Ukrainan sota 1700. päivä

 

Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta?

Tiedotusvälineet raportoivat tänään 20. lokakuuta 2026 Ukrainan sodassa merkittävistä diplomaattisista käänteistä, raskaista ilmaiskuista sekä asiantuntija-arvioista koskien sodan mahdollista päättymistä ensi vuonna.

Päivän keskeisimmät uutisaiheet jakautuvat seuraavasti:

1. Salaiset neuvottelut Oslossa ja diplomaattinen kriisi

• Rauhanyritykset Norjassa: Norjan pääkaupungissa Oslossa järjestettiin tänään korkean tason neuvottelut, joissa pyritään hahmottelemaan Venäjälle esitettävää rauhanehdotusta. Tapaamista isännöivät Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb. Paikalle saapui Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff. Trumpin vävyn Jared Kushnerin oli määrä osallistua keskusteluihin etäyhteydellä. Witkoffin on raportoitu jatkavan Oslosta suoraan Venäjälle tapaamaan Vladimir Putinia.

• Zelenskyin ja Trumpin hallinnon välirikko: Uutistoimistot raportoivat kiristyneistä väleistä Kiovan ja Washingtonin välillä. Zelenskyi syytti Yhdysvaltoja siitä, että se yrittää pakottaa Ukrainan antautumaan. Hän kritisoi Yhdysvaltoja siitä, että Pentagon viivyttelee Euroopan jo maksamien Patriot-ilmatorjuntaohjusten toimituksia. Samaan aikaan Trumpin hallinto on herättänyt raivoa solmimalla Venäjän kanssa dieselsopimuksen energian hintojen laskemiseksi.

• Keskustelut Rubion kanssa: Zelenskyi vahvisti käyneensä asiapitoisen keskustelun Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion kanssa. Zelenskyi vaati, että Yhdysvaltojen on palautettava häiriöistä kärsineen, sotilaskäytössä olevan Starshield/Starlink-satelliittiverkon toiminta ennalleen. Rubio puolestaan tyrmäsi väitteet siitä, että Yhdysvallat panttaisi aseapua tahallaan.

2. Tutkijan arvio: Sota voi päättyä ensi vuonna

• Arvostettu brittiläinen Venäjä-tutkija, professori Mark Galeotti arvioi STT:n haastattelussa, että Ukrainan sota saattaa päättyä jo ensi vuoden aikana. Galeottin mukaan molemmat osapuolet ovat uupuneita ja Eurooppa alkaa väsyä sodan rahoittamiseen.

• Hän kuitenkin varoitti, että Putin aikoo käyttää alkavaa talvea ukrainalaisten runtelemiseen suihkumoottoridroneilla mahdollisimman kovaa, jotta ukrainalaisten taistelutahto murtuisi ja länsi ymmärtäisi, ettei Venäjää voida ajaa maasta ulos. Lopputuloksena Venäjä todennäköisesti pitäisi miehittämänsä alueet, eikä Ukrainasta tulisi Naton jäsentä.

3. Raskaat ilmaiskuja ja energiasotaa

• Venäjän iskut Länsi-Ukrainaan: Venäjä on laajentanut järjestelmällisiä iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Iskut ovat kohdistuneet nyt myös aiemmin säästyneille Länsi-Ukrainan alueille aiheuttaen laajoja sähkökatkoja. Tämänpäiväisissä ohjus- ja lennokki-iskuissa siviilialueille ja teihin raportoitiin kuolleen ainakin seitsemän siviiliä eri puolilla Ukrainaa, muun muassa Kiovan alueella.

• Ukrainan iskut Venäjälle: Julkisuuteen tuli tietoja siitä, että Ukraina teki viikonloppuna massiivisen lennokki-iskun Pietariin ja sitä ympäröivälle Leningradin alueelle osuen muun muassa öljylaitokseen ja datakeskukseen. Venäjän valtiollinen televisio on vaiennut iskuista tyystin ja raportoinut sen sijaan ”Euroopan kaaoksesta”. Venäläiset sotabloggaajat ovat kuitenkin raivoissaan oman ilmapuolustuksensa tehottomuudesta. Tänä yönä Ukrainan lennokkien raportoitiin sytyttäneen palon myös Tambovin alueella sijaitsevalla öljypumppuasemalla.

Mitä asioita nostettiin esille sosiaalisessa mediassa tänään Ukrainan sodasta?

Sosiaalisessa mediassa (kuten X:ssä ja Truth Socialissa) on tänään 20. lokakuuta 2026 käyty poikkeuksellisen kiivasta ja polarisoitunutta keskustelua Ukrainan sodasta. Huomio on kiinnittynyt erityisesti Kiovan ja Washingtonin väliseen julkiseen sanasotaan, satelliittihäiriöihin sekä itsepintaisiin rauhanneuvotteluhuhuihin.

Tärkeimmät sosiaalisessa mediassa esille nostetut asiat jakautuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:

1. Zelenskyin X-julkaisu ja Trumpin ”energiatulitauko” repivät mielipiteitä

• Zelenskyin suora avautuminen: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi virallisella X-tilillään otteita haastattelustaan, jossa hän ruoti Donald Trumpin ajamaa molemminpuolista ”energiatulitaukoa”. Zelenskyi korosti aseman olevan vaikea: jos Ukraina suostuu olemaan iskemättä Venäjän energiakohteisiin tilanteessa, jossa Venäjä jatkaa Ukrainan tuhoamista, se ei ole reilua. Hän vaati, että jos Yhdysvallat ei pysty hillitsemään Putinia, sen on annettava Ukrainalle riittävästi torjuntaohjuksia siviilien suojaksi.

• Keskustelun polarisaatio: Zelenskyin päivityksen alla käytiin rajua väittelyä. Monet eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset tukijat ilmaisivat vankan tukensa Ukrainalle ja kritisoivat Trumpin hallinnon toimintaa ”kiristykseksi” ja ”petokseksi”. Toisaalta vastustajat ja kriitikot syyttivät Zelenskyiä ”jatkuvasta rahan pyytämisestä” ja väittivät Yhdysvaltojen olevan jättämässä hänet yksin.

• Trumpin Truth Social -viestit: Donald Trump puolestaan väitti omassa Truth Social -palvelussaan, että neuvotteluissa on saavutettu edistystä muun muassa vankienvaihdon osalta. Hän myös väitti suoraan seuraajilleen, ettei Zelenskyi todellisuudessa edes halua lopettaa sotaa.

2. Satelliittisota ja Elon Muskin rooli puhuttavat

• Starlink- ja Starshield-ongelmat: Somessa on jaettu tiheään tahtiin uutisia siitä, että Pentagon/Valkoinen talo olisi rajoittanut Ukrainan asevoimien pääsyä elintärkeään satelliittijärjestelmään. Alustalla on spekuloitu laajasti sillä, kuka katkoksen takana on. Elon Musk riensi viestipalvelu X:ssä kiistämään SpaceX:n vastuun ja vieritti syyn Yhdysvaltain armeijalle ja Donald Trumpille todeten, että ”Starshield-järjestelmät ovat Yhdysvaltain hallituksen omistuksessa ja kontrollissa”.

• Avaruusvakoilu: Digitaalisissa sotilasasiantuntijapiireissä on jaettu huolestuneena dataa siitä, että venäläinen sotilassatelliitti Cosmos 2612 on suorittanut vaarallisen lähestymisen (jopa vain kymmenien metrien etäisyydelle) suomalaisomisteisen ICEYE-yhtiön tutkasatelliitista, joka toimittaa tiedustelutietoa Ukrainalle. Tätä on pidetty somessa Venäjän suorana varoituksena lännelle.

3. Rintamatilanne ja synkät luvut

• Miljoonaluokan tappiot: Ukrainan pääesikunnan lukuja jakavat tilit, kuten BLYSKAVKA X-palvelussa, nostivat esille dramaattisen virstanpylvään: Venäjän arvioidut kokonaistappiot (kuolleet ja haavoittuneet) Ukrainan sodassa ovat ylittäneet jo 1,56 miljoonan sotilaan rajan.

• Iskut energiainfrastruktuuriin ja siviileihin: Sosiaalisessa mediassa on levinnyt runsaasti kuva- ja videomateriaalia Venäjän tekemistä tuhoisista ilmaiskuista muun muassa Kiovan ja Odesan alueille. Erityistä suututusta ja surua herätti tieto siviilien ja lasten kuolemaraporteista leikkikentillä ja maanteillä. Toisella puolella taas ukrainalaiset tilit juhlistivat onnistuneita lennokki-iskuja venäläisiin öljypumppuasemiin Tambovissa.

4. Diplomaattien ja vaikuttajien kovat ulostulot

• Viron tuleva EU-ulkoministeri Kallas nosti omassa X-viestissään esille Venäjän aggressiot Mustallamerellä. Hän kritisoi sitä, että Venäjä on hylännyt Ukrainan ehdotuksen vapaasta merenkulusta, mikä vaikeuttaa ruoan toimittamista maailmanlaajuisesti.

• Myös Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha sai paljon jakoja viestilleen, jossa hän haukkui Vladimir Putinia ”sotarikolliseksi” eikä globaaliksi johtajaksi vastustaessaan Trumpin kaavailemaa kolmenkeskistä suurvaltahuippukokousta.

Satelliittijärjestelmien häirinnästä.

Satelliittijärjestelmiin kohdistuvat häiriöt ja geopoliittinen painostus avaruudessa ovat juuri nyt nousseet Ukrainan sodan keskiöön. Tilanne koskee kahta täysin erillistä ilmiötä: Ukrainan rintamalla havaittuja Starshield-järjestelmän nopeusrajoituksia sekä avaruudessa tapahtunutta Venäjän sotilassatelliitin vaarallista lähestymistä.

Häiriötilanteiden taustat ja yksityiskohdat jakautuvat seuraavasti:

1. Starshield-verkon mystiset rajoitukset rintamalla

Ukrainan armeijan laajasti käyttämä Starshield – joka on Elon Muskin SpaceX-yhtiön kehittämä, mutta Yhdysvaltain Pentagonin hallitsema sotilaallinen versio Starlinkistä – on kohdannut vakavia toimintahäiriöitä. [1]

• Nopeusrajoitus iskee lennokkeihin: Ukrainan puolustusviranomaiset raportoivat, että järjestelmään on asetettu rajoitus, joka katkaisee yhteyden heti, kun päätelaite liikkuu yli 160 kilometrin tuntinopeudella (100 mph).

• Vaikutukset puolustukseen: Rajoitus iskee suoraan Ukrainan raskaampiin kiinteäsiipisiin lennokkeihin ja drooneihin. Ukraina käyttää näitä lennokkeja Venäjän laukaisemien Shahed-droonien torjuntaan sekä iskuihin venäläisjoukkojen logistiikkareiteille. Yhteyden katkeaminen lennon aikana on jättänyt etulinjan haavoittuvaiseksi ja vaikeuttanut ilmapuolustusta.

• Poliittinen syyttely: Presidentti Zelenskyi vaatii Yhdysvalloilta vastauksia siihen, miksi rajoitukset otettiin käyttöön ilman varoitusta. Elon Musk ilmoitti X-palvelussa, että rajoitukset ovat täysin Yhdysvaltain armeijan ja viime kädessä presidentti Donald Trumpin päätettävissä, sillä valtio omistaa ja kontrolloi Starshield-verkkoa. Valkoinen talo on kuitenkin kiistänyt antaneensa tällaista määräysten rajoitusta.

2. Venäjän Cosmos 2612 ja ICEYE-X36: Vaarallinen kohtaaminen kiertoradalla

Avaruudessa seurantadata on paljastanut poikkeuksellisen aggressiivisen venäläisoperaation, joka kohdistuu suomalaistaustaisen ICEYE-yhtiön Yhdysvaltoihin rekisteröityyn ICEYE-X36-tutkasatelliittiin. ICEYE-satelliitit ovat Ukrainalle elintärkeitä, sillä niiden SAR-tutkateknologia kykenee kuvaamaan maanpintaa ja Venäjän joukkojen liikkeitä pilvipeitteen läpi ja pilkkopimeässä.

• Lähituntuma avaruudessa: Avaruutta valvovan LeoLabs-yhtiön mukaan Venäjän huhtikuussa laukaisema sotilassatelliitti Kosmos 2612 teki tarkasti suunnitellun sarjan manöövereitä ja hakeutui poikkeuksellisen lähelle ICEYE-X36-satelliittia. Satelliittien etäisyyden arvioitiin käyneen lähimmillään vain kymmenissä metreissä. Venäläisalus jäi vahtimaan kohdetta ja liikkumaan sen ympärille pitkäksi aikaa ennen kuin alkoi hitaasti etääntyä.

• Motiivina pelote ja vakoilu: Asiantuntijat pitävät tapausta Venäjän suorana ja provokatiivisena varoituksena. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun toiminnassa olevaa länsimaista kaupallista satelliittia on tällä tavoin luvattomasti "varjostettu" näin lähietäisyydeltä matalalla kiertoradalla. Venäjä on aiemmin varoittanut, että Ukrainaa tiedustelulla auttavat kaupalliset satelliitit voivat olla laillisia kohteita vastatoimille. Itse ICEYE on ilmoittanut olevansa tietoinen tilanteesta ja korostanut satelliittiparvensa olevan suunniteltu kestämään tällaisia riskejä.

3. Laajempi GPS-häirintä Itämerellä ja Suomessa

Samaan aikaan maantieteellisesti lähempänä meitä satelliittipaikannuksen (GNSS/GPS) tahallinen häirintä on muuttunut pysyväksi ilmiöksi.

• Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastot osoittavat, että ilmailun ja merenkulun GPS-häiriöilmoitukset ovat pysyneet erittäin korkealla tasolla.

• Venäjän harrastama häirintä kohdistuu erityisesti Kaakkois-Suomeen ja Itämeren alueelle. Se ilmenee joko signaalin kokonaan estävänä häirintänä (jamming) tai vaarallisempana valepaikkatiedon syöttämisenä (spoofing), jossa laitteet luulevat olevansa väärässä paikassa. Tämä pakottaa viranomaiset ja yritykset etsimään varajärjestelmiä satelliittipaikannukselle.

Mikä on rintamatilanne tänään?

Ukrainan sodan rintamatilanne on tänään 20. lokakuuta 2026 poikkeuksellisen aktiivinen ja kuluttava. Ukrainan asevoimien pääesikunta raportoi rintamalinjalla tapahtuneen vuorokauden aikana jopa 206 taistelukosketusta, mikä osoittaa taisteluiden voimakkuuden kasvaneen huomattavasti.

Ukrainan armeijan tilanne rintamalla on kokonaisuudessaan vakaampi kuin aiemmin tänä vuonna, ja maa on toteuttanut onnistuneita paikallisia vastahyökkäyksiä, vaikka Venäjä painostaa edelleen massiivisella tykistö- ja ilmatulella.

Päivän merkittävimmät rintamatapahtumat ja painopistealueet jakautuvat seuraavasti:

1. Etelä-Slobožanskin ja Lymanin suunnat (Pääpainopiste)

• Kovimmat taistelut: Ukrainan pääesikunnan mukaan rintaman ehdoton painopiste on ollut Etelä-Slobožanskin suunnalla, jossa Venäjä on keskittänyt merkittävästi joukkoja ja pyrkinyt murtamaan Ukrainan linjoja. Venäläisjoukot tekivät alueella kymmeniä hyökkäyksiä muun muassa Starytsjan ja Izbytsken kylien alueilla, mutta Ukrainan puolustus on pitänyt.

• Ukrainan eteneminen Lymanissa: Yhdysvaltalaisen sota-tutkimuslaitoksen (ISW) tuoreimman tilannekatsauksen mukaan ukrainalaisjoukot ovat onnistuneet etenemään Lymanin taktisella alueella. Alueella käydään edelleen rajuja taisteluita, kun Venäjä yrittää vyöryttää asemia takaisin.

2. Pokrovsk ja Donetskin alue

• Jatkuva paine: Pokrovskin suunnalla Venäjä on jatkanut erittäin raskaita rynnäkköjä. Pääesikunta tilastoi pelkästään tälle suunnalle kymmeniä erillisiä hyökkäysyrityksiä. ISW:n mukaan ukrainalaiset ovat kuitenkin onnistuneet tekemään onnistuneita paikallisia etenemisiä myös Dobropilljan itäpuolella.

3. Zaporihžja ja Eteläinen rintama

• Ristiriitaiset väitteet ja Ukrainan edetys: Venäjän yleisesikunnan väitteet massiivisesta etenemisestä Zaporihžjan alueella on osoitettu vääriksi. Ukrainan eteläisten joukkojen edustaja vahvisti, että Ukraina pitää asemansa. ISW vahvistaa puolestaan Ukrainan edenneen Länsi-Zaporihžjan alueella.

• Venäjä on kuitenkin pyrkinyt iskemään voimakkaasti liitopommeilla rintaman läheisiin taustakaupunkeihin.

4. Ukrainan iskut Venäjän huoltolinjoihin

• Ukraina on ottanut strategiakseen Venäjän rintamahuollon lamauttamisen. Tänään raportoitiin laajasta iskujen sarjasta, jossa Ukraina osui Venäjän komentopaikkoihin, korjausyksiköihin sekä logistiikkavarastoihin kolmella eri alueella (mukaan lukien Donetsk ja Zaporihžja). Lisäksi ukrainalaiset tuhosivat droonilla venäläisen raskaan BM-30 Smerch -raketinheitinjärjestelmän miehitetyllä eteläalueella.

5. Tappiot ja ilmasota

• Massiiviset miehistötappiot: Venäjän miehistötappiot ovat pysyneet poikkeuksellisen korkeina. Viimeisen vuorokauden aikana Venäjän arvioidaan menettäneen 1 560 sotilasta (kuolleina ja haavoittuneina), ja kokonaistappiot sodan alusta lähtien lähestyvät jo 1,57 miljoonaa.

• Pommitukset: Venäjä on tukenut maahyökkäyksiään erittäin aggressiivisesti ilmasta käsin laukaisemalla vuorokaudessa 217 ohjattua liitopommia (KAB) ja tuhansia kamikazedroneja ukrainalaisasemia ja rintamalinjan kyliä vastaan.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut Ukrainalle tänään?

Venäjä on kohdistanut tänään 20. lokakuuta 2026 Ukrainaan poikkeuksellisen massiivisen ja tuhonhaluisen ilmaiskujen aallon. Venäjän armeija laukaisi vuorokauden aikana yhteensä 165 droonia (joista suuri osa oli uusia suihkumoottorikäyttöisiä Shahed-lennokkeja) sekä useita ohjuksia ja liitopommeja.

Vaikka Ukrainan ilmapuolustus onnistui pudottamaan tai häiritsemään 115 lennokkia, iskut läpäisivät puolustuksen yli 30 eri kohteessa, aiheuttaen vakavia siviiliuhreja ja mittavia aineellisia tuhoja 12 eri alueella:

1. Inhimilliset menetykset ja siviiliuhrit

• Ainakin 16 siviilin raportoidaan kuolleen ja lähes 70 haavoittuneen vuorokauden aikana tehdyissä iskuissa eri puolella maata.

• Tragedia Harkovassa: Nova Vodolahan kylässä tehty drooni-isku osui puistoon ja tappoi kaksi lasta, joista toinen oli rattaissa istunut yksivuotias tyttö. Isku on herättänyt valtavaa raivoa sosiaalisessa mediassa. [1]

• Isku aamuliikenteeseen Kiovassa: Pääkaupungin Holosiivskyin alueella venäläisdrooni syöksyi suoraan aamuruuhkassa liikkuneiden autojen sekaan, mikä tappoi kolme ihmistä ja haavoitti neljää.

2. Vakavat vauriot energiainfrastruktuurille

• Venäjä jatkaa strategisena tavoitteenaan Ukrainan sähkö- ja lämpöverkkojen täydellistä lamaannuttamista ennen talven tuloa. Iskuja laajennettiin tänään aiemmin säästyneille Länsi-Ukrainan alueille.

• Ternopilin alue: Droonit iskivät menestyksekkäästi kolmeen kriittiseen energiakohteeseen, mikä katkaisi sähköt ja lämmityksen laajalta alueelta. Tämä oli jo toinen suuri isku alueen sähköverkkoon 48 tunnin sisällä.

• Žytomyrin alue: Iskut vaurioittivat rautatieinfrastruktuuria sekä sähköverkkoja sytyttäen useita suuria tulipaloja.

3. Tuhot siviilirakennuksille ja logistiikalle

• Länsi-Ukrainan Volyn: Venäjä iski lähes tunnin välein Volynin alueelle. Kovimman iskun sai Kovelin kaupunki, jossa droonit vaurioittivat yksityistä autokorjaamoa, rekkojen pysäköintialuetta sekä laajaa Epicenter-kauppakeskuksen varastoaluetta. Pommituksista huolimatta alueella vältyttiin kuolonuhreilta.

• Kiovan ja Sumyn alueet: Kiovan alueella drooni osui suureen teollisuusvarastoon tappaen kolme ja haavoittaen kuutta työntekijää. Sumyssa venäläisdrooni puolestaan sytytti tuleen useampikerroksisen asuinrakennuksen.

• Zaporihžja: Venäjä teki vuorokauden aikana huikeat 848 tykistö-, drooni- ja liitopommi-iskua 52 eri asutuskeskukseen alueella, tappaen yhden ihmisen ja vaurioittaen lukuisia asuinrakennuksia.

4. Digitaalinen ja avaruushäirintä

• Venäjä on aiheuttanut merkittävää haittaa rajoittamalla Ukrainan puolustukselle elintärkeää Starshield-satelliittiverkkoa rintamalla (yhteydet katkeavat laitteiden liikkuessa yli 160 km/h).

• Lisäksi se on kohdistanut aggressiivista ja vaarallista häirintää kiertoradalla Ukrainalle tiedustelutietoa tuottavaa suomalaistaustaisen ICEYE-yhtiön tutkasatelliittia kohtaan.

Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään?

Ukraina on jatkanut tänään 20. lokakuuta 2026 erittäin aggressiivisia vastaiskuja Venäjän maaperälle Yle. Kiovan strategiana on ollut iskeä syvälle Venäjän huoltolinjoihin, energiainfrastruktuuriin sekä taloudellisesti kriittisiin digitaalisiin kohteisiin Uusi Suomi.

Ukrainan tänään ja viimeisen vuorokauden aikana Venäjälle aiheuttamat vahingot jakautuvat seuraaviin pääkohteisiin:

1. Massiivinen drooni-isku Pietariin ja Leningradin alueelle

Ukraina teki yhden sodan suurimmista ilmaiskuistaan laukaisemalla yli 1 000 droonia Venäjän eri alueille Al Jazeera. Suurin isku kohdistui Pietariin ja Leningradin alueelle, missä Venäjän puolustusministeriön mukaan jouduttiin torjumaan sadoittain lennokkeja Al Jazeera.

• Öljyterminaalit liekeissä: Iskussa syttyi suuria tulipaloja Pietarin öljyterminaalissa sekä Ruchin öljyvarastolla Al Jazeera.

• Logistiikka- ja lentokaaos: Venäläisen verkkokauppajätti Ozonin logistiikkakeskus syttyi palamaan Al Jazeera. Pietarin päälentokenttä jouduttiin sulkemaan ja lennot keskeyttämään turvallisuussyistä Al Jazeera. Alueella raportoitiin ainakin yhden ihmisen kuolleen ja viiden loukkaantuneen, ja noin 20 000 ihmistä jäi ilman sähköä Al Jazeera.

2. Iskut datakeskuksiin sekoittavat pankkijärjestelmää

• Uusi strateginen iskukohde: Ukraina on ottanut uudeksi maaliksi Venäjän suuret datakeskukset Verkkouutiset. Tänään raportoitiin onnistuneesta iskusta internet-yhtiö VK:n datakeskukseen Leningradin alueella Al Jazeera.

• Vaikutukset arkeen: Asiantuntijoiden mukaan nämä iskut kohdistuvat suoraan venäläisten pankkien toimintakykyyn Uusi Suomi. Vaikka ne eivät vielä aiheuta systeemistä kriisiä, ne vaikeuttavat miljoonien venäläisten digitaalista asiointia ja murentavat yleisön luottamusta pankkijärjestelmään tilanteessa, jossa Venäjän talous kärsii muutenkin kovasta inflaatiosta Uusi Suomi.

3. Öljy- ja jalostamoteollisuuden lamauttaminen jatkuu

• Tambovin öljypalo: Venäjän viranomaiset vahvistivat, että Ukrainan drooni-isku sytytti tänään palon Michurinskyn alueella Tambovissa sijaitsevalla teollisuusyrityksen alueella, jonka seurantamateriaalit vahvistavat olevan öljynjalostukseen liittyvä pumppuasema Kyiv Independent.

• Moskovan jalostamo poissa pelistä: Tiedustelutiedot vahvistivat myös aiemman Ukrainan iskun seuraukset: Moskovan suuri öljynjalostamo on kärsinyt niin vakavia vaurioita, että se pysyy poissa käytöstä ainakin seuraavan puolen vuoden ajan Yle. Ukraina jatkaa näitä iskuja siitä huolimatta, että Yhdysvaltain hallinto on ilmaissut huolensa polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen noususta MV-Lehti.

4. Raskaat miehistö- ja kalustotappiot rintamalla

• Venäjän armeija kärsii rintamalla massiivisia kalustotappioita Ukrainan aktiivisen tykistön ja droonitoiminnan vuoksi. Kuluneen vuorokauden aikana Venäjä menetti 1 560 sotilasta kuolleina ja haavoittuneina.

• Taktisella tasolla Ukraina onnistui tuhoamaan muun muassa Venäjän raskaan BM-30 Smerch -raketinheitinjärjestelmän eteläisellä rintamalohkolla sekä iskemään onnistuneesti komentopaikkoihin ja korjausyksiköihin kolmella eri rintamasuunnalla.

Miten Putinin hallinnon ideologiaa kuvataan nykytutkimuksessa?

Nykytutkimuksessa ja valtio-opissa Vladimir Putinin hallinnon ideologiaa ei enää pidetä pelkkänä opportunistisena tai pragmaattisena vallankäyttönä. Tutkijoiden keskuudessa vallitsee laaja konsensus siitä, että kyseessä on selkeä ja radikalisoitunut ideologinen projekti – jota usein kutsutaan putinismiksi – ja joka pyrkii haastamaan länsimaisen liberaalin maailmanjärjestyksen.

Venäjän hyökkäyssodan alettua vuonna 2022 ideologinen indoktrinaatio on viety Venäjällä oppilaitoksiin asti (kuten yliopistollinen kurssi ”Venäjän valtiollisuuden perusteet”). Tutkijat jaottavat nykyisen kremliläisen ideologian seuraaviin pääsuuntauksiin ja kuvailuihin:

1. Radikaali konservatismi ja ”sivilisaatiovaltio”

• Kulttuurikonservatismi: Putinin hallinto nojaa vahvasti 1800-luvun slavofiiliseen perinteeseen ja radikaaliin oikeistofilosofiaan (kuten Ivan Iljinin ajatteluun). Ideologia korostaa niin sanottuja perinteisiä arvoja, patriarkaalista perhemallia ja ortodoksista uskontoa vastakohtana lännen "dekadenssille" eli rappiolle.

• Erikoislaatuinen sivilisaatio: Venäjä määritellään nykyään virallisesti omaksi, ainutlaatuiseksi ”sivilisaatiovaltiokseen” (civilization-state). Tämän teorian mukaan länsimaiset ihmisoikeudet tai demokratia eivät ole universaaleja arvoja, vaan Venäjällä on oma historiallinen ja moraalinen erityispolkunsa, joka antaa sille oikeuden hallita omaa etupiiriään.

2. Imperialistinen statismi ja anti-länsimaisuus

• Valtiokeskeisyys (statismi): Putinismin ytimessä on ajatus siitä, että vahva, autoritaarinen valtio on tärkeämpi kuin yksilönvapaudet. Vain vahva valtio voi taata Venäjän suuruuden ja suojella sitä ulkoisilta uhilta.

• Eksistentiaalinen sota länttä vastaan: Ukrainan sota on tutkimusten mukaan kehystetty Venäjän sisäisessä propagandassa eksistentiaaliseksi selviytymistaisteluksi. Länsi kuvataan viholliseksi, joka yrittää tuhota ja palastella Venäjän, ja sota esitetään suorana jatkumona Neuvostoliiton taistelulle toisessa maailmansodassa.

3. Eklektisyys ja strateginen epäjohdonmukaisuus

• Tutkija Marlene Laruelle ja muut asiantuntijat huomauttavat, että Putinin ideologia on hyvin käytännöllistä ja joustavaa (situational ideology). Hallinto poimii palasia tsaarinajan imperialismista (kuten ortodoksisuudesta ja autokratiasta) ja sekoittaa niitä sujuvasti neuvostoretoriikkaan (kuten toisen maailmansodan voiton mytologisointiin ja neuvostonostalgiaan).

• Tätä ideologista mosaiikkia käytetään hyväksi tilanteen mukaan: samanaikaisesti voidaan puolustaa neuvostomonumentteja ja siteerata kommunismia vastustaneita valkoisen kaartin filosofeja.

4. Keskustelu fasismista ja ”russismista”

• Fasismi-vertaukset: Merkittävät historioitsijat, kuten Timothy Snyder, katsovat Putinin hallinnon täyttävän fasismin kriteerit. Hän käyttää ilmiöstä nimeä skisofasismi (engl. schizofascism), jossa todelliset fasistit kutsuvat vastustajiaan ”fasisteiksi” – kuten Venäjä tekee väittäessään taistelevansa Ukrainan ”natseja” vastaan.

• Ruscism / Rashizm (Russismi): Erityisesti ukrainalaisessa tutkimuksessa ja poliittisessa kielenkäytössä, mutta yhä useammin myös kansainvälisessä politiikan tutkimuksessa, käytetään termiä rusismi tai rasismi. Sillä tarkoitetaan Putinin ajan Venäjälle ominaista totalitaristista ja ultranationalistista oppia, jossa yhdistyvät aggressiivinen sotilaallinen ekspansio, johtajakultti sekä valtiollinen väkivaltakoneisto toisinajattelijoita kohtaan.

Nykytutkimuksen valossa Putinin Venäjä on siis siirtynyt varhaisesta autoritaarisesta järjestelmästä kohti ideologista diktatuuria, joka vaatii kansalaisiltaan pelkän passiivisuuden sijaan aktiivista sitoutumista sotaan ja valtion militarisoituihin tavoitteisiin.