Kalajoen päättäjät strategisten valintojen edessä

Hallitus päätti 29.8.2013 taloudelliset leikkaukset, joiden vaikutukset Kalajoen kaupungille 13,73 miljoonaa euroa.

Kalajoen kaupungin virkamiestyöryhmä teki opetuspalveluiden kehittämisen osalta seuraavan esityksen

http://www.kalajoki.fi/singlenewsinfo.asp?newsname=Opetuspalveluiden+uudelleen+organisointi&id=1889&menu_id=103&selected=103&companyId=0&show

Hallitus päätti rakennepoliittisen ohjelman täytöönpanosta. Katso

http://valtioneuvosto.fi/etusivu/fi.jsp

Hallituksen esityksestä puuttuu konkretia, mutta siitä huolimatta Kalajoen päättäjien on pystyttävä tekemään johtopäätökset siitä miten se vaikuttaa Kalajoen tulevaisuuteen.

Tämä tulee olemaan suuntaus koko valtakunnassa

http://uudempisuomenhistoria.blogspot.fi/2013/11/suomen-kuntakartta-uudistuu.html

Mitä johtopäätäksiä näiden perusteella voidaan tehdä?

Uusi lukio ja täysimittainen liikuntahalli sekä lisää oppilasasuntoja

Hallitus ei pystynyt esittämään konkreettisia asioita siitä miten kunnat säästävät. Valitettavasti asia jää kuntien päättäjien ratkaistavaksi tilanteessa, jossa valtioneuvosto on päättänyt leikata kunnilta valtionapuja niin paljon, että kuntien on itse tehtävä päätökset asiassa. Totuus on se, että rahat kunnissa eivät tule riittämään nykyisen palveluverkoston ylläpitämiseen. Tästä aiheutuu se, että kuntaliitoksia on edessä ja noin 100 lukion lakkauttaminen sekä ammatillisen koulutuksen uudelleenjärjestely.

Kalajoen päättäjien on nyt itse tehtävä omat johtopäätökset. Kalajoen lukion pitää tulevaisuudessa on entistä vahvempi. Kalajoen pitää olla valmis ottamaan vastaan osa n. 100 lakkautettavan lukion oppilaista. Lisäksi Kalajoen ammattinen koulutus on joutumassa uhanalaiseen asemaan ellei sen asemaa tietoisesti ja voimakkaasti päättäjien toimesta vahvisteta.

Kalajoella uusi lukio ja Arteman yhteistyön vahvistaminen on strateginen valinta. Sillä ratkaisulla turvataan Kalajoen tulevaisuutta ja vetovoimaisuutta. Kalajoen virkamiestyöryhmän esitys on hyvä pohja tähän suuntaan, mutta se ei ole riittävä. On nähtävä myös päätöksen seuraukset ja yhteiskunnan rakennemuutoksen vaikutus Kalajoen kehitykseen. Lukio ja Artema-kuvio tarvitsee tuekseen täysimittaisen liikuntahallin sekä oppilasasuntolat muualta muuttaville oppilaille. Näitä oppilasasuntoloita voidaan käyttää hyväksi kesällä Kalajoen matkailussa matkailijoiden majoittamiseen. Virkamiestyöryhmän työ tarvitsee jatkosuunnitelman lukion ja Arteman yhteistyöstä. On ratkaistava täysimittaisen liikuntahallin ja opiskelija-asuntoiden paikat ja muut strategiseen ratkaisuun vaikuttavat asiat.

Vuorenkallion koulu

Vuorenkallion koulun tilanne – viipalekoulu ratkaisuna alkuvaiheessa

Vuorenkallion koulun osalta ratkaisut on tehtävä välittömästi, sillä nykyiset tilat ovat riittämättömät. Tilat eivät ole ainoastaan riittämättömät vaan myös lainvastaiset. Jos terveystarkastaja toimisi lain mukaisesti niin hänen olisi määrättävä teknisen työtn tilat käyttökieltoon. Lisäksi sosiaalisten tilojen osalta toimitaan lainvastaisissa olosuhteissa. Vuorenkallion koulun puolesta luovutettiin valtuustolle n. 1600 nimen adressi, mutta se ei opetussuunnitelutyöryhmän toimintaa häirinnyt eikä vaikuttanut mitenkään sen työn tulokseen. Työryhmä sen sijaan esitti, että Vuorenkallion kaikki oppilaat kulkisivat vanhan sillan kautta Pohjankylän koululle. Tämä ajatus on käytännössä mahdoton toteuttaa. Alikulku, joka on kuvassa, tulisi muodustumaan kuolemanportiksi pienille koululaisille, sillä näkyvyys siinä on niin huono. Itse pyöräilyä harrastavana tunnen paikan vaarallisuuden ja olen monta kertaa meinannut ajaa kolarin tuossa alikulussa vaikka olen tiedostanut alikulun vaarallisuuden. En siis päättäjä voi ajatellaan lapsien lähettämistä kuolemanportin kautta koulutielle.

Vuorenkallio tarvitsee pikaisesti päätöksen viipalekoulusta. Sen jälkeen on aikaa harkita Vuorenkallion koulun tulevaisuutta. Siis rakennetaanko tulevaisuudessa Vuorenkalliolle uusi ala-aste, koska Kalajoen kehitys kulkee 8-tien suunnassa ja Holmanperälle ja Hiekkasärkkien suuntaan rakentaminen tulee lisääntymään ja uuden koulun tarve on ilmeinen.

"Kuolemanportti"

Rautiosta ympäristöteknologian kehityskeskus – uusi koulu

Rautiossa rautiolaiset haluavat pitää omat oppilaansa ja rakentaa uuden koulun. Tämä mahdollisuus rautiolaisille on annettava, sillä uusi koulu on Raution tulevaisuuden kannalta elämän ja kuoleman kysymys. Pöllän koululle Raution kaikkia oppilaita ei voida siirtää, sillä Pöllän koululla on homeongelmat ratkaisematta. Lisäksi on otettava huomioon, että Raution koulu on kivikoulu ja sitä on erittäin vaikea myydä.

Rautiosta on kehitettävä Juha Sipilän idean pohjalta ympäristöteknologian kehittämiskeskus. Tällä turvataan Raution tulevaisuus ja vetovoimaisuus.

Tyngän koululle oppilaita voidaan siirtää Etelänkylän ja Pitkäsenkylän suunnasta. Tynkä ei ole kehittynyt sitä vauhtia kuin on odotettu. Siellä on rakentamattomia tontteja ja uusi vajaakäytössä oleva koulu.

Raumankarin koulun aseman vahvistaminen

Pahkalan koulun osana tulee olemaan opetuksellinen alasajo pari vuoden sisällä. Pahkalan koulu on alueen toimintakeskus ja siksi kyläläisille on taattava toiminta mahdollisuus kyläkolulla. Koulusta saatava hinta ei ole niin suuri, että siihen Kalajoen kaupungin talous kaatuu. Raumankarin koulun tilat on saneerattava niin, että sinne mahtuu Pahkalan oppilaat.

Opetusverkkotyöryhmän laskelmat asian suhteen on tarkistettava, koska on ilmeistä, että kustannukset tulevat olemaan suuremmat. Virkamiestyöryhmän laskelmat kirjaston muuttamisesta koulutiloiksi on 80 000 euroa, mutta todellisuus on toinen.

Kirjaston muutokset ovat luokkaa 600-800 e/m2. Neliöitä on 400 m2 = 240000-320000 euroa. Muutoksia tulee mm. ilmanvaihtoon luokkahuoneisiin, kalusteisiin, uudet väliseinät, uusia vesipisteitä.

Virkamiestyöryhmän laskelmien mukaan kunnantalon muuttaminen kirjastoksi maksaisi n. 130 000 euroa. Totuus on kuitenkin toinen. Kunnantalon muutos kirjastoksi, neliöitä 350+350m2/kaksi kerrosta maksaa n. 345000-485000 euroa.
Muutosten hinta, jos kirjasto ainoastaan alakertaan (yläkertaan kirjastoa ei voida rakentaa rakenteellisista syistä), yläkertaan vain toimistotilaa, johon hissiyhteys:
Alakerta, johon kirjasto (350 m2), muutokset luokkaa 600-800 e/m2 eli 210000-280000 euroa. Hissi yläkertaan ~30000 euroa, yläkerran (350 m2) tilojen saneeraus toimistokäyttöön 300-500 e/m2 eli 105 000 - 175000 euroa. Kunnantalon muutokset kirjastoksi siis yhteensä n. 345000-4850000 euroa.

Nämä asiat on ensin ratkaistava ennenkuin Pahkalan koulua päätetään sulkea. Pahkalan koulun sulkemisesta ei ole lyhyellä tähtäyksellä hyötyä, vaan asia on nähtävä pitkän aikavälin strategisena ratkaisuna.

Strategisten ratkaisujen kohteet

Ongelmallisia asioita ovat Etelänkylän koulu ja Rahjan koulu. Etelänkylän koulun oppilasmäärä on keskimäärin 144 seuraavien vuosien aikana. Rahjankylän oppilasmäärä on keskimäärin 58 seuraavien vuosien aikana. Mehtäkylän koulun oppilasmäärä on keskimäärin 75 seuraavien vuosien aikana. Mikäli kuntaliitos Merijärven kanssa toteutuu, niin Mehtäkylän oppilaat siirretään Merijärven Koivupuhdon kouluun jotta Merijärven koulu saadaan tehokkaampaan käyttöön. Uusi lukioratkaisu pakottaa siirtämään oppilaita Pohjankylän ja Merenojan koulun vapautuviin tiloihin ja silloin se merkitsee sitä, että Etelänkylän oppilaat siirretään Pohjankylän ja Merenojan kouluille jotta saadaan isompia ryhmiä ja tehokkaampaa opetusta. Toinen suunta Etelänkylän oppilaille on Tyngän koulu.

Virkamiestyöryhmällä epärealistinen toteutusaikataulu

Virkamiestyöryhmä on esittänyt liian nopeaa aikataulua asioille samoin kuin Kataisen hallitus. Näin ei voida käytännössä toimia. Tämä opetuspalveluiden uudelleenorganisointi vaatii useamman vuoden prosessin. Vuonna 2014 ei voida muuta kuin toteuttaa Vuorenkallion viipalekoulu ja toteuttaa Raumankarin ja Himangan kunnantalon muutostyöt sekä toteuttaa Raution osalta kouluselvitys. Uuden lukion periaatepäätös on tehtävä ensi kevään aikana ja siihen on otettava mukaan täysimittaisen liikuntahallin rakentaminen ja oppilasastuntoloiden rakentaminen.

Ruokapalveluiden uudelleen organisointi

Ruokapalvelut on uudelleen organisoitava. Siitä on työryhmän esitys ja sitä on tarkennettava. Nykyisin Kalajoella on käytössä kuusi eri kiettiötä, joissa tuotetaan n, 2700 lounasannosta. Tavoitteena on yhden keskuskeittiön malli, jonka tilakoko on noin 395 m2 ja hinta-arvio on 2,3 miljoonaa euroa. Tavoitteena on 2-vuoroinen ruoanvalmistus. Tällä tavalla on tarkoitus säästää ja tehostaa toimintaa.

Kalajoen kauppakeskussuunnitelma on kelvoton ja epärealistinen

Kauppakeskuksen suunniteltu tilanjako

Kauppakeskuksen paikoitusalue on toisen kerroksen katolla

Kalajoen kauppakeskussuunnitelma esiteltiin valtuutetuille. Sen oli tehnyt helsinkiläinen Oy Prometheus Partners Ab. Kysymyksessa on ns. Merta-Marketin aluaan kauppakeskus suunnitelma, jonka pinta-ala on 17600 m2. Kauppakeskuksen tulee suunnitelman mukaan 38 liikettä, siis enemmän kuin Zeppeliin. Kauppakeskus oli suunniteltu liian pienelle tontille, koska pyörätietä voidaan siirtää lähemmäksi maantietä ja siten saada enemmän tilaa kauppakeskukselle. Pävittäistavaralle oli suunnitelmassa varattu 4000 m2 kuudelle eri liikkeelle yhteensä, pukeutumisen viidele liikkeelle 1200 m2, kahdelle urheiluliikkeelle yhteensä 700 m2, kahviloille ja ravintoloille neljälle liikkeelle yhteensä 500 m2 jne. Erikoista suunnitelmassa oli se, että paikoitusalue oli sijoitettu rakennuksen katolle. Tämä luonnollisesti lisää kustannuksia ja epäilen, että rakennuksesta tulee niin kallis ettei kalajokisilla yrityksillä ole mahdollisuuksia vuokrata tiloja tuollaisesta rakennuksesta. Erikooista oli myös se, että 8-tielle päin kauppakeskuksen tulisi olla Kalajoen maamerkki ja kaupungin vetovoimaisuutta lisäävä julkisivu. Nyt sinne olisi sijoitettu autojen parkkipaikka. Jotta kaupunginjohtajan Puoskarin haaveileva utopistinen kauppakeskus saadaan esistymään, on siihen annettu lupaus sijoittaa kirjastotilat Merenojan koululta jotta hanketta saataisiin eteenpäin. Pitää ottaa huomioon että tuollainen kauppakeskus muuttaa radikaalista Kalajoen kilpailutilanne ja tuhoaa on vakava uhka Kalajoen perinteisille yrittäjille. Onko kaupungin tehtävä tuhota kalajokisiä perinteisiä yrityksiä ja veronmaksajia? Kauppakeskussuunnitelma vetää vertoja Sun Areena-hankkeelle mielikuvituksellisuudessaan.

Pidän itseäni kaupan alan asiantuntijana. Tässä perustelut asinantutemukselleni

http://www.erkkiaho.com/tyokokemus.html

Pidän Merta-Marketin kauppakeskussuunnitelmaa täysin kelvottomana ja turhana rahan tuhlauksena. Halpa-Halli Oy on hakenut Kalajoelta uutta kauppapaikkaa jo vuosien ajan, mutta kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin jääräpäisyys on estänyt uuden Halpa-Hallin rakentamisen. Halpa-Halli on suunnitellut rakentavansa Kalajoella 4500 m2 uuden Halpa-Hallin ja tarvittavat tilat muillekin toimijoille. Toinen mahdollinen liike uudelle Merta-Marketin tontille Halpa-Hallin lisäksi olisi mielestäni Lidl. Nämä kaksi liikettä toimisivat uuden kauppapaikan vetureina. On lisäksi huomattava, että nykyisen Halpa-Hallin tilat jäisivät muiden yritysten käyttöön ja olisivat edullista tilaa, johon paikallisilla yrityksillä olisi realistisia vuokrausmahdollisuuksia. Lisäksi niihin tiloihin voitaisiin rakentaa kirjasto- ja muita kaupungin tarvitsemia tiloja. On otettava huomioon myös se, että kunnan tehtävänä ei ole kauppakeskusten suunnittelu, vaan sen tehtävänä on luoda edellytykset kauppakeskuksen perustamiselle tonttiratkaisuilla. On valitettavaa, että kauppakeskusasiassa ratakiskokin joustaa enemmän kuin kaupunjohtaja Jukka Puoskari, joka ei millään meriitillä ole asiantuntija kauppakeskusasiassa. Olin kauppakeskuksen esittelytilaisuudessa hämästynyt myös eräiden valtuutettujen kannanotoista. Mieleeni tuli H.C. Andersen satu Keisarin uudet vaatteet. Keisarin uusia vaatteita kehuttiin vaikka keisari oli alasti.

Kalajoen kaupallinen selvitys (Ramboll Finland Oy) ei tue esitettyä kauppakeskussuunnitelmaa.

Vahva satamayhtiö tavoitteena

Kalajoen satama on yhtiöittämisen edessä. Kalajoen sataman tulevaisuus on turvatava kovassa kilpailussa. Siksi tulevasta satamayhtiöstä on tehtävä taloudellisesti vahva yhtiö. Minun käsitykseni mukaan ainoa mahdollisuus muodostaa vahva satamayhtiö on fuusio Kalajoen lämpöytiön kanssa.

Alavieska on saatava mukaan kuntaliitokseen

Kalajoen päättäjät ovat todella isojen ja tulevaisuuden kannalta tärkeiden päätösten edessä. Tähän liitty vielä sote-ratkaisu, jossa Kalajoen kaupungin kanta on Kalajoen, Merijärven, Alavieskan ja Pyhäjoen yhteistyö. Valitettavasti Alavieska on suuntautumassa Ylivieskan suuntaan ellei valtioneuvosto määrää Alavieskaa liitettäväksi Kalajokeen.

Ydinvoimalan toteutuminen on epätodennäköinen

Pyhäjoki taas odottaa ydinvoimalaan kuin kuuta nousevaa. Valitettavasti ydinvoimalapäätös on vielä erittäin epävarma asia.

Tämän hetkinen tilanne Fennovoiman osalta

http://www.uusisuomi.fi/raha/64065-fennovoiman-vetaytyjat-pieni-yllatys-olemme-kohta-maalissa

Fennovoima-hankkeessa päättivät jatkaa Alajärven Sähkö, Haminan Energia, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Herrfors, Imatran Seudun Sähkö, Jylhän Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia, Keravan Energia, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, Kestra Kiinteistöpalvelut, Koillis-Satakunnan Sähkö, Kokemäen Sähkö, Kruunupyyn Sähkölaitos, KSS Energia, Kuoreveden Sähkö, Köyliön-Säkylän Sähkö, Lahti Energia, Lammaisten Energia, Lehtimäen Sähkö, Myllyn Paras, Mäntsälän Sähkö, Naantalin Energia, Nurmijärven Sähkö, Outokumpu, Paneliankosken Voima, Parikkalan Valo, Pietarsaaren Energialaitos, Porvoon Energia, Raahen Energia, Rantakairan Sähkö, Rauman Energia, Rautaruukki, Sallila Energia, Seinäjoen Energia, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö, Tornion Energia, Turku Energia, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos, Valio, Valkeakosken Energia, Vantaan Energia, Vatajankosken Sähköy, Vetelin Sähkölaitos, VSV-Energiapalvelu ja Ääneseudun Energia.

Tämän hetkinen taloudellinen tilanne Fennovoimaan sitoutuneilla

http://yle.fi/uutiset/kirottu_kuntavelka__paljonko_minulla_sita_on_ja_onko_silla_valia/6955750

Esimerkkeinä

Raahe velkaa 5519 euroa / kuntalainen

Hamina 3563 euroa / kuntalainen

Lahti 4389 euroa/ kuntalainen

Pietarsaari 5539 euroa/kuntalainen

Vantaa 4642 euroa/kuntalainen

Talvivaara

Haukiputaa on liitetty Ouluun

Kuntien rakenneratkaisupaketti sinetöi ydinvoimalan kohtalon. Mielestäni sillä ei ole raelistisia edellytyksiä toteutua.

Kaikkien on osallistuttava talkoisiin

Henkilöstön osalta on tarkistettava toimenkuvat sekä työn tulosten mittausmenetelmät. Enää ei riitä se, että  onko joku tarpeellinen henkilö, vaan on katsottava ketä ilman emme tule toimeen.

Kalajoen kaupungin palveluksessa on yli 1000 henkilöä. Mielestäni kaikkien on osallistuttava Kalajoen kaupungin säästötalkoisiin. On toteutettava progressiivinen palkanalennusoperaatio. Palkkoja voitaisin alentaa esimerksiksi seuraavasti

0-2000 euroon kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 5 %

2000-3000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 10 %

3000-4000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 15 %

4000 -5000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 20 %

5000-6000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 25 %

6000-7000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 30 %

7000 -8000 euroa kuukaudssa ansaitsevat palkan alennus 35 %

8000-9000 euroa kuukaudessa ansaitsevat palkan alennus 40 %

Reporahat käyttöön

Kalajoen kaupunki sai aikaan Revon sähkoosakkeiden myynnistä rahaa, joka on tällä hetkellä sijoitettu eri kohteisiin. Tämä rahasumma on 13,3 miljoonaa euroa. Tämä rahansumma voidaan ottaa nyt käyttöön, sillä sijoitustoiminta ei ole kunnan keskeisintä toimialaa. 

Tässä kaupunginvaltuutettu Erkki Ahon näkemykset Kalajoen tulevasta kehityksestä.