.jpg)
1. Leipzigin lentokentän droonisabotaasi ja kytkökset Suomeen
Suora DNA-osuma Suomessa: Saksan Leipzigin lentokentältä elokuun alussa löytyneen, räjähdelastissa olleen droonin tutkinnassa on paljastunut suora kytkös Suomeen. Rikospaikalta löytyneen DNA-näytteen vertailu eurooppalaisiin tietokantoihin tuotti osumia Suomessa ja Liettuassa. Epäiltynä on kaksi henkilöä, joista toinen on Valko-Venäjältä kotoisin oleva mies.
Kansainvälinen kriisi ja diplomaattiset vastatoimet: Saksan sisäministeri Alexander Dobrindtin mukaan droonin rakenne ja räjähdysaineet viittaavat suoraan Venäjän valtioon. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui iskuyritystä "uudeksi eskalaatioksi Euroopan maaperällä". Saksa sulkee Venäjän Bonnin-konsulaatin, ja Suomi, Britannia sekä Ruotsi ovat kutsuneet Venäjän edustajat virallisiin puhutteluihin. Venäjä ja presidentti Vladimir Putin kiistävät syytökset.
Kulttuurikeskukset suljetaan: Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti vastatoimena, että Venäjä sulkee maassa toimivat Saksan Goethe-instituutit Moskovassa, Pietarissa ja Jekaterinburgissa.
Uhka-arvio Suomelle: Ulkoministeri Elina Valtonen on antanut Venäjän toiminnasta pahaenteisen lausunnon. Asiantuntija Jukka Savolainen varoittaa, että seuraava isku voi tapahtua missä tahansa, eikä vastaavia sabotaasidrooneja suomalaisilla lentokentillä voida sulkea pois. Äskettäin Porvoon edustalta löytynyt drooni on alustavissa tutkimuksissa todettu venäläiseksi.
2. Venäjän laajempi hybridisota Euroopassa
Satoja sabotaaseja kiihtyvällä tahdilla: Kansainvälinen terrorismintorjunnan keskus ICCT on vahvistanut 189 Venäjän järjestämää iskua tai sabotaasia Euroopassa helmikuun 2022 jälkeen. Todellisen määrän arvioidaan olevan kymmeniä kertoja suurempi. Iskut painottuvat eniten Puolaan ja Saksaan.
Kohdistetut salamurhasuunnitelmat: Venäjän hybridi-iskut ovat saaneet uuden, vaarallisen ulottuvuuden. Salamurhasuunnitelmat kohdistuvat nyt entistä enemmän kohdemaiden omiin kansalaisiin, kuten Ukrainalle aseita ja puolustusteknologiaa toimittavien eurooppalaisten yritysten toimitusjohtajiin. Lisäksi Tanskan tiedustelu (PET) varoitti hyvin konkreettisista sabotaasivalmisteluista maan puolustusteollisuutta vastaan.
3. "Ilmatilan sulkukampanja" ja iskut Venäjän talouteen
Moskovan lentokentät lamaantuneet: Presidentti Zelenskyi kehotti viikko sitten kansainvälisiä yhtiöitä välttämään Venäjän ilmatilaa ukrainalaisten drooni-iskujen vuoksi. Kampanja on tuottanut tulosta: keskiviikkona Moskovan Šeremetjevon kentällä peruttiin 21 lentoa ja Vnukovossa 22 lentoa, minkä lisäksi sadat lennot viivästyivät. Muun muassa Turkish Airlines ja Flydubai ovat alkaneet perua lentojaan.
Laajat lennokki-iskut: Venäjän ilmatilassa raportoitiin ammutun alas peräti 94 ukrainalaista droonia yhden yön aikana. Ukraina iski onnistuneesti muun muassa Sotšin satamaan sekä kohteisiin Moskovan alueella.
Öljyntuotannon romahdus ja talousahdinko: Kreml on joutunut leikkaamaan merkittävästi vuosien 2026–2029 öljy- ja polttoaine-ennusteitaan Ukrainan jatkuvien jalostamo- ja infrastruktuuri-iskujen vuoksi. Venäjän raakaöljyntuotanto putoaa alimmilleen 17 vuoteen. Venäjän keskuspankki maalaa synkän riskiarvion, jossa maata uhkaa pisin taantuma 30 vuoteen.
Valtionmedian suojelu: Iskujen pelossa Venäjän viranomaiset ovat lisänneet huomattavasti valtion television johtajien ja uutisjuontajien turvatoimia. Henkivartijat seuraavat juontajia jatkuvasti, mikä tuo mukanaan myös sisäisen valvonnan.
4. Rintamatilanne ja Putinin valheet
ISW paljasti vääristellyt luvut: Vladimir Putin väitti itsevarmasti Venäjän olevan voittamassa ja vallanneen elokuussa 270 neliökilometriä Ukrainasta. Sotatieteellinen ajatushautomo ISW todisti Putinin väitteet täysin vääriksi ja irrallisiksi todellisuudesta.
Heikoin sotakesä: Todellisuudessa Venäjä kykeni valtaamaan elokuussa vain noin 90 neliökilometriä (verrattuna 505 neliökilometriin elokuussa 2025). Kyseessä on asiantuntijoiden mukaan Venäjän heikoin kesä koko täysimittaisen sodan aikana. Putin väläytti foorumissa myös mahdollisuutta rauhansopimukseen, minkä arvioidaan olevan osa Kremlin psykologista informaatiosotaa ennen todellisia neuvotteluja.
5. Ukrainan sisäinen tilanne ja jatkuva ilmasota
Sähköverkko murenee: Ukrainan energiainfrastruktuuri on vaurioitunut Venäjän iskuissa 13 eri alueella. Odessassa yli 350 000 perhettä on ilman sähköä sähkölaitosten tuhouduttua. Kiovaa on pommitettu drooneilla jo kahdeksan päivää putkeen. Ukrainaa horjuttaa tällä hetkellä myös sen oma virhe ammusvarastojen sijoittelussa.
Ukrainan turvallisuuspalvelut ampuivat toisiaan: Kiovassa tutkitaan poikkeuksellista välikohtausta, jossa Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) ja sotilastiedustelun (HUR) joukot ajautuivat keskenään taisteluun ja ammuskeluun. Taustalla oli Venäjän FSB:n juoni. Ampumisessa loukkaantui kolme HUR-sotilasta, ja presidentti Zelenskyi on määrännyt molemmat haarat selvittämään tapahtumat julkisesti.
Korruptiotutkinnat laajenevat: Presidentinkanslian entinen varajohtaja Iryna Mudra on vangittu rahanpesuepäilyistä. Vaikka korruptio puhuttaa, asiantuntijoiden mukaan avoimet tutkinnat osoittavat Ukrainan oikeusvaltion lujuutta autoritaariseen Venäjään verrattuna.
6. Kansainvälinen dynamiikka ja Itämeren alue
Laivatakavarikko Huippuvuorilla: Norjan viranomaiset takavarikoivat venäläisen Professor Moltšanov -tutkimusaluksen (rakennettu alun perin Turussa). Taustalla on ukrainalaisen Naftogazin 4,22 miljardin dollarin korvausvaatimus Krimin miehityksen ajalta. Venäjän ulkoministeriö raivostui ja kutsui toimintaa "merirosvoudeksi", ja Putin nimitti sitä "valtioterrorismiumiksi". Alusta on tiettävästi käytetty Venäjän hybriditoimijoiden kuljetuksiin.
Itämeren turvaaminen: Puolan valvontalentokone aloittaa Suomen merialueiden valvonnan tukemisen. Ruotsissa puolestaan perustellaan neljän suuren sotalaivan jättihankintaa Ranskasta sillä, että laivoja tarvitaan pitämään merireitit auki, "etteivät suomalaiset näe nälkää sodassa".
