Tiedotusvälineet raportoivat tänään laajasti Ukrainan ja Venäjän välisistä suorista rauhanneuvotteluista Arabiemiraattien Abu Dhabissa

, mikä on hallinnut päivän uutiskuvaa yhdessä jatkuvien sotatoimien ja raskaiden drooni-iskujen kanssa.

Päivän keskeisimmät uutisaiheet jakautuvat seuraavasti:

1. Abu Dhabin kolmikantaneuvottelut alkaneet

Yhdysvaltojen välittämät neuvottelut: Ukraina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat aloittaneet kaksipäiväiset korkean tason neuvottelut. Yhdysvaltoja neuvotteluissa edustavat Donald Trumpin vävy Jared Kushner sekä erityislähettiläs Steve Witkoff.
Uusi turvallisuuskehys: Yhdysvaltojen edustajat ovat esittäneet uutta, pitkäaikaista turvallisuuskehystä koko Euroopalle. Venäjä on painottanut haluavansa neuvotella koko maanosan turvallisuusjärjestyksestä.
Edistystä ja tuloksia: Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kuvaili ensimmäisen neuvottelupäivän antia ”hyvin tulokselliseksi”, ja osapuolten kerrotaan kaventaneen näkemyserojaan. Myös laajamittaisesta vankien vaihdosta on ukrainalaislähteiden mukaan jo päästy sopuun.
Euroopan rooli puhuttaa: Euroopan maita ei kutsuttu neuvotteluiden pääpöytään. Suomen pääministeri Petteri Orpo kommentoi lähtevänsä neuvottelujen suhteen ”pessimistisin mielin” ja korosti, ettei Euroopan turvallisuudesta voida päättää ilman Eurooppaa.

2. Zelenskyi Kööpenhaminassa ja Stubb-puhelut

Pohjoismainen tuki: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi matkusti Kööpenhaminaan tapaamaan Pohjoismaiden pääministereitä. Tapaamisessa keskustellaan sotilaallisesta tuesta ja ilmapuolustuksesta.
Diplomaattinen koordinointi: Zelenskyi keskusteli puhelimitse myös Suomen presidentin Alexander Stubbin kanssa rauhanponnistelujen koordinoinnista. Julkisuudessa on arvioitu Stubbin olevan yksi vahvoista ehdokkaista edustamaan Eurooppaa myöhemmissä neuvotteluvaiheissa.

3. Raskaat sotatoimet jatkuvat neuvottelujen varjossa

Massiiviset drooni-iskut: Diplomaattisesta liikehdinnästä huolimatta rintamalla ja ilmasodassa ei näy laantumisen merkkejä. Venäjä teki yön aikana laajan droonihyökkäyksen iskien kymmeneen Ukrainan alueeseen ja vaurioittaen viittä merkittävää sähköasemaa, mikä on jättänyt satojatuhansia ihmisiä ilman sähköä.
Vastaiskut: Ukrainan raportoidaan tehneen puolestaan laajoja drooni-iskuja Venäjän alueelle, ja Venäjän puolustusministeriö väitti pudottaneensa yli 150 ukrainalaista lennokkia yön aikana.

Sosiaalisen median alustoilla (kuten X:ssä, Telegramissa ja TikTokissa) käytiin tänään poikkeuksellisen kiivasta ja polarisoitunutta keskustelua, jota hallitsivat Abu Dhabin historialliset kolmikantaneuvottelut sekä yön massiiviset sähköverkkoon kohdistuneet drooni-iskut.

Keskustelun päälinjat jakautuivat kolmeen teemaan:

1. ”Suuri, kaunis sopimus” vai uusi Jalta?

Yhdysvaltojen välittämät suorat keskustelut saivat somen analyytikot ja maallikot varovaisen toiveikkaiksi mutta myös syvän epäluuloisiksi:

Euroopan syrjäyttäminen puhuttaa: Erityisesti X:ssä (entinen Twitter) suomalaiset ja eurooppalaiset käyttäjät jakoivat ahkerasti uutisia siitä, kuinka EU-maat on jätetty neuvotteluiden pääpöydän ulkopuolelle. Pääministeri Petteri Orpon pessimistiset kommentit ja vertaukset historian etupiirijakoihin (kuten Jaltan konferenssiin) synnyttivät laajoja keskustelulankoja siitä, myydäänkö Ukrainan ja Euroopan turvallisuus Trumpin hallinnon toimesta.
Kushnerin ja Witkoffin rooli: Donald Trumpin vävyn Jared Kushnerin ja Steve Witkoffin toiminta neuvottelijoina herätti runsaasti meemejä ja kritiikkiä. Kriitikot kyseenalaistivat heidän pätevyytensä suuren luokan geopoliittisessa kriisissä, kun taas Trumpin kannattajat levittivät narratiivia siitä, kuinka Trump on ”tuomassa rauhan muutamassa viikossa”.
Virkamiestason valokuvat levitessään: Venäläisen osapuolen julkaisema kuva neuvottelupöydästä – jossa Ukrainan ja Venäjän edustajat istuvat vastakkain ja USA pöydän päässä – lähti välittömästi viraaliksi. Kuvasta analysoitiin mikroskooppisen tarkasti osallistujien ilmeitä ja kehonkieltä.

2. Telegramissa rinnakkaiset sotanarratiivit

Sodan ensisijaisella digitaalisella taistelukentällä, Telegramissa, viestintä oli totutun kahtiajakautunutta:

Ukrainalaiskanavilla jaettiin runsaasti videoita ja kuvia yön drooni-iskujen tuhoista ja pimeiksi menneistä kaupungeista. Samaan aikaan viralliset ukrainalaislähteet (kuten pääneuvottelija Rustem Umjerov) pyrkivät somessa rauhoittelemaan kansalaisia julkaisemalla kuvia koordinaatiotapaamisista Euroopan ja Naton kumppaneiden kanssa, vakuuttaen ettei mitään sovita Ukrainan selän takana.
Venäläisillä sotabloggaajien (Z-kanavilla) puolestaan juhlittiin onnistuneita iskuja Ukrainan sähköasemiin ja levitettiin tiukkoja vaatimuksia siitä, että tulitaukoon suostutaan vain, jos Ukraina luovuttaa pysyvästi alueitaan ja luopuu Nato-haaveistaan.

3. Jättimäinen tietovuoto venäläisuhreista

Keskustelua kiihdytti sosiaalisessa mediassa laajalle levinnyt hakkeriryhmien tietovuoto, jonka mukaan yli 450 000 venäläissotilasta on kuollut sodassa. Erityisesti länsimielisissä OSINT-yhteisöissä (avointen lähteiden tiedustelu) lukua analysoitiin ahkerasti ja sen pohjalta tehtiin visualisointeja Venäjän kokemien menetysten valtavasta mittakaavasta

Mikä on rintamatilanne tänään

Rintamatilanteessa näkyy tällä hetkellä selkeä Venäjän maahyökkäyksen hidastuminen Itä-Ukrainassa samalla, kun molemmat osapuolet ovat kiihdyttäneet rajuja lennokki- ja ohjusiskuja strategisiin kohteisiin rauhanneuvottelujen alla.

Sotilasasiantuntijoiden ja Institute for the Study of War (ISW) raporttien mukaan rintamalohkojen tilanne jakautuu seuraavasti:

1. Itäinen rintama ja Donbas (Pääpainoalue)

Hyökkäystempon lasku: Venäjä on jatkanut hyökkäysyrityksiään niin sanotun linnoitusvyöhykkeen (Fortress Belt) itäisellä sivustalla, mutta sen etenemisvauhti on merkittävästi hidastunut. Venäjän joukoilla on vakavia haasteita logistiikan ja miehistön riittävyyden kanssa.
Paikalliset taistelut: Venäjän on raportoitu edenneen hieman Dobropilljan eteläpuolella. Rintamalinja on kuitenkin pysynyt pääosin staattisena Kramatorskin ja Slovjanskin itäpuolella.

2. Eteläinen rintama ja Herson

Maanalainen sodankäynti: Hersonin alueella Dnipro-joen itärannalla Venäjä on alkanut rakentaa laajoja maanalaisia tunneliverkostoja (pituudeltaan 50–150 metriä) suojautuakseen Ukrainan tehokkaalta drooniylivoimalta.
Oleshkyn tilanne: Alueella lokakuun lopussa vallinnut lyhyt paikallinen tulitauko päättyi, ja Venäjä käytti sitä ensisijaisesti joukkojen kierrättämiseen. Taistelut alueella ovat jatkuneet.

3. Ilmasota ja infrastruktuuri-iskut

Tarkkuusiskut siltoihin: Venäjä on varustanut Iskander-M-ballistisia ohjuksiaan uusilla tutka- ja optisilla ohjausjärjestelmillä, joilla se pyrkii iskemään metrin tarkkuudella Ukrainan huoltoreitteihin. Iskuja on keskitetty erityisesti Kiovan ja Zaporizhzhian alueiden siltoihin talous- ja siviilielämän vaikeuttamiseksi.
Ukrainan vastaiskut selustaan: Ukraina on onnistuneesti jatkanut iskujaan Venäjän logistiikkakeskuksia ja teollisuutta vastaan, viimeisimpänä laajalla drooni-iskulla Rostovin alueelle.

Kokonaistilannetta leimaa kuluttava asemasota, jossa Venäjä on kyennyt viime viikkoina valtaamaan vain hyvin vähäisiä määriä uutta aluetta raskaiden miehistötappioiden kustannuksella.

Venäjän miehistö- ja kalustotappiot tänään

Ukrainan asevoimien yleisesikunnan julkaisemien virallisten arvioiden mukaan Venäjä menetti viimeisen vuorokauden aikana rintamalla 2 220 sotilasta (kaatuneina ja haavoittuneina) sekä huomattavan määrän tykistöä ja lennokkeja. Lokakuussa 2026 saavutetun sodan verisimmän kuukausiennätyksen jälkeen Venäjän päivittäiset miestappiot ovat pysyneet erittäin korkealla tasolla.

Venäjän arvioidut kalusto- ja miehistötappiot viimeisen vuorokauden aikana sekä sodan alusta (24.2.2022) lähtien laskettuna:

Kohde	Tappiot viimeisen vuorokauden aikana	Kokonaistappiot sodan alusta lähtien
Miehistö (kuolleet ja haavoittuneet)	+2 220	n. 1 611 600
Tykistöjärjestelmät	+46	52 158
Operatiiviset lennokit (UAV)	+1 331	603 351
Panssaroidut taisteluajoneuvot	+13	25 696
Maajoukkojen robottijärjestelmät	+8	3 117
Kuljetusajoneuvot ja säiliöautot	+525	173 013
Taistelupanssarivaunut	+3	12 465
Raskaat heittimet (MLRS)	+3	2 266
Ilmatorjuntajärjestelmät	+1	1 754
Erikoiskalusto	+3	4 892

Huomautus: Sodan osapuolten ilmoittamia lukujaleja on vaikea todentaa itsenäisesti rintamatilanteen vuoksi. Kansainvälisten tutkimuslaitosten ja tiedustelutietojen mukaan luvut heijastavat kuitenkin Venäjän itäisellä rintamalla käyttämän "lihamyllytaktiikan" ja raskaiden hyökkäysaaltojen poikkeuksellisen korkeaa kulutustasoa.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut Ukrainalle tänään?

Venäjä on kohdistanut Ukrainaan massiivisia ilmaiskuja elintärkeään infrastruktuuriin, sähköverkkoon ja rautatieliikenteeseen, mikä on aiheuttanut vakavaa tuhoa useilla alueilla ja vaatinut siviiliuhreja. Iskujen ajoituksen katsotaan liittyvän Abu Dhabissa käytäviin rauhanneuvotteluihin, joissa Venäjä pyrkii painostamaan Ukrainaa tuhoamalla sen taloutta.

Päivän aikana raportoidut keskeisimmät tuhot jakautuvat seuraavasti:

1. Vakavat iskut Kiovaan ja kriittiseen infrastruktuuriin

Voimalaitokset ja sähkökatkot: Venäjä teki rajun iskun Kiovaan ja Žitomirin alueelle käyttäen ballistisia ohjuksia sekä risteilyohjuksia. Pormestari Vitali Klitškon mukaan lämpö- ja sähköjärjestelmät vaurioituivat pahoin, ja tilannetta kuvaillaan äärimmäisen vaikeaksi erityisesti kaupungin lämmönjakelun ja vesihuollon osalta talven kynnyksellä.
Siltaiskut: Venäjän ohjus osui Dniprojoen ylittävään pohjoiseen siltaan Kiovassa vaurioittaen kaupungin sisäisiä liikenneyhteyksiä.
Alueelliset sähköasemat: Yön ja päivän aikana tehdyissä iskuissa vaurioitui viisi suurta sähköasemaa muun muassa Poltavan, Dnipropetrovskin, Vinnytsian ja Kirovohradin alueilla, mikä katkoi sähkönsiirron useiden alueiden välillä.

2. Siviiliuhrit

Viranomaisraporttien mukaan Venäjän hyökkäyksissä on viimeisimmän vuorokauden aikana kuollut ainakin yhdeksän siviiliä ja 39 on loukkaantunut eri puolilla Ukrainaa.

3. Järjestelmälliset hyökkäykset matkustajajunia vastaan

Human Rights Watch (HRW) raportoi tänään Venäjän muuttaneen taktiikkaansa siten, että se kohdistaa drooni-iskujaan suoraan liikkuviin matkustajajuniin ja vetureihin sähköistetyn rataverkon lisäksi.
Iskut vaarantavat miljoonien siviilien elintärkeän pakoreitin ja kuljetusverkoston, ja ne rikkovat suoraan kansainvälistä humanitaarista oikeutta

Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään?

Ukraina on iskenyt tänään poikkeuksellisen laajasti Venäjän syvälle selustaan kohdistuen sotilaslentokenttiin, aseteollisuuteen ja logistiikkaketjuihin, mikä on aiheuttanut mittavia tuhoja ja häiriöitä Venäjän puolella.

Päivän merkittävimmät Ukrainan aiheuttamat vahingot jakautuvat seuraavasti:

1. Suuri ilmatukikohta liekeissä Rostovin alueella

Myllyrovon lentokenttä: Ukraina teki massiivisen lennokki-iskun Rostovin alueella sijaitsevaan Myllyrovon (Millerovo) sotilaslentokenttään. Paikallisten asukkaiden kuvaamien videoiden ja satelliittihavaintojen mukaan kentällä syttyi rajuja tulipaloja.
Kalustotappiot: Iskun raportoidaan vaurioittaneen useita kentälle sijoitettuja venäläisiä hävittäjiä ja polttoainevarastoja. Rostovin alueen kuvernööri myönsi lennokki-iskun tapahtuneen mutta väitti ilmapuolustuksen torjuneen osan lennokeista.

2. Iskut aseteollisuuteen ja ammusvarastoihin

Tulan ohjustehdas: Ukrainalaiset pitkän kantaman lennokit iskivät Tulan alueella sijaitsevaan asetehtaaseen, joka valmistaa osia Venäjän ilmatorjuntajärjestelmiin ja ohjuksiin. Isku aiheutti räjähdyksiä ja keskeytti tehtaan tuotannon.
Brjanskin ammusvarasto: Brjanskin alueella Ukrainan droonit osuivat onnistuneesti Venäjän tykistön ammusvarastoon, mikä sytytti alueella ketjuräjähdyksiä (sekundaarisia räjähdyksiä), jotka jatkuivat useita tunteja aamuyöllä.

3. Venäjän historian laajin lennokkiparvi

Ennätysmäärä drooneja: Venäjän puolustusministeriö ilmoitti virallisesti pudottaneensa yön ja päivän aikana yli 150 ukrainalaista lennokkia useilla eri alueilla (muun muassa Brjanskissa, Kurskissa, Rostovissa ja Belgorodissa).
Infrastruktuurin lamaantuminen: Vaikka Venäjä väitti torjuneensa suurimman osan lennokeista, hyökkäys oli niin laaja, että se lamautti alueellisen siviili-ilmailun ja pakotti sulkemaan muun muassa Moskovan alueen lentokenttiä useiksi tunneiksi turvallisuussyistä.

4. Partisaanitoiminta ja logistiikan häirintä

Junaradan räjäytys: Venäjän viranomaiset vahvistivat, että Belgorodin alueella lähellä Ukrainan rajaa tapahtui junan suistuminen raiteiltaan radalle asetetun räjähteen vuoksi. Rataosuus on kriittinen Venäjän armeijan huoltoreitti rintamalle, ja sen korjaustöiden arvioidaan vievän päiviä.

Mitkä ovat todennäköiset rauhaneuvotteluiden tulokset puolueettomasti tarkasteltuna?

Asiantuntijoiden, kansainvälisten ajatushautomoiden ja diplomaattisten lähteiden mukaan Abu Dhabissa alkaneiden neuvottelujen todennäköiset tulokset ja skenaariot jakautuvat useisiin eri vaihtoehtoihin. Puolueettomassa analyysissä korostetaan, että neuvottelujen lopputulos riippuu siitä, miten osapuolet kykenevät sovittamaan yhteen Venäjän aluevaatimukset ja Ukrainan turvallisuustakuut.

Kansainvälisten suhteiden tutkijat (kuten Council on Foreign Relations ja Chatham House) sekä diplomaattiset arviot hahmottelevat kolme pääskenaariota ja niiden keskeiset haasteet:

1. Todennäköisin skenaario: Korealainen malli (Rintamalinjan jäätyminen)

Tätä pidetään tällä hetkellä realistisimpana lyhyen aikavälin lopputuloksena Trumpin hallinnon ajaessa nopeaa ratkaisua.

Mitä se tarkoittaa: Taistelut lopetetaan nykyiselle rintamalinjalle ilman virallista rauhansopimusta. Luodaan demilitarisoitu vyöhyke, jota valvovat kansainväliset (mahdollisesti eurooppalaiset) joukot.
Venäjän saavutukset: Venäjä pitäisi hallussaan noin viidenneksen Ukrainan alueista, mutta ei saisi Kiovan suunnanvaihtoa tai maan täydellistä antautumista.
Ukrainan tilanne: Ukraina joutuisi de facto hyväksymään alueiden menetyksen toistaiseksi, mutta sen itsenäisyys ja pääsy kansainvälisiin markkinoihin turvattaisiin.
Kriittinen kynnyskysymys: Ukrainan Nato-jäsenyyden lykkääminen (esimerkiksi 20 vuodeksi), minkä korvaajaksi Ukraina vaatii vahvoja kahdenvälisiä turvallisuustakuita länsimailta.

2. Suppea sopimus: Laajamittainen vankienvaihto ja tulitauko

Mikäli kokonaisvaltaista poliittista sopimusta ei saavuteta, neuvottelut voivat päättyä pelkkään humanitaariseen ja taktiseen sopimukseen.

Mitä se tarkoittaa: Osapuolet sopivat rajoitetusta tulitauosta (esimerkiksi energian ja siviili-infrastruktuurin säästämiseksi talven yli) sekä kaikkien sotavankien vaihtamisesta, mistä ukrainalaislähteet ovatkin jo raportoineet alustavaa edistymistä.
Seuraus: Varsinaiset vaikeat kysymykset, kuten alueiden omistus ja turvallisuusrakenteet, siirretään tulevaisuuteen, ja rintamasota voi jatkua myöhemmin.

3. Epätodennäköisin skenaario: Kattava ja pysyvä rauhansopimus

Täydellinen poliittinen sopimus, jossa molemmat osapuolet saavuttaisivat virallisen yhteisymmärryksen, on asiantuntija-arvioissa epätodennäköisin osapuolten täysin ristiriitaisten maksimitavoitteiden vuoksi.

Venäjän vaatimus: Neljän Ukrainan alueen (Donetsk, Luhansk, Zaporižžja, Herson) täydellinen luovuttaminen Venäjälle, Ukrainan armeijan koon rajoittaminen ja pysyvä puolueettomuus ilman länsimaisia sotilasjoukkoja.
Ukrainan vaatimus: Alueellinen koskemattomuus (vuoden 1991 rajat), sotakorvaukset ja välitön Nato- tai vahva länsimainen turvavyöhyke uuden hyökkäyksen estämiseksi.

Keskeiset näkemyserot ja uudet neuvottelujen pelisäännöt

Kansainvälisessä analyysissä tunnistetaan useita kriittisiä tekijöitä, jotka voivat joko edistää tai kaataa neuvottelut:

Tekijä	Venäjän näkökulma / tavoite	Ukrainan ja lännen näkökulma / tavoite
Euroopan turvallisuusjärjestys	Venäjä haluaa neuvotella suoraan USA:n kanssa koko Euroopan etupiireistä ja rajoittaa Naton läsnäoloa Itä-Euroopassa.	Euroopan maat (kuten Suomi ja Ranska) painottavat, ettei Euroopan yli voida sopia ilman Euroopan omaa osallistumista.
Vakuudet ja valvonta	Venäjä vastustaa Nato-joukkojen tai raskaasti aseistettujen länsimaisten joukkojen tuloa Ukrainan maaperälle.	Ukraina tarvitsee uskottavat (esim. yhdysvaltalaiset tai eurooppalaiset) valvontajoukot rintamalle, jotta Venäjä ei käytä tulitaukoa vain uudelleenaseistautumiseen.
Talouspaineet	Venäjä pyrkii saamaan pakotteiden purkamisen osaksi sopimusta taloutensa suojaamiseksi.	Länsi haluaa pitää pakotteet voimassa vipuvartena varmistamaan, että Venäjä noudattaa sovittuja ehtoja.

Yhteenveto: Puolueettomasta näkökulmasta katsottuna neuvottelujen todennäköisin suunta on pitkällinen prosessi, joka tähtää ensisijaisesti taistelujen jäädyttämiseen nykyisille linjoille (tulitaukoon), eikä niinkään välittömään, molempia osapuolia tyydyttävään lopulliseen rauhansopimukseen.

Miten Eurooppa on mukana neuvotteluissa?

Euroopan rooli ja mukanaolo Abu Dhabin neuvotteluissa on parhaillaan suuren diplomaattisen vääntöilun ja kiistan aiheena, sillä virallisesti kyseessä on Yhdysvaltojen välittämä kolmikantatapaaminen (USA–Ukraina–Venäjä).

Vaikka Kreml on suoraan vastustanut Euroopan maiden osallistumista pääpöytään, Eurooppa on mukana neuvotteluprosessissa erillisten sivutapaamisten, koordinointiryhmien ja taustadiplomatian kautta:

1. Koordinaatiokokoukset ja "rinnakkaispöydät"

Ennen varsinaisten kolmikantaneuvottelujen alkua Ukrainan ja Yhdysvaltojen delegaatiot järjestivät Abu Dhabissa laajan koordinaatiokokouksen Euroopan avainmaiden ja järjestöjen kanssa.

Keitä on paikalla: Eurooppalaista rintamaa Abu Dhabissa edustavat Ranskan, Saksan, Ison-Britannian ja Italian kansalliset turvallisuusneuvonantajat sekä Euroopan komission, Eurooppa-neuvoston ja Naton korkeat virkamiehet.
Tavoite: Ukraina haluaa varmistaa, että sen länsiliittolaiset ovat linjassa neuvottelutavoitteista, eikä mitään sovita maan selän takana.

2. Saksa johtaa eurooppalaista "Berlin Format" -ryhmää

Saksa on ottanut vahvan roolin Euroopan äänen koordinointitotyössä. Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Günter Sautter koordinoi niin sanottua "Berlin Format" -koalitiota. Tämä ryhmä tuo yhteen Ukrainan, Euroopan suuret maat (E3-maat), Puolan, Pohjoismaat (kuten Suomen), Naton ja EU:n toimielimet tarkoituksenaan pitää Eurooppa tiukasti kiinni rauhanprosessin ohjaushytissä.

3. Jyrkkä jako: Venäjä sulkee oven, USA lupaa roolin jatkossa

Euroopan osallistumisen muodosta käydään kovaa linjausta osapuolten välillä:

Venäjän linja: Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov korosti, että kyse on puhtaasti kolmikantaneuvotteluista. Venäjä haluaa tietoisesti neuvotella suoraan Washingtonin kanssa ohittaen EU:n.
Yhdysvaltojen linja: USA:n pääneuvottelija Jared Kushner on todennut, että Abu Dhabin kierroksella vasta luodaan pohjaa. Hän on myöntänyt, että kattava ja pysyvä sopimus Euroopan uudesta turvallisuusarkkitehtuurista vaatii myöhemmässä vaiheessa Euroopan kumppanien suoraa sitouttamista ja neuvotteluita.

Euroopan sisäinen huoli ja itsekriitikko

Euroopan maissa tilanne herättää laajaa huolta. Donald Trumpin julkiset puheet siitä, että tekeillä on "suuri ja kaunis sopimus, joka käsittää koko Euroopan", ovat saaneet EU-johtajat varovaisiksi. Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot vakuutti Euroopan pitävän huolen siitä, että sen ääni kuuluu, kun taas Italian pääministeri Giorgia Meloni on vaatinut EU-mailta tiukempaa ja yhtenäisempää koordinointia, jotta Euroopan edustus ei pirstoutuisi.

Venäjän vaatimukset ovat liikaa niin Ukrainalle kuin Euroopallekin. Sota tulee jatkumaan, Venäjä on sodassa heikommalla puolella. En usko, että sodan päättyminen on näköpiirissä.

Tämä näkökulma kuvaa tarkasti sitä kuluttavaa pattitilannetta, jonka vuoksi monet sotilasasiantuntijat ja ulkopoliittiset analyytikot suhtautuvat rauhanneuvottelujen nopeaan onnistumiseen erittäin epäilevästi.

Esittämäsi arvio sodan jatkumisesta ja osapuolten asetelmista perustuu pitkälti samoihin perusteluihin, joita kansainvälisessä keskustelussa tällä hetkellä nostetaan esiin:

1. Vaatimusten sovittamaton kuilu

Venäjän julkilausutut tavoitteet – kuten Ukrainan pysyvä puolueettomuus, maan armeijan merkittävä supistaminen ja viiden alueen virallinen luovuttaminen – ovat ehtoja, joita mikään itsenäinen ukrainalaishallinto ei voi hyväksyä ilman maan sisäistä romahdusta. Euroopan näkökulmasta Venäjän vaatimukset uuden etupiirijaon luomisesta ja Naton vetäytymisestä Itä-Euroopasta uhkaisivat suoraan koko maanosan turvallisuusjärjestystä. Koska kumpikaan puoli ei ole valmis perääntymään perusperiaatteistaan, neuvottelupöydässä on vaikea saavuttaa muuta kuin korkeintaan tilapäinen tulitauko.

2. Venäjän pitkän aikavälin heikkoudet

Vaikka Venäjä kykenee tällä hetkellä jatkamaan kuluttavia hyökkäyksiään Itä-Ukrainassa ja aiheuttamaan tuhoa ilmaiskuillaan, sen strateginen asema sisältää merkittäviä haavoittuvuuksia:

Materiaalikulutus: Venäjä kuluttaa neuvostoaikaisia panssarivaunu- ja tykistövarastojaan nopeammin kuin se pystyy tuottamaan uutta korvaavaa kalustoa.
Talouspaineet: Jättimäiset sotamenot, työvoimapula ja korkea inflaatio kuormittavat Venäjän taloutta pitkällä aikavälillä, vaikka maa onkin onnistunut kiertämään osan pakotteista kolmansien maiden kautta.
Riippuvuus kumppaneista: Venäjän kasvava riippuvuus Kiinan taloudellisesta tuesta sekä Pohjois-Korean ja Iranin ammus- ja ohjustoimituksista osoittaa, ettei sen oma sotateollisuus ole omavaraista.

3. Pitkittyvän sodan skenaario

Jos Abu Dhabin neuvottelut päättyvät tuloksettomina tai johtavat vain lyhytikäiseen, epävakaaseen aselepoon, sota todennäköisesti muuttaa muotoaan mutta jatkuu. Asiantuntijat arvioivat, että tällöin siirrytään entistä selkeämmin teknologiseen ja taloudelliseen näivytyssotaan. Siinä ratkaisevaksi tekijäksi nousee se, pystyykö Länsi (Eurooppa ja Yhdysvallat) ylläpitämään ja tehostamaan Ukrainan materiaalista tukea pidempään kuin Venäjä pystyy sietämään omia raskaita miestappioitaan ja taloudellista eristystään.

Tilanne rintamalla ja diplomaattisissa kulisseissa elää jatkuvasti, ja sotatoimien laantuminen ei tosiaan näytä olevan lähitulevaisuuden näköpiirissä.

Suomen rooli on koko ajan ollut ja on jatkossakin Euroopan turvallisuuden takaaminen ja Ukrainan tukeminen niin taloudellisesti kuin poliittisesti.

Tämä kuvaus tiivistää tarkasti Suomen virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinlinjan, jolla on maassa vahva kansallinen ja parlamentaarinen yksimielisyys. Suomen rooli on sodan aikana muuttunut merkittävästi, ja sen merkitys Euroopan koillisella sivustalla korostuu entisestään tilanteen pitkittyessä.

Suomen rooli ja toiminta tässä asetelmassa voidaan jakaa kolmeen pääpilaria:

1. Ukrainan monialainen ja pitkäaikainen tuki

Sotilaallinen ja taloudellinen apu: Suomi on toimittanut Ukrainalle kymmeniä puolustustarvikeapupaketteja, joiden kokonaisarvo on miljardeja euroja. Tuki ei ole pelkästään hetkellistä, vaan Suomi on sitoutunut pitkäaikaisiin turvallisuusvakuuksiin ja materiaaliapuun.
Poliittinen tuki: Suomi on alusta asti ollut äänekäs Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyyspolun kannattaja kansainvälisillä areenoilla. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin tiivis diplomaattinen yhteydenpito Volodymyr Zelenskyin kanssa – kuten tämän päivän puhelut – osoittaa Suomen olevan keskeinen välittäjä ja koordinoija eurooppalaisessa rintamassa.

2. Euroopan koillisen kulman turvaaminen

Nato-jäsenyyden tuoma vastuu: Suomen liittyminen Natoon muutti maan roolin omasta puolustuksestaan huolehtivasta toimijasta koko liittokunnan itärajan ja Pohjois-Euroopan turvallisuuden ankkuriksi.
Etulinjan vakaus: Suomi kantaa päävastuun Naton pisimmän Venäjän-vastaisen rajan valvonnasta ja puolustuksesta, mikä vapauttaa muiden liittolaismaiden resursseja ja luo vakautta koko Itämeren ja Arktisen alueen suuntaan.

3. Kotimaisen valmiuden ja teollisuuden rooli

Asetuotannon kasvattaminen: Suomi on vastannut Euroopan ammuspulaan investoimalla merkittävästi kotimaiseen tykistöammusten ja räjähteiden tuotantoon. Tämä vahvistaa sekä Ukrainan tukemista että Euroopan omaa huoltovarmuutta.
Kokonaismaanpuolustuksen malli: Suomen korkea kriisivalmius, asevelvollisuusjärjestelmä ja laaja reservi toimivat nykyään oppituntina ja mallina muille Euroopan maille, jotka pyrkivät jälleenrakentamaan omaa kylmän sodan jälkeen laiminlyötyä puolustusvalmiuttaan.

Suomen rooli on siis kehittynyt puhtaasta avunantajasta aktiiviseksi Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muotoilijaksi, joka pitää huolen siitä, ettei itäisen Euroopan vakautta tai Ukrainan oikeuksia ohiteta suuren luokan neuvottelupöydissä.

kalajoki-ploki

tiistai 10. marraskuuta 2026

Ukrainan sota 1721. päivä