Lokkiasia – syy vai seuraus?

Lokeista on tullut poliittinen ongelma Kalajoella. Todellinen syy Hiekkasärkkien leirintäalueen uimavesien pilaantumiseen on mielestäni Kalajoen kaupungin ympäristöpolitiikka. Sitä ei haluta tunnustaa ja mielestäni kaupunginhallitustakin johdetaan harhaan. THL:llä ei ole todellista näyttöä lokkien osuudesta vesien pilaantumiseen. Tutkija Katri Jalavan mielipide, ei tutkimuksiin perustuva tieto, on asian käsittelyn pohjana. Siksi sitä on pidettävä harhaanjohtavana perusteena asian käsittelylle kaupunginhallituksessa. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari tietää tämän vuoren varmasti.

Pidän ELY-keskuksen syyllistämistä asiassa perusteettomana. Näyttää siltä, että poliittinen paine on johtanut siihen, että paikallislehtikin ottanut asiaan niin kärkevästi kantaa huhutiedon perusteella. Pidän erikoisena sitä, että myös maakuntalehti Keskipohjanmaa on valjastettu asian johdosta. Asia on muuttunut yhä enemmän poliittiseksi. Pidän erittäin outona asiana sitä, että asiassa on syyllistetty nimeltä biologi Eero Laukkanen. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tämä on kostotoimenpide pitkään jatkuneessa henkilökohtaisessa kaunassa kaupunginjohtaja Puoskarin ja biologi Laukkasen välisessä taistelussa. Mielestäni asia on selvitettävä perusteellisesti, sillä veden saastumiseen on paljon muitakin syitä kuin lokkien paskat. Olen tehnyt asiasta oman arvioni THL:lle. Kaupunginjohtajan johtopäätökset asiassa ovat kovin yksioikoisia.

Tässä kaupunginjohtajan esitys kaupunginhallitukselle:

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta	§ 102	12.08.2013
Kaupunginhallitus		19.08.2013

11

Lokeista aiheutuvien ympäristö- ja terveysongelmien poistaminen Hiekkasärkkien ranta-alueella

190/11.01.04/2013

ElMaTmk § 102

(Valmistelija: Jukka Puoskari)

Hiekkasärkkien ranta-alueella erityisesti Keskuskarin molemmin puolin on jo usean vuoden ajan lokkikanta lisääntynyt huomattavasti. Kaikkien asiaan perehtyneiden varteenotettavien asiantuntijoiden mukaan näin runsas lokkikanta Hiekkasärkkien matalalla ranta-alueella aiheuttaa rantaveteen niin suuren ravinnekuorman, että veden laatu heikkenee. Muiden asiantuntijoiden ohessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Katri Jalava on todennut, että kaiken epidemiologisen tieteen sääntöjen mukaan lokit ovat ongelman aiheuttajia.

Terveysviranomaiset ovat joutuneet rajoittamaan virallisen EU-uimarannan käyttöä. Vaikka Kalajoen Hiekkasärkillä on pystynyt uimaan koko kesän ajan ja rajoiitukset ovat koskeneet vain osaa ranta-alueesta, aiheuttaa lokkien pesiminen kaikkein parhaan ja suosituimman uima-rannan läheisyydessä merkittävän ympäristö- ja terveysongelman. Tämän lisäksi matkailuelinkeinolle on aiheutunut vahinkoa siitä, että ihmiset ovat luulleet uimarajoitusten koskevan koko 15 kilometrin mittaista hiekkaranta-aluetta.

Uintimahdollisuuksien rajoittaminen Suomen kesän suosituimmassa matkailukeskuksessa heikentää erittäin merkittävällä tavalla matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä koko matkailukeskuksessa. Kalajoen Hiekkasärkkien alkuperäiset vetovoimatekijät ovat olleet meri, aurinko ja hiekka. Matkailukeskuksen suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä kehittämisellä on huolehdittu siitä, että matkailukeskuksen voimakkaasta kasvusta ja kehittymisestä huolimatta luonto ja alkuperäiset vetovoimatekijät säilyvät.

Kaavoituksen ja matkailukeskuksen kehittämisstrategioiden yhteydessä on laadittu muun ohessa perusteellisia ympäristövaikutusten arviointeja. 2000-luvun alussa eräiden tahojen esittämät epäilyt, että Hiekkasärkkien luonto ei kestäisi 10 000 vuodepaikan mukanaan tuomaa matkailijavirtaa ovat osoittautuneet vääriksi. Hyvällä suunnittelulla sekä yrittäjien, kaupungin, eri viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa on pystytty huolehtimaan siitä, että ihmisen aiheuttamat rasitukset esimerkiksi vesistöön eivät ole lisääntyneet.

Voimakkaasti lisääntyneestä lokkikannasta ja sen aiheuttamasta kuormituksesta on kuitenkin muodostumassa yhä suurempi ongelma Hiekkasärkkien ranta-alueella erityisesti Keskuskarin molemmin puolin. Ongelmaan on löydettävissä ratkaisu, mutta toimenpiteisiin pitää ryhtyä välittömästi ennen ongelman kärjistymistä. Valitettavasti tänä kesänä tapahtunut veden laadun heikkeneminen ja asiasta uutisointi on jo aiheuttanut matkailuelinkeinolle ja matkailukeskuksen maineelle huomattavaa vahinkoa.

Kesän 2012 huonojen uimavesinäytteiden seurauksena ryhdyttiin selvittämään syytä huonoon veden laatuun ja tekemään toimenpiteitä sen parantamiseksi.

Kalajoen kaupunki jätti lupahakemuksen lokkien pesinnän häiritsemisestä ELY-keskukseen 16.11.2012. Lupaa haettiin ajalle 2013-2016. Tarkoituksena oli estää lokkien pääsy pesimään "kepittämisen" ja naruttamisen avulla ja näin ehkäistä suuren lokkiyhdyskunnan aiheuttamaa uimaveden kuormitusta. Lupaprosessi lähti liikkeelle Ympäristöterveydenhuollon puolelta syyskuussa 2012 saman kesän huonojen uimavesinäytteiden perusteella. ELY:ltä saapui hakemusasiakirjojen täydennyspyyntö 7.1.2013. Täydennys lähetettiin ELY-keskukseen 28.1.2013.

ELY:n edustaja biologi Eero Laukkanen lupasi 6.2.2013 pidetyssä työneuvottelussa, että kaupungin jättämä poikkeamislupahakemus käsitellään tulevan 1-2 kuukauden kuluessa eli maalis-huhtikuun aikana ennen lokkien saapumista pesintäpaikoille.

21.5.2013 pidetyssä kehityskeskustelussa kaupungin edustajien tiedusteltua asiasta, asia luvattiin nostaa käsittelyyn välittömästi. Lupaa ei ole vieläkään tullut.

Mikäli ympäristön kannalta tärkeiden kysymysten käsittelyn viivästymisen syynä on resurssipula, esitämme , että harkittaisiin resurssien siirtämistä tarpeettoman pikkutarkasta kuntien kaavoituksen ohjauksesta ympäristön kannalta oikeasti tärkeiden asioiden käsittelyyn. Pelkästään Kalajoella on viimeisen kolmen vuoden aikana järjestetty yli 30 kaavoituksen viran-omaisneuvottelua. Osa neuvotteluista olisi helppo korvata nykyaikaisemmalla työskentelyotteella. Neuvotteluihin on sitoutunut ELY-keskusksen resurssia keskimärin 3-4 henkilöä/neuvottelu ja lisäksi huomattava määrä muiden tahojen resursseja.

Pohjois-Pohjanmaan ELY:n toimintaa asiassa ei voida pitää asiallisena. Asian käsittelyn viivyttely sekä ongelman ja terveysviranomaisten näkemyksen vähättely on aiheuttanut Keskuskarin alueella ympäristön pilaantumista sekä uhkaa ihmisten terveydelle. Samalla on työllistetty tarpeettomasti eri yrittäjiä sekä mm. terveys- ja valvontaviran-omaisia kun varsinaisen ongelman lähteeseen ei ole pystytty puuttumaan. Matkailukeskuksen maineelle, matkailuelinkeinolle, yrityksille ja Kalajoen kaupungille on aiheutunut asian käsittelyn viivästymisestä huomattavaa taloudellista vahinkoa.

Keskuskarin läheisyydessä sijaitsevaan lokkien pesimäpaikkana olevaan kosteikkoon virtaa keskimäärin 500m³ pohjavettä päivässä heinäkuun mittausten perusteella. Lokkien on laskettu tuottavan pesimäkauden aikana 8000 kg ulostetta. Mittausten mukaan mereen virtaa 1kg fosforia ja satoja miljoonia E. coli-pesäkkeitä päivässä. 

Pysyvänä ratkaisuna ongelmaan on kosteikkoalueen kunnostqaminen, jolloin lokeille suotuisa pesimäympäristö poistuu ympäristö- ja terveysongelmia aiheuttavalta alueelta.

Lokkuiongelman pitkäkestoista ratkaisua valmistellaan vesilain mukaisesti, jolloin lupaa haetaan Pohjois-Suomen AVIsta kosteikon poistamiseksi ja alueen kunnontamiseksi vesialueeksi. Lupahakemusta varten tarvitaan aluerajaus ja suunnitelma alueesta. Suunnitelmassa huomioidaan vesialueelle purkautuvan pohjaveden ulosvirtaus. Aluerajaus tehdään kaavan laadinnan yhteydessä.

Asemakaavan muutos ja laajennus on Marinan alueelle käynnistetty. Kaava-alue sijoittuu Keskuskarin ja Pikku-Keskuskarin väliselle alueelle golfkentän rangenmerenpuoleiselle alueelle. Kaava-alue sisältää Keskuskarin venesataman. Kaavasta on järjestetty työneuvottelu Ely-keskuksen kanssa 6.2.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 18.4.- 10.5.2013. Alustavia yksityiskohtaisempia ideasuunnitelmia alueen maankäytöstä on tehty. Alueen maankäyttöä suunnittelee Serum Arkkitehdit. Kunnostettavan lammen alustava rajaus on merkitty liitteenä olevaan orto-kuvaan.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta:

Kaupunginjohtaja: Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta esittää, että kaupunginhallitus päättää

  

1)	hakea AVI:lta lupaa kosteikon ennallistamiseksi puhdasvetiseksi rantalammeksi huomioiden, että lampeen purkautuu pohjavesi kuten muuallakin ranta-alueella ja että lammen puhdas pohjavesi voitaisiin edelleen johtaa mereen.
2)	valtuuttaa tekniset palvelut hankkimaan luvan hakemiseen tarvittavat taustaselvitykset

Khall

(Valmistelija: Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari )

Asian hitaalla käsittelyllä on aiheutettu vahinkoa edellä kuvatulla tavalla. Lisäksi Luonnosuojelulain 53 pykälässä säädetään valtion korvausvelvollisuudesta seuraavaa:

"Jos 29 tai 47 §:n nojalla tehdystä päätöksestä tai 49 §:n 1 momentissa säädetystä kiellosta aiheutuu kiinteistön omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada valtiolta siitä täysi korvaus. Korvausvelvollisuus ei synny ennen kuin omistaja on 31 §:n, 48 §:n 2 momentin tai 49 §:n 3 momentin nojalla hakenut lupaa poiketa kiellosta ja hakemus on hylätty. Jos on ilmeistä, ettei luvan myöntämiselle ole edellytyksiä, toimitus korvauksen määräämiseksi voidaan panna vireille ilman luvan hakemista. (24.6.2004/553)

Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 24 §:n 3 momentin nojalla tehnyt päätöksen luonnonsuojelualueen perustamisesta ja päätöksestä aiheutuu kiinteistön omistajalle merkityksellistä haittaa, valtio on omistajan niin vaatiessa velvollinen korvaamaan haitan. (22.12.2009/1587)"

Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää

1)	hakea AVI:lta lupaa kosteikon ennallistamiseksi puhdasvetiseksi rantalammeksi huomioiden, että lampeen purkautuu pohjavesi kuten muuallekin ranta-alueella ja että lammen puhdas pohjavesi voitaisiin edelleen johtaa mereen
2)	valtuuttaa teknisen palvelut hankkimaan luvan hakemiseen tarvittavat taustaselvitykset
3)	mahdollisesta korvauksen hakemisesta, korvauksen hakemisessa avustamisesta ja muista toimenpiteistä päätetään myöhemmin.