Ammuskauppaskandaalit ja onnistumiset: Viron puolustusministeri joutui eroamaan, kun Viro maksoi miljoonia euroja Ukrainalle tarkoitetuista tykistöammuksista italialais-intialaiselle pöytälaatikkoyhtiölle saamatta ammukstakaan. Samaan aikaan suomalainen Marine Alutech teki 25,2 miljoonan euron Jurmo-NG-venekaupat Suomen merivoimille, ja saksalaislähteiden mukaan se on voittamassa myös Saksan taisteluvenekilpailutuksen.
Intian rauhanvälitys: Kiovassa vieraillut Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar vahvisti Intian olevan valmis viralliseksi välittäjäksi Ukrainan sodan lopettamiseksi.
1. Suorat lentoperuutukset ja viivästykset Moskovan solmukohdissa
Kansainvälisten yhtiöiden vetäytyminen: Useat merkittävät ulkomaiset lentoyhtiöt, jotka ovat jatkaneet lentoja Venäjälle vuoden 2022 pakotteiden jälkeen, ovat alkaneet perua vuorojaan turvallisuussyistä. Peruutuksia ovat tehneet muun muassa Turkish Airlines, Pegasus Airlines (Turkki), flydubai (Arabiemiraatit), Kuwait Airways sekä egyptiläinen Nesma Airlines.
Sadoittain häiriintyneitä lentoja: Moskovan pääkentillä otettiin käyttöön poikkeustilan ilmatilarajoituksia (ns. "Kovro"- eli Matto-suunnitelma) drooniuhkien takia. Tästä seurasi pelkästään yhtenä vuorokautena Šeremetjevon kentällä 21 peruutusta ja 235 viivästystä sekä Vnukovossa 22 peruutusta ja 94 viivästystä. Riipumattomien arvioiden mukaan kansainvälisten lentoyhtiöiden peruutusten määrä nousi välittömästi Zelenskyin varoituksen jälkeen.
2. Globaalit reititysmuutokset ja taloudelliset kerrannaisvaikutukset
Aasian ja Euroopan väliset lennot: Länsimaiset lentoyhtiöt ovat kiertäneet Venäjän ilmatilaa jo pitkään, mutta nyt paine kohdistuu niihin aasialaisiin ja Lähi-idän yhtiöihin (kuten kiinalaiset ja arabialaiset yhtiöt), jotka ovat tähän asti hyödyntäneet Venäjän ilmatilaa lyhyempinä reitteinä. Venäjän ilmatilan epävarmuus pakottaa yhtiöitä siirtämään lentoja Kaukasuksen korridoriin (kuten Azerbaidžanin ilmatilaan), mikä pidentää lentoaikoja ja lisää polttoainekustannuksia.
Kustannusten nousu matkustajille: Pidemmät kiertoreitit ja kohonneet vakuutusmaksut siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin. Lentoyhtiöt joutuvat asettamaan uusia polttoainelisiä (fuel surcharges) kompensoidakseen satojen tuhansien dollarien lisäkustannuksia lentotuntia kohden.
3. Venäjän sisäisen logistiikan halvaantuminen
Koska Venäjä kattaa 11 aikavyöhykettä, lentoliikenne on maan sisäiselle logistiikalle ja taloudelle elintärkeää. Rajoitukset ovat iskeneet laajasti myös rahtiliikenteeseen (cargo), mikä vaikeuttaa tavaroiden ja komponenttien kuljetuksia Venäjän sisällä ja katkoo toimitusketjuja.
Moskovan lisäksi lentorajoituksia on asetettu laajasti muun muassa Sotšin, Pietarin (Pulkovo) ja muiden alueiden kentille.
Venäjän ilmailuviranomainen Rosaviatsia ja Kreml vakuuttavat virallisesti lentojen olevan turvallisia, mutta Flightradar24-palvelun reaaliaikaiset tiedot ja Aeroflotin osakekurssin syöksy kertovat markkinoiden ja lentoyhtiöiden ottavan Ukrainan drooniuhkan erittäin vakavasti.
Kansainvälisten vakuutusmarkkinoiden asettamat uudet rajoitukset ja ehdot ovat ajaneet lentoyhtiöiden sotariskivakuutukset (hull war insurance) historiallisen tiukkaan solmuun presidentti Zelenskyin annettua suoran varoituksen suoraan vakuutusmarkkinoille. Ukrainan kiihtyvä droonikampanja Venäjän ilmatilassa on muuttanut riskinarvion luonteen täysin.
Vakuutusalan reaktiot ja asetetut rajoitukset jakautuvat seuraaviin merkittäviin muutoksiin:
1. Siirtyminen "omaisuuden menetyksestä" suoraan "ilmatilan epäämiseen" (Airspace Denial)
Uusi dynaaminen uhkakuva: Kun vuoden 2022 kriisissä vakuutusyhtiöiden suurin korvausriski liittyi Venäjälle jumiin jääneisiin ja takavarikoituihin noin 400 länsimaiseen leasing-koneeseen (arvoltaan yli 10 miljardia dollaria), nyt tilanne on muuttunut. Vakuuttajat arvioivat nyt reaaliaikaista alasammuttavaksi joutumisen riskiä siviili-ilmailussa.
Tunnistusvirheiden pelko: Sotariskien arvioijat (underwriters) pelkäävät, että kummankaan puolen ilmapuolustusjärjestelmät eivät massiivisen droonitulvan keskellä kykene erottamaan matkustajakoneita reaaliaikaisista sotilaallisista uhista.
2. Sopimusehtojen ja poissulkemisten raju kiristyminen
Venäjän ja Valko-Venäjän ilmatilan täydellinen epääminen: Ilmailuvakuutusten tilastot osoittavat, että siinä missä Venäjän ilmatilan kattavuudesta perittiin vielä aiemmin korotettua lisämaksua (esim. 0,02 % rungon arvosta), vuonna 2026 Venäjän ja Valko-Venäjän yilennot on virallisesti suljettu kokonaan pois (Excluded) standardeista sotariskivakuutuksista.
Uusien sopimusten tiukka syyni: Seuraavalla vakuutusten uusimiskierroksella (renewal cycle) vakuutusmeklarit tulevat asettamaan poikkeuksellisen tarkan seulan kaikille sopimusteksteille, jotka koskevat yilennot sallivia alueita. Jos lentoyhtiö aikoo lentää Venäjän kautta, sen on ostettava erillinen, erittäin kallis lisäosa (buy-back), johon vain harvalla yhtiöllä on varaa. [
3. Vaikutukset ei-länsimaisiin lentoyhtiöihin
Koska eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt ovat vältelleet Venäjää jo vuodesta 2022, uudet rajoitukset iskevät rajuimmin Kiinan, Turkin ja Persianlahden maiden (kuten Emirates, Qatar Airways ja Etihad) lentoyhtiöihin, jotka ovat tähän asti käyttäneet Venäjän ilmatilaa säästääkseen aikaa ja polttoainetta.
Kansainväliset vakuutusjätit (kuten Lloyd’s of London, AIG ja Swiss Re) painostavat nyt näitä yhtiöitä muuttamaan reittejään uhkaamalla vetää vakuutusturvan pois välittömästi, jos koneet lentävät riskialueiksi luokiteltujen Moskovan tai Etelä-Venäjän ilmatilojen kautta.
4. Myös matkustajavakuutukset evätään länsimaissa
Täydellinen vastuunrajoitus siviileille: Länsimaiset kuluttajavakuutusyhtiöt (kuten suomalaiset LähiTapiola ja Fennia) ovat päivittäneet ehtonsa niin, että matkustajavakuutukset eivät korvaa mitään sodasta tai aseellisesta selkkauksesta aiheutuvia vahinkoja tai matkan peruuntumisia Venäjän alueella. Venäjän matkoille on nykyään käytännössä pakko ostaa vakuutusturva venäläisiltä paikallisilta yhtiöiltä (kuten Solidarity), jotta viisumin saa myönnettyä.
