Mielipiteeni Kalajoen keskustan osayleiskaavasta

Kaava-alueeseen kuuluvat seuraavat kaupunginosat tai osa-alueet: Kanta-alue, Merenoja, Lankiperä, Isoranta, Ymmyrkäinen, Mäntyrienn, Rahvo, Plassi, Lepistönperä, Ämmä, Vuorenkallio, Holmanperä, Etelänkylä ja Meinala.

Osayleiskaavoituksen tarkoituksena on korvata voimassa oleva, vuonna 1993 hyväksytty oikeusvaikutukseton Kalajoen keskustaajaman osayleiskaava. Uudesta osayleiskaavasta tulee oikeusvaikutteinen. Laadittavan osayleiskaavan tarkoituksena on mm. mahdollistaa kaupan kehittyminen ja uusi asunrakentaminen keskustana alueella, kytkeä kaupunkikesksta yhteen matkailukeskuksen kanssa, tiivistä keskustan ydinaluetta, tutkia työpaikka-alueiden sijoittumista teollisuusalueiden yhteyteen sekä muodostaa alueelle uusian valtatien 8 rinnakkaistieyhteyksiä.

Tämän tarkoitusselostuksen isä on kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin virkamiestyöryhmä, jonka kaavallisen toteutuksen laatijana on ollut Serum arkkitehdit Oy. Onko kysymyksessä saneluratkaisu?

Kalajoen kaupunginjohtaja oli ennen Puolangan kunnanjohtajana ja rakennutti silloin elokuvateatterin yhteikunnan rahoituksella korpeen (Paljakka). Lisäksi kaupunginjohtajaa voidaan pitää Sun Arena-hankkeen todellisenä ”isähahmona”

Mitä kuuluu Sun Arenalle

http://kalajoki-ploki.blogspot.fi/2014/03/mita-kuuluu-sun-arenalle.html

Valitettavasti mitään ei ole opittu. Nyt suunniteltu osayleiskaava mahdollistaa 4700 uuden asukkaan ja 2400 uuden loma-asukkaan sijoittumisen suunnittelualueelle. Tarkoituksena on ensisijaisesti tiivistää keskustan olevaa rakennetta ja toissijaisesti osoittaa laajennusaleuita olevan rakenteen yhteyteen. Asumisen laajenneusalueita ovat keskustaajaman länsireunalla Vetoniemenperä ja Holmanperä, pohjoisosassa Lepistönperä ja Plassinkylä/ Plassinpuisto ja koillisosassa Mäntyrinne. Uusi laaja loma-asuntoalue sijoittuu keskustaajaman länsipuolelle Liikuntapuiston yhteyteen.

Kun tarkastellaan Kalajoen historiaa, niin Kalajoelle väkiluku on lisääntynyt tätä vauhtia vain kaksi kertaa aikaisemmin. Vuonna 1808, kun Rantatietä pitkin perääntyivät ensimmäiset Suomen armeijan joukko-osastot Kalajoelle huhtikuun 4. päivänä. Kulnev, joka johti venäläisten etujoukkoa, seurasi Suomen armeijan kintereillä ja oli Kalajoella 13. päivänä. Pari päivää myöhemmin saapui Tutskov pitäjän alueelle. Venäläiset kokivat ankaran tappion Siikajoella 18. päivänä ja Tutskov, jolla oli hiukan yli 5000 miestä, vetäytyi nyt Kalajoelle 30.4 sekä edelleen Kokkolaan. Toukokuun 5 päivänä marssi Suomen armeijan kolmas prikaati Kalajoelle jo saman päivän iltana. Kevät tulvineen ja kuraisine teineen teki lopun sotatoimista. Alue oli pelastettu vihollisvallan alaisuudesta.

Toisen kerran Kalajoen väkiluku lisääntyi yli 4500 ihmisellä toisen maailmansodan aikana, kun Lappi evakuoitiin sotatoimien vuoksi saksalaisia vastaan. Syyskuun 7. päivänä 1944 alkoi 5514 petsamolaisen uusi evakkomatka Lapin 104 000 evakon etujoukkona. Lähtö oli taas kaaosmainen. Evakkosuunnitelman mukaan petsamolaiset tuli evakuoida Saloisiin ja Pyhäjoelle, mutta suunnitelmaa muutettiin viime tingassa ja evakuointikohteeksi tuli Kalajoki ja myöhemmin myös Ii.
Evakkojen työntyessä tien päälle, tiet olivat täynnä saksalaisia, mutta he suhtautuivat myötämielisesti evakkoihin. Saksalaiset olettivat lappilaisten pakenevan puna-armeijan jaloista. Uskottiin Neuvostoliiton pian valtaavan Lapin.
Evakkoon lähtökäsky tuli poromiehille mahdollisimman huonoon aikaan. Kolttien porot olivat hajallaan tunturissa ja sinne ne myös jäivät samoin kuin muukin kolttakansan elämisen perusta: porolaitumet ja kalavedet. Taloudelliset menetykset koskivat kaikkia petsamolaisia: kalastajat menettivät verkkonsa ja veneensä, autoilijat kalustonsa ja maanviljelijät tilansa.
Elintarviketilanne oli ollut jo sotavuosina huono ja heikentänyt väestön vastustuskykyä. Moni evakkotielle lähtenyt petsamolainen menehtyi, mistä kertovat ristit Kalajoen ja muiden evakkopaikkakuntien kirkkomailla.

Näin suuri väestönlisäys ( 4700 + 2400) on suunniteltu saavutetavan kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin vetämän työryhmän suunnitelmilla. Onko tämä suunnitelma kolmas suuri onnettomuus minkä Kalajoki on historiansa aikana kokenut?

Kaavoituksen tarkoituksen on luoda viihtyisä, turvallinen ja terveellinen ympäristö. Nämä tavoitteet ovat unohtuneet tässä kaavassa. Kalajoen kaavoituksen suurimpana virheenä pidän edelleenkin utopistisia kauppakeskussuunnitelmia. Kaupan luonne on muuttunut ja toisaalta Kalajoen väliluku ja ostovoima ei kasva niin nopeasti, että tuollaisten kauppakeskusten syntyminen tai synnyttäminen olisi realistista. Kaiken huippu on kerrostalon talon rakentaminen kauppakeskukseen jotta hanketta saataisiin eteenpäin. Tästä järjettömyydestä kärsii kaikki kalajokiset. Voidaan sanoa, että ”tyhmästä päästä kärsii koko ruumis”. Kaikkein edullisin ja nopein tapa olisi ollut antaa Halpa-Halli Oy:lle oikeus rakentaa n. 4500 – 5000 m2 kauppakeskus ja saada nykyiset Halpa-Halli Oy.n tilat muuhun käyttöön, esim. kauppa- ja konttoritiloiksi pienemmille yrityksille sekä kirjastolle. Tämä olisi ollut kalajokisten edun mukainen ratkaisu.

Toinen kauppakeskussuunnitelma on susi. Aikanaan V.H. Kivioja sanoi Rahjan satamapaikkaa sudeksi, kun hän olisi halunnut rakentaa satamaan Ryöppääseen jossa väylän syvyys oli ollut reilusti yli 10 metriä. Siihen aikaan Mehtäkylässä oli nähty susi ja isolla joukolla lähdettiin sutta jahtamaan. V.H.Kivoja sanoi jahtimiehille, että älkää menkö sinne Mehtäkylään, sillä Rahjankylässä se susi on. Kivioja tarkoitti satamaa, joka oli hänen mielestään väärässä paikassa. Toinen kauppakeskussuunnitelmahan on Hiekkasärkillä. Sitä minä sanon sudeksi. Olen varma, että kukaan järkevä yrittäjä ei lähde tuollaisen suunnitelman toteuttamiseen, missä grynderi rahastaa kylämäisestä kauppakeskuksesta, jossa kustannukset muodostuvat yrittäjän ( kauppiaan) kannalta kohtuuttomiksi. Ymmärry hoi, äly älä jätä!

Toinen merkittävä virhe kaavaesityksessä on suuri kerrostalojen määrä. Ihmiset eivät halua asua kerrostalossa, jos on tarjolla muita mahdollisuuksia. Nähtävästi kerrostaloilla pyritään luomaan kaupunkimaista ilmettä. Valitettavasti kerrostaloissa asuu tietyntyyppisiä ihmisiä. Ne eivät lisää valtaväestön turvallisuuden tunnetta. Ne ovat tyypillisiä ”kirvemiessomaleiden” asuinpaikkoja. Myös laki syrjinnästä on otettava huomioon. Jos kerrostaloasuntoon tulee henkilöitä, jotka ilmoittavat, että ” hai, minä olen teidän uusi naapuri”, niin asuntojen arvot laskevat romahdusmaisesti. Romaaneillekin on lain mukaan järjestettävä asunto. Jos ei järjestetä niin syyllistytään syrjintään. Siitähän Himankan kunnalla on kokemusta aina korkeimman oikeuden päätöstä myöten.

Vesikolmio on saanut ympäristöluvan 25.4.2012 (PSAV/35/04.08/2010) Rahvon alueen sijoittuvalle Kalajokilaakson keskuspuhdistamolle. Kaavassa on jätetty huomioimatta Rahvon teollisuusalueen pohjoispuolelle sijoittuvalle keskuspudistamolle mahdollinen jäätteen hyötykäyttömahdollisuus. Jäte pitää pystyä hyödyntämään energiaksi. Nyt tällaista mahdollisuutta kaava ei mielestä sisällä. Keskuspuhdistamohan ei pudista typpeä, koska typen puhdistus on niin kallista, vaan laskee typpipitoiset vedet rehevöittämään Kalajoen merialueen vesiä. Kalajoen edusta on jo nyt Perämeren typpipitoisinta aluetta ja tilanne pahenee entisestään uuden jätevesipuhdistamon myötä. Pyhäjoen ydinvoimala aikanaa pahentaa tilannetta. Alueesta tulee lokkien paratiisi. Hyvästi Kalajoen matkailu!

Luonnollisesti myös 941 tuulivoimalaa suunnitelmaa Kalajoelle ja sen ympäristöön on järkyttävä visio.

Tuulivahinko.fi

http://tuulivahinko.fi/

Tuulitukiasiaa

http://ec.europa.eu/competition/state_aid/cases/239404/239404_1200857_37_2.pdf

Tuulivoimateollisuus on korporatismin suojelemaa huijausta

http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185665-tuulivoimateollisuus-on-korporatismin-suojelemaa-huijausta

Mielestäni kaava-alueen energiaratkaisuja ei ole huomioitu riittävässä määrin. On vain todettu, että yhdyskuntarakenteen tiivistämisen vuoksi joen pohjoispuolelle varaudutaan rakentamaan uusi lämpövoimala, jonka paikka tutkitaan yleisosakaavassa. Uusi voimala toimisi biomassalla. Energia on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi asia. Siksi suunnitelmat tulisi olla paremmin laadittuja ja mahdollistavia.

Koululaisten ja pienten lasten turvallisuutta lisäisi kävelysiltä siltojen välissä. Tällainen silta mahdollistaisi turvallisen liikenteen koululaisille ja lapsille. Kaavassa ei ajatella turvallisuutta vaan tärkeämällä sijalla on gryndereiden rahastusmahdollisuus esim. kerrostalojen avulla. Kaavasta puuttuu myös Vuorenkallion koulun rakentamismahdollisuus. Jos tavoitellaan sitä, että Kalajoella on tulevaisuudessa viisi koulua: Raution (uusi) koulu Raution keskustassa, Tyngän (virheinvestointi) aluekoulu Tyngällä, Raumankarin koulu Himangalla, Pohjankylän koulu Kalajoen keskustassa, niin tarvitaan uusi Vuorenkallion koulu joen eteläpuolella. Tällaista mahdollisuutta kaavaesitys ei ole ottanut huomioon.

Kalajoen kaupungista puuttuu täysimittainen liikuntahalli. Sen paikka on ehdottomasti Merenojan liikuntapuiston alueella lukion läheisyydessä. Rakentamiseen voitaisiin käyttää ns. Reporahoja, joita on sijoitettun yli 14 miljoonaa euroa. Tätä mahdollisuutta kaava ei tunne ymmärrettävistä syistä. Kapunginjohtaja haluaa Arteman alueelle lisää tilaa. Kaavan avulla halutaan karkoittaa Shellin ja ST1:n eli entinen Esson huoltoasema sekä Intersport urheiluliike. Uskomatonta toimintaa. Kalajoen valtuuston enemmistön ei halua uutta lukiota, koska se on liian kallis investointi. Kaavaesityksestä puuttu hintalappu. Mielestäni taloudellisuus ei ole kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin vahvuusalueita. Pelkään tilannetta, kun talousjohtaja Juhani Yiparkas siirtyy eläkkeelle. Kun painaa jarrunappulaa, kun kaupunginjohtajan mielikuvitus laukkaa kuin villi varsa.

Arkkitehditkin ovat halunneet jättää puumerkkinsa kaavan suunnitteluun. Se näkyy Plassinpuiston suunnittelussa.

Mielipiteeni Kalajoen keskustan osayleiskaavasta on se, että siinä on paljon hyvää, mutta perusasia on unohdettu rahan kiilto silmissä eli Kalajokisten viihtyisä asuinympäristö. Ylemääräinen tehokkuus rakentamisessa lisää turvallisuusriskejä ja likenteen turvallisuusasioissa on vielä rutkasti parantamisen varaa. Siis perusasiat ovat kaavaesityksessä vituralla: viihtyisyys, turvallisuus ja osittain myös terveellisyys.

Ymmärrän nyt niitä, jotka sanovat, että he olisivat ostaneet yhden äänen Rovaniemen valtuustosta jos olisivat tienneet mitä tuleman pitää.