Häätöjen avulla tehokkaampaan rakentamiseen

Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus kesärannan alueella on käsittelyssä valtuuston käsittelyssä ensi tiistaina 27.05.2014 klo 18.30 alkavassa kokouksessa. Asemakaavan laatija kirjoittaa kaavan selostuksessa seuraavaa:

Asemakaavan tarkoituksena on laatia lomarakentamista ohjaava asemakaava ja asemakaavanmuutos Kalajoen Pikku-Keskuskarin, Sonninnokan ja Tiironnokan eli ns. Kesärannan alueelle. Asemakaava-alue on Kalajoen kaupungin, Kalajoen Etelänkylän jako- ja kalastuskunnan sekä muutaman yksityisen maanomistajan omistuksessa. Kesärannan asemakaavan tarkoituksena on esittää, miten alue on toteutettavissa lomarakentamiseen ja virkistyskäyttöön rakennuskorttelien, viheralueiden, liikenneyhteyksien, ulkoilureittien ja kunnallisteknisten verkkojen osalta ja miten sen liittyminen ympäristöön on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Asemakaavalla tullaan osoittamaan rakennuspaikka ja tontti 54 olevalle lomarakennukselle sekä 150 paikkaa uusille lomarakennuksille. Yhteensä rakentamista on esitetty alueelle 39 190 kem2. Alueelle on tarkoitus toteuttaa ympäristöä palveleva viher- sekä virkistysalueita sekä ulkoilureittejä.

Kalajoella kaavoitusasiat käsittelee virkamiesten esityksestä ensin epävirallinen salaseura , jonka nimi on Kalajoen elinkeino- ja maankäyttötoimikunta. Sen puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja jäseninä on vain hyvä veliverkostoon ”hyväksytyt” henkilöt. Esimerkiksi valtuutettu Erkki Aholta on käytännössä estetty pääsy elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan jäseneksi.

Valtuutettu Erkki Aho on kuitenkin useasti ollut Kalajoen kunnallisvaaleissa ylivoimainen ääniharava ja kansalaisten luottohenkilö. Keskuskarin tien varresssa olevan mökin omistaja otti yhteyttä valtuutettu Ahoon ja tiedusteli häätöasiansa tilasta. Valtuutettu Aho lupasi perehtyä asiaan. Samaan aikaan myös helsinkiläinen tohtori otti yhteyttä valtuutettu Ahoon Kesaärannan kaava-asiassa, koska ei ollut saanut valitukseensa ( lukuisa määrä allekirjoittajia) vastausta. Valtuutettu Aho käveli kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakin huoneeseen ja pyysi elinkeino- ja maankäyttötoimikunnalle esitettävistä asiakirjoista kopion ennen elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan käsittelyä. Kaavoituspäällikkö Paakki kieltäytyi antamasta asiakirjoja. Silloin valtuutettu Aho varmistui siitä, että asioissa on jotakin hämärää.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa asiaa oli käsitelty kaavoituspäällikön esityksen mukaisesti. Myös häätöasia oli hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa. En muista pitkä valtuustourani aikana, että häätöihin olisi aikaisemmin tarvinnut turvautua. Tämä on Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin aikaa. Nyt valtuutettu Aho ajatteli, että kaavoituspäällikkö on ollut esteellisen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin painostettavana Kesärannan kaava-asiassa. Valtuutettu Aho ja tohtori H. saivat kaavoittajan vastineet vasta kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Tämä osoittaa sen, että asiassa on syytä epäillä olevan paljon mätää.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta oli käsitellyt ja hyväksynyt Keskuskarin kosteikkoalueen vuokrasopimusten irtisanomisen eli käytännössä mökkiläisten häädön. Vuokrasopimukset irtisanotaan tehokkaamman rakentamisen tieltä. Onko häädöt oikea toimintatapa Kalajoen kaupungin toiminnassa? Mielestäni häädöt antavat Kalajoen imagolle negatiivisen leiman.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kalajoen kaupunki irtisanoo liitekartalle merkityt Keskuskarin kosteikkoalueen vuokratonttien vuokrasopimukset alueen maankäytölle asetettujen tavoitteiden ja käynnistyneen asemakaavahankkeen perusteella.

Irtisanottavat vuokrasopimukset ovat:

1.	Heikki ja Leena Junnikkala
2.	Paavo Tavastin kuolinpesä
3.	Arvi Ojalan kuolinpesä
4.	Job Heikkisen kuolinpesä
5.	Risto Kärjä
6.	Antero ja Anne Heikkilä

Edellä mainitut maanvuokrasopimukset irtisanotaan 30.9.2015 alkaen.

Voidaanko tämä ymmärtää kuulemiseksi kaava-asiassa?

Kalajoen kaupungin maankäyttöpalvelut on tiedustellut 25.3.2014 päivätyllä kirjeellä kosteikkoalueen vuokratonttien haltijoiden tavoitteita mökkiensä tulevaisuuden osalta. Kaikki kuusi vuokratontin haltijaa ovat vastanneet tiedusteluun. Viisi vuokralaista kuudesta oli halukas ostamaan tontin tai tekemään pitkän tonttia koskevan vuokrasopimuksen.

Tässä kuvia häätöjen kohteeksi joutuvista kesäasunnoista.

Kesärannan kaava-asiassa tohtori H. On lähestynyt kaikkia valtuutettuja kirjeellä, jossa hän pyytää valtuutettuja perehtymään asiaan ja siihen vastineeseen mikä tämä suuri kansalaisjoukko on tehnyt sekä siihen annettuun vastineeseen. Näkemyksemme asiasta on se, että Kalajoen kaupunki haluaa välttämättä kaavoittaa tiivistä ja runsasta rakentamista herkälle alueelle ja näin tehdessään tuhota loputkin Hiekkasärkkien alueen luonnontilaisesta
metsästä. Muistutuksen takana on iso joukko rannan asukkaita (joista kaikilla on
juuret Kalajoella), ja on erittäin ikävää, että kaupunki ei millään tavalla tule tässä asiassa vastaan vaan ajaa omaa näkemystään härkäpäisesti eteenpäin.
Vaikuttaakin siltä, että vuorovaikutus, josta kaavan valmisteludokumenteissa puhutaan, on pelkkä korulause, jolla ei tarkoiteta yhtään mitään. Pyydämme ystävällisesti valtuuston jäseniä perehtymään muistutukseen ja asian valmisteluun ennen kantansa muodostamista.

Minä, Erkki Aho , en ole voinut välttyä vaikutelmalta, että näilläkin asioilla on ollut vaikutusta kaavan laatimiseen: Jouni Jyrinki, Jukka Puoskari ja Miia Himanka poistuivat esteellisinä asian käsittelyn ajaksi. Tämän pykälän ajan Pekka Märsylä toimi puheenjohtajana ja Väinö Hietala pöytäkirjantarkastajana.

Kaljaasi Ansio.

Ansiolle rakennetaan Kalajoen satamaan omaan tilaa.

Kalajoen satamassa rakennetaan tilaa kaljaasi Ansiolle. Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa Kesärannan kaava-asissa päättämässä ollut Jorma Untinen on kaljaari Ansion taustayhteisön tärkein henkilö. Onko syntynyt moraalisesti hankala tilanne eli tarve olla samaan mieltä kaupunginjohtajan kanssa, koska hänen harrastuksiinsa on suhtauduttu Kalajoen kaupungin puolelta enemmän kuin myönteisesti. Onko syntynyt kiitollisuuden velkaa?

Ravintola Dyyni on kapunginhallituksen jäsenen Hanna Saaren yritystoimintaa yhdessä miehensä kanssa.

Toisen kaavan suunnittelussa on luvattu 10 000 m2 rakennusoikeutta rakennukselle, jossa on valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsenellä Hanna Saarella ravintolatoimintaa. Onko syntynyt moraalisesti hankala tilanne eli tarve olla samaa mieltä kaupunginjohtajan kanssa, koska kaupupunki on suntauntunut Saaren liikentoimintaan enemmän kuin myönteisesti. Onko syntynyt kiitollisuuden velkaa.

Kaupunginhallitus on käsitellyt Kesärannan kaava-asiaa 19.05.2014.

Tohtori Halla-ahon valitus ( lukuisia allekirjoittajia)

Muistuttajat katsovat, että edellä mainitut perusteet eivät ole riittäviä perusteita sille, miksi osayleiskaavasta voitaisiin poiketa niin merkittävästä kuin suunnitellulla asemakaavalla tehtäisiin. Kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 42 ja 52 pykälissä asemakaavan laatimiselle asetettuja vaatimuksia.

Osayleiskaavassa varatulle retkeily- ja ulkoilualueelle on sijoitettu yli 100 loma-asuntoa. Huomattava osa tonteista on pinta-alaltaan n. 600m2, ja niissä on rakennusoikeutta 150-200 m2. Tontit ovat kiinni toisissaan, mikä lisää ahtauden tunnetta. Suunniteltu rakentaminen on tiiviimpää kuin kaupungin omakotialueella. Uudessa asemakaavassa olisi myös huomioitava olemassa oleva mökkiasutus ja vakituinen asutus joiden arvoa ja vapaa-ajanvieton arvoa ehdotettu kaava heikentäisi oleellisesti. Tämä vanha mökkikanta on syntynyt alueelle vähitellen yksittäisinä mökkeinä, joita ovat saaneet rakentaa vuokramaalle jakokunnan osakkaat. Vanhat mökit ovat pieniä ja vaatimattomia verrattuna uudessa kaavassa suunniteltuihin omakotitaloihin. Kaavaselostuksessa mainittu luku 120 sisältää ilmeisesti myös puuvajat ja huussit yms. Rantamökkejä on yhteensä 64, mikä määrä on mainittu myös kaupungin aiemmassa selvityksessä.

Suojellun Viitapakan dyynialueen käytöstä virkistysalueena puhutaan kaavaehdotuksessa useissa kohdin, mutta on erittäin kyseenalaista kestääkö herkkä dyynialue ehdotetun suuruusluokan volyymiä edes virkistysalueena. Alue on tunnettu myös hyvänä marjamaastona, jolta monet kalajokiset saavat vuosittaiset marjansa. Kaavaehdotus on laadittu pelkästään taloudellisin perustein, eikä viihtyvyys- ja ympäristöarvoja ole huomioitu riittävästi. Luonnon kestokyky ylittyy huomattavasti suunnitellun rakentamisen myötä.

Muistuttajat viittaavat tuoreeseen Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun (KHO:2013:87).

Liito-oravan esiintyminen kaava-alueella

Liito-oravaa esiintyy EU:n alueella vain Suomessa ja Virossa ja se on direktiivillä suojeltu laji. Suomen luonnonsuojelulain 49 §:ssä määritellään liito-oravan suojelu uhanalaisena ja rauhoitettuna lajina (pesä-, levähdys- ja siirtymisalueet).
Vanhan mökkialueen takaisella ranta-alueella on esiintynyt liito-oravia kymmenien vuosien ajan, niin pitkälle kuin asukkaat muistavat. Tuoreita liito-oravahavaintoja on useilla rannan asukkailla (Sukanen, Järveläinen, Saari, Aro, Naatus) viime vuosilta, tuoreimmat viime kesältä (2013). Luontoselvityksessä (Keskuskari ja Kesäranta, Kalajoen Kaupunki, Natans Oy Lassi Kalleinen 2012, 2013) on myös kuva Tiironnokantien ja Kalatiirantien risteyksestä pohjoiseen eli juuri rakennettavalle osalle. Kuvan teksti on ’mahdollinen liito-oravametsä’. Kaavoittajalla on näyttövelvoite, että liito-oravia ei esiinny. Liito-oravan esiintymisestä alueella on tehtävä riittävät selvitykset. Muistuttajat katsovat, että alueen luontoselvitykset, erityisesti liito-oravan esiintyminen alueella on edelleen puutteellisesti arvioitu ja selvitetty.
Kaavaehdotuksessa todetaan (vastauksena luonnoksesta jätettyyn mielipiteeseen), että liito-oravalle sopivia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei selvityksessä löytynyt. Tämä ei pidä paikkaansa. Luontoselvityksessä (viite edellä) todetaan, että soveliaita alueita on Tiironnokan ja Sonninnokan kuusikoissa (ks. alla). Siinä myös suositellaan, että rantamökkien takana olevat puustot säilytetään tiheinä ja yhtenäisinä. Näin ei ole tehty kaavaehdotuksessa.
Katsomme, että kaavaselostuksessa tarkoitushakuisesti vääristellään ja jätetään huomiotta liito-oravan esiintymiseen ja elinalueisiin liittyviä kaupungin teettämässä luontoselvityksessä annettuja tietoja. Toistamme alla mielipiteessä olleet asiat liito-oravaan liittyen.
Luontoselvityksen (s. 15-16) suositus nykyisten rantamökkien takana sijaitsevan kuusikkoisen metsävyöhykkeen (Tiironnokan ja Sonninnokan välisen) säilyttämisestä mahdollisena liito-orava alueena on jätetty kokonaan huomiotta. Kaavaehdotuksessa olevat tiet ja loma-asunnot edellyttävät tämän metsäkaistaleen hävittämistä lähes kokonaan. Tältä alueelta on liito-orava havaintoja pitkältä ajalta ja siellä on havaittu liito-oravan pesäpuita, levähdyspaikkoja ja reittejä (esim. alla mainittu video). Vaadimme tämän metsäkaistaleen säilyttämistä ja rakentamatta jättämistä. Viittaamme myös asemakaavaluonnoksen mukaiseen kaavaselostukseen (4.4.2.), jossa todetaan että viheryhteyksien jatkuvuudella pyritään säilyttämään suotuisat elinolot alueen kasvistolle sekä eläimistölle, jättämällä mm. liito-oravien kannalta liikkumisreittejä sekä ruokailupaikkoja. Katsomme, että viheryhteyksien jatkuvuutta ei ole lainkaan riittävällä tavalla turvattu. Huomautamme, että viheryhteydet ovat vääränsuuntaiset suuntautuessaan rannikolta sisämaahan päin. Reittien turvaaminen vaatii rannansuuntaisten viheralueiden säilyttämistä.
Siirtymäreittinä on tunnettu myös golf-kentän ja Pikkukeskuskarin välinen kuusikko.
Vuoden 2012 luontoselvityksessä vielä olleet tiedot liito-oravahavainnoista Tiironnokalla ja tarkemmat kartat liito-oravan reviireistä on jätetty pois vuoden 2013 selvityksestä, jossa liito-oravaa ei tavattu. Selvitys toteutettiin myöhäiskeväällä kahden päivän aikana kun lunta oli jäljellä enää vain mitättöminä laikkuina (luontoselvitys 2013 täydennys s. 2), eli puiden alla olevien jätösten havainnointi oli mahdotonta (vrt. ohje liito-oravaselvitysten tekemisestä, jossa kiinnitetään huomiota oikean ajoituksen valintaan niin että lunta on vielä maassa)¹. Selvityksessä todetaan, että kuusikot Sonninnokan ja Tiironnokan alueella ovat soveliaimmat paikat liito-oraville ja että havaintojen puute voi olla tilapäistä. Selvityksessä suositellaan joka tapauksessa Tiironnokan kuusikkoisen metsäkaistaleen säilyttämistä (vrt. luontoselvitys 2013 s. 15-16 sekä luontoselvitys 2013 täydennys s. 6 kohta 1.9.).
Vuosittaisille kannan vaihteluille ei pidä antaa merkitystä liito-oravaselvityksissä. Havaintojen puute yhdellä tarkastuskerralla ei merkitse lajin katoamista alueelta (vrt. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset)². Se, että liito-oravia ei kertakäynnillä havaita, ei tarkoita sitä, että laji ei esiinny alueella.
Liito-oravan esiintymisen osalta on muistettava, että kaupunki on v. 2000 kieltänyt metsän kaadon Sonninnokan alueelta liito-oravaan vedoten. Kyseiseen kuusikkoon laitetussa pöllöpöntössä on pesinyt liito-orava ainakin vuonna 2011. Lisäksi voidaan mainita, että kaavoittajalle jo luontoselvityksen tekovaiheessa toimitettu video, jossa liito-orava pesii Tiironnokalla, on jätetty huomiotta uudessa selvityksessä.
Kalajoen kaupungin aiemmat toimet ja kaavat ovat jo vaikuttaneet kielteisesti liito-oravan elinmahdollisuuksiin alueella. Esimerkiksi golfaajia varten raivatut merinäkymäkaistat ovat mahdollisesti katkaisseet liito-oravien siirtymäreittejä (luontoselvitys 2013 s. 16). On myös mahdollista, että golfkentän huoltorakennuksen tekeminen on vaikuttanut siihen, että liito-oravahavaintoja ei siltä kohtaa enää tehty.
Mahdollinen lisärakentaminen tuhoaa lopullisesti liito-oravan elinmahdollisuudet alueella.

Näihin asioihin kaupunginvastineessa ei ole selkeää vastausta. Viitataan vaan siihen ettei ELY-keskuskaan ole vastustanut kaavaa. Kalajoen kaupungilla ja ELY-keksuksella on ollut usein käden vääntöä kaava-asioissa ja erityisesti ELY-keskuksen biologi Eero Laukkanen on saanut palautetta Kalajoen kaupungin johdolta ja onpa hänestä valitettukin ELY:n johdolle käsittääkseeni useita kertoja.
Huomiota herättää se, että nyt on neuvottelukosketus ollut parempi biologi Eero Laukkausen ja Kalajoen kaupunginjohdon välillä, koska Kaupunginvaltuuson esityslistalla on asiana Vuokratontin lunastaminen kiinteistöstä Santaholma 16:290, Eero Johannes Laukkanen. Laukkanen saa ostaa vuokratontin 488 m2 hintaan 2064,00 euroa. Onko tämä syynä siihen ettei ELY-keskuksella ei ol ehuomauttamista kaavasta?

Tohtori H:n mukaan liito-oravan suhteen mainitaan mm. että liikkumisreittejä on itä-länsi-suuntaan jätetty, vaikka niitä pitäisi olla nimenomaan toiseen suuntaan. Samoin toistetaan se, että pesiä ei havaittu luontoselvityksessä, kun juuri olemme muistutuksessa tuoneet ilmi että a) satunnainen pesien puuttumien ei todista oravan 
puuttumista kun niistä on havaintoja (tähän on ympäristöministeriön ohje) ja että b) luontoselvityksen suositukset metsän säästämisestä on jätetty kokonaan huomiotta.

1Liito-oravaselvitykset/ote julkaisusta Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi,

Ympäristöopas 109/2003 (http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B9B619120-F1DC-42A1-9237-8F2D36C093E9%7D/57381)

2KHO:n päätöksiä ympäristöhallinnon sivuilla (http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B78325386-A808-4E3D-AABC-7D7CB15CA7EE%7D/57380)