Vakuutusmarkkinoiden koveneminen toimii tehokkaampana "ilmatilan sulkijana" kuin viralliset hallitusten kiellot, sillä yksikään lentoyhtiö ei riskeeraa satojen miljoonien dollarien arvoisia laivastojaan ilman voimassa olevaa sotariskivakuutusta.
Synkkä arvio Venäjältä
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ff9ade86-f6d9-4f50-9c50-5e5866e6cec1 Venäjän keskuspankki maalaa tuoreessa riskiarviossaan synkän kuvan lähivuosien talousnäkymistä. Keskuspankin arviosta kertoo riippumaton venäläismedia The Moscow Times.
Pahimmassa vaihtoehdossa Venäjää uhkaa pisin taantuma 30 vuoteen, mikäli raakaöljyn hinta romahtaa ja länsimaiden pakotteet kiristyvät entisestään.
Riskiskenaariossa Venäjän bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 3–4 prosenttia vuonna 2027 ja vielä 1,5–2,5 prosenttia vuonna 2028.
Syvimmillään supistuminen voisi olla vuoden 2027 viimeisellä neljänneksellä, jolloin talous kyykkäisi jopa 8–9 prosenttia.
Tanskan tiedustelu paljasti Venäjän salaiset suunnitelmat
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2ea8d194-8b9e-47ca-9d4a-25edc90bd0b9
Venäjä on tehnyt konkreettisia suunnitelmia ja valmisteluja Tanskaan kohdistettavasta sabotaasista, paljastaa Tanskan tiedustelupalvelu PET.
Tanskan vastatiedustelun johtaja Emil Græsholm kertoi asiasta Berlingske-lehdelle keskiviikkona.
– Näemme, että suunnittelu on jo käynnissä. Se on hyvin konkreettista, Græsholm kertoo.
Venäjän kohteita ovat erityisesti puolustusteollisuuden yritykset, joilla on kytköksiä Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen apuun.
Kremliltä sysimusta ennuste
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4127f4af-dfcc-47f4-859d-1d46e2a0ec0c
Kreml on heikentänyt merkittävästi arviotaan Venäjän öljyntuotannosta vuosille 2026–2029. Myös öljytuotteiden vientiennusteita kuluvalle ja ensi vuodelle on ruuvattu tuntuvasti alaspäin.
Uutistoimisto Reutersin näkemän Venäjän talousennusteluonnoksen mukaan syynä ovat Ukrainan kiihtyneet drooni-iskut Venäjän öljynjalostamoihin ja infrastruktuuriin.
Kommentti:Ukrainassa kuohuu – Venäjä voi vain unelmoida tästä
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a062a47a-e5c3-4788-9848-ba4e34647391
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin lähipiiriä ravisteleva korruptioskandaali paisuu.
Uusin kohu liittyy presidentinkanslian entiseen varajohtajaan Iryna Mudraan, joka määrättiin kahden kuukauden tutkintavankeuteen järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä rahanpesuun liittyvien syytteiden vuoksi.
Merivoimille hankitaan iso määrä aluksia – Klassikkoveneelle uusi nimi
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b9730d98-208f-4c08-bcf2-77a3fb3038fe
Puolustusvoimien logistiikkalaitos kertoo tehneensä suomalaisen Marine Alutech Oy Ab:n kanssa sopimuksen Merivoimille hankittavista kahdeksastatoista uuden sukupolven Jurmo-luokan miehistönkuljetusveneestä. Logistiikkalaitoksen mukaan hankinnan kokonaisarvo on 25,2 miljoonaa euroa.
Suomi kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9e95a7aa-ffe6-44ae-8b11-7d1eebbfcc02
Suomi on kutsunut Venäjän suurlähettilään tänään puhutteluun Leipzigin droonitapauksen takia, ulkoministeriöstä vahvistetaan Iltalehdelle.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kertoi asiasta Euroopan unionin (EU) ulkoministerien epävirallisen kokouksen yhteydessä Wicklowissa, Irlannissa. Ministeriö ei toistaiseksi kommentoi sitä, kuka suurlähettilään puhuttelee.
Venäjän suurlähettiläs esitti karulta kalskahtavan ”toiveen” Suomelle
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012249108.html
Venäjän Helsingin-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov kävi keskiviikkona puhuteltavana Suomen ulkoministeriössä.
Aiheena oli ukrainalaisen rahtikoneen läheltä Leipzigin lentokentältä löytynyt räjähteellä varustettu drooni. Saksan viranomaiset syyttävät nyt omien tutkimustensa perusteella Venäjän valtiollisia toimijoita droonin asettamisesta ja hybridisodankäynnistä.
Intia tarjoaa apua – haluaa lopettaa Ukrainan sodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012249969.html
Intian ulkoministeri Subrahmanyan Jaishankar on uutistoimisto Reutersin mukaan todennut, että Intia tahtoo auttaa Ukrainan sodan lopettamisessa. Hän on vieraillut torstaina Kiovassa.
Viro osti miljoonilla ammuksia Ukrainalle, eikä saanut yhtäkään – puolustusministeri eroaa
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012248752.html
Virolaislehti Eesti Ekspress paljasti keskiviikkona, että Viro oli tehnyt vuonna 2024 hankintasopimuksen Ukrainalle tarkoitetuista tykistöammuksista intialaisomisteisen, Italiaan rekisteröidyn yrityksen kanssa.
Sekä Italiaan rekisteröity yritys Datasel että sen intialainen omistaja Neco Defence Munitions eivät olleet koskaan aiemmin lehden mukaan tuottaneet yhtäkään ammusta.
Elina Valtoselta pahaenteinen lausunto Venäjästä – asiantuntija: Seuraava isku voi tapahtua missä tahansa
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012246441.html
Hybridiosaamiskeskuksen Jukka Savolaisen mukaan ei voida sulkea pois sitä, että drooneja voisi tupsahtaa suomalaisille lentokentille Leipzigin tapaan.
Saksalaislehti: Toisella Leipzigin drooni-iskun yrityksestä epäillyllä kytkös Suomeen
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012248173.html
Valko-Venäjältä kotoisin olevalla miehellä vaikuttaisi lehden mukaan olevan jonkinlainen kytkös Suomeen. Miehen jäljille päästiin, kun rikospaikalta löytyi dna:ta. Dna-näytteen vertailu eurooppalaisiin tietokantoihin tuotti lehden mukaan osumia Suomessa ja Liettuassa.
Zelenskyi: Venäjän ilmatila käytännössä sulkeutuu – näin Putin vastasi
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012247070.html
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoittanut lento- ja vakuutusyhtiöitä siitä, ettei Venäjän ilmatilaa ole turvallista enää käyttää.
Zelenskyin mukaan ilmatila tulee käytännössä sulkeutumaan Ukrainan iskujen takia.
Saksa syytti Venäjää droonista – Putinilta tyly vastaus
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012246772.html
Maan sisäministerin Alexander Dobrindtin mukaan tapahtumapaikalta tehdyssä tutkinnassa havaittiin, että droonin rakenne, räjähdysaine ja sytytystekniikka viittasivat Venäjän hybridioperaatioihin ja maan hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Norja takavarikoi Suomessa rakennetun venäläisaluksen
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012248653.html
Norjan viranomaiset ovat ottaneet haltuunsa venäläisen aluksen Norjalle kuuluvilla Huippuvuorilla, kertoo Reuters. Uutistoimiston tieto perustuu ukrainalaisen valtio-omisteisen energiayhtiö Naftogazin kertomaan.
Alus on nimeltään Professor Moltshanov. Naftogazin mukaan se on Venäjän omistuksessa ja sitä käytetään kaupallisiin tutkimusmatkaristeilyihin muun muassa Norjalle kuuluville Huippuvuorille.
Puolalta tukea Suomen merialueiden valvontaan – Rajavartiosto: Ei johdu turvallisuustilanteesta
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012247936.html
Puolan rajavartioston Let L-410 -valvontalentokone alkaa tukea Suomen ja Pohjoisen Itämeren merialueiden valvontaa.
Kone aloittaa Rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan lennot syyskuun alussa. Ne jatkuvat lokakuun loppuun.
Ruotsalaistutkija: Ruotsin miljardilaivoja tarvitaan, etteivät suomalaiset näe nälkää sodassa
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012247389.html
Ruotsissa väitellään, kuinka viisasta oli ostaa suuria sotalaivoja maan laivastolle. Ruotsi allekirjoitti maanantaina sopimuksen neljän 122-metrisen ja uppoumaltaan 4 500 tonnin sotalaivan ostamisesta Ranskasta.
Ulkoministeri: Intia valmis auttamaan Ukrainan sodan lopettamisessa
https://www.hs.fi/maailma/art-2000012249897.html
Intia on valmis auttamaan Ukrainan sodan lopettamisessa, sanoi Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa torstaina vieraileva Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar Reutersin mukaan.
Ukrainaa horjuttaa nyt neljä asiaa, joista yksi on sen oma virhe ammusvarastojen sijoittelussa
https://www.hs.fi/maailma/art-2000012246698.html
Ukrainalaiset ovat eläneet viime päivät lähes jatkuvassa ilmahälytyssireenien ulvonnassa. Ukrainalaisen varoitussovelluksen mukaan Kiovassa hälytyksiä on tullut jopa tunnin välein.
Media: Saksa saattaa ostaa taisteluveneitä Suomesta
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012249448.html
Saksalainen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraava uutissivusto Hartpunkt kertoo, että Saksassa olisi päädytty ostamaan suomalaisia taisteluveneitä. Sivuston mukaan käynnissä olleen kilpailutuksen olisi voittanut suomalainen Marine Alutech.
Ukrainan energiainfrastruktuuri vaurioitui Venäjän hyökkäyksessä, kertoo pääministeri
Yli 350 000 perhettä on ilman sähköä Odessassa, ukrainalainen energiayhtiö (DTEK) kertoi keskiviikkona. Venäjä iski keskiviikkona Odessan alueen tärkeimpiin sähkölaitoksiin.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona, että Saksan Leipzigissä tapahtunut drooni-iskun yritys merkitsee uutta eskalaatiota eli tilanteen huononemista Euroopan maaperällä. Saksa syyttää Venäjää droonista.
Ainakin 12 ihmistä kuoli Venäjän iskuissa Kiovan alueelle maanantain ja tiistain välisenä yönä.
Ukraina on alkanut tehdä drooni-iskuja monien elektroniikkayhtiöiden ja muiden yritysten varastoihin Venäjällä.
Tutkija: Venäjä voi tehdä tästä poliittisen kysymyksen – tämä tiedetään venäläisaluksen takavarikosta
Norjalaisen tutkijan mukaan itä ja länsi tulkitsevat Huippuvuorilla tapahtunutta laivatakavarikkoa hyvin eri näkökulmista.
Norjan viranomaiset takavarikoivat venäläisen Professor Moltšanov -nimisen laivan keskiviikkona Barentsburgin satamassa Huippuvuorilla.
Britannia kutsui Venäjän edustajan puhutteluun Saksan drooni-iskun yrityksen vuoksi
Britannian ulkoministeriö kutsui torstaina Venäjän korkeimman diplomaatin puhutteluun tuomitakseen drooni-iskun yrityksen Leipzigin lentokentällä.
Useat EU-maat kutsuivat keskiviikkona Venäjän lähettiläitä puhutteluun ja keskustelivat uusista pakotteista.
Kyiv Post: Useat lentoyhtiöt peruvat lentojaan Venäjälle Ukrainan varoituksen jälkeen
Kyiv Postin keräämien tietojen perusteella Šeremetjevon kansainvälisellä lentoasemalla Moskovassa peruttiin keskiviikkona yli 20 lentoa. Muun muassa turkkilaiset Pegasus Airlines ja Turkish Airlines, Arabiemiraattien Flydubai ja Kuwait Airways ovat peruneet lentojaan, lehti kertoo.
Eurooppa etsii kuumeisesti keinoja estää Venäjän hybridi-iskuja – asiantuntija: ”Olemme aina vähän jäljessä”
Saksassa keskustellaan nyt kiivaasti siitä, miten räjähdedroonit ovat päässeet niinkin herkkään paikkaan kuin lentokentälle. Saksa syyttää Venäjää räjähdedrooneista, jotka löytyivät elokuussa Leipzigin lentokentältä.
Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo sanoi Ylen aamussa, että droonit ovat olleet kiitotiellä ja uhanneet ihmishenkiä nykyaikaisen lentokentän turvatoimista huolimatta.
Venäjä tekee sabotaaseja kiihtyvällä tahdilla
Elokuun alussa Leipzigin ja Hallen lentokentältä löydettiin räjähdelastissa ollut drooni läheltä ukrainalaista rahtikonetta. Saksalaisten tiedustelutietojen mukaan tapaukseen osallistuneet henkilöt toimivat Venäjän valtion puolesta.
Kallas: EU-ministerit tukevat venäläisturistien tiukempia viisumirajoituksia
Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi keskiviikkona, että osa EU-maiden ulkoministereistä tukee EU:n viisumikiellon asettamista venäläisille entisille taistelijoille sekä tiukempien viisumirajoitusten käyttöönottoa venäläisille turisteille.
Rutte: ”Todisteet ovat selvät” – tämä tiedetään nyt Leipzigin drooni-iskuyrityksen vaikutuksista
Saksa syyttää Venäjää hybridihyökkäyksestä Leipzigin droonilöytöjen perusteella. Saksa haluaa välttää sotaa, arvioi sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö.
Von der Leyen: Drooni-iskun yritys tarkoittaa uutta eskalaatiota Euroopan maaperällä
Leipzigissä tapahtunut drooni-iskun yritys merkitsee uutta eskalaatiota eli tilanteen huononemista Euroopan maaperällä, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona.
ISW paljasti Putinin valheet – "Irrallaan kaikesta"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/isw-paljasti-putinin-valheet-irrallaan-kaikesta/9387510
Venäjän presidentti Vladimir Putin väitti tiistaina Venäjän olevan voittamassa Ukrainassa käymänsä hyökkäyssodan. Putin perusteli näkemystään muun muassa esittämällä poikkeuksellisen yksityiskohtaisia väitteitä joukkojensa menestyksestä rintamalla.
Ukraina varoitti lentoyhtiöitä iskuista: Moskovan kentät hiljentyneet
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti kansainvälisiä lentoyhtiöitä keskeyttämään lennot Moskovan lentokentille.
Zelenskyi varoitti lentoyhtiöitä kuun ensimmäinen päivä siitä, että lentoasemia tulee olemaan suljettuna ukrainalaisten drooni-iskujen vuoksi
Putin väläytti rauhansopimuksen mahdollisuutta
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/putin-valaytti-rauhansopimuksen-mahdollisuutta/9387376
Venäjän presidentti Vladimir Putin on maininnut mahdollisuuden rauhansopimuksen syntymiseen ja Ukrainan sodan päättymiseen. Putin puhui Venäjällä järjestetyssä talousfoorumissa.
Norja takavarikoi venäläisaluksen – Venäjä raivostui
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/norja-takavarikoi-venalaisaluksen-venaja-raivostui/9387334
Venäjä reagoi tapaukseen torstaiaamuna voimakkaasti. Maan ulkoministeriö kutsui takavarikkoa merirosvoudeksi, kertoi valtiollinen uutistoimisto Tass.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti