Ukrainan sota 1725.päivä

 

Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta

Tiedotusvälineet uutisoivat tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 pääasiassa Abu Dhabin kolmikantaneuvottelujen jälkipyykistä, Yhdysvaltojen esittämästä aluevaihtoehdotuksesta sekä Venäjän kovista vaatimuksista Euroopan turvallisuusjärjestelyihin.

Rauhanneuvottelut ja alueluovutusehdotukset

• Yhdysvaltojen esitys Nato-jäsenyydestä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi tänään medialle, että Yhdysvaltain neuvottelijat kysyivät Abu Dhabin neuvotteluissa, olisiko Ukraina valmis luopumaan Itä-Ukrainan Donbasista vastineeksi Nato-jäsenyydestä. Zelenskyi toisti Helsingin Sanomien ja Deutsche Wellen mukaan, ettei Ukraina ole valmis luovuttamaan alueitaan Venäjälle, mutta hän voisi viedä laajemman turvatakuita ja jälleenrakennusta sisältävän rauhansopimuksen kansanäänestykseen.

• Venäjän vaatimukset ennallaan. New York Timesin tietojen mukaan Venäjä ei ole joustanut lainkaan ennen hyökkäystä esittämistään vaatimuksista. Moskova vaatii edelleen koko Donbasia itselleen, Naton laajenemisen pysäyttämistä sekä Nato-joukkojen vetämistä Puolasta ja Baltiasta.

• Euroopan rooli. Yhdysvaltain erityislähettiläs Jared Kushnerin mukaan Venäjä ja Ukraina ovat hyväksyneet eurooppalaisten maiden (kuten Saksan, Ranskan, Britannian ja Puolan) osallistumisen seuraavalle neuvottelukierrokselle. EU-johtajat ovat painottaneet, ettei Euroopan turvallisuusjärjestelyistä keskustella Venäjän ehdoilla ennen Ukrainan sodan päättymistä.

• Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä. Päivän lehdissä puitiin edelleen saksalaislehti Bildin eilen julkaisemaa väitettä, jonka mukaan Venäjä olisi vaatinut neuvotteluissa Suomen eroamista Natosta. Kreml kiisti väitteen, ja puolustusministeri Antti Häkkänen kutsui uutista Venäjän testiksi.

Rintamatilanne ja tekniset häiriöt

• Pommitukset Donbasissa. Yle uutisoi paikan päältä Slovjanskista, kuinka Venäjä jatkaa alueen pommittamista raunioiksi samaan aikaan rauhanneuvottelujen kanssa. Venäjän joukot ovat edenneet noin kymmenen kilometrin päähän kaupungista, ja Ukraina on määrännyt alueen lapsiperheet evakuoitaviksi.

• Kiista Kostjantynivkasta. Zelenskyi torjui Vladimir Putinin ehdotuksen yhteisestä humanitaarisesta operaatiosta Itä-Ukrainan Kostjantynivkaan. Zelenskyin mukaan ehdotus on pelkkä juoni, jolla Venäjä yrittää saada ukrainalaisjoukot vetäytymään kaupungista vallatakseen sen ilman taistelua. Venäjä myös kieltäytyi neuvotteluissa tulitauosta energiainfrastruktuuriin kohdistuvissa iskuissa.

• Satelliittiyhteyksien rajoitukset. New York Times kertoi tänään Zelenskyin syyttävän, että Ukrainan armeijan droonien ohjaamiseen käyttämän Starshield-satelliittijärjestelmän toimintaa on jälleen rajoitettu Venäjän miehittämillä alueilla. Järjestelmän kehittänyt SpaceX on kiistänyt väitteen.

Tappiot ja oikeusuutiset

• Venäjän tappiotiedot. Al Jazeera nosti esiin Venäjän tilastovirasto Rosstatin vuodettujen tietokantojen analyysin, jonka mukaan Venäjän sotilaskuolemien määrä sodassa on noussut jo vähintään 450 000:een.

• Suomalaisen tuomio. Kotimaan mediassa uutisoitiin tänään myös, että suomalaisen avustustyöntekijän Roope Mustosen Ukrainassa saama tuomio ukrainalaisen tiedustelu-upseerin yliajosta pysyi muutoksenhakuasteessa ennallaan.

Mitä asioita sosiaalisessa mediassa nostettiin esille tänään Ukrainan sodasta

Sosiaalisessa mediassa (erityisesti X:ssä ja Redditissä) Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu keskittyi tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 SpaceX:n Starshield-satelliittijärjestelmän nopeusrajoituksiin, Yhdysvaltain neuvottelijoiden rooliin sekä EU-johtajien reaktioihin Venäjän vaatimuksista.

Starshield-rajoitukset ja Elon Musk

• Kritiikki nopeusrajoituksista. Päivän puhutuimpia aiheita X:ssä ja Redditin r/ukraine-yhteisössä oli presidentti Zelenskyin ilmoitus siitä, että Ukrainan torjuntadroonien käyttämän Starshield-satelliittiverkon nopeus on jälleen rajoitettu 161 kilometriin tunnissa (100 mph) miehitetyillä alueilla. Käyttäjät jakoivat laajasti Zelenskyin varoituksia siitä, että rajoitus estää venäläisten suihkumoottorikäyttöisten Shahed-droonien torjunnan.

• Pilapiirrokset ja syytökset. Sosiaalisessa mediassa levisi runsaasti Elon Muskia ja SpaceX:ää kritisoivia meemejä ja poliittisia pilapiirroksia. Keskustelussa korostui epäluottamus yksityisen teknologiayhtiön valtaan rintamatapahtumissa, ja monet käyttäjät kyseenalaistivat SpaceX:n kiistot siitä, ettei järjestelmään olisi tehty muutoksia. Toisaalta Yhdysvaltain konservatiivisilla tileillä kyseenalaistettiin Zelenskyin väitteet ja arvosteltiin Ukrainan riippuvuutta yhdysvaltalaisesta teknologiasta.

EU-johtajien kommentit ja Yhdysvaltain neuvottelutyyli

• Kaja Kallaksen lausunnot viraaleina. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen kommentit keräsivät tänään runsaasti jakoja. Somessa nostettiin esiin erityisesti Kallaksen kuitti Yhdysvaltain neuvottelijoista (Jared Kushner ja Steve Witkoff): hän huomautti, ettei EU voi lähettää neuvottelupöytään henkilöitä, joilla ei ole virallista institutionaalista asemaa, kuten Yhdysvallat tekee.

• Varoitus Venäjän neuvottelutaktiikasta. Käyttäjät jakoivat laajasti myös Kallaksen analyysia Venäjän strategiasta, jonka mukaan Moskova esittää ensin uhkavaatimuksia ja odottaa, että lännestä löytyy aina joku, joka tarjoaa sille myönnytyksiä.

Aluevaihtohuhut ja rintamapäivitykset

• Keskustelu "Donbas Natosta" -vaihtokaupasta. OSINT-tileillä (avoimiin lähteisiin perustuva tiedustelu) ja poliittisilla keskustelupalstoilla puitiin kiivaasti tietoa, jonka mukaan Yhdysvallat olisi väläyttänyt Donbasin luovuttamista vastineeksi Ukrainan Nato-jäsenyydestä. Monet kommentoijat pitivät ehdotusta epärealistisena, koska Venäjä vastustaa joka tapauksessa Naton laajenemista ja vaatii samalla joukkojen vetämistä myös Baltiasta ja Puolasta.

• Kostjantynivkan tilanne. Sotatilannetta seuraavilla tileillä (kuten WarMonitor3) huomioitiin Zelenskyin torjuva vastaus Putinin ehdottamaan "humanitaariseen operaatioon" Kostjantynivkassa. Käyttäjät nostivat esiin, ettei kaupungin taistelualueella ole enää siviilejä, mikä vahvisti tulkintaa siitä, että Venäjä yrittää käyttää ehdotusta tekosyynä kaupungin valtaamiseen ilman taisteluja.

Mikä on rintamatilanne tänään?

Rintamatilanne tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 on erittäin kiivas: taistelukosketuksia on raportoitu vuorokauden aikana peräti 273, ja pääpainopiste on edelleen Donetskin alueella Pokrovskin, Dobropilljan ja Kostjantynivkan sektoreilla.

Donetskin alue (Pääpainopiste)

• Pokrovskin ja Dobropilljan suunta. Ukrainan yleisesikunnan mukaan Pokrovskin sektori on rintaman kuumin taistelualue. Venäjän joukot pyrkivät saartamaan Ukrainan puolustuslinjaa lounaasta ja ovat edenneet hieman Dobropilljan kaakkoispuolella sekä Bilozerskojen ympäristössä, mutta eivät ole onnistuneet murtautumaan kaupunkeihin.

• Kostjantynivka ja Družkivka. Kostjantynivkan ympäristössä ja kaupungin luoteisosissa käydään ankaria taisteluja. Institute for the Study of War (ISW) arvioi Venäjän yrittävän käyttää ehdotustaan paikallisesta "humanitaarisesta tulitauosta" hyväkseen kootakseen joukkojaan uutta hyökkäystä varten kohti pohjoista ja vahvasti linnoitettua Družkivkaa.

• Slovjanskin seutu. Venäjän joukot ovat edenneet noin kymmenen kilometrin päähän Slovjanskista ja pommittavat kaupunkia raskaasti. Ukrainan joukot ovat kuitenkin tehneet onnistuneita vastahyökkäyksiä ja edenneet hieman Slovjanskin itäpuolella sekä Novopavlivkan eteläpuolella.

Koillisrintama (Harkovan alue)

• Kupjanskin ja Oskil-joen suunta. Venäjän joukot ovat jatkaneet hyökkäyksiään Oskil-joen ylittämiseksi. Geopaikannetun kuvamateriaalin mukaan venäläiset tiedustelu- ja soluttautumisryhmät ovat onnistuneet etenemään Kupjansk-Vuzlovyin länsipuolelle, mutta Borovan suunnalla Venäjän hyökkäykset on torjuttu.

Etelärintama (Zaporižžja ja Dnepr)

• Vastahyökkäyksiä Zaporižžjassa. Eteläisellä rintamalla tilanne on pääosin asemasotaa, mutta Ukrainan joukot ovat tehneet paikallisia vastahyökkäysyrityksiä Malaja Tokmatškan ja Omelnykin läheisyydessä.

• Dneprin linja. Dnepr-joen varrella Venäjä ei ole tehnyt uusia maahyökkäyksiä. Ukraina on puolestaan siirtänyt reservejään itäiselle sivustalle Velyka Novosilkan (Voskresenka–Komar) sektorille, missä taistelut jatkuvat kiivaina.

Ilmasota ja kaukovaikutus

• Iskut Venäjän selustaan. Ukraina teki viime yönä kotimaisilla Neptunus-ohjuksilla laajan iskun Venäjällä sijaitseviin droonituotantolaitoksiin.

• Droonihyökkäykset ja Starshield-häiriöt. Venäjä jatkaa päivittäisiä, yli sadan lennokin parvi-iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan. Ukrainan ilmatorjuntaa ja keskimatkan iskudrooneja vaikeuttavat parhaillaan SpaceX:n Starshield-satelliittijärjestelmään palautetut 161 km/h nopeusrajoitukset, jotka haittaavat nopeiden torjuntadroonien ohjaamista miehitetyillä alueilla

Venäjän miehistö- ja kalustotappiot tänään?

Ukrainan asevoimien yleisesikunnan tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 julkaiseman arvion mukaan Venäjä menetti kuluneen vuorokauden aikana 1 710 sotilasta (kaatuneina ja haavoittuneina), 6 taistelupanssarivaunua, 19 panssaroitua taisteluajoneuvoa ja 33 tykistöjärjestelmää.

Ukrainan puolustusministeriön ja Ukrinformin raportoimat luvut vuorokauden ja koko täysimittaisen sodan (24.2.2022–14.11.2026) ajalta jakautuvat seuraavasti:

Kategoria	Viimeisen 24 h aikana	Yhteensä (24.2.2022–14.11.2026)
Henkilöstö (kaatuneet ja haavoittuneet)	+1 710	n. 1 620 630
Taistelupanssarivaunut	+6	12 478
Panssaroidut taisteluajoneuvot	+19	25 750
Tykistöjärjestelmät	+33	52 355
Raketinheittimet (MLRS)	+2	2 273
Ilmatorjuntajärjestelmät	0	1 756
Lentokoneet	0	452
Helikopterit	0	356
Operatiivis-taktiset droonit (UAV)	+448	607 531
Maassa liikkuvat robottijärjestelmät	+4	3 140
Risteilyohjukset	0	5 196
Sota-alukset ja veneet	0	35
Sukellusveneet	0	2
Ajoneuvot ja polttoainesäiliöautot	+302	174 609
Erikoiskalusto	0	4 905

Huomioitavaa: Luvut ovat Ukrainan asevoimien ilmoittamia arvioita, joita ei voida riippumattomasti vahvistaa.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle?

Venäjän iskut ovat aiheuttaneet tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 ja viimeisen vuorokauden aikana laajoja sähkökatkoja Odessan alueella, vakavia henkilövahinkoja erityisesti Zaporižžjan ja Hersonin alueilla sekä tuhoja asuinrakennuksille ja energiainfrastruktuurille.

Energiainfrastruktuuri ja drooni-iskut

• Sähkökatkoja Odessassa. Venäjä iski tänä aamuna energiayhtiö DTEK:n energiainfrastruktuurikohteeseen Odessan alueella. Ukrainska Pravdan mukaan iskun seurauksena lähes 50 000 kotitaloutta jäi ilman sähköä. Korjaustöiden arvioidaan kestävän tavallista pidempään, koska sama laitos on vaurioitunut jo aiemmissa iskuissa.

• Yön lennokkihyökkäys. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi viime yönä Ukrainaan yhteensä 96 hyökkäysdroonia (joista 61 oli suihkumoottorikäyttöisiä Shahed-lennokkeja) sekä harhautusdrooneja. Ilmatorjunta pudotti tai lamautti niistä 81, mutta osumia kirjattiin kahdeksassa eri kohteessa ja pudonneiden lennokkien sirpaleita kahdessa kohteessa.

Siviiliuhrit ja rakennusvahingot alueittain

Ukrainan aluehallintojen ja pelastuspalvelun tänään julkaisemien raporttien mukaan eri puolilla maata on kirjattu seuraavat vahingot:

• Zaporižžjan alue: Alue koki raskaimmat henkilövahingot. Aluekuvernöörin mukaan Venäjän iskuissa (mukaan lukien raketinheitiniskut kerrostaloihin) on kuollut 3 ihmistä (joukossa pelastustyöntekijä ja 17-vuotias nuori) ja haavoittunut 62 ihmistä, joista kahdeksan on lapsia. Asuinkerrostalot vaurioituivat pahoin ja syttyivät tuleen.

• Hersonin alue: Iskuissa sai surmansa 2 ihmistä ja haavoittui 5. Venäjän tulitus vaurioitti kolmea asuinkerrostaloa, viittä omakotitaloa, postitoimistoa, ulkorakennusta sekä ambulanssia.

• Donetskin alue: Yasna Polianan asutuskeskukseen kohdistuneessa iskussa kuoli 1 ihminen. Lisäksi rintaman läheisten kaupunkien, kuten Slovjanskin, pommitukset jatkuvat raskaina.

• Dnipropetrovskin alue: Nikopolin piiriin tehtiin lähes kymmenen tykistö- ja drooni-iskua. Marhanetsin kunnassa haavoittui 2 siviiliä, ja useat kerrostalot vaurioituivat.

• Sumyn alue: Venäjän iskuissa haavoittui 3 ihmistä

Mita vahinkoa Ukraina on aiheuttanut tänään Venäjälle?

Ukrainan asevoimat vahvisti tänään lauantaina 14. marraskuuta 2026 tehneensä uusia kaukoiskuja syvälle Venäjän selustaan: kohteena olivat tärkeä öljyputkijärjestelmän solmukohta Samaran alueella, sotilaslentokenttä Lipetskin alueella sekä aiemmin iskun kohteeksi joutuneet droonituotantolaitokset Rostovissa.

Kaukovaikutusiskut Venäjän infrastruktuuriin ja sotilaskohteisiin

• Samaran öljyterminaali ja putkistoasema. Ukrainan yleisesikunnan tänään julkaiseman tiedotteen mukaan Ukraina iski Samaran lineaariseen tuotanto- ja ohjausasemaan (LPDS) lähellä Prosvetin kylää Samaran alueella, noin 950 kilometrin päässä Ukrainan hallitsemasta alueesta. Laitos on Venäjän vientiraakaöljyn (Urals-laatu) keskeinen solmukohta, ja iskun seurauksena useat öljyn varastosäiliöt syttyivät tuleen.

• Lipetsk-2-sotilaslentokenttä. Ukraina vahvisti tänään iskeneensä myös Lipetskin alueella sijaitsevaan Lipetsk-2-sotilastukikohtaan. Kohteen kärsimien tarkkojen vaurioiden arviointi on vielä kesken.

• Droonitehtaat Rostov-na-Donussa. Eilisen ja tänään täsmentyneiden yleisesikunnan tietojen mukaan Ukrainan merivoimien Neptunus-ohjukset osuivat Rostov-na-Donussa kolmeen droonituotantoon ja -huoltoon liittyvään kohteeseen: taktisia iskudrooneja valmistavan Ionos LLC:n tehtaaseen ja varastoon sekä Aero-Hit-yhtiön huoltokeskukseen, jossa korjataan rintamalla käytettäviä FPV-lennokkeja.

Venäjän viranomaisten raportoimat vahingot ja henkilöuhrit

• Siviiliuhrit ja ilmapuolustus. Venäjän viranomaiset ja Al Jazeera raportoivat tänään kolmen ihmisen kuolleen Ukrainan iskuissa Venäjän puolella. Rostovin aluekuvernööri vahvisti lisäksi tulipalojen syttyneen teollisuuslaitoksessa ja varastorakennuksessa lennokkihyökkäyksen jälkeen.

• Laajempi droonihyökkäysaalto. Viimeisen vuorokauden aikana Ukraina on laukaisut Venäjälle poikkeuksellisen suuria määriä pitkän kantaman lennokkeja. Venäjän puolustusministeriö väitti ilmapuolustuksensa pudottaneen lähes 1 200 ukrainalaista lennokkia vuorokauden sisällä, mutta paikallisviranomaisten mukaan läpi päässeet iskut ovat aiheuttaneet vahinkoja kolmella eri hallintoalueella (yhteensä seitsemän kuollutta ja 17 haavoittunutta perjantaista alkaen).

Uudet tiedot Suomenlahden sotalaivaiskusta

• Ohjuslaiva Naro-Fominskin vauriot. Tänään julkisuuteen tulleiden Viron tiedustelutietojen mukaan Ukrainan aiemmin tällä viikolla tekemä drooni-isku Venäjän Itämeren laivaston Naro-Fominsk-ohjuskorvettiin Suomenlahdella aiheutti alukselle huomattavaa vahinkoa: laiva menetti propulsiokykynsä (kulkukoneistonsa) ja miehistön keskuudessa raportoitiin henkilötappioita.

Kuka edustaa Eurooppaa mahdollisissa uusissa rauhanneuvotteluissa?

Eurooppa päätti eilen perjantaina 13. marraskuuta 2026 Dublinin huippukokouksessa, että Eurooppaa edustaa mahdollisissa rauhanneuvotteluissa viiden suuren eurooppalaisen maan (ns. E5-ryhmä: Britannia, Italia, Puola, Ranska ja Saksa) sekä EU-instituutioiden yhteinen neuvottelutiimi.

Euroopan johtajat hylkäsivät samalla ehdotukset yhden yhteisen erityislähettilään nimeämisestä. Kokoonpanosta sopi Euroopan poliittisen yhteisön ja EU-johtajien kokous, ja siihen kuuluvat:

• Viisi suurta eurooppalaista valtiota (E5): Britannia, Italia, Puola, Ranska ja Saksa. Pääministeri Petteri Orpon mukaan Puolan mukanaolo on Suomen kannalta erityisen tärkeää, koska se tuntee itäisen reunan maana Venäjän ja alueen turvallisuusympäristön.

• EU-instituutiot: Neuvottelutiimissä ovat mukana EU:n keskeiset instituutiot (Eurooppa-neuvosto ja Euroopan komissio). EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas on myös ilmoittanut olevansa valmis johtamaan neuvotteluja ulkoministerien kanssa, vaikka Venäjä on suhtautunut häneen kielteisesti.

• Nato: Neuvotteluprosessiin liittyvissä tapaamisissa on ollut mukana myös Naton pääsihteerin kansliapäällikkö.

Tilanne neuvottelupöydässä

Vaikka Yhdysvallat ja Ukraina ovat toivoneet Euroopan osallistuvan seuraavalle neuvottelukierrokselle, Euroopan varsinainen pääsy suoraan neuvottelupöytään Venäjän kanssa on vielä epävarmaa. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi perjantaina, ettei Moskova ole vielä päättänyt, salliiko se eurooppalaisten edustajien osallistumisen neuvotteluihin.

Lisäksi EU-johtajat linjasivat Dublinissa yksimielisesti, ettei Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista tai Naton asemasta neuvotella Venäjän ehdoilla osana Ukrainan rauhanneuvotteluja.

Onko neuvotteluissa mukana EU:n johtajat komission puheenjohtaja ja parlamentin puheenjohtaja ja ulkoasioista vastaava Kaja Kallas?

Kyllä, EU:n toimeenpanevat instituutiot ja ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas ovat osa Euroopan neuvottelutiimiä, mutta Euroopan parlamentin puheenjohtaja ei osallistu varsinaisiin rauhanneuvotteluihin.

Dublinissa eilen 13. marraskuuta 2026 sovitun linjauksen mukaan EU-instituutioiden edustus jakautuu seuraavasti:

• Euroopan komission puheenjohtaja (Ursula von der Leyen): Kuuluu neuvottelutiimiin EU-instituutioiden edustajana yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan kanssa. Komissiolla on keskeinen rooli etenkin Venäjän vastaisissa pakotteissa, Ukrainan rahoituksessa ja jälleenrakennuksessa sekä EU-jäsenyysprosessissa. (Aiemmissa valmistelevissa tapaamisissa, kuten Miamissa, komissiota on edustanut myös von der Leyenin kansliapäällikkö Bjoern Seibert).

• EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (Kaja Kallas): On tiiviisti mukana prosessissa ja on ilmoittanut olevansa valmis johtamaan neuvotteluja Euroopan puolesta. Venäjä on suhtautunut Kallakseen torjuvasti, mutta Kallas ja muut EU-johtajat ovat painottaneet, ettei Moskova päätä Euroopan neuvottelijoiden kokoonpanosta.

• Euroopan parlamentin puheenjohtaja (Roberta Metsola): Ei ole mukana varsinaisessa neuvottelutiimissä. Vaikka Metsola osallistui Dublinin huippukokouksen poliittisiin keskusteluihin, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan neuvottelut kuuluvat jäsenmaille (Eurooppa-neuvosto), komissiolle ja korkealle edustajalle, eivätkä Euroopan parlamentille.

Varsinaisessa neuvottelupöydässä EU-instituutioiden edustajat toimivat tiiminä viiden suuren eurooppalaisen valtion (Britannia, Italia, Puola, Ranska ja Saksa) sekä Naton edustajan rinnalla.