Raution koulu tulinjalla

Raution koulu on minulle tuttu koulu, koska olen siellä opinitieni aloittanut. Raution koulua opetuspalveluiden virkamiestyöryhmä on esittänyt suljettavaksi 1.8.2014. Päätös asiassa on tarkoitus tehdä kaupunginvaltuustossa 25.2.2014.

On huomioitava, että Raution koulu on kivikoulu ja koululle on erittäin vaikea keksiä uutta käyttötarkoitusta. Koulun sulkeminen ei poista Kalajoen kaupungilta koulun kiinteistöstä aiheutuvia kiinteitä kuluja, vaan ne ovat koulun sulkemisen jälkeenkin kaupungin maksettavana. Opetuspalveluiden uudelleenjärjestämisen yhteydessä ei iritsanota ketään joten opettajien palkkakustannuksissa ei saavuteta säästöjä. Kun Raution koulun oppilaat on tarkoitus ahtaa Pöllän koululle, niin Pöllän koululla on tehtävä remontti, mikä aiheuttaa arvaamattoman määrän kuluja. Lisäksi oppilaskuljetusten kustannukset eivät ainakaan pienene, koska oppilakuljetusten määrä kasvaa ja matkat pitenevät. Lisäksi Kärkisen ja Typpön oppilaat on tarkoitus kuljettaa virheinvestointikohteeseen eli Tyngän kouluun. Näin hajotetaan pitkäaikainen rautiolainen yhteisöllisyys. Tosiasia on se, että Raution koulun sulkemisella ei todellisuudessa saavuteta säästöjä ainakaan lyhyellä tähtäyksellä. Erikoista on sekin, että suljettavaksi esitetyllä Raution koululla on kaikista Kalajoen kouluista suhteellisesti suurin oppilasennuste. Sulkemispäätösesitys on siis täysin järjenvastainen.

Rautiolaiset tunnustavat, että Rautiossa tulevaisuudessa riittää yksi koulu ja he ovat esittäneet uuden koulun rakentamista Raution keskustastaan hyödyntäen jo olemassa olevaa infrastruktuuria eli Raution nuorisoseuran taloa sekä urheilukenttää ja monitoimitaloa. Lisäksi he ovat esittäneet uuden koulun toteuttamista ekologisella tavalla eli energiasäästävällä tavalla. Uusi koulu olisi Raution kylän tulevaisuuden kannalta välttämätön ratkaisu. Koulu on elävän kylän tunnusmerkki ja rautiolaisittain toteutettuna se olisi esimerkki koko Suomelle.

Nykyinen keskusta puheenjohtaja Juha Sipilä on ehdottanut Rautio-viikolla 1998, että Rautiosta tehdään ekologian kehittämiskeskus. Kalajoen kaupungin maatalouspuolella on määrärahoja esim. bioenergian hyötykäytön tutkimiseen. Näin voitaisiin polkaista Raution ekologia-projekti käyntiin.

Valitettavasti Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Raili Myllylällä on ollut negatiivinen asenne rautiolaisuuteen ja rautiolaisten ideoihin. Tämä negatiivisuus on heijastunut myös kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin kannanottoihin. Heidän molempien huulilta kuului viittaus Alavieskaan ja siihen, että rautiolaisten koulu voisi ”pahimmassa tapauksessa” olla Alavieskassa. Näin asin tulkitsin. Rautiossa on hiertänyt rautiolaisten mieliä myös rautiolaisten oman valtuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen Kullervo Niemelän ”Pöllä-keskeisyys” ja vähintäänkin varovainen suhtauminen rautiolaisten ideoihin. On jopa kysytty Kullervo Niemelän oman ilmoituksen mukaan sitä, että onko Kullervo Niemelä rautiolainen lainkaan.,

Tässä rautiolaisten esitys Raution opetuspalveluiden järjestämiseksi: