Perussuomalaisten valtuustoaloitteet 27.05.2014

Valtuustoaloite

Hiihtotunneliselvitys ja paikan varaaminen kaavoituksessa hiihtotunnelille

Kalajoen matkailun keskeisin ongelma on matkailun kausiluonteisuus ja myös se, että matkailijoiden viipymä Kalajoella on liian lyhyt. Matkailijoiden toivotaan viipyvän Kalajoella kauemmin ja jättävän rahaa paikkakunnalle enemmän. Muutokseen tarvitaan uusia vetovoimaisia palveluja ja investointeja. Hiihtotunneli tulisi pidentämään Kalajoen matkailukautta ja olisi erinomainen lisä Kalajoen liikuntapaikkoihin. Hiihtotunneli olisi erinomainen vetovoimatekijä myös Kalajoen liikuntapainotteiselle lukiolle ja Arteman opiskelijoille.

Miten matkailukautta voidaan pidentää?

Matkailukautta voidaan jatkaa luomalla uusia harrastusmahdollisuuksia ympärivuotiseen liikuntaan. Hiihtotunneli on ratkaisu omalta osaltaan tähän ongelmaan. Vuonna 2006 Suomessa on toiminnassa hiihtotunnelit Vuokatissa, Jämillä, Uudessakaupungissa, Leppävirralla ja Paimiossa. Lempäälässä tunneli oli rakenteilla. Suomessa on tarvetta vielä muutamalle hiihtotunnelille. Hiihtotunnelille tarvitaan 35 000 – 40 000 käyttäjää jotta se olisi kannattava sijoitus.
Kalajoen Hiekkasärkillä yöpymisvuorokausien määrä on lähes 300 000 vuodessa ja Hiekkasärkät ohittaa vuoden aikana n. 1,7 miljoonaa autoilijaa 8-tietä pitkin. Hiekkasärkillä on päiväkävijöitä satojatuhansia.
Suomen Hiihtoliitto toteaa lausunnossaan, että Suomeen tarvitaan lisää hiihtotunneleita ja Kalajoen muu matkailun palvelurakenne tukee erittäin merkittävästi kannattavan liiketoiminnan aikaansaamista. Suomen Hiihtoliitto on omalta osaltaan valmis antamaan hiihtotunnelihankkeen käyttöön kaiken tietotaitonsa ja siten tukemaan hankkeen onnistumista. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry on antanut hankkeesta puoltavan lausuntonsa 14.8.2006. Keski-Pohjanmaan Liikunta on antanut hankkeesta puoltavan lausuntonsa 18.5.2006. Suomen Curlingliitto on antanut hankkeesta puoltavan lausuntonsa 23.8.2006. Hiekkasärkkien Yrittäjäyhdistys on ottanut asiaan myönteisen kannan kokouksessaan 18.8.2006.

Millainen hiihtotunneli?

Jämille rakennettu hiihtotunneli on rakennettu puusta ja se soveltuu maisemaan erittäin hyvin. Tämä rakentamistyyli soveltuu Hiekkasärkille parhaiten. Hiihtotunnelin pääasialliset kantavat rakenteet ja vaippa on valmistettu puusta. Jämin tunnelin rakennusratkaisut ja –detaljit on käyty läpi Tampereen teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan osaston kanssa. Tunneli on rakennettu kokonaan maanpäällisenä rakenteena. Jämin tunnelin heikkoutena on sijainti ja tunnelin toimintojen yksipuolisuus.
Uudenkaupungin VahterusRingin hiihtotunneli on kaksiosainen, jonka toisella puolella voi hiihtää ja toisella puolella rullaluistella, juosta tai sauvakävellä jne. ympäri vuoden. Hiihtopuolella lämpötila on –2C ja kuntoilupuolella +8C. Hiekkasärkille on mahdollista rakentaa edullisin kustannuksin hiihtotunneli maastollisista olosuhteista johtuen. Hiihtotunnelissa voisivat olla monipuoliset palvelut, jotka takaavat riittävän asiakaskunnan hiihtotunnelille. Mallia voidaan ottaa Uudenkaupungin VahterusRingistä.
Curling on laji, joka soveltuu naisille ja miehille, niin nuorille kuin vanhemmillekin ihmisille. Suomen Curling-liitto toteaa lausunnossaan, että Kalajoen Hiekkasärkille ja hiihtotunnelin yhteyteen laji soveltuu erinomaisesti sen käyttäjäkunta huomioon ottaen, josta hyvänä esimerkkinä toimivat curling-radat Jämijärvellä ja Uudessakaupungissa. Curling on laji, mikä ei vaadi aloittajalta minkäänlaista rahallista panostusta, kaikki tarvittavat välineet ovat pelipaikalla valmiina. Curling kehittää liikunnallisia taitoja ja on sosiaalisena lajina erinomaisen esimerkiksi firmaliikuntaan.
Suomessa on 760 000 sauvakävelyn säännöllistä harrastajaa. Hiihtotunnelin kuntopuoli tarjoaa näille harrastajille erinomaiset mahdollisuudet harrastaa sauvakävelyä. Sauvakävely on 20 prosenttia tehokkaampaa kuin tavallinen kävely.

Golf-simulaattorin avulla varmistetaan se, että golf-harrastajat voivat pelata golfia ympäri vuoden. Golf-simulaattorin avulla voidaan hioa lyöntitekniikkaa ja tutustua golfiin ja kansainvälisiin golf-kenttiin. Hiekkasärkkien Golf-kenttä on rankattu Suomen toiseksi parhaimmaksi golf-kentäksi. Golf-harrastajien määrä on jatkuvasti hurjassa kasvussa. Golf-simulaattori palvelee myös Hiekkasärkkien golf-kentän käyttäjiä ja pelaajia sekä muita asiasta kiinnostuneita.

Mikä on sijoituspaikka?

Hiihtotunneli on mahdollista sijoittaa hiihtomajan maastoon kaavoitettavan lomakylän yhteyteen. Sijainnillisesti se olisi erittäin hyvällä paikalla ja liikenteellisesti sinne olisi helppo mennä ja tulla.Hiihtotunnelin pituus voisi olla 1,5 kilometriä, jolloin hiihtotunneli olisi ehkä maailman pisin hiihtotunneli.

Hiihtotunnelista on tehtävä selvitys ensi tilassa ja varattava kaavoituksessa paikka sen toteuttamiselle.

Kalajoella 27.05.2014

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Erkki Aho Lek Pernu

Valtuustoaloite

Ekologinen kehittämiskeskus Rautioon

Juha Sipilä esitti Rautio-päivillä vuonna 1998 perustettavaksi Rautioon ekologista kehittämiskeskusta. Asia on vieläkin ajankohtainen. Puuraaka-aine on noussut tärkeimmäksi energialähteeksi maassamme ja on ohittanut muun muassa kivihiilen ja öljyn. On erityisen tärkeää, että hyödynämme tehokkaasti Suomen tärkeimmän uusiutuvan luonnonvaran kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisen mahdollisuudet.

Yhteiskunnallamme ei ole varaa jättää metsien tarjoamia resursseja ja mahdollisuuksia hyödyntämättä. Metsäala voi luoda tulevaisuudessa uutta, kestävää taloudellista kasvua ja työpaikkoja sekä palveluita. Tärkeää on edellytysten luominen alan yrityksille ja niiden uudistumiselle ja kasvuyritysten kehittymiselle.

Energiayrittäjyys on maatilan luonteva valinta. On omaa metsää ja koneet valmiina ja taito niiden käsittelyyn. Puuperäisiä biopolttoaineita ovat puu, puuhake, hakkuujätteet, kannot ja puupelletit; erilaiset sahateollisuuden synnyttämät purut sekä lastut ja niistä tehdyt puristeet kuten briketti. Puu ja biokaasu ovat luontevia energilähteitä.

Turve on hitaasti uusiutuvaa biomassaa. Sitä käytetään polttoaineena pienten laitosten lämmöntuotannossa; suuremmissa voimalaitoksissa sekä sähkön- että lämmöntuotannossa. Turvetta syntyy kuolleiden kasvinosien maatuessa hyvin kosteissa olosuhteissa.

Eloperäinen jäte eli biojäte on teollisuuden, yhteiskunnan ja maatilojen jäteainesta. Se on erinomaista raaka-ainetta jalostettavaksi biokaasuksi. Biokaasutus on järkevimpiä tapoja tuottaa energiaa, koska jätteet ja liete ovat ehtymätön luonnonvara yhteiskunnassa. Potentiaalisimpia biokaasun raaka-ainelähteitä ovat jätevedenpuhdistamojen lietteet, maatalouden lannat ja kasvibiomassat sekä yhdyskuntien ja teollisuuden biopohjaiset jätteet. Peltokasveja voidaan myös viljellä biokaasutuotannon raaka-aineeksi, ja kaatopaikoilta kerätä kaasua energiana hyödynnettäväksi. Käytännössä prosessiin ja raaka-aineeksi käy mikä tahansa biohajoava aines.

Peltobiomassat koostuvat pelloilla tai soilla kasvatetuista energiakasveista tai niiden osista. Peltobiomassaksi soveltuvat muun muassa paju, hamppu, ruokohelpi, öljykasvit ja viljakasvien osat kuten olki. Näitä voidaan käyttää polttoaineena sinällään tai niistä voidaan jalostaa kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita. Esimerkiksi öljykasveista voidaan jalostaa biodieseliä.

Energiatuotanto voi olla useamman talon yhteistyötä. Biopolttoaineen hankintalogistiikkaa on edistettävä ja parannettava polttoaineen laatua ja vahvistettava bioenergia-alan yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Meille on tärkeää maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen. Maatalouden kilpailukykyä parannetaan maaseudun yritystoimintaan monipuolistamalla. Biokaasun tuottaminen lietteestä ja energiakasvit luovat uusia mahdollisuuksia maaseudun tiloille. Bioenergian kasvu luo lisää työpaikkoja maaseudulle myös kone-, auto- ja lämpöyrittäjille.

Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, jota voidaan taloudellisesti kannattavasti tuottaa hajautetusti pienissä rakennuskohtaisissa yksiköissä. Järjestelmä on kuitenkin sitä kannattavampi mitä suurempi rakennus ja energiankulutus ovat. Maalämmön hyödyntäminen on keskeinen osa ekologista kehittämistä.

Tuulivoimaloita on Kalajoelle ja sen läheisyyteen suunnitteilla satoja. Tuulivoimalat ja niiden rakentaminen sekä huolto tarjoavat tulevaisuudessa useita työpaikkoja. Tuulivoiman hyödyntäminen ja tuulivoima-alan henkilöiden koulutus voisi olla osa Raution ekologista kehittämiskeskussuunnitelmaa.

Ekologisesta rakennustavasta ja ekologisesta toteutuksesta voisi olla malliesimerkki koko muulle Suomelle Raution uusi koulukeskus Raution Nuorisoseuran ja muiden liikuntapaikkojen yhteyteen.

Esitämme, että Kalajoen kaupunki aloittaa selvityksen tekemisen mahdollisimman nopeasti Raution ekologisen kehitämiskeskuksen toteuttamisesta.

Kalajoella 27.05.2014

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Erkki Aho Lek Pernu

Valtuustoaloite

Täysimittainen liikuntahalli Kalajoelle

Kalajoella ei ole täysimittaista liikuntahallia. Kalajokinen lentopallojoukkue nousi SM-liigaan ja sai poikkeusluvan pelata tulevan kauden Merenojan salissa, mikä ei ole täysimittainen. Kalajoki tarvitsee ehdottomasti ja ensi tilassa täysimittaisen liikuntahallin myös muidenkin urheilulajien harrastajille ja liikuntapainotteisen lukion vetovoimatekijäksi.

Täysimittainen liikuntahalli voidaan toteuttaa Merenojan alueelle lukion läheisyyteen. Varoja säästyy esitettyihin suunnitelmiin nähden, jos lukioa laajennetaan nykyiselle paikkalleen kirjaston tiloihin ja varataan laajennusmahdollisuus edelleen tuleville vuosille. Jos uutta lukiota ei rakenneta, säästetään n. 7 miljoonaa euroa. Lisäksi jos luovuttaan joidenkin utopistisesta kauppakeskushaaveilusta ja annetaan rakennuslupa uudelle Halpa-Hallille, niin saadaan varmasti edullisesti nykyiset Halpa-Hallin tilat kaupungin käyttöön. Silloin voidaan siirtää kirjasto ja tarvittavat opetus- ja yritystilat nykyiseen Halpa-Halliin. Näin säästetään 3 miljoonaa euroa, jotka on jo varattu uuteen kauppakeskukseen kirjaston sijoittamista varten.

Lisäksi meillä on ns. Repo-rahoja n. 13.8 miljoonaa euroa sijoitettuna ja näistä sijoituksta voidaan purkaa osa täysimittaisen liikuntahallin rakentamiseen. Täysittaisen liikuntahalli on todella tärkeä asia Kalajoen tulevalle kehittmiselle.

Asia on otettava investointisuunnitelmaan ensimmäiselle sijalle.

Kalajoella 27.05.2014

Perussuomalaiste valtuustoryhmä

Erkki Aho Lek Pernu

Urheiluseurojen tukeminen

Särkät Volley nousi lentopalloilun SM-liigaan ja pelaa SM-liigaa Liiga Särkät-nimellä. Lentopalloilun SM-liiga joukkue tuo Kalajoen kaupungille näkyvyyttä ja on osa Kalajoki-kuvaa. Esitämme,että Kalajoen kaupunki sponsoroi avoimesti, rehellisesti ja Kalajoen kaupungin edun mukaisella tavalla Liiga Särkät joukkuetta 40 000 euron summalla.

JHT-Kalajoki pelaa jääkiekkoa Suomi-sarjassa ja tuo samalla tavalla Kalajoen kaupungille näkyvyyttä ja on osa Kalajoki-kuvaa. Esitämme, että Kalajoen kaupunki sponsoroi avoimesti, rehellisesti ja Kalajoen kaupungin edun mukaisella tavalla JHT Kalajoen Suomisarja-joukkuetta 30 000 eurolla.

Näillä ratkaisulla määritetään selkeästi kaupungin ja kaupunkikonsernin rooli ja vastuu näiden joukkueiden tukemisessa. Joukkueiden tukemisen tavat on keskitettävä yhdelle taholle esim. Kalajoki-Akatemialle, joka koordinoi tarvittaessa tuen tarvittavien tahojen kautta. Silloin tukieurojen määrä on määritelty ja seuranta on luottamusmiehillekin helpompaa.

Kalajoella 27.05.2014

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Erkki Aho Lek Pernu