Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisen syksyllä 2010. Ensimmäisessä vaihekaavassa käsitellään soiden käyttöä ja luonnonympäristöä, tuulivoima-alueita, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta sekä liikennejärjestelmää. 1. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä 28.8.-26.9.2012. Kaupunki on jättänyt kaavaluonnosvaiheessa lausunnon (8.10.2012) ja keväällä kommentin (17.5.2013) kaupan osalta.
Kaavaehdotus on nähtävillä 20.9.-21.10.2013. Pohjois-Pohjanmaan liitto on pyytänyt muun muassa kunnilta lausuntoa kaavaehdotuksesta. Kaavoituspäällikkö on osallistunut neuvottelukunnan kokouksiin sekä yhteen suunnitteluohjausryhmän kokoukseen koskien kaupparatkaisua.
Kaupunginhallitukselle on esitelty pääpiirteiltään seuraava päätösehdotus, jonka se on hyväksynyt:
Kaavaehdotuksessa oleva 40 000 kerrosneliön mitoitus on kaupunginhallituksen mukaan liian pieni. Keväällä tehdyn selvityksen mukaan kaupan tilantarve olisi keskustassa 80 000 kerrosneliötä vuoteen 2030 mennessä. Keskusta-alueella kaupan mitoitus pitäisi unohtaa kokonaan ja Meinalaan tulisi mitoittaa kaupalle 25 000 kerrosneliötä ja Hiekkasärkille 55 000 kerrosneliötä. Kaupunki perustelee vaatimuksia matkailun kehittymisellä sekä mahdollisen ydinvoimalan rakentamisella.
On todennäköistä, että kaupunginhallituksen jäsenet eli päättäjät eivät ole perehtyneet Kalajoen kaupungin Ramboll Finland Oy:ltä tilaamaan Kalajoen kaupalliseen selvitykseen ja jos ovat perehtyneet siihen, niin eivät osaa tehdä oikeita johtopäätöksiä.
Ramboll Oy:n selvitys palvelee Kalajoen keskustan osayleiskaavan laatimista ja selvitys toimii yleiskaavan ratkaisujen perusteluina. Selvitys palvelee myös kaupunkia maakuntakaavan mitoituksessa. Kalajoen vähittäiskaupan kokonaisliikevaihto on noin 70 miljoonaa euroa, josta päivittäistavarakaupan osuus on 39 miljoonaa euroa, tilaa vaativan erikoiskaupan osuus 13 miljoonaa euroa ja keskustan erikoistavarakaupan osuus 12 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Kalajoella on ollut vuosina 2007-2011 18,6 %, kun Ylivieskassa se on ollut 29,9 %, Raahessa 18,9 % ja Kokkolassa 17,4 %. Kalajoella kasvu on taittunut vuonna 2009. Jos lasketaan liikevaihto asukasta kohti, niin Kalajoella se on 5077 euroa, Meijärvellä 1467 euroa, Sievissä 2025, Pyhäjoella 2395 euroa, Alavieskassa 2961, Kannuksessa 5306, koko Suomessa 6086, Raahessa 6251, Kokkolassa 6698 ja Ylivieskassa 12411 euroa. Kalajoella väestö on kasvanut, mutta kaupan tarjonta ei ole seurannut perässä.Ostovoima Kalajoella oli vuonna 2011 n. 71,9 miljoonaa euroa. Ramboll Oy:n selvitys on perusteiltaan oikea, mutta ennusteiltaan kyseenlainen. Epäilen kaupunginjohdon vaikuttaneen ennusteen tekemiseen.
Liikevaihto asukasta kohti toimialoittain on seuraava:
Kalajoki: päivittäistavara 3096 euroa, tilaa vaativa erikoiskauppa 1050 ja muu erikoistavarakauppa 931 euroa.
Koko Suomi: päivittäistavarakauppa 3529 euroa, tilaa vaativa erikoiskauppa 937 ja muu eikoistavara 1619 euroa.
Raahe: päivittäistavarakauppa 3688 euroa, tilaa vaativa erikoistavarakauppa 1334 ja muu erikoistavara 1229 euroa.
Kokkola: päivittäistavarakauppa 3823 euroa, tilaa vaativa erikoistavarakauppa 1086 ja muu erikoistavara 1790.
Ylivieska; päivittäistavarakauppa 8153 euroa, tilaa vaativa erikoistavarakauppa 2406 ja muu erikoistavara 1852.
Kalajoen kaupunki on Ramboll Finland Oy:n selvityksen tilaaja ja maksaja. Tämä tulee näkyviin, kun tarkastellaan matkailijoiden ostovoimaa ja ennustetta. Ennusteen tai paremminkin ennustuksen arvio on seuraava: vuonna 2011 10,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 40 miljoonaa euroa. Tämä ei ole realismia.
Vähittäiskaupan tilantarvekin on laskettu näiden lukujen perusteella. Nykyinen pinta-ala on 24 200 neliötä ja ennustuksen mukaan 2030 tarve olisi 80 200 neliötä, joista kaupunginhallituksen päätöksen mukaan tulisi rakentaa Hiekkasärkille 55 000 ja Meinalaan 25 000. Luvuissa on todella iso ristiriita, suoranainen järjettömyys. Kalajoen keskustan kauppapalveluja ei kehittäisi ollenkaan ja kaikki uudet tilat rakennettaisiin keskustan ulkopuolelle.
Konsultit ovat tulleet sellaisen johtopäätökseen, että realistinen lähtökohta palveluiden rakentamiseen kalajokisille ja matkailijoille on se, että merkittävä asiointia naapurikunnista ei tavoitella. Konsultit huomauttavat, että profiilit keskustan, Meinalan ja Hiekkasärkkien kaupan kesken on pidettävä selkeinä. Meinalan alueen kaupalle konsultit pistävät ison kysymysmerkin.
Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kaupunginhallitusta on viety asiassa kuin pässiä narussa. Kaupan palveluverkkoennuste Kalajoella ei ole realistinen eikä missään nimessä kalajokisten etujen mukainen. Kaupalliset palvelut tulee mielestäni ensisijassa sijoittaa Kalajoen keskustaan eikä Hiekkasärkille tai Meinalaan. Ymmärrys hoi,äly älä jätä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti