Arvoisat sotaveteraanit ,
hyvät isänmaan ystävät
Tänään juhlimme Suomen
itsenäisyyden 96-vuotispäivää. Rautiolaisilla ja Rautiossa
vaikuttaneilla henkilöillä sekä Kalajoella vaikuttaneilla
henkilöillä on ollut merkittävä rooli itsenäisen Suomen
historiassa. Kalajoen kappalaisen Aapeli Kiviojan puoliso Liisi
Kivioja valittiin I sortokauden jälkeen eduskuntaan, kun suomalaiset
olivat ensimmäisenä eurooppalaisena kansana saaneet yleisen ja
yhtäläisen äänioikeuden. Silloin eduskuntaan valittiin
ensimmäiset eurooppalaiset naiskansanedustajat. Liisi Kivioja oli
yksi niistä 15 naiskansanedustajasta, jotka muiden kansanedustajien
kanssa johdattivat Suomen tietä kohti itsenäisyyttä.
Hyvät kuulijat
Kun bolsevikit kaappasivat
vallan Venäjällä, niin vallankumousta johti V.I.Lenin. Kalajoen
Tyngältä kotoisin olevan Fanny ja Aapo Rahjan poika Eino oli
Leninin tärkeimpänä turvamiehenä ja henkivartijana tämän
ollessa etsintäkuulutettuna syksyllä 1917 Pietarissa. Eino Rahja
henkilökohtaisesti saattoi Leninin pitkin Pietarin tarkoin
vartioituja katuja ja siltoja aloittamaan vallankumouksen
bolsevikkien päämajassa Smolnassa. Kenelläkään muulla
kalajokisella ei ole ollut yhtä suurta vaikutusvaltaa maailman
historian kulkuun, sillä Leninin matkan turvaamisen epäonnistuminen
olisi todennäköisesti merkinnyt vallankumouksen epäonnistumista.
Hyvät kuulijat
Bolsevikit suhtautuivat
Suomen itsenäisyyspyrkimyksiin myönteisesti. Lenin lähetti
sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen bolsevikkien edustajana Josef
Stalinin ilmoittamaan bolsevikkien myönteisen kannan Suomen
itsenäisyysajatukseen. Joulukuun 4. päivänä 1917 P.E.Svinhufvudin
johtama porvarillinen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen, minkä
jälkeen eduskunta joulukuun 6. päivänä äänin 100-88 hyväksyi
hallituksen toimia tukevan päätöslauselman. Rautiolainen
kansanedustaja Leonard Typpö oli mukana hyväksymässä Suomen
itsenäisyysjulistusta. Sosiaalidemokraatit äänestivät oman
vastaesityksensä puolesta, jossa kannatettiin Suomen itsenäisyyttä,
mutta edellytettiin asiasta sopimista Neuvosto-Venäjän kanssa
pelkän yksipuolisen irtatumisen sijaan.
Hyvät kuulijat
Ulkovallat eivät
suostuneet tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä ennen
neuvostohallitusta. Senaatin pyydettyä tunnustusta Leninin hallitus
ilmoitti 31.12.1917 myöntävänsä sen, minkä jälkeen Ranska ja
Ruotsi sekä Saksa, Itävalta-Unkari, Kreikka, Norja ja Tanska
tekivät nopeasti samoin, Iso-Britannia ja Yhdysvallat sen sijaan
tunnustivat Suomen vasta puolitoista vuotta myöhemmin. Vaikka Suomen
itsenäisyys tunnustettiin, venäläinen sotaväki n. 40 000 miestä
ei poistunut maasta.
Sosiaalidemokraattisessa
puolueessa sai enemmistön radikaali vasemmisto, joka toivoi
Suomeenkin vallankumousta. Tammikuun lopussa 1918 punaiset ottivat
vallan Helsingissä ja Etelä-Suomessa. Senaatti pakeni Vaasaan ja
perusti valkoisten tukialueen Pohjois- ja Keski-Suomeen. Senaatti
julisti 25. tammikuuta suojeluskunnnat hallituksen joukoiksi ja
valitsi Mannerheimin joukkojen päälliköksi. Mannerheim voitti
huhtikuun alusssa ratkaisevan taistelun Tampereesta.
Hyvät kuulijat
Rautiolainen
kansanedustaja Leonard Typpö ei ehtinyt paeta Helsingistä ajoissa
sodan jaloista. Siksi Leonard Typpö joutui toisen terveen
kansanedustajan kanssa pelkäämään henkensä puolesta ja he
asuivat terveinä miehinä kahden viikon ajan erään professorin
johtamassa sairaalassa tämän suostumuksella kansalaissodassa
haavoittuneiden potilaiden joukossa ennenkuin pääsivät
turvallisesti pakenemaan sodan jaloista.
Hyvät kuulijat
Saksalla oli erittäin
merkittävä rooli Suomen sisällissodassa. Saksalaiset kouluttivat
1897 jääkäriä, joista 15 oli kalajokisia. Saksalaiset toimittivat
laivalasteittain aseita valkoiselle puolelle. Saksalaiset joukot
valtasivat Helsingin ja pakottivat ruotsalaiset joukot poistumaan
Ahvenmaalta. Saksa varmisti sen, ettei Suomesta tullut
kansantasavaltaa vaan oikea tasavalta.
Kevään 1918 sodan
päättyessä keisarillinen Saksa pyrki kiinteästi liittämään
Suomen valtapiirinsä. Tätä osoittaa poliittisella tasolla se, että
keisarin lanko, Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin syksyllä
Suomen kuninkaaksi. Paasikiven senaatin esityksestä tynkä-eduskunta
hyväksyi asian äänin 58-44. Sosiaalidemokraattiset kansanedustajat
puuttuivat päätöksen teosta. Kansanedustajista mm. Kalajoella
vaikuttanut kansanedustaja Johan Lankila oli kuollut vankileirillä
ja osa kansanedustajista oli paennut Venäjälle. Saksan hävittyä
ensimmäisen maailmansodan Friedrich Karl peruutti kuninkaaksi
tulonsa Suomeen. Kuninkaan nimeksi olisi tullut Väinö ensimmäinen.
Hyvät kuulijat
Suomen sisällissota oli
Euroopan julmin ja verisin. Sisällissodassa kuoli yli 36 000
ihmistä, yli 11000 ammuttiin taistelujen ulkopuolella ja yli 12 000
kuoli vankileireillä. Yli 27 000 kuului punaisiin. Punaisen terrorin
uhreja oli 1700 ja valkoisen terrorin uhreja n. 8400. Kansalaissodan
julmuus jätti syvät arvet Suomen kansan mieliin pitkiksi ajoiksi.
Julman sisällisodan
jälkeen Suomen kansa taisteli Neuvostoliittoa vastaan kuitenkin
yhtenä miehenä raskain uhrauksin säilyttäen Suomen
itsenäisyyden.
Hyvät kuulijat
Puhutaan talvisodan
ihmeestä. Talvisodan ihme syntyi talvisodan hengestä, jonka avulla
saatiin yhdistettyä Suomen kansa julman ja verisen sisällissodan
jälkeen yhteistä vihollista vastaan. Rautiolaisilla kirkkoherroilla
on ollut merkittävä osuus talvisodan hengen luomisessa. Elias
Simojoki syntyi Raution pappilassa 1899. Elias Simojoki oli
perustamassa Akateemista Karjala-seuraa ja toimi seuran
varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Isänmaallisen Kansanliikkeen
kansanedustajaksi vuosiksi 1933-39. Hän oli äärioikeistolaisen
nuorisojärjestän Sinimustien johtaja vuosina 1933-36. Hän oli
tulisieluinen puhuja ja kansalaisaktivisti.
Elias Simojoen talvisota
päättyi 25.2.1940. Poikkeuksellisen hevosrakkaana ihmisenä
tunnettu Simojoki meni keskellä kirkasta päivää lopettamaan
Laatokan jäälle haavoittuneen venäläisen hevosen tuskat. Hän
otti pitkäpiippuisen parabellumin vyöltään ja päästi kärsivän
eläimen tuskistaan. Yksinäisen hiihtäjän kääntäessä suksensa
paluusuuntaa räsähtää Nuolainniemen rannalla konekivääri ja
yksi ensimmäisistä luodeista osuu Simojoen päähän. Simojen
ruumis haettiin heti hämärän tultua.
Hyvät kuulijat
Kirkkoherra Väinö Havas
palveli rautiolaisia vuosina 1928-1930. Hänellä on ollut erittäin
voimakas vaikutus suomalaisen kansan yhtenäisyyden ja isänmaallisen
tunteen voimistajana sekä talvisodan hengen luojana. Nykyisestä
virsikirjasta löytyy seitsemän Havaksen virttä. Juuri veisaamme
577 oli yksi niistä. Talvisodan puhjettua Havas lähti rintamalle
vapaaehtoisena. Havas kaatui jatkosodan alussa 21. elokuuta 1941
Suojärven Suvilahdella ollessaan pysäyttämässä
neuvostoliittolaista hyökkäysvaunua JR 50:n 6. komppanian
päällikkönä. Väinö Havas oli kuollessaan vasta 43-vuotias,
mutta hän ehti elää hämmästyttävän monimuotoisen elämän.
Havaksen vaimosta tuli sotaleski ja kymmenestä lapsestaan
sotaorpoja.
Hyvät kuulijat
Raution pappila on ollut
merkittävässä roolissa Suomen itsenäisyyden historiassa. Aarno
Antoni nimitettiin Valtiollisen poliisiin päälliköksi 1.
helmikuuta 1941. Hänen toimestaan Valpo asettui läheiseen
yhteistyöhän Saksan salaisen poliisiin Gestapon kanssa. Kolme
päivää aseleposopimuksen jälkeen valtiollisen poliisin entinen
päällikkö Aarno Antoni pakeni Ruotsiin ja tuli sieltä Helsingin
kautta 21.10.1944 Rautioon pappilaan, jossa hän piileskeli
kirkkoherra Vihman huostassa. Aarno Antoni pidätettin Suomen
kommunistisen puolueen ja valvontakomission vaatimuksesta 23.4.1945.
Hyvät kuulijat
Keskipohjalaisrykmentti
määrättiin liikekannallepanomääryksen mukaan perustettavaksi
18.6.1941. Tällöin lämpinä kesäpäivänä jaettiin Raution
reserviläisille palvelukseenastumismääräys. JR/29:n
III-pataljoona muodostettiin Sievin asemalla. Sinne rautiolaiset
marssivat 18.6.1941 Pöllän koululta.
Osa lähtijöistä ei
palannut koskaan elävänä takaisin. He kuolivat sankarikuoleman
Suomen itsenäisyyden puolesta.
Jatkosodan julmuudet ovat
tulleet esille vähitellen historiankirjotusten avauduttua. Eräs
kiistelty aihe on ollut omien teloitukset. Valitettavasti tämä asia
koskettaa myös rautiolaisia sotilaita. Minulla on kopio erään
rautiolaisen sotilaan viimeisestä kirjeestä vanhemmilleen.
Sotilaita ammuttiin varoitukseksi muille.
Minä uskon, että nyt on
aika tunnustaa omien teloittamat henkilötkin sankarivainajiksi.
Mielestäni kirjeen kirjoittajakin kuuluu tähän sankarihautaan.
Hyvät kuulijat
Rautiolaiset ovat
isänmaallista väkeä. He ovat tavallista nöyrempiä, älykkäämpiä
ja viisaampia ihmisiä. Sitä todistaa sekin, että Rautiossa lähes
joka toisesta talosta on kotoisin tohtori tai muuten
valtakunnallisesti merkittävä henkilö. Voidaan puhua
rautiolaisesta ihmeestä. On todennäköistä, että Suomen seuraava
pääministerikin on rautiolaisen Sipilän Pentin poika.
Toivotan Teille kaikille
hyvää itsenäisyyteemme juhlapäivää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti