska-Raahen käräjäoikeus hylkäsi kaikki raskaat syytteet törkeästä velallisen petoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä, avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen ja törkeästä velallisen petoksesta tuomiollaan 12/422. Tuomio on annettu 30.3.2012 asianumero R11/1094. Olin sopinut yrittäjän valtuuttamana verottajan ja pankin kanssa maksusuunnitteleman veloille. Yhtäkkiä verottaja perui sopimuksen todennäköisesti pankin painostuksesta. Yrittäjä ajettiin konkkurssiin ja yrittäjästä pyrittiin pankin toimesta tekemään rikollinen, mutta pankki epäonnistui aikeissaan, sillä pankinjohtaja Kalevi Humalajoki joutui oikeuskäsittelyssä tunnustamaan tosiasiat.

Kun yritys oli saatettu konkurssiin, niin pankki lähti tekemään yrittäjästä rikollista. Pankin lakimies Kari Haanmäki on antantut 17.3.2011 asiassa 8270/R/1967/09 väärän lausuman Kokkolan poliisille. Väärä lausuma kuuluu muun muassa näin: ”Ainakaan pankki ei ole siihen neuvonnut, eikä mitä ilmeisemmin myöskään saneerausmenettelyssä käytetty konsultti”

Rikoslaki

15 luku (24.7.1998/563)

Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan

1 § (24.7.1998/563)

Perätön lausuma tuomioistuimessa

Jos
1) todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa,
2) asianosainen tuomioistuimessa totuusvakuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai
3) muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Mitä edellä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös kuultaessa henkilöä pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta käyttäen videoneuvottelua, puhelinta tai muuta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 a §:ssä tarkoitettua teknistä tiedonvälitystapaa. (16.5.2003/361)

2 § (24.7.1998/563)

Perätön lausuma viranomaismenettelyssä

Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (872/2011) 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(22.7.2011/815)
L:lla 815/2011 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (493/1995) 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Oikeushenkilön lakimääräinen edustaja, jota esitutkinnassa kuulustellaan tämän oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä, rinnastetaan rikoksesta epäiltyyn.
Ks. EsitutkintaL 449/1987 25 §, 1.1.2014 alkaen ks. EsitutkintaL 805/2011 7 luku 6 §.

3 § (24.7.1998/563)

Törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa

Jos 1 §:ssä tarkoitetussa perättömässä lausumassa
1) aiheutetaan vakava vaara, että tuomioistuin tuomitsee syyttömän vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen tai jonkun huomattavasti ankarampaan seuraamukseen kuin mihin hänet muutoin tuomittaisiin tai että tuomioistuin varsin todennäköisesti tekee asianosaiselle muuten erityisen tuntuvaa vahinkoa aiheuttavan väärän päätöksen,
2) totuudenvastaisuus tai salaaminen koskee erityisen merkityksellistä seikkaa tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

4 § (24.7.1998/563)

Tuottamuksellinen perätön lausuma

Joka
1) todistajana tai asiantuntijana tuomioistuimessa tai
2) totuusvakuutuksen, valan tai vakuutuksen nojalla tuomioistuimessa tai oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä
huolimattomuudesta antaa väärän tiedon asiassa tai salaa siihen kuuluvan seikan, on tuomittava tuottamuksellisesta perättömästä lausumasta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kalajoen kaupunginhallituksen kokouksessa vieressä istuu valtuuston toinen varapuheenjohtaja poliisi Tomi Reinikainen. Sanoi isoon ääneen, että näytän nyt poliisi Tomi Reinikaiselle pankin lakimiehen väärän lausuman viranomaismenettelyssä. Reinikainen säikähti ilmiselvästi tilannetta ja laittoi ikäänkuin ”estot päälle”.

Poliislain 1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Poliisin tehtävä

Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.
Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. (19.1.2001/21)
Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua.