Ukrainan sota 1688

 

Mitä tiedotusvälineet kortoivat tänään Ukrainana sodasta?

Tiedotusvälineet uutisoivat tänään Ukrainan sodan vaarallisesta pattitilanteesta, rajusta siviileihin kohdistuneesta liitopommi-iskusta Itä-Ukrainassa sekä osapuolten tekemistä strategisista droonihyökkäyksistä. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio totesi torstaina vierailullaan Portugalissa, että sota on ajautunut vaaralliseen umpikujaan, minkä vuoksi Yhdysvallat pyrkii elvyttämään neuvotteluita. Ukrainan neuvottelijoiden on määrä matkustaa Yhdysvaltoihin perjantaina.

Kansainvälisessä ja kotimaisessa mediassa seurataan tänään erityisesti seuraavia pääaiheita:

Verinen isku Kramatorskissa ja sähköpula Kiovassa

• Bussi-isku vaati kymmeniä uhreja: Venäjän tekemä liitopommi-isku Kramatorskin kaupungissa osui suoraan kadulle, jossa oli liikkeellä kaksi linja-autoa. Iskussa kuoli vähintään 33 ihmistä ja 18 haavoittui. Ukrainan viranomaiset syyttävät Venäjää tietoisesesta siviilien maalittamisesta joukkotuhojen maksimoimiseksi. Turvallisuussyistä Kramatorskin ja Slovianskin julkinen liikenne on keskeytetty.

• Prylukyn raivaustyöt jatkuvat: Pohjois-Ukrainan Prylukyssa etsitään edelleen uhreja aiemman asuinrakennukseen osuneen ohjusiskun raunioista. Iskussa kuoli 22 ihmistä, joista viisi oli lapsia. Britannian ulkoministeri Ed Miliband vieraili torstaina tuhoalueella yhdessä presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.

• Kiovassa metroliikenne poikki: Ukrainan pääkaupungissa metroliikenne jouduttiin tilapäisesti keskeyttämään sähkökatkojen vuoksi. Venäjän rajut energiainfrastruktuuriin kohdistuneet iskuaallot ovat pakottaneet maan kiertäviin sähkökatkoihin talven kynnyksellä. Torstaina tehdyissä drooni-iskuissa Kiovaan kuoli kolme ihmistä.

Ukrainan drooni-iskut syvälle Venäjälle

• Venäjän suurin hakukone kohteena: Ukrainan droonihyökkäys osui teknologiayhtiö Yandexin datakeskukseen Rjazanin alueella, noin 200 kilometriä Moskovasta. Datakeskuksen toiminta on jouduttu keskeyttämään tulipalon ja vaurioiden vuoksi.

• Iskuja öljynjalostamoihin: Ukrainan droonit saavuttivat myös Omskin alueen Länsi-Siperiassa, yli 2 000 kilometrin päässä Ukrainan rajasta. Raporttien mukaan Omskin suuri öljynjalostamo syttyi tuleen iskussa. Lisäksi iskujen kohteena on ollut Salavatin kaupungissa sijaitseva petrokemian laitos.

• Palava tankkeri Mustallamerellä: Sotšin edustalla Liberian lipun alla seilaava, öljyä kuljettanut tankkeri syttyi suureen tulipaloon Ukrainan meridroonien iskun seurauksena. Aluksen 23 intialaista miehistön jäsentä pelastettiin.

Kansainväliset suhteet ja eskalaation uhat

• Tanska syyttää Venäjää sabotaasista: Tanskan tiedustelupalvelu PET raportoi Venäjän aloittaneen suorat sabotaasi- ja hybridihyökkäykset tanskalaisia puolustusalan yrityksiä vastaan estääkseen aseavun toimittamisen Ukrainalle. Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa puolestaan valmistelevat uutta yhteistä turvallisuussopimusta hybridiuhkien torjumiseksi.

• Jännitteet Itä-Euroopassa ja Mustallamerellä: Liettua on reagoinut turvallisuustilanteeseen siirtämällä lisäjoukkoja Kaliningradin vastaiselle rajalleen. Samaan aikaan Turkki on esittänyt molemmille osapuolille uusia ehdotuksia siviilimerenkulun suojelemiseksi Mustallamerellä kiihtyneiden rahtilaivahyökkäysten vuoksi.

• Diplomaattinen kiista Etelä-Korean kanssa: Ukrainan ja Etelä-Korean välit ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Ukraina paljasti julkisesti siirtäneensä kaksi vangittua pohjoiskorealaista sotilasta Souliin, mikä suututti Etelä-Korean viranomaiset

Mitä asioita sosiaalisessa mediassa nostettiin esille tänään Ukrainan sodasta?

Sosiaalisessa mediassa Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu ja jaettu kuvamateriaali keskittyvät tänään erityisesti syvälle Venäjälle tehtyjen drooni-iskujen visuaalisiin todisteisiin, Kramatorskin bussi-iskun nostattamaan vihaan sekä rintaman taktisiin muutoksiin. Sosiaalisen median alustoilla (kuten X:ssä ja Telegramissa) käydään vilkasta ja usein hyvin tunnepitoista keskustelua reaaliajassa leviävien sotatapahtumien ympärillä.

Tämän päivän puhutuimmat ja jaetuimmat aiheet somessa ovat:

1. Drooni-iskujen videot Venäjän sisältä (Yandex ja Omskin öljynjalostamo)

• Kuvat palavasta teknologiakeskuksesta: Sosiaalisessa mediassa on jaettu runsaasti verifioimattomia kuvia ja videoita Rjazanin alueelta, joissa näkyy paksua, mustaa savua nousemassa Venäjän suurimman teknologiayhtiön Yandexin datakeskuksen katolta. Ukrainan entisen disinformaatiokeskuksen johtajan Telegram-viesti "Tätä peliä voi pelata kaksikin" levisi laajasti alustoilla vastauksena Venäjän aiempiin iskuihin Kiovan datakeskuksiin.

• Siperian jätti-isku hämmästyttää: Erityistä huomiota somessa on herättänyt isku Omskin öljynjalostamolle, joka sijaitsee yli 2 500 kilometrin päässä Ukrainan rajasta. Käyttäjät jakavat visualisointeja iskukohteista ja keskustelevat Ukrainan droonien yhä pidemmästä kantamasta. Samaan aikaan venäläisillä sotakanavilla (Z-bloggaajat) ilmoitukset sadoista alasammutuista drooneista on otettu vastaan kyynisesti, kun somessa leviää samaan aikaan materiaalia liekehtivistä laitoksista.

2. Kramatorskin bussi-iskun nostattama järkytys ja viha

• Siviilikohteiden maalitus: X-alustalla (@front_ukrainian) ja muissa kanavissa leviävät nopeasti paikallisten viranomaisten jakamat järkyttävät kuvat ja videot Kramatorskista, joissa näkyy julkisen liikenteen linja-autojen palavat metallirungot ja tielle levinneet siviiliuhrit.

• Someraivo kohdistuu erityisesti siihen, että Venäjä iski paikkaan, jossa ei ollut minkäänlaisia sotilaallisia kohteita. Päivityksissä syytetään Venäjää tietoisten joukkotuhojen hakemisesta siviiliväestön keskuudessa talven kynnyksellä.

3. Taktinen keskustelu: Ohjukset ja rintamatilanne

• Uusi FP-7-ohjus ja satelliittikuvat: Facebookin ja X:n Ukraina-aiheisissa seuranta- ja OSINT-ryhmissä (avoimien lähteiden tiedustelu) on jaettu analyysejä uudesta FP-7-ballistisesta ohjuksesta sekä tuoreita satelliittikuvia sotateollisuuslaitosten räjähdyksistä.

• Venäjän menettämät alueet: Suomalaisen Black Bird Group -ryhmän julkaisemat kuukausittaiset rintamatilastot ovat herättäneet keskustelua. Somessa jaetaan ahkerasti tietoa siitä, että Venäjän hallitsema alue Ukrainassa pieneni syyskuun aikana noin 190 neliökilometrillä.

4. Kiovan arjen kriisi ja sähkökatkot

• Pääkaupungin liikennesumat: Kiovan asukkaat dokumentoivat reaaliajassa kaupungin sähköpulaa ja metroliikenteen katkeamista. Paikallisten jakamat kuvat ja videot valtavista ruuhkista silloilla ja pimeistä asuinalueista havainnollistavat somessa sitä, miten raskaasti energiainfrastruktuuriin kohdistuneet iskut vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään.

Miten venäläiset sotabloggaajat reagoivat näihin iskuihin?

Venäläiset sotabloggaajat (Z-kanavat) ovat reagoineet Ukrainan massiivisiin drooni-iskuihin pääasiassa turhautuneesti, raivokkaasti ja puolustusministeriötä kohtaan suunnatulla kovalla kritiikillä.

Vaikka Venäjän viralliset tahot ilmoittavat lähes poikkeuksetta ampuneensa kaikki tai suurimman osan drooneista alas, sotabloggaajien kanavilla Telegramissa todellisuus näyttäytyy toisena. Heidän reaktionsa jakautuvat neljään pääteemaan:

1. Avoin raivo ja puolustusministeriön syyttely

Sotabloggaajat ovat raivoissaan siitä, miten helposti Ukrainan droonit pystyvät läpäisemään Venäjän ilmapuolustuksen ja iskemään strategisiin kohteisiin syvällä emämaan sisällä. Erityisesti isku Omskin öljynjalostamolle Siperiaan – yli 2 500 kilometrin päähän rintamasta – on herättänyt kysymyksiä siitä, missä Venäjän paljon mainostettu ilmapuolustus luuraa. Bloggaajat pilkkaavat avoimesti virallisia raportteja ”onnistuneista alasammunnoista”, kun samaan aikaan sosiaalinen media täyttyy palavista teollisuuslaitoksista.

2. Epätoivo ja varautumisen puute

Monet bloggaajat ilmaisevat lähes epätoivoa Ukrainan jatkuvasti kehittyvän drooniteknologian edessä. Kanavilla kritisoidaan sitä, että Venäjän elintärkeää infrastruktuuria ei ole suojattu kunnolla. Esimerkiksi uusia kokeiluja, kuten toisen maailmansodan tyylisten sulkupallojen ja vaijerien testaamista jalostamoiden ympärillä, pidetään riittämättöminä purkkavirityksinä miljoonakaupunkien ja jättimäisten datakeskusten suojaksi.

3. Vaatimukset rajuista vastatoimista

Turhautumisen kasvaessa useilla jyrkän linjan sotakanavilla vaaditaan Kremliltä entistä tuhoisampia ”kostoiskuja”. Osa bloggaajista vaatii jopa taktisten ydinaseiden käyttöä tai Ukrainan sähkö- ja viestintäverkkojen täydellistä tuhoamista, jotta Kiova saataisiin lopettamaan etulinjan takaiset iskunsa Venäjän alueelle.

4. Pelko taloudellisesta lamautumisesta

Sotabloggaajat ymmärtävät iskuilla olevan vakavat taloudelliset seuraukset. Kun Ukraina iskee toistuvasti maan suurimpiin öljynjalostamoihin (kuten Omskiin ja Salavatiin), se iskee suoraan Venäjän armeijan polttoainehuoltoon ja valtion rahakirstuun. Bloggaajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että jalostamoiden kalliiden ja monimutkaisten osien korjaaminen on pakotteiden vuoksi erittäin vaikeaa ja hidasta, mikä voi johtaa polttoainepulaan myös Venäjän kotimarkkinoilla.

Mikä on rintamatilanne tänään?

Ukrainan rintamatilanne on ajautunut kuluttavaan ja vaaralliseen umpikujaan, jossa Venäjä pyrkii keskittämään joukkojaan Donbassin "linnoitusvyöhykkeen" valtaamiseksi ennen talvea, kun taas Ukraina tekee paikallisia vastahyökkäyksiä rintamalinjan eri lohkoilla. Vaikka molemmat osapuolet kykenevät paikallisiin etenemisiin, rintaman kokonaiskuva on pysynyt erittäin vakaana, ja kumpikaan osapuoli ei ole kyennyt tekemään suuria strategisia läpimurtoja.

Yhdysvaltain ulkoministeriön ja sota-analyytikoiden arvioiden mukaan taistelut jakautuvat tällä hetkellä seuraaviin avainkohteisiin:

Itäinen rintama (Donbass)

• Paine Slovianskin ja Kramatorskin suunnalla: Venäjän sotilasjohto siirtää parhaillaan lisäjoukkoja, kuten erikoisjoukkoja (Spetsnaz), toissijaisilta rintamalohkoilta kohti Slovianskin ja Kramatorskin agglomeraatiota. Venäjän tavoitteena on luoda edellytykset laajoille operaatioille alueen valtaamiseksi ennen talven tuloa, vaikka nykyinen etenemisvauhti tekee tavoitteesta asiantuntijoiden mukaan epärealistisen.

• Ukrainan taktiset onnistumiset: Ukraina on kyennyt hidastamaan ja osin patoamaan Venäjän pyrkimykset saartaa Donbassin avainkaupunkeja. Ukrainan joukot ovat tehneet onnistuneita paikallisia iskuja ja edenneet muun muassa Oleksandrivkan itäpuolella. Taistelut jatkuvat rajuina myös Lymanin kaupungin pohjoispuolella.

Eteläinen rintama

• Eteneminen Orikhivissa: Ukraina onnistui hiljattain saavuttamaan taktista etua ja etenemään Orikhivin itäpuolella Zaporizzjan alueella.

• Vakaat lohkot: Sekä Hersonin että Novopavlivkan suunnilla maataistelut ovat olleet viime päivinä vähäisempiä, eikä kumpikaan osapuoli ole raportoinut merkittävistä maastomuutoksista.

Sodan uudet ulottuvuudet etulinjan takana

Koska perinteinen maataistelurintama liikkuu hitaasti, sota on siirtynyt yhä vahvemmin kahteen muuhun ulottuvuuteen:

1. Venäjän strategiset iskut kaupunkeihin: Venäjä on keskittänyt ohjus- ja drooni-iskunsa Ukrainan suuriin kaupunkeihin (kuten Kiovaan ja Zaporizzjaan) iskien erityisesti siltoihin ja energiainfrastruktuuriin lamauttaakseen maan sähköverkot talven kynnyksellä.

2. Ukrainan droonihyökkäykset: Ukraina jatkaa laajamittaista droonikampanjaansa Venäjän emämaan sisälle iskien menestyksekkäästi öljynjalostamoihin ja datakeskuksiin satojen ja jopa tuhansien kilometrien päässä virallisesta etulinjasta.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle?

Venäjä on kohdistanut tänään Ukrainaan erittäin tuhon omia ja suoria iskuja siviiliväestöä sekä kriittistä infrastruktuuria vastaan, ja tuhoisin isku tehtiin Kramatorskissa, jossa ainakin 33 ihmistä sai surmansa.

Venäjän hyökkäykset ovat aiheuttaneet seuraavia merkittäviä vahinkoja:

Järkyttävät siviiliuhrit Donetskin ja Tšernihivin alueilla

• Kramatorskin bussi-isku: Venäjä teki erittäin tuhoisan liitopommi-iskun Kramatorskin kaupunkiin Itä-Ukrainassa. Isku osui suoraan vilkkaalle kadulle, jossa kaksi matkustajabussia syttyi palamaan. Iskussa kuoli ainakin 33 ihmistä ja 18 haavoittui. Ukrainan viranomaisten mukaan kyseessä oli tietoinen siviilien maalittaminen.

• Prylukyn asuintalotuho: Pohjois-Ukrainan Tšernihivin alueella sijaitsevassa Prylukyssa Venäjän ohjusisku tuhosi viisikerroksisen asuinrakennuksen asukkaiden nukkuessa. Uhrien määrä on noussut 22 kuolleeseen, joista viisi on lapsia, ja yli 50 ihmistä on loukkaantunut.

Hyökkäykset pääkaupunkiin ja energiakriisi

• Kiovan asuinrakennus- ja siltapommitukset: Venäjä on jatkanut rajuja drooni- ja ohjushyökkäyksiä Kiovaan. Lennokki osui 12-kerroksiseen asuinkerrostaloon Desnianskyin alueella, mikä sytytti ylimmät kerrokset tuleen ja vaati kaksi kuolemuhria. Lisäksi Venäjä on ottanut kohteekseen Dneprjoen ylittävät sillat. Iskut Eteläiseen siltaan vaurioittivat tienpäällysteitä ja katkaisivat metroliikenteen.

• Valtakunnallinen energiapula: Venäjä laukaisi laajan iskuaallon (yhteensä noin 130 droonia ja kymmeniä ohjuksia), joiden pääkohteena oli Ukrainan energiainfrastruktuuri. Iskujen tavoitteena oli vaurioittaa sähköverkkoja demonstratiivisesti juuri talven kynnyksellä, mikä on pakottanut useat alueet ja kaupungit (kuten Kiovan ja Odessan) kiertäviin sähkökatkoihin.

Tuhot muilla alueilla

• Odessan ja Krementšukin vauriot: Venäjän iskut vaurioittivat useita korkeita asuinrakennuksia myös Krementšukissa ja Dniprossa. Odessassa iskut sytyttivät palamaan toistakymmentä autoa ja vaurioittivat siviilikohteiden lisäksi jopa paikallista eläinsuojaa.

• Meriliikenteen häirintä Mustallamerellä: Venäjä on laajentanut iskujaan myös Mustanmeren kauppamerenkulkuun. Venäläisten droonien tekemät iskut siviilialuksiin Bulgarian ja Romanian talousvyöhykkeillä ovat upottaneet viljalasteja kuljettaneita rahtilaivoja ja aiheuttaneet merimiesten kuolemia.

Putinin syntymäpäivä

Venäjän presidentti Vladimir Putin on syntynyt 7. lokakuuta 1952. Hän täytti juuri 74 vuotta.

Putin syntyi Leningradissa (nyk. Pietari) työläisperheeseen ja on toiminut Venäjän presidenttinä tai pääministerinä vuodesta 1999 lähtien.

Tänä vuonna Putinin syntymäpäivä keräsi huomiota erityisesti siksi, että Venäjä teki sen aikana poikkeuksellisen rajuja ohjus- ja drooni-iskuja eri puolille Ukrainaa, kuten Kiovaan ja Prylukyyn.

Onko havaintoja venäläisten tyytymättömyydestä sotaan?

Havaintoja venäläisten kasvavasta tyytymättömyydestä ja ahdistuksesta on saatu kiihtyvissä määrin, mutta se kanavoituu suoran sodanvastaisuuden sijaan arjen vaikeuksista, talouskurimuksesta ja turvattomuudesta nousevaan hiljaiseen uupumukseen. Kremlin ankaran sensuurin ja kovien rangaistusten vuoksi avoin poliittinen vastarinta on vähäistä, mutta yhteiskunnan pinnan alla kytee merkittävä eroosio.

Venäläisten tyytymättömyys heijastuu tällä hetkellä erityisesti seuraavissa asioissa:

1. Historiallisen alhainen onnellisuustaso ja ahdistus

Venäjän valtiollisen mielipidevaikuttaja VTsIOM:n loppukesällä 2026 julkaisemat kyselytiedot osoittavat venäläisten onnellisuusindeksin pudonneen alimmilleen sitten vuoden 2011. Kyselyssä itsensä ”ehdottomasti onnettomaksi” määrittelevien osuus (8 %) nousi mittaushistorian korkeimmaksi. Riippumattomien ja jopa osittain valtiollisten kyselyiden mukaan suurin osa venäläisistä toivoo sodan lopettamista ja rauhanneuvottelujen aloittamista, vaikka he eivät uskaltaisi kritisoida itse valtionjohtoa.

2. Sota-arjen heijastuminen kotirintamalle

Tyytymättömyyttä eivät enää aja vain kaukaiset uutiset rintamalta, vaan konkreettiset arjen ongelmat:

• Talouskriisi ja inflaatio: Venäjän sotatalous kärsii vakavasta ylikuumenemisesta, poikkeuksellisen korkeista koroista ja rajusta työvoimapulasta, kun satojatuhansia työikäisiä miehiä on sidottu rintamalle. Tämä on johtanut elinkustannusten nousuun ja pakottanut Kremlin tekemään mittavia veronkorotuksia.

• Infrastruktuurin rakoilu: Kotirintaman epämukavuutta ovat lisänneet Ukrainan vastaiskujen aiheuttamat polttoainepulat, toistuvat sähkökatkot sekä viranomaisten asettamat nettirajoitukset.

3. Eliitin ja tukijoiden säröt

Kremlin kontrolli informaatiotilasta ei ole aukoton, ja soraääniä kuuluu jopa aiemmin lojaaleista piireistä. Julkisuudessa suurta huomiota herätti Kreml-mielisenä tunnetun juristin ja vaikuttajan Ilja Remeslon äskettäinen, poikkeuksellisen suora julkinen hyökkäys Vladimir Putinia ja Ukrainan sotaa vastaan, minkä seurauksena viranomaiset sulkivat hänet psykiatriseen hoitoon. Venäjä-tutkijoiden mukaan tapaus on merkki siitä, että eliitin ja propagandistien keskuudessa turhautuminen ja viha alkavat murentaa Kremlin luomaa yhtenäisyyden julkisivua.

4. Rintamalta palaavien sotilaiden aiheuttama turvattomuus

Venäläisen oppositiomedian (kuten Novaja Gazetan) keräämät tilastot osoittavat sodan raadollisen paluun venäläiseen yhteiskuntaan. Ukrainan rintamalta, usein Storm-V-vankiyksiköistä, palanneet sotilaat ja armahdetut rikolliset ovat syyllistyneet siviiliin palattuaan satoihin vakaviin väkivaltarikoksiin ja murhiin. Tämä luo paikallisyhteisöissä laajaa pelkoa ja hiljaista suuttumusta viranomaisten harjoittamaa armahduspolitiikkaa kohtaan.

Yhteenvetona: Venäläiset ovat uupuneita ja ahdistuneita sodan pitkittymisen vuoksi. Asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että tämä tyytymättömyys johtaa harvoin avoimiin kapinoihin, sillä totalitaarisen valtion pelote ja väkivaltakoneisto pitävät massat toistaiseksi passiivisina