.jpg)
Sotatilanne
ja rintamatapahtumat
Kiovan jatkuva piiritys: Venäjän laajat droonihyökkäykset Kiovaan ja sen lähialueille ovat jatkuneet jo viidettä päivää peräkkäin lähes ympärivuorokautisesti. Venäjä laukaisi neljässä päivässä lähes 1 500 droonia kuluttaakseen ukrainalaisia.
Uhriluvut ja Butšan isku: Venäjän perjantainen isku ammusvarastoon Butšassa vaati ainakin 38 kuolonuhrina. Viimeisimmän vuorokauden aikana Venäjän iskuissa on kuollut kahdeksan ihmistä ja yli 40 on haavoittunut, mukaan lukien Donetskissa kuollut 13-vuotias lapsi. YK:n mukaan sodassa on kuollut tai haavoittunut jo lähes 4 000 lasta.
Ukrainan vastaiskut ja uudet aseet: Ukraina on iskenyt Belgorodiin, Kirishin öljynjalostamolle Pietarin lähellä sekä Jeiskin sotilaslentokentälle. Entiset ukrainalaiset peliohjelmoijat kehittävät suomalaisella rahoituksella uusia jokidrooneja (räjähdelastissa kulkevia kauko-ohjattavia veneitä) venäläisalusten tuhoamiseen.
Venäjän kesän heikkous: Sota-asiantuntijoiden mukaan Venäjän eteneminen on hidastunut huomattavasti, ja kyseessä saattaa olla Venäjän heikoin kesä koko täysimittaisen sodan aikana.
Venäjän sisäiset ongelmat ja liikekannallepano
Värväyskriisi ja laatuongelmat: Venäjä värvää vähemmän sotilaita kuin viime vuonna (huhti–kesäkuussa 93 000). Riippumattoman Verstka-median mukaan uudet rekryytit ovat usein taistelukyvyttömiä, sairaita, vankiloista tai kaduilta poimittuja, ja puolet heistä karkaa rintamalta ensimmäisen tilaisuuden tullen. Raportointia kaunistellaan ylöspäin, minkä vuoksi osastoille annetaan mahdottomia tehtäviä.
Salainen liikekannallepano: Venäjällä valmistellaan syksyksi uutta liikekannallepanoa, jota aiotaan kutsua joksikin muuksi. Lokakuusta alkaen armeijalla on valmius ottaa kymmeniätuhansia miehiä pikakoulutukseen.
Venäjän talous- ja rahapula: Venäjä on ajautunut pahaan rahapulaan. Valtiovarainministeriö on poikkeuksellisesti pyrkinyt heikentämään ruplan arvoa ostamalla valuuttaa ja kultaa, jotta se saisi enemmän ruplia elintärkeästä öljykaupasta. Lisäksi polttoaineiden (kuten dieselin) vientikieltoa ulkomaille on jatkettu syyskuun loppuun asti turvaamaan kotimaan tarpeita.
Kansainvälinen politiikka ja diplomatia
Huippukokous Kirgisiassa: Shanghain yhteisjärjestö (SCO) aloittaa huippukokouksen Kirgisiassa. Paikalle saapuvat Vladimir Putin, Kiinan Xi Jinping, Iranin Masoud Pezehkian sekä Intian pääministeri Narendra Modi, jonka on määrä tavata Putin kahden kesken.
Kulissidiplomatia ja salaiset keskustelut: Presidentti Alexander Stubb vihjasi, että Euroopan ja Moskovan välillä käydään salaisia poliittisia keskusteluja. Asiantuntija Hanna Smith pitää tätä uskottavana ja arvioi esimerkiksi Saksan liittokansleri Friedrich Merzin olevan yksi mahdollisista aloitteentekijöistä.
Varjolaivaston aluksen valtaus: EU:n kriisinhallintajoukot (EUNAVFOR) ovat valtaneet Välimerellä MV Sun -tankkerin, joka kuuluu Venäjän varjolaivastoon ja on kiertänyt pakotteita myymällä venäläistä öljyä väärän lipun alla.
Saksan ja Venäjän jännitteet: Liittokansleri Friedrich Merz valmistautuu syyttämään Venäjää Leipzig-Hallen lentokentälle kohdistuneesta hybridi-iskun (droonin) yrityksestä ja saattaa vaatia uusia pakotteita.
Vaikutukset Suomeen ja suomalaisosaaminen
Ruotsin joukot Suomeen: Suomi on pyytänyt Ruotsilta sotilaallista tukea rauhanajan resurssien ollessa tiukilla. Lähiakoina Ruotsin Gripen-hävittäjät ja laivaston sota-alukset aloittavat partioinnin Suomen itärajalla ja aluevesillä.
Ukrainalaisnuorten startup Suomessa: 19-vuotias ukrainalaispakolainen Yehor Tereshchenko pyörittää Espoon Otaniemessä Aerorozum-startupia. Alle 20-vuotiaista nuorista koostuva tiimi kehittää Aalto-yliopistolla tekoälyllä ja ääniohjauksella toimivaa autonomista droonia, joka kykenee muun muassa etsimään miinoja maastosta itsenäisesti.
Heinäkuu 2026
Kiihtyneet ohjusiskut: Venäjä laukaisee Ukrainaan kuukauden aikana yhteensä 364 ballistista tai risteilyohjusta, mikä on yli kaksinkertainen määrä kesäkuuhun verrattuna.
Keskiviikko 26. elokuuta 2026
YK:n raportti lapsiuhreista: YK julkaisee tilaston, jonka mukaan hyökkäyssodan aikana Ukrainassa on kuollut tai haavoittunut jo lähes 4 000 lasta.
Perjantai 28. elokuuta 2026
Butšan ammusvarastoisku: Venäjä tekee tuhoisan iskun Butšassa sijaitsevaan ammusvarastoon. Iskussa syttyy laajoja tulipaloja.
Hätätila Rostoviin: Rostovin alueen kuvernööri Juri Sljusar julistaa alueelle hätätilan. Syynä ovat Ukrainan logistisiin kohteisiin tekemät iskut, jotka ovat häirinneet merenkulkua Asovan- ja Mustallamerellä.
Lauantai 29. elokuuta 2026
Pietarin jalostamoisku: Ukraina tekee yöllisen drooni-iskun Kirishin öljynjalostamolle Leningradin alueella, Pietarin itäpuolella. Iskussa syttyy tulipalo, ja Venäjä väittää pudottaneensa alueella 62 droonia.
Sotilaslentokenttäisku: Ukraina iskee samana yönä Jeiskin sotilaslentokentälle Asovanmeren rannalla. Nasan satelliitit havaitsevat alueella suuria tulipaloja.
Kiovan droonikuuro jatkuu: Kiovan alueella raportoidaan jatkuvista, yötä päivää kestävistä ilmahälytyksistä ja droonihyökkäyksistä.
Sunnuntai 30. elokuuta 2026
Butšan uhriluku nousee: Presidentti Zelenskyi ilmoittaa, että Butšan perjantaisen iskun uhriluku on noussut 38 kuolleeseen. Suurin osa paloista saadaan sammutettua.
Vuorokauden kokonaistappiot rintamalla: Venäjän iskuissa eri puolilla Ukrainaa kuolee vuorokauden aikana kahdeksan ihmistä ja ainakin 41 loukkaantuu. Uhrien joukossa on Donetskissa kuollut 13-vuotias lapsi ja Kiovan alueella kuollut tyttö.
Zelenskyin droonitilasto: Zelenskyi ilmoittaa Venäjän laukaisseen vain neljän päivän aikana lähes 1 500 droonia, yli 1 600 lentopommia ja 31 ohjusta tavoitteenaan ukrainalaisten kuluttaminen.
Varjolaivaston alus valtaan: EU:n kriisinhallintajoukot nousevat Välimerellä MV Sun -tankkeriin, joka on kiertänyt pakotteita ja myynyt venäläistä öljyä väärän lipun alla.
Maanantai 31. elokuuta 2026 (Maanantain vastainen yö ja aamu)
Viides päivä Kiovassa: Venäjän massiiviset ja lähes ympärivuorokautiset droonihyökkäykset Kiovaan jatkuvat jo viidettä päivää peräkkäin.
Suurhyökkäys drooneilla Rostoviin: Venäjän ilmapuolustus ilmoittaa ampuneensa alas yli 30 Ukrainan droonia kuuden eri piirikunnan yllä Rostovin alueella.
Vastaisku Belgorodiin: Ukraina iskee kaupalliseen kohteeseen Venäjän Belgorodissa. Isku sytyttää tuleen seitsemän varastoa sekä verkkokauppa Ozonin logistiikkakeskuksen. Iskussa kuolee kaksi ihmistä ja 16 loukkaantuu.
Venäjän virallinen uhkaus: Venäjän puolustusministeriö ilmoittaa virallisesti aloittaneensa valmistelut massiivisten iskujen tekemiseksi Ukrainan energiainfrastruktuuriin.
1. Venäjän maahyökkäyksen hidastuminen ja "heikoin kesä"
Etenemisen hyytyminen: Sota-asiantuntijoiden mukaan Venäjän eteneminen Ukrainassa on hidastunut kesän aikana merkittävästi. Tilannetta kuvaillaan mahdollisesti Venäjän heikoimmaksi kesäksi koko täysimittaisen sodan aikana.
Miehistön laatuongelmat taustalla: Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ja riippumaton Verstka-media arvioivat hitaan etenemisen johtuvan Venäjän vakavista rekrytointiongelmista. Rintamalle saatavat uudet sopimussotilaat ovat usein iäkkäitä, sairaita tai suoraan vankiloista otettuja. Puolet heistä ei kykene kantamaan täyttä varustusta, ja suuri osa karkaa heti tilaisuuden tullen.
Komentoketjun harhat: Käihkön mukaan venäläiskomentajat kaunistelevat rintamaraporttejaan ylöspäin. Kun ylemmässä johdossa luullaan osastojen olevan täydessä vahvassa (vaikka todellinen taisteluvalmius olisi vain 15–20 %), joukoille annetaan täysin epärealistisia ja mahdottomia hyökkäystehtäviä.
2. Venäjän siirtyminen kulutussotaan ja asetuotannon etulyöntiasema
Karun tuotantokisan voitto: Huolimatta maajoukkojen vaikeuksista Venäjä on asiantuntijoiden (Maksym Beznosiuk ja William Dixon / Cepan) mukaan selvästi voittamassa sotilaallisen tuotantokisan, mikä on kulutussodassa kriittistä. Venäjä kykenee tuottamaan noin 100 ballistista tai risteilyohjusta kuukaudessa, ja pelkästään Iskander-ohjuksia arvioidaan valmistuvan tänä vuonna jopa 700 kappaletta.
Stalinin laki: Venäjä suojaa asetuotantoaan sijoittamalla kriittiset tehtaat (kuten Votkinskin ohjustuotantolaitoksen) jopa 1 500 kilometrin päähän Ukrainan rajasta maansa tiheimmän ilmapuolustuksen sisälle. Ukrainan kaukovaikutus ei riitä hidastamaan tätä tuotantoa merkittävästi.
Ukrainan ilmapuolustuksen ammotus: Samaan aikaan kun Venäjä kasvattaa ohjusreservejään, Ukraina kärsii vakavasta ilmatorjuntaohjusten pulasta. Asiantuntijat varoittavat, että tämä etu on Venäjän puolella, ja se pyrkii murtamaan Ukrainan puolustuksen iskemällä massiivisesti siviili- ja energiakohteisiin.
3. Syksyn ja talven synkkä skenaario
Äärimmäisen kova talvi tulossa: Koska Venäjä ei kykene saavuttamaan nopeita murtumia maataisteluissa, se keskittyy kuluttamaan Ukrainaa ilmateitse. Venäjä on virallisesti ilmoittanut valmistelevansa massiivisia iskuja Ukrainan energiasektorille ja vesihuollolle tarkoituksenaan rapauttaa koko yhteiskunnan toimintakyky talvipakkasilla.
Uusi hyökkäysuhka Kiovaan: Ukrainan tiedustelutietojen mukaan Kreml on antanut käskyn laatia suunnitelmia uudesta maahyökkäyksestä Kiovan ja Tšernihivin valtaamiseksi. Vaikka joukkojen keskittämistä ei vielä havaita, hanke vaatisi Venäjältä uutta laajaa liikekannallepanoa.
4. Strategiset vaihtoehdot: Liikekannallepano vs. sodan pitkittäminen
Pakkorako rintamalla: Ilmari Käihkö arvioi, että laajamittainen ja virallinen liikekannallepano on Venäjän ainoa keino, mikäli se haluaa yrittää saavuttaa rintamalla nopeita tuloksia.
Sodan pitkittäminen: Mikäli Kreml ei uskalla tehdä poliittisesti riskialtista liikekannallepanopäätöstä (joka voisi aiheuttaa mielenosoituksia ja vahingoittaa taloutta), sen on pakko vähentää aktiivisia hyökkäystoimiaan ja tyytyä pitkittämään sotaa. Tämä vähentäisi tarvetta korvata valtavia miehistötappioita jatkuvasti.
Presidentti Stubbin arvio: Myös tasavallan presidentti Alexander Stubb pitää Venäjän uutta liikekannallepanoa syksyllä todennäköisenä, sillä vapaaehtoisten värväys alkaa olla tapissa. Stubb kuitenkin muistuttaa, että Venäjällä on poikkeuksellista sitkeyttä ja kärsivällisyyttä katsoa sotaa pitkällä aikavälillä.
Strateginen tilannekatsaus: Ukrainan sodan tilanne ja kansainväliset heijastukset
Tämä strateginen tilannekatsaus pohjautuu tuoreisiin uutisraportteihin, tiedustelutietoihin sekä sotatieteellisiin asiantuntija-arvioihin tilanteesta rintamalla, sotataloudessa, diplomatiassa sekä vaikutuksista Suomen lähialueilla.
1. Rintamatilanne ja sotilaalliset strategiat
Maataistelujen hyytyminen ja Venäjän rekrytointikriisi
Sodan heikoin kesä: Venäjän maajoukkojen eteneminen Ukrainassa on hidastunut merkittävästi. Sota-asiantuntijat arvioivat kuluvan kesän olleen Venäjän heikoin koko täysimittaisen sodan aikana.
Laatuongelmat etulinjassa: Venäjän kyky värvätä taisteluvalmiita joukkoja on heikentynyt. Uudet sopimussotilaat ovat usein iäkkäitä, sairaita, vankiloista tai suoraan kaduilta koottuja. Puolet uutta vapaaehtoisista ei kykene kantamaan täyttä varustusta, ja karkuruus on laajamittaista.
Komentoketjun harhat: Venäläiskomentajat kaunistavat rintamaraportteja ylöspäin. Ylimmälle johdolle ilmoitetaan osastojen olevan täydessä vahvuudessa, vaikka todellinen taisteluvalmius on vain 15–20 %. Tämä johtaa epärealististen ja mahdottomien hyökkäystehtävien antamiseen.
Uusi hyökkäysuhka Kiovaan: Ukrainan tiedustelun mukaan Kreml on määrännyt laatimaan suunnitelmat uudesta maahyökkäyksestä Kiovan ja Tšernihivin valtaamiseksi. Joukkojen keskittämistä rajalle ei kuitenkaan ole vielä havaittu.
Ilmasota ja infrastruktuurin kuluttaminen
Kiovan jatkuva piiritys: Venäjä pyrkii kuluttamaan Ukrainan henkistä ja materiaalista kestävyyttä jatkuvilla ilmaiskuilla. Droonihyökkäykset Kiovaan ovat jatkuneet päivittäin, ja Venäjä laukaisi vain neljässä päivässä lähes 1 500 droonia Ukrainaan.
Sotatoimet Venäjän maaperällä: Ukraina on kiihdyttänyt drooni-iskujaan Venäjän puolelle logistisiin kohteisiin, polttoainevarastoihin sekä sotilaslentokentille (mm. Belgorod, Rostovin alue, Kirishin jalostamo Pietarin lähellä ja Jeiskin lentokenttä). Iskujen vuoksi Rostovin alueelle on julistettu alueellinen hätätila merenkulun ja maatalouslogistiikan häiriinnyttyä.
Energiasodan kärjistyminen: Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut valmistelevansa massiivisia iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin vastatoimena Ukrainan tekemille iskuille. Asiantuntijat varoittavat Ukrainaa odottavan äärimmäisen kova ja kylmä talvi.
2. Sotatalous ja asetuotanto
Venäjän tuotantokisavoitto ja sotatalous
Ohjustuotannon ylivoima: Venäjä on asettanut taloutensa täysin sotakoneen palvelukseen (niin sanottu Stalinin laki). Se kykenee tuottamaan yli 100 pitkän kantaman ohjusta kuukaudessa. Pelkästään Iskander-ohjuksia arvioidaan valmistuvan tänä vuonna jopa 700 kappaletta.
Tuotannon suojaaminen: Kriittiset asetehtaat sijaitsevat syvällä Venäjän sisämaassa (esim. Votkinsk 1 500 km rajasta) maan tiheimmän ilmapuolustuksen suojissa, joten Ukraina ei pysty häiritsemään tuotantoketjuja merkittävästi.
Ukrainan materiaalipula: Venäjä tuottaa ballistisia ohjuksia nopeammin kuin Yhdysvallat pystyy toimittamaan Ukrainalle torjuntaohjuksia (kuten Patriot-järjestelmiä). Tämä luo Venäjälle kriittisen etulyöntiaseman ilmatilassa.
Venäjän taloudellinen paine
Rahapula ja ruplan devalvointi: Pitkittynyt sota ja pakotteet ovat ajaneet Venäjän valtio-omaisuuden ahtaalle. Saadakseen enemmän ruplia öljykaupasta Venäjän valtiovarainministeriö on poikkeuksellisesti heikentänyt ruplan arvoa ostamalla ulkomaisia valuuttoja ja kultaa.
Polttoainepula: Kotimaisen tarpeen varmistamiseksi Venäjä on jatkanut dieselin ja muiden polttoaineiden vientikieltoa ulkomaille syyskuun loppuun saakka.
3. Kansainvälinen politiikka ja kulissidiplomatia
Salaiset neuvottelut ja liittolaisuudet
Diplomaattiset avaukset: Kulisseissa käydään salaisia poliittisia keskusteluja Euroopan ja Venäjän välillä. CIA:n johtaja John Ratcliffe on vieraillut Moskovassa tiedustelemassa rauhanneuvottelujen jatkamista ja väläyttänyt Putinin, Zelenskyin ja Trumpin kolmenkeskeistä tapaamista. Putin on kuitenkin toistaiseksi tyrmännyt idean.
Idän blokki tiivistyy: Shanghain yhteisjärjestön (SCO) huippukokouksessa Kirgisiassa Venäjä tiivistää riveihään Kiinan, Iranin, Valko-Venäjän ja Intian kanssa. Venäjän eristyneisyys lännestä korostuu, kun sen ainoiksi suoriksi sotilaallisiksi tukijoiksi ovat jääneet Pohjois-Korea ja Iran.
EU:n suorat vastatoimet: EU:n kriisinhallintajoukot ovat ottaneet suoraan kiinni Venäjän varjolaivaston MV Sun -tankkerin Välimerellä. Alus kiersi pakotteita kuljettamalla venäläistä öljyä väärän lipun alla.
Saksan hybridiuhat: Saksan liittokansleri Friedrich Merz valmistautuu syyttämään Venäjän valtiota Leipzig-Hallen lentokentälle kohdistuneesta hybridi-iskun (droonin) yrityksestä ja vaatinee uusia pakotteita.
4. Vaikutukset Suomeen ja Pohjolaan
Alueellinen turvallisuus ja hybridivaikutukset
Arktiset jännitteet: Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on nimennyt Naton arktisen Arctic Sentry -valvontaoperaation suoraksi uhaksi Venäjän turvallisuudelle. Suomi on mukana kyseisessä operaatiossa, mikä nostaa Suomen profiilia Venäjän propagandassa ja uhkakuvissa.
Hybridivarautuminen: Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg varoittaa Venäjän mahdollisista alemman tason sabotaaseista Suomessa, kuten meri- ja datakaapelien katkomisesta, GPS-häirinnästä, palvelunestohyökkäyksistä sekä vesi- ja ammusvarastoinfrastruktuurin suojaamisen tärkeydestä.
Sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa: Suomi on pyytänyt Ruotsilta suoraa sotilaallista tukea rauhanajan resurssien ollessa tiukoilla. Ruotsalaiset Gripen-hävittäjät ja laivaston alukset aloittavat partioinnin Suomen ilmatilassa ja aluevesillä Venäjän rajalla.
Karkotukset ja oikeusturva: Suomi on karkottanut vuoden alusta lähtien 155 venäläistä, joista osa on palautettu poliisisaatossa suljetun itärajan kautta. Riippumaton media on arvostellut Suomen kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, mutta Maahanmuuttovirasto vetoaa yksilölliseen ja kansainväliset kriteerit täyttävään prosessiin.
5. Strategiset skenaariot lähitulevaisuudelle
Syksyn liikekannallepano Venäjällä (Todennäköinen): Sekä presidentti Alexander Stubb että sotatieteilijä Ilmari Käihkö arvioivat, että vapaaehtoispohjaisen värväyksen laadun romahdettua Venäjän on pakko toteuttaa uusi liikekannallepano syksyn aikana, mikäli se mielii saavuttaa rintamalla nopeita tuloksia. Valmisteluja tehdään parhaillaan salassa, ja operaatiota tullaan todennäköisesti kutsumaan joksikin muuksi.
Sodan pitkittäminen ilman suurhyökkäyksiä (Vaihtoehtoinen): Mikäli Kreml pelkää liikekannallepanon aiheuttavan liikaa sisäistä vastustusta ja talouden romahduksen, sen on pakko vähentää maahyökkäyksiä ja turvautua pelkkään Ukrainan infrastruktuurin hitaaseen kuluttamiseen ilmateitse.
Ukrainan kriittinen talvi (Varma): Ilman lännen massiivista ja nopeaa lisätukea ilmatorjuntajärjestelmien (erityisesti ohjusten) osalta, Ukraina joutuu historiallisen kovan paineen alle tulevana talvena Venäjän tuhotessa maan sähkö-, lämpö- ja vesiverkostoja.
Päivitetty tilanneraportti: Ukrainan sota some-alustojen uutisoinnissa
Tämä raportti kokoaa yhteen sosiaalisen median alustoilta kerätyt tiedot ja analyysit rintamatilanteesta, taktisista iskuista, osapuolten resursseista sekä miehityksen yhteiskunnallisista vaikutuksista.
1. Strategiset ja taloudelliset iskut Venäjän infrastruktuuriin
Ukraina toteuttaa aggressiivista ja laajamittaista droonistrategiaa, joka kohdistuu suoraan Venäjän taloudelliseen suorituskykyyn:
Öljynjalostamojen lamauttaminen: Uusi voimakas droonihyökkäysten aalto on ohittanut Venäjän ilmapuolustusjärjestelmät ja muuttanut jalostamojen teknologiset laitteet palaviksi kattiloiksi. Iskut kuristavat Venäjän bensiinimarkkinoita, sillä vaurioituneita tehtaita on vaikea korjata.
Avaruus- ja ohjusteknologiakeskus TsNIIMash (Koroljov): Elokuussa tehty isku Roscosmosin tutkimuslaitokseen sytytti laajan tulipalon kohteessa, jossa kehitetään Venäjän puolustuskyvylle kriittistä ohjausinfrastruktuuria.
Logistiikkakeskukset syvällä Venäjällä: Iskut Wildberries-keskukseen Jekaterinburgissa (lähes 2 000 km rajasta) ja Ozon-keskuksiin vaikeuttavat Venäjän sisäistä logistiikkaa.
2. Venäjän armeijan tilanne ja raskaat tappiot
Suomen presidentti Alexander Stubb on jakanut kriittistä tilannearviota Venäjän kyvykkyydestä ja massiivisista miehistötappioista:
Kuukausittaiset tappiot: Venäjä menettää tällä hetkellä noin 30 000 – 35 000 sotilasta kuukaudessa (kaatuneina ja haavoittuneina). Vertailun vuoksi Neuvostoliitto menetti 10 vuotta kestäneessä Afganistanin sodassa yhteensä 18 000 sotilasta.
Rekrytointivaje: Venäjä kykenee värväämään uusia sotilaita vain noin 27 000 kuukaudessa, joten sen ihmisresurssit kuluvat nopeammin kuin niitä saadaan korvattua.
Uhan arviointi: Koska Venäjän armeija on täysin sidottu ja kärsii raskaita tappioita Ukrainassa, riski suorasta Venäjän hyökkäyksestä NATO-maita vastaan on tällä hetkellä erittäin alhainen. Kahden rintaman sota on Venäjälle mahdoton.
3. Venäjän ilmaterrori ja iskut Ukrainan kulttuuriin
Venäjän vastaus Ukrainan iskuihin on ollut järjestelmällistä siviili- ja kulttuuri-infrastruktuurin tuhoamista:
Laajamittaiset ohjus- ja drooni-iskut: Venäjän droonit ja ohjukset moukaroivat Kiovaa sekä muita kaupunkeja, joissa tuoreimmat iskuaallot tappoivat ainakin 18 ihmistä ja haavoittivat yli sataa. Tämä seurasi Venäjän varoitusta "järjestelmällisistä iskuista" vastauksena Ukrainan operaatioihin.
Sotarikos Buchan alueella (Myla): Ammushylkyvarastoon osunut isku aiheutti toissijaisia räjähdyksiä, jotka vaativat 37 ihmisen hengen. Heistä 27 oli viereisen hoitokodin vanhuksia ja vammaisia.
Slovisanskin asuintuhot: FAB-500-pommikoneisku vaurioitti 32 kerrostaloa, hotellia ja lastentarhaa.
Hyökkäys ukrainalaista kulttuuria vastaan: Venäjän drooni-isku tuhosi 28. elokuuta Kiovan alueella sijaitsevan kirjavaraston, jossa paloi poroksi yli 60 000 kirjaa. Kirjakustantamoiden ja -jakelun tuhoaminen nähdään systemaattisena sotana ukrainalaista muistia ja identiteettiä vastaan.
4. Venäjän miehitysstrategian ydin
UkraineWorld-verkoston analyysin mukaan Venäjän miehitys ei ole vain sotilaallista läsnäoloa, vaan tietoista ja systemaattista arjen aseistamista (weaponisation of daily life):
Tuhoaminen ja omiminen: Venäjä tuhoaa kaupungit, joita se ei voi hallita, varastaa hylätyn yksityisomaisuuden taloudelliseksi hyödykseen ja korvaa paikallisen väestön venäläisillä muuttajilla.
Identiteetin pyyhkiminen: Ukrainan alueet, infrastruktuuri ja pakkosiirretyt lapset pyritään muuttamaan Venäjän resursseiksi samalla kun ukrainalainen identiteetti eliminoidaan.
5. Puolustusteknologia, vankienvaihto ja poliittinen linja
Ilmapuolustuksen kehitys: Ukraina pyrkii parantamaan tehokkuuttaan torjua Shahed-drooneja (neljässä päivässä laukaistu 1 500 droonia) ottamalla käyttöön uusia kotimaisia interceptor-drooneja. Tavoite on saavuttaa 90 % torjunta-aste syksyllä.
Vanginvaihto: 103 ukrainalaista sotilasta on vapautettu takaisin kotimaahan Venäjän vankeudesta.
Zelenskyin poliittinen viesti: NATO-Ukraina-neuvostossa presidentti Volodymyr Zelenskyi painotti, että reilu rauha ei voi sisältää palkintoja hyökkääjälle. Jos Putin saa pienenkin myönnytyksen, hän jatkaa sotaa pidemmälle.
Lavrov jyrähtää: "Suora uhka Venäjälle" – Suomi mukana
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/48be24e7-2120-4930-aa6e-8edf55e087c6
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov pitää Naton operaatiota arktisella alueella ”suorana uhkana Venäjälle”. Myös Suomi on mukana Lavrovin kritisoimassa Arctic Sentry -operaatiossa
Lavrov kommentoi operaatiota Venäjän ulkoministeriön julkaisemassa kirjoituksessa, joka käsittelee myös Venäjän yhteistyötä alueella esimerkiksi Kiinan kanssa.
Venäjä paljasti ilkeät suunnitelmansa – IL seuraa
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/758b4ebc-823a-4c47-9079-e5f67b44633b
Raju arvio Yhdysvalloista: Pakotelain säätämisellä äärimmäinen kiire
Yhdysvaltalainen demokraattisenaattori Richard Blumenthal on esittänyt rajun vetoomuksen ja kehottanut edustajainhuonetta hyväksymään viipymättä laajakantoisen Venäjä-pakotelain.
Venäläisiltä kovia väitteitä Suomen karkotuksista – Suomi vastaa: "Ihmisellä on velvollisuus itsestään
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/48f3ef0b-b012-4493-bf1a-1f24fb94cd58
Suomi on karkottanut vuoden 2026 alusta lähtien maasta 155 venäläistä, joista yli puolet suoraan Venäjälle.
Riippumattoman venäjänkielisen median Vot Takin mukaan kotimaassaan poliittista vainoa pelkäävät ihmiset saavat edelleen kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja ovat vaarassa joutua palautetuiksi vastoin tahtoaan.
Venäjän alueella hätätila
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a1f9064c-c0aa-4b33-9d6d-0d0736a7f733
Venäjällä Rostovin alueella julistettiin 28. elokuuta alueellinen hätätila. Julistuksen antoi alueellinen kuvernööri Juri Sljusar verkkolehti Meduzan mukaan.
Sljusarin nimissä alueen hallinnon sivuilla julkaistussa raportissa viitataan iskuihin, joita Ukraina on tehnyt logistisiin kohteisiin. Niiden takia merenkulku Asovanmerellä ja Mustallamerellä on häiriintynyt, ja tuottajille on jäänyt käteen ”huomattavia määriä maataloustuotteita”.
Jarmo Lindberg varoittaa: Tähän suomalaisten on varauduttava
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3045220f-2b01-43f1-ad3b-db050c25ecf2
Meri- ja datakaapelien katkomista, GPS-häirintää, palvelunestohyökkäyksiä ja välineellistettyä maahantuloa, Lindberg luettelee.
Kyllä voi tulla vakavampaa, ja siihen tulee varautua”. Hän mainitsee esimerkiksi ammusvarastojen sabotoinnin Tšekeissä ja vesi-infran häirinnän.
Sehän kuulostaa uhkaukselta”, Lindberg sanoo Putinin puheista.
Ukraina: Putin aikoo yrittää uudestaan nolosti epäonnistunutta temppua
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e96a0460-5563-4d87-9c55-c1d5ca28c551
Venäjä aikoo Ukrainan mukaan yrittää uudestaan Kiovan valtaamista.
Axios: CIA:n johtaja yritti saada rauhanneuvotteluja eteenpäin Moskovan-vierailullaan.
Venäläisministeri: Iskut Venäjälle vaikeuttavat rauhanneuvotteluja.
Venäjä otti karun etulyöntiaseman: "Koko länsi häviää"
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bc3ba965-424e-4de4-8aaf-8b13782e206e
Kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan, sen ohjusvarastojen arvioitiin kestävän puolen vuoden ajan. Nyt neljä vuotta myöhemmin Venäjä tuottaa jopa 100 ballistista ohjusta kuussa ja aikoo yhä kasvattaa Ukrainaa runtelevaa tuotantoaan, kertovat Venäjä-analyytikko Maksym Beznosiuk ja kansainvälisen turvallisuuden tutkija William Dixon ajatushautomo Cepan kirjoituksessaan.
Venäjä iski: Perinteikäs suomalaisyritys kärsii yhä
https://www.iltalehti.fi/talous/a/8ff357bc-5bf3-41f8-92da-9473f1f61e18
Hirsitalovalmistaja Honkarakenne otti ankaraa iskua vuonna 2022, kun sen tärkein vientimarkkina Venäjä katosi kartalta Ukrainan sodan ja pakotteiden takia.Neljä ja puoli vuotta myöhemmin tilanne on edelleen tukala.Vuoden alkupuolisko meni odotuksia heikommin ja tulos jäi pakkasen puolelle. Vienti saisi olla vauhdikkaampaa.
Bild: Stubbilta arvio Venäjän seuraavasta siirrosta
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2cb55cdd-7edb-49b6-a3eb-b607a0f7800c
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ei usko, että Venäjä hyökkäisi tulevaisuudessa Nato-maata vastaan. Saksalaislehti Bildille antamassaan haastattelussa Stubb kertoo luottavansa maailman vahvimman sotilasliiton pelotevaikutuksen olevan tehokas.
Putinia vastaan kääntynyt ja hyökännyt venäläismies on täysijärkinen
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/53e4e3a8-3cd0-4d56-8e15-58e0626ddc73
Venäjän johtava oikeuspsykiatrian tutkimuskeskus on julistanut bloggaaja Ilja Remeslon olevan täysijärkinen, kertoo riippumaton venäläismedia Meduza viitaten Remeslon asianajajan lausuntoon.
Remeslo vietiin psykiatrisiin tutkimuksiin hieman yli kuukausi sitten suoraan tutkintavankeudesta
The Economist: Putin pelkää fyysisen turvallisuutensa puolesta – ”He hirttävät minut”
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012208431.html
Venäjän presidentti Vladimir Putin uskoo todennäköisesti olevansa fyysisesti vaarassa, ellei hän onnistu saavuttamaan Ukrainan sodassa edes minimaalisinta tavoitettaan eli koko Donbasin alueen valtaamista. Näin kirjoittaa arvostettu brittilehti The Economist sunnuntaina julkaisemassaan artikkelissa.
Venäläistoimittajan suora kysymys yllätti Lavrovin – videolla nähtiin täysin poikkeuksellinen hetki
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012241504.html
Venäläistoimittaja kysyi ulkoministeri Sergei Lavrovilta, kuinka Venäjä on ajautunut ”kaikkien” ihmettelemään tilanteeseen, jossa sen liittolaiset ovat Pohjois-Korea ja Iran.
Putin, Xi Jinping ja Iranin presidentti koolla tänään
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012241079.html
Shanghain yhteisjärjestö SCO:n kaksipäiväinen huippukokous käynnistyy tänään Kirgisian Bishkekissä.
Kokoukseen osallistuvat jäsenmaiden johtajat. Kiinalaisen Global Times -lehden mukaan presidentti Xi Jinping saapui puolisoineen Bishkekiin sunnuntaina.
Paikalle ovat tiettävästi saapumassa myös muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin, Iranin presidentti Masoud Pezehkian, Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka ja Intian pääministeri Narendra Modi.India Todayn mukaan Modin ja Putinin on määrä tavata kokouksen yhteydessä.
Kommentti: Menikö Venäjä liian pitkälle? Merziä koetellaan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012241096.html
Politicon mukaan Saksan liittokansleri Friedrich Merz valmistautuu syyttämään Venäjää drooni-iskun yrityksestä Leipzig-Hallen lentokentällä. Merz esittäisi syytöksensä tiistaina samaan aikaan, kun EU:n ulkoministerit tapaavat Irlannissa. Hän saattaa vaatia uusia pakotteita Venäjälle.
Venäjä: Valmistelemme massiivisia iskuja Ukrainaan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012240327.html
Venäjän puolustusministeriö sanoo valmistelevansa massiivisia iskuja Ukrainan energialaitoksiin, kertoo uutistoimisto Interfax.
– Saatujen ohjeiden mukaisesti Venäjän federaation asevoimat ovat aloittaneet valmistelut massiivisten iskujen tekemiseksi Ukrainan energialaitoksia vastaan, vastauksena Kiovan hallinnon jatkuviin hyökkäyksiin Venäjän siviili-infrastruktuuria ja polttoaine- ja energiakompleksia vastaan, sanoo puolustusministeriö lausunnossaan.
Putinilla on rahapula – Venäjä turvautui erikoiseen keinoon
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012240530.html
Ukrainan sota ja talouspakotteet ovat ajaneet Venäjän rahapulaan. Saadakseen lisää ruplia Venäjälle tärkeästä öljykaupasta valtio on turvautunut epätavalliseen keinoon, kertoo The Economist.
Yleensä valtiot haluavat maansa valuutan pysyvän vahvana, sillä se alentaa tuontituotteiden hintoja, pienentää inflaatiota ja vähentää tarvetta korkojen nostoon.
Venäjän valtiovarainministeriö sen sijaan on viime aikoina heikentänyt ruplan arvoa ostamalla ulkomaisia valuuttoja ja kultaa.
Ukrainassa kehitetään uusia aseita myös suomalaisrahalla – entiset peliohjelmoijat rakentavat nyt jokidrooneja
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012238643.html
Jevhenija Rudenko, 30, suunnitteli ennen mobiilipelejä. Vuodesta 2022 hän on suunnitellut, miten tuhota venäläisten veneitä.
Rudenko on yksi ukrainalaisen Hardcat-yrityksen perustajista. Myös yrityksen muut perustajat tulevat pelialalta.
Pieni kasvuyritys valmistaa jokidrooneja. Ne ovat pieniä kauko-ohjattavia veneitä, joita voi ajaa räjähdelastissa vihollisen veneitä tai laivoja kohti.
Ruotsin joukkojen tulo Suomeen voi kertoa riittämättömistä resursseista, sanoo sotatieteilijä Ilmari Käihkö
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012238901.html
Se, että Suomi pyytää Ruotsilta sotilaallista tukea, voi kertoa Suomen omien rauhan ajan resurssien olevan tiukilla, sanoo sotatieteilijä Ilmari Käihkö.
Aiemmin perjantaina kerrottiin, että Ruotsi lähettää sotilasjoukkoja Suomeen Suomen pyynnöstä. Lähiaikoina muun muassa Gripen-hävittäjät ja laivaston sota-alukset alkavat partioida Venäjän vastaisella rajalla.
Venäjän droonit ryöpyttävät Kiovaa jo viidettä päivää
Venäjä uhkaa aloittaa massiivisen hyökkäyksen Ukrainan energialaitoksia vastaan.
Venäjän iski perjantaina Butšassa sijainneeseen ammusvarastoon. Iskussa on kuollut ainakin 38 ihmistä.
Ukraina on alkanut tehdä drooni-iskuja monien elektroniikkayhtiöiden ja muiden yritysten varastoihin Venäjällä.
Lähes 4 000 lasta on kuollut tai haavoittunut Ukrainassa Venäjän hyökkäyssodan aikana, YK kertoi keskiviikkona.
Venäjän eteneminen Ukrainassa on hidastunut kesän aikana merkittävästi. Sota-asiantuntijoiden mukaan kyseessä saattaa olla Venäjän heikoin kesä koko täysimittaisen sodan aikana.
Stubb vihjasi, että Eurooppa on avannut yhteyden Venäjään – asiantuntija pitää uskottavana
Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith arvioi, että Stubb halusi IS:n haastattelussa rauhoitella kansalaisia
Yehor Tereshchenko pakeni koululaisena sotaa Suomeen – nyt hän pyörittää drooneja kehittävää startup-yritystä
Espoolaisessa startup-yrityksessä työskentelee alle 20-vuotiaita nuoria. Firma kehittää droonia, joka pystyisi löytämään miinoja maastosta itsenäisesti.
Riippumaton venäläismedia kertoo Venäjän värväysongelmista: ”Niin sairaita ja sen ikäisiä, että tuskin pysyvät pystyssä”
Venäläismedia Verstka kertoo laajassa selvityksessään rintaman heikentyneistä olosuhteista ja liikekannallepanon valmisteluista Venäjällä.
Lähde: Tämä on Putinin mielipide CIA-pomon Moskovan-vierailusta – brittilehti nosti Suomen esiin
Venäjän presidentti Vladimir Putin todennäköisesti pitää Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtajan John Ratcliffentaannoista yllätysvierailua Moskovassa Yhdysvaltojen heikkouden merkkinä.
Näin arvioi Putinin pitkäaikaiseksi yhteistyökumppaniksi kuvailtu taho brittilehti Economistille.
Putinin rahoihin uusi ankara isku
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/putinin-rahoihin-uusi-ankara-isku/9385354
Venäjän hallitus on jatkanut polttoaineiden vientikieltoa ulkomaille kuukaudella. Dieselin, meripolttoaineiden ja kaasuöljyjen tuottajia kiellettiin viemästä tuotteitaan maan rajojen ulkopuolelle syyskuun loppuun asti. Aiemmin väliaikainen vientikielto ulottui elokuun 29. päivään asti.
Ukrainian drones have carried out strikes on Russia’s Belgorod region, targeting multiple locations amid continued attacks along the border. Ukrainian drone-taistot hyökkäsivät Venäjän Belgorodin maakunnan
https://www.facebook.com/reel/1107631625167131?locale=fi_FI
Bryansk, Venäjä Ilotulitusta, missä asukkaat sanoivat räjähtäneen lujaa että ikkunatkin tärisi ja seurasi lisäräjähdyksiä.
https://www.facebook.com/reel/2611551822630847?locale=fi_FI
DRONE HYÖKÄTYKSEEN TARKOITUS OZONIN TALOISSA VENÄJÄSSÄ
Ukrainan droneit ilmeisesti kohdistettiin useaan logistiikka-keskuksiin, jotka Venäjän e-commerce-jätti Ozon toimittaa 24. elokuuta.
https://www.facebook.com/reel/1392952776144229?locale=fi_FI
Deep Strike: Ukraina polttaa toinen venäjäinen öljyjätti ?ﾟﾇﾦ?
Ukrainan joukot ovat juuri saavuttaneet 700 km:n syvyyden Venäjän alueelle ja iskeneet Slavneft-YANOS -polttoilantoon Yarsolavlissa.
?ﾟﾇﾦ?ﾟﾇﾷ?Vaikutukset: ?Massiivinen tulipalo yhdessä Venäjän suurimmista polttoilantoinnista. ?15 miljoonaa tonnia vuosittainen kapasiteetti (300 000 bpd) on vaarantunut. ?Suora isku Venäjän armeijan polttoaineen lähdeeseen.
https://www.facebook.com/reel/1074808175040937?locale=fi_FI
Uudet kuvat kuvatavat toissijaisen räjähdysmäärän ammuntaa varastettavan paikan alueella Kyivin alueen Buchan alueella venävän venävän iskun jälkeen.
Tuhoavat räjähdykset ja seurauksena tulevat tulipalot veivät 37 ihmisen henkiä ja haavoittivat kymmeniä.
Viranomaiset ja paikalliset raportit vahvistivat, että suurin osa uhreista – vähintään 27 henkilöä – olivat vanhuksia ja vammaisia, jotka asuivat lähellä sijaitsevassa hoitokodissa, joka sijaitsee räjähdyksen vieressä.
Video: Telegram-kanavat
https://www.facebook.com/reel/1603199724529192?locale=fi_FI
По меньшей мере 28 человек погибли при пожаре на обувной фабрике на юго-востоке Китая. Город Цзиньцзян, где вспыхнул пожар, часто называют «обувной
https://www.facebook.com/reel/1293655869257467?locale=fi_FI
Toinen kerta alusta viidennen ja viidennen kerroksista on tuhoutunut: asukkaat pudotivat FAB-500:n taloon Slovianskin keskustassa.
Lisäksi vähintään 32 korkeakattoista rakennusta, hotelli, lastentarha ja autot on vahingoitettu.
Tähän asti on tiedetty, että neljä henkilöä on loukkaantunut.
https://www.facebook.com/reel/2164527470792383?locale=fi_FI
"Tänään on ollut raportit sotilaidemme ilmatoiminnasta. Tällä hetkellä Venäjän taktiikka on heikentää Ukrainaa ja ukrainilaisia – ensin ja etusijalla, meidän kansa. Droonin hyökkäykset ovat jatkuvat, ja moniin "shahed" -koneisiin on käytetty ilmavoimia. Sotilaamme ampuvat merkittävä osa niistä. Nämä neljä päivää ainoastaan nämä olivat lähes 1 500 droonia kaikenlaisista – noin 800 niistä oli ilmavoimilla.
Vaikein tehtävä on heikentää droonit. Nyt on pääasiassa sotilastuotannot, jotka suojelevat meitä. Työskentelemme parhaamme saadaksemme tarvittavat heikentäjät. Neljä yritystä on kehittänyt liittymädrooneja, ja yksi yritys on saanut parhaan teknologian. Tällä hetkellä puolustusministeriö, sotilastukikunnan – kaikkien – on tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että meillä on mahdollisimman monta mahdollista mahdollisuutta ampua jokaisen tyyppisen venäjän droonin.
Haluan kiittää Ukrainan tiimiä, jotka todella työskentelevät 24/7, jotta tämä tapahtuisi. Tänä syksynä meidän on toimittava vastaus ja saavuttava heikentymisasteen 90%:iin yli
https://www.facebook.com/reel/1053295054001620?locale=fi_FI
Tulipalaisen "Skip Master" -puistossa Stavapolissa on kasvattanut tulipalaisen pinta-alaan 3 500 neliömetriä.
Tämä on raportoitu TASS:n mukaan viittaten Venäjän hätätilanteiden ministeriöön
https://www.facebook.com/reel/1564759932108835?locale=fi_FI
Hymy, tiukka hala ja hiljainen tunne, kun 103 ukrainilaisia palveluksessa oleskelevia vapautettiin tänään vankien vaihtoon Ukrainan maaperälle. Työ jatkuu, jotta jokaisen Venäjän haltuun pidätetyän ukrainilaisen saadaan kotiin.
? Koordinaattorin päällikköönä on sotavankien hoito
https://www.facebook.com/reel/926392037187169?locale=fi_FI
Tulipanin tulitus sattui paikalliset yritykset lähellä Almaty Suuri tulipalo valloitti 460 neliöjalkan kaksikerroksisen ravintolan Talgar-moottoritien varrella #Besagash, #Almaty alueella. Hätäapurit laajentivat 50 henkilöä tulipalon kuumittamiseen ja estivät vahingot. Tämä tapahtuu vain muutama päivä sen jälkeen, kun eri tulipalo syttyi Turksib-markkinoilla Suyunbay Avenue -kadulla, jolloin paikalliset yrityksen omistajat olivat huolissaan turvallisuusmääräyksestä
https://www.facebook.com/reel/4462857087294424?locale=fi_FI U
Ukraina hyökkäsi Venäjän korolovin sähkölaivokunnostyöntekijään, joka kehittää sähkölaivokunnat - Ukraina hyökkäsi Venäjän korolovin sähkölaivokunnostyöntekijään, joka kehittää sähkölaivokunnat
5. elokuuta 2026 Ukraina hyökkäsi Venäjän korolovin sähkölaivokunnostyöntekijän, "CSRIMash", joka on Venäjän tieteen yleiskunnan keskustan, ja sähkölaivokunnat kehittivät sähkölaivokunnat.
Hyökkäys aiheutti niin suuren tulipalon, että paikallinen palokunta soitti hätäapua Venäjän hätätilanteen ministeriöstä. "Roscosmos" sähkölaivokunnan keskustan sähkölaivokunnostyöntekijän, "Roscosmos"in pääasiallinen teknis- ja sotilas- ja teollisuuskeskustan sähkölaivokunnostyöntekijän, on aktiivisesti mukana sähkölaivokunnan ja avaruus- tutkimusten kehittämisessä ja avaruus- ja ohjausinfrastruktuurin testauksissa, joka on suunnattu suoraan Venäjän puolustuskykyyn liittyvään.
Hyökkäys Venäjän sähkölaivokunnan ja avaruuskeskustan sähkölaivokunnasta oli osa suurta ukrainalaista strategiaa, joka on käynnistetty jatkuvien pitkämatkustuslaivojen ja avaruus- ja ohjausinfrastruktuurin testauksia Venäjän puolustuskykyyn suunniteltuna.
https://www.facebook.com/reel/1062026473190521?locale=fi_FI
Yekaterinburgissa, droonit hyökkäsivät Wildberries logistiikkakeskuksen alueelle - lähes 2000 km:n päässä Ukrainan rajasta. Silminnäkijät kertovat räjähdykset ja tulipalon Chkalovskyin alueella. Yksi drooneista, mukaan lukien ensi-asteelliset tiedot, putosi lähellä varastomia. Seuraukset selventävät.
https://www.facebook.com/reel/2050221849032661?locale=fi_FI
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyy puhuu NATO-Ukrainan neuvostoliiton erityistä kokousta: «Kiitän kaikkia, jotka tarjoavat meille asepaketteja ja taloudellista tukea – ilman jotka olisi erittäin vaikeaa Ukrainalaisille kestää. Olen myös kiitollinen kaikille, jotka nyt työskentelevät kanssamme, jotta neuvottelut tuottaisivat tuloksia – ja että meillä olisi luotettavat turvallisuusvaraukset. Mutta muistakaa – vahvin takuuna olemme me. Ukraina. Meidän kansamme. Meidän kestävyys. Ja yhtenäisyytemme ja yhteistyömme kanssanne.
Älkää pelkää voimakkaita päätöksiä. Ja kiittäkää, kaikkialla, että rauha tässä sodassa on reilu ja arvokas – ilman palkintoja hyökkääjälle. Jos Putin saa jopa pienimman palkinnon, hän menee pidemmälle».
https://www.facebook.com/reel/901674606066211?locale=fi_FI
Dronit ovat iskettäneet venäjän öljyraakennuksia: uusi aalto iskuja, suurta mittakaavaa tulipaloja ja iskun aggressiivisen talouden iskentöitä Ryhmä voimakkaita drone-hyökkäyksiä on jälleen kerran järjestelty, mikä on jälleen kerran jättänyt Venäjän öljyraakennuksien toiminnan pysähtyneeksi. Droneet ohjastavat taitavasti tunnetut venäjän ilmavoimien järjestelmät, pääsevät strategisiksi kohteiksi ja muuttavat teknologiset laitteet suuriksi kattiloihin. Kuinka nämä iskut tyhjentävät Venäjän bensiini markkinoita, miksi tehtaat eivät pysty toipumaan ja mikä taloudellinen vaikutus on tästä strategiasta? Analysoimme uuden suurimittarisen hyökkäyksen Venäjän öljy- ja kaasutallenteen toiminnan seurauksia. Jaa mielipiteesi kommentteihin!
https://www.facebook.com/reel/1592225099234155?locale=fi_FI
Suomen presidentti Alexander Stubb puhui Venäjän ja Ukrainan sodan todellisuudesta #BreakingNews #russia #ukraine #finland
Suomen presidentti Alexander Stubb jakoi useita kriittisiä näkemyksiä Venäjän ja Ukrainan sodan ja Euroopan turvallisuuden suhteen haastattelussa. Hän selkiutti, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa todennäköisyyden, että Venäjä suorittaisi suorastaan hyökkäyksen NATO:ta tai muita länsimaista maata vastaan, on erittäin alhainen. Stubbin mukaan tärkein syy tähän on, että Venäjän armeija on tällä hetkellä täysin jumissa Ukrainassa ja kohtaa raskaita sotilashäviöitä. Haastattelun aikana hän huomautti, että joulukuusta lähtien uhreja - viittaten Venäjän sotilaita, jotka on tapettu tai joutunut toimimatta vammaiseksi - on saavuttanut noin 30 000–35 000 kohden kuukaudessa. Vertaamalla tätä historiallisen tietojen kanssa, hän sanoi, että Neuvostoliitto on menettänyt yhteensä 18 000 sotilasta 10 vuoden sodan aikana, kun taas tänään Venäjä menettää huomattavasti enemmän kuin niin joka kuukausi. Toisin sanoen, Venäjän armeija pystyy vain rekrytoimaan noin 27 000 uutta sotilasta kuukaudessa uudet rekrytointitilaisuudet kautta. Kaikki nämä tosiasiat perusteella, suomen presidentti uskoo, että Venäjän mahdollisuus suorittaa yhtä aikaa hyökkäystä kahdessa sotilastilassa nykyisissä olosuhteissa on käytännössä mahdoton.
https://www.facebook.com/reel/4049983771804530?locale=fi_FI
Venäjiläiset droonit ja ohjukset räjäyttivät Kyivin ja muut Ukrainan kaupungit, tappamalla vähintään 18 ihmistä ja haavoittamalla yli 100. Venäjä varoitti viime viikolla "järjestelmällisistä iskuista" Kyivin vastauksena hyökkäykseen, jossa 21
https://www.facebook.com/reel/998585509386909?locale=fi_FI
Russian occupation is an active, systematic strategy to turn Ukrainian territories into Russian geographic, social and economic resources while erasing Ukrainian identity.
https://ukraineworld.org/…/what-russian-occupation-really…
Occupation extends far beyond military presence – it is the systematic weaponisation of daily life.
Beyond physical control, the occupation relies on structural violence: cities that resist are systematically attacked or destroyed before they can be captured.
Russian authorities seize "abandoned" private property for economic gain, replace local populations with Russian arrivals, and tear children away from their roots through forced transfers and propaganda.
The central issue is Moscow's deliberate strategy to destroy what it cannot control, converting Ukrainian land, infrastructure, and people into weapons against Ukraine itself.
https://www.facebook.com/search/top?q=ukraineworld&locale=fi_FI
More than 60,000 books destroyed in Russian strike on warehouse in Kyiv Oblast.
A Russian drone strike on August 28 destroyed a warehouse in Kyiv Oblast where book stocks belonging to bookstores and publishers were stored. The attack destroyed more than 60,000 books, according to Dmytro Feliksov, founder of the Readeat bookstore chain, who reported the incident on Facebook.
“Russia is systematically destroying Ukrainian publishing and book distribution. An industry that had only begun to recover a few years ago has once again been pushed to the ground. Books, warehouses, and printing houses are being reduced to black ash. Much has already been said about the need to support Ukrainian books. But today, perhaps, it is worth saying it once again,” Feliksov wrote.
https://www.facebook.com/search/top?q=ukraineworld&locale=fi_FI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti