Tiedotusvälineet raportoivat tänään Ukrainan sodan historian laajimmasta droonihyökkäyksestä Venäjän maaperälle ja erityisesti Moskovaan, mikä on coincides Venäjän parlamenttivaalien viimeisen äänestyspäivän kanssa.
Tässä ovat tämän päivän keskeisimmät uutiset ja puheenaiheet kansainvälisestä sekä kotimaisesta mediasta:
1. Historiallisen suuri drooni-isku Moskovaan ja öljynjalostamolle
Ennätysmäärä lennokkeja: Venäjän puolustusministeriön ja Moskovan pormestari Sergei Sobjaninin mukaan Venäjän ilmatilassa on viikonlopun aikana havaittu ja torjuttu yli 1 600 droonia, joista peräti 450 oli suunnattu pääkaupunki Moskovaa kohti. Kyseessä on suurin Moskovaan kohdistunut isku koko sodan aikana.
Strateginen kohde liekeissä: Iskujen pääkohteena oli Kapotnyassa sijaitseva Gazpromneftin Moskovan öljynjalostamo, joka on yksi maan suurimmista. Jalostamo kärsi vaurioita, ja iskujen kerrotaan pahentavan Venäjää jo ennestään vaivaavaa polttoainepulaa. Lennokkeja osui myös asuinrakennukseen Kotelnikissa, ja Moskovan alueella on raportoitu kahden ihmisen kuolleen ja parinkymmenen loukkaantuneen.
Uudet ukrainalaiset aseet: Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti iskujen onnistumisen ja mainitsi Ukrainan käyttäneen operaatiossa ensi kertaa virallisesti uusia kotimaisia aseitaan, kuten Flamingo-risteilyohjusta sekä uutta Pelican-ballistista ohjusta. Iskujen tavoitteena on leikata miljardiluokan tulot Venäjän sotakassasta.
2. Venäjän iskut Ukrainaan jatkuvat rajuina
Uhriluku Kiovan alueella: Samaan aikaan Venäjä on jatkanut herkeämättömiä iskujaan Ukrainan kaupunkeihin. Venäjän laukaisemasta 138 droonista Ukraina ilmoitti pudottaneensa 101 kappaletta. Kiovan alueella tehdyissä iskuissa raportoidaan kuolleen neljä siviiliä, joista kolme oli lapsia. Zelenskyin mukaan Venäjä on pelkästään kuluneen viikon aikana laukaissut Ukrainaan yli 2 000 droonia ja 1 700 liitopommia.
3. Venäjän näytösvaalit ja pelko uudesta liikekannallepanosta
Vaalit rynnäkkökiväärien alla: Venäjällä päättyvät tänään kolmepäiväiset parlamenttivaalit, joita järjestetään myös Ukrainan laittomasti rinnastetuilla miehitetyillä alueilla. Medialähteiden mukaan miehitetyillä alueilla äänestystä on valvottu suoraan aseistettujen sotilaiden voimin.
Mitä vaalien jälkeen? Venäjän viranomaiset syyttävät Ukrainaa vaalien häirintäyrityksistä drooneilla ja Kremliin kohdistuneilla verkkohyökkäyksillä. Venäläisten keskuudessa kasvaa uutisten mukaan pelko siitä, että vaalituloksen selvittyä Kreml aloittaa uuden veronkorotusten aallon, rajoittaa internetiä tai käynnistää uuden salaisen liikekannallepanon lisäjoukkojen saamiseksi rintamalle.
4. Rintamatilanne ja "Operaatio Vivaldi"
Ukrainan Realistinen eteminen: Sotilasasiantuntijoiden arvioissa MTV Uutisissa käsitellään Ukrainan syyskuun puolivälissä aloittamaa niin sanottua Operaatio Vivaldia Lymanin alueella. Ukraina onnistuu hidastamaan Venäjän pyrkimyksiä ja sitomaan sen joukkoja realistisemmalla, hitaammalla mutta kuluttavammalla taktiikalla.
Venäjän paine idässä: Venäjä etenee puolestaan edelleen hitaasti ja painostaa raskaasti Donetskin alueella Slovianskin ja Kramatorskin suunnilla, minkä lisäksi Etelä-Ukrainan Zaporizhzhjan rintamalla tilanne on ukrainalaisittain huolestuttava.
Sosiaalisessa mediassa (kuten Telegramissa, X:ssä (entinen Twitter) ja TikTokissa) käy tänään poikkeuksellisen kuuma kuhina Ukrainan sodan osalta. Alustoilla leviää valtava määrä varmistamatonta kuvamateriaalia, sotabloggajien analyysejä ja silminnäkijähavaintoja molemmin puolin rintamaa.
Tässä ovat sosiaalisen median tämän päivän pääaiheet ja viraaliksi nousseet ilmiöt:
1. Videot palavasta Moskovan öljynjalostamosta ja paniikista kaupungissa
Liekit ja savupatsaat viraalina: Erityisesti venäläisillä ja ukrainalaisilla Telegram-kanavilla (kuten Astra ja Baza) leviää kymmeniä silminnäkijöiden kuvaamia videoita Kapotnyan öljynjalostamolta, johon Ukrainan lennokit osuivat. Videoilla näkyy massiivisia räjähdyksiä ja liekkejä yön pimeydessä.
Torjuntavideot X:ssä: X-alustalla sotilaalliset tilit jakavat videoita Moskovan ilmapuolustuksen toiminnasta. Kuvissa näkyy, kuinka ilmatorjuntakonepyssyt ja ohjukset yrittävät epätoivoisesti pudottaa matalalla lentäviä ukrainalaisdrooneja asuinalueiden yllä. [1]
Kotirintaman järkytys: TikTokissa ja Telegram-ryhmissä leviää venäläisten siviilien kuvaamia videoita, joissa kuuluu lennokkien moottoriääniä ja asukkaiden kiroilua sekä hätääntymistä. Somessa kommentoidaan laajasti sitä, että sota on tullut konkreettisesti Moskovan asukkaiden takapihalle.
2. Zelenskyin somepäivitykset ja uudet "Pelican"-aseet
Presidentin viralliset tilit: Presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi viestin X- ja Telegram-kanavillaan, jossa hän kiitti Ukrainan armeijaa ja puolustusteollisuutta onnistuneista iskuista.
Spekulaatiot uusista aseista:
Zelenskyi mainitsi viestissään Ukrainan käyttäneen kotimaisia Flamingo- ja Pelican-ohjuksia, mikä käynnisti välittömästi kiivaan spekulaation somen sotabloggajien ja OSINT-tutkijoiden (avointen lähteiden tiedustelu) keskuudessa. Alustoilla jaetaan kaavioita ja arvioita siitä, millaisia nämä uudet ukrainalaiset asetyypit ovat ja mikä niiden todellinen kantama on.
3. Venäläisten sotabloggajien (Z-kanavat) raivo ilmapuolustuksesta
Kritiikki johtoa kohtaan: Venäjän sotaa tukevat, mutta usein Kremliä kritisoivat sotabloggajat (niin sanotut Z-kanavat) ovat raivostuneet siitä, miten "ennätysmäärä" drooneja pääsi läpi aina pääkaupunkiin asti. Kanavilla syytetään sotilasjohtoa tehottomuudesta ja siitä, että strategisesti elintärkeitä kohteita, kuten miljardien arvoisia jalostamoita, ei suojata kunnolla.
Vaaliviestintä: Samaan aikaan Venäjän viralliset somen propaganda-asemat yrittävät vähätellä iskuja ja painottavat, että droonihyökkäykset olivat epätoivoinen yritys häiritä käynnissä olevia parlamenttivaaleja, "jossa kansa äänestää yhtenäisenä".
4. Ukrainan "Operaatio Vivaldi" ja rintamakuvat
Salaperäisyys kiehtoo: Ukrainan puolella sotilaskanavat jakavat videoita Lymanin alueen taisteluista, joita kutsutaan koodinimellä Operaatio Vivaldi. Koska virallinen johto on pitänyt operaatiosta tiukkaa tiedotuspimentoa, somessa leviävät rintamasotilaiden kuvaamat lyhyet klipit ja droonivideot Venäjän asemien tuhoamisesta saavat miljoonia katselukertoja
Facebookissa keskustellaan tänään kiivaasti Ukrainan tekemästä historiallisesta drooni-iskusta Moskovan alueelle, Yhdysvaltojen uusista Venäjä-pakotteista sekä siviiliväestön hätätilasta miehitetyillä alueilla. Facebook-keskustelut eroavat muista somealustoista siten, että siellä korostuvat pitkät analyysit, poliittinen vääntö ja humanitaarisen avun ryhmät.
Tässä ovat Facebookin tämän päivän keskeisimmät puheenaiheet Ukrainan sotaan liittyen:
1. Zelenskyin julkaisema aselistaus ja Moskovan iskut puhuttavat ryhmissä
Kotimaisten aseiden esittely: Kansainvälisillä ja suomalaisilla sota-analyysisivuilla (kuten Ukraine War in English ja Ukrainan sota -ryhmä) jaetaan laajasti Presidentti Volodymyr Zelenskyin virallista lausuntoa. Facebook-käyttäjät ruotivat listaa Ukrainan käyttämistä uusista pitkän kantaman aseista (kuten Pelican, Flamingo, Palianytsia ja Liutyi), joilla iskettiin Moskovan öljynjalostamoon ja logistiikkakeskuksiin.
Keskustelu iskun rajuudesta: Erityisesti uutiskanavien (kuten Sky News) Facebook-päivitysten kommenteissa käydään kovaa väittelyä siitä, miten yli 140 droonin lennättäminen Moskovaan vaikuttaa sodan jatkoon. Osa käyttäjistä pitää iskua oikeutettuna vastauksena Venäjän jatkuviin iskuihin, kun taas osa ilmaisee huolensa eskalaatiosta ja vaatii rauhanneuvotteluja.
2. Donald Trumpin allekirjoittamat uudet Venäjä-pakotteet
Poliittinen vääntö: Facebookin ulkopolitiikkaan keskittyvillä foorumeilla päivän ykkösuutiseksi on noussut tieto siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut kongressin pitkään viivästyttämän lakiesityksen uusista tiukoista pakotteista Venäjää vastaan. [1]
Globaalit seuraukset: Käyttäjät jakavat artikkeleita siitä, miten nämä pakotteet tulevat iskemään maihin (kuten Kiina, Intia ja Brasilia), jotka edelleen ostavat venäläistä energiaa. Kommenttikentissä spekuloidaan, antaako tämä Yhdysvalloille lisävipuvartta käynnissä oleviin rauhantunnusteluihin.
3. Humanitaarinen kriisi ja nälänhätä Oleshkyssä
Avunhuudot leviävät: Facebookin tukiryhmissä jaetaan ukrainalaisviranomaisten ja kirkkojen hätähuutoa miehitetystä Oleshkyn kaupungista, jossa raportoidaan vallitsevan akuutti nälänhätä. Päivitysten mukaan kaupungissa on edelleen noin 6 000 ihmistä (mukaan lukien 200 lasta), ja ruokatoimitukset ovat olleet poikki toukokuusta lähtien, koska Venäjä ei salli alueelle humanitaarisia evakuointimissioita. Käyttäjät organisoivat ryhmissä vetoomuksia ja jakavat tietoa tilanteesta.
4. Kotimainen keskustelu: Puolan pääministerin puhe ja Suomen hiljaisuus
"Taktikkajermujen" analyysi: Suomalaisilla Facebook-sivuilla herättää keskustelua Puolan pääministeri Donald Tuskin pitämä Turvallisuuspuhe. Facebook-keskustelijat ja asiantuntijat kummastelevat sitä, miksi Suomen valtamedia on jättänyt huomiotta Tuskin voimakkaan varoituksen Venäjän imperiumiaikeista ja Puolan vaatimukset Naton puolustusvalmiuden radikaalista nostamisesta.
Ukrainan rintamatilannetta leimaavat parhaillaan tiukat kulutustaistelut idässä sekä Ukrainan käynnistämä uusi paikallinen syysvastahyökkäys. Vaikka taistelulinjat ovat monin paikoin muuttuneet hitaasti, paine molemmin puolin on äärimmäisen kova.
Sotatilanne jakautuu tällä hetkellä seuraaviin pääsuuntiin:
1. Itä-Ukraina: Kostjantynivkan ja Pokrovskin raskaat taistelut
Kostiantynivkan sektori: Ukrainan asevoimien esikunnan mukaan tällä suunnalla on käyty viime päivinä rintaman raskaimmat ja kiivaimmat taistelut. Venäjä yrittää painostaa teollisuuskaupunkia useista suunnista, ja asiantuntija-arvioiden mukaan alue on vaarassa päätyä ajan myötä venäläisjoukkojen haltuun.
Pokrovskin suunta: Pokrovskin rintamalohkolla Venäjä jatkaa jatkuvia hyökkäysaaltoja. Venäläisjoukot pyrkivät laajentamaan asemiaan kaupungin ympärillä ja työntymään syvemmälle Donetskin alueen linnoitusvyöhykkeelle, mutta Ukraina on onnistunut torjumaan kymmeniä iskuja päivittäin (esimerkiksi pelkästään Dobropillian ja Vodiansken suunnilla).
2. Lymanin alue: Ukrainan "Operaatio Vivaldi"
Harkittu vastahyökkäys: Ukraina vahvisti syyskuun puolivälissä aloittaneensa Lymanin suunnalla paikallisen vastahyökkäyksen, jota kutsutaan koodinimellä Operaatio Vivaldi.
Taktinen menestys: Toisin kuin aiemmissa suurissa hyökkäyksissä, Ukraina pyrkii nyt lyhyiden ja realististen tavoitteiden taktiikkaan. Tavoitteena on sitoa ja kuluttaa venäläisjoukkoja sekä helpottaa Lymanin kaupungin puolustusasemia. Institute for the Study of War (ISW) arvioi operaation häirinneen merkittävästi Venäjän suunnitelmia ohittaa Itä-Ukrainan puolustuslinjat.
3. Etelä-Ukraina ja Kupjansk
Zaporizhzhjan rintama huolestuttaa: Erityisesti Orikhivin kaupungin alueella tilanne on muuttunut ukrainalaisittain epävakaaksi, eikä rintamalohko ole enää täysin Ukrainan kontrollissa. Venäjä yrittää hakea ratkaisua myös tältä suunnalta.
Kupjansk ja Oskil-joki: Harkovan alueen itäosissa Venäjä on tehnyt pienimuotoisia soluttautumisoperaatioita Tyshenkivkan alueella ja pyrkii edelleen painostamaan kohti Oskil-jokea.
4. Droonit hallitsevat ilmatilaa
Rintamalla palvelevien sotilaiden ja asiantuntijoiden mukaan droonisota on saavuttanut lakipisteensä. Ukraina kompensoi vähäisempää miestyövoimaansa kattamalla rintama-alueita jatkuvalla lennokkivalvonnalla. Heti kun sääolosuhteet estävät droonien lennon, Venäjä pyrkii käyttämään tilaisuutta hyödykseen soluttamalla pieniä jalkaväkiryhmiä linjojen läpi
Ukrainan tekemä isku Moskovaan ja sen lähialueille on sodan historian suurin ja laajamittaisin lennokkihyökkäys. Venäjän viranomaisten ja Ylen uutisten mukaan Venäjän ilmatilassa on torjuttu viikonlopun aikana yli 1 600 droonia, joista peräti 450 oli suunnattu suoraan pääkaupunki Moskovaa kohti.
Iskujen keskeisimmät seuraukset ja yksityiskohdat jakautuvat seuraavasti:
1. Gazpromneftin Moskovan öljynjalostamo liekeissä
Strateginen osuma: Iskujen pääkohteena oli Kapotnyan kaupunginosassa sijaitseva Gazpromneftin Moskovan öljynjalostamo, joka on yksi Venäjän suurimmista jalostuslaitoksista. MTV Uutisten julkaisemissa kuvissa ja videoissa Moskovan taivaalle nousee massiivisia mustia savupatsaita ainakin neljästä eri tulipesäkkeestä.
Kriittinen vaikutus: Iskut osuivat laitoksen ensitislaus- ja isomerointiyksikköihin. Tämä jalostamo kattaa normaalisti noin 40 prosenttia Moskovan polttoainemarkkinoista ja jopa 70 prosenttia alueen bensiinin ja lentopolttoaineen tarpeesta, minkä vuoksi iskulla on välitön lamaannuttava vaikutus Venäjän taloudelle ja sotakoneiston logistiikalle.
2. Siviiliuhrit ja tuhot asuinalueilla
Kuolonuhrit: Moskovan alueen kuvernööri Andrei Vorobjovin ja kansainvälisten medioiden mukaan iskuissa on kuollut ainakin kolme siviiliä ja yli 20 ihmistä on loukkaantunut. Menehtyneiden joukossa on muun muassa 44-vuotias nainen Sofjinon kylässä.
Evakuoinnit ja tornitalot: Ramenskojen kaupunginosassa droonin romut sytyttivät tulipalon 21-kerroksisen asuintalon katolla, minkä seurauksena 400 ihmistä jouduttiin evakuoimaan. Vaurioita raportoidaan myös Kotelnikin asuinalueella.
Lentoliikenteen sulkeminen: Iskujen vuoksi Moskovan alueen lentokenttien, kuten Domodedovon ja Žukovskin, toimintaa ja liikennettä rajoitettiin turvallisuussyistä merkittävästi.
3. Zelenskyin vahvistus ja uusi "Pelican"-ase
Miljardien vahingot: Presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi iskua viestipalvelu X:ssä. Hän totesi pitkän kantaman iskujen kohdistuneen onnistuneesti Venäjän öljyteollisuuden avainlaitokseen ja logistiikkakohteisiin, mikä tekee merkittävää hallaa ”miljardeja sotakoneistoa ylläpitäville dollareille”.
Asejärjestelmät: Zelenskyi listasi iskussa käytetyn useita eri asejärjestelmiä. The Guardianin mukaan ukrainalaislähteet viittaavat siihen, että iskussa käytettiin ensimmäistä kertaa uutta Pelican-siipidroonia, jota pystytään lennättämään pitkien etäisyyksien päähän herättämättä helposti ilmapuolustuksen huomiota.
4. Poliittinen ajoitus: Duuman vaalit
Moskovan pormestari Sergei Sobjanin syytti Ukrainaa siitä, että isku oli tarkasti ajoitettu Venäjän parlamenttivaalien (duuman vaalit) viimeiselle äänestyspäivälle
tarkoituksena häiritä vaalitoimitusta. Kyseessä ovat tiukasti kontrolloidut näytösvaalit, joilla Kreml pyrkii osoittamaan yhtenäistä tukea sodalle.
Iskut osoittavat, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aiemmista väitteistä huolimatta – joiden mukaan osapuolet olisivat luvanneet lopettaa iskut energiainfrastruktuuriin – molemmat maat jatkavat edelleen erittäin rajuja iskuja toistensa strategisiin kohteisiin
Venäjän herkeämättömät ja julmat iskut Ukrainan kaupunkeihin jatkuvat erittäin rajuina, ja ne kohdistuvat tietoisesti siviili-infrastruktuuriin, asuinalueille sekä logistiikkaverkostoihin.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi ja paikallisviranomaiset raportoivat iskuista seuraavaa:
1. Massiivinen iskuaalto yli 30 kaupunkiin ja kylään
Tahallinen siviilien tuhoaminen: Zelenskyin mukaan Venäjän viimeisimmät massiiviset ilmahyökkäykset ovat murskaantuneet suoraan tavallisiin asuinrakennuksiin ja siviilikohteisiin ainakin 30 eri paikkakunnalla. Iskuissa tuhoutui muun muassa Kiovan yliopiston historian laitoksen opiskelija-asuntola.
Julma kaksoisiskutaktiikka: Ukrainan viranomaiset raportoivat Venäjän käyttävän yhä useammin niin sanottuja kaksoisraportteja (double-tap), joissa toinen ohjus tai drooni laukaistaan samaan kohteeseen hetkeä myöhemmin, kun pelastushenkilökunta ja ensihoitajat ovat jo saapuneet paikalle auttamaan uhreja.
2. Drooni- ja liitopommitulva
Valtavat määrät: Venäjä on itsepintaisesti pyrkinyt ylikuormittamaan Ukrainan ilmapuolustusta. Ukrainan ilmavoimat kuvailee ilmahyökkäysten sarjaa yhdeksi sodan tähän asti suurimmista. Pelkästään kuluneen viikon aikana Venäjä on laukaisut Ukrainaan yli 2 000 droonia ja peräti 1 700 tuhoisaa liitopommia.
Uhriluku kasvaa:
Viimeisimmissä iskuissa Kiovan, Harkovan ja Odessan alueilla on raportoitu useita siviiliuhreja. Erityisen raskaasti iskut ovat kohdistuneet siviileihin asuinkerrostaloissa sekä logistisissa solmukohdissa, kuten maatalousvarastoissa.
3. Logistiikkaverkoston kurittaminen
Pattitilanteen murtamisyritys: Kesäkuusta lähtien Venäjä on kohdistanut järjestelmällisiä iskuja erityisesti Ukrainan sisäiseen logistiikkaverkostoon ja energialaitoksiin. Ylen asiantuntija-arvioiden mukaan Kreml pyrkii näillä kaupunki-iskuilla murtamaan rintaman pattitilanteen ja siirtämään huomion pois Venäjän omista raskaista miestappioista sekä Ukrainan onnistuneista iskuista syvälle Venäjän maaperälle.
Zelenskyi on painottanut kansainvälisille kumppaneille, että jokainen siviilejä tappava terroristinen isku on riittävä syy asettaa Venäjälle entistä tiukempia talouspakotteita
Odessan alue ja kaupungin keskusta ovat parhaillaan erittäin raskaiden ja poikkeuksellisten iskujen kohteena, sillä Venäjä on kohdistanut Mustanmeren satamakaupunkiin massiivisia drone- ja ohjushyökkäyksiä. Tilannetta kuvaillaan kriittiseksi erityisesti siviili-infrastruktuurin ja sähkönjakelun osalta.
Viimeisimmät tiedot Odessan tilanteesta jakautuvat seuraavasti:
1. Julmat kaksoisiskut kaupungin keskustaan
Isku suoraan toimistorakennukseen: Venäläiset suorittivat rajun hyökkäyksen Odessan vilkkaaseen keskustaan osuen suoraan 11-kerroksiseen liike- ja hallintorakennukseen. Isku aiheutti suuria tulipaloja useissa kerroksissa.
Pelastajiin kohdistettu uusintaisku: Venäjä käytti tilanteessa raakaa ja kansainvälisesti tuomittua double-tap- eli kaksoisiskutaktiikkaa. Toinen lennokki-isku tehtiin samaan kohteeseen juuri silloin, kun pelastustyöntekijät ja ensihoitajat olivat auttamassa ensimmäisen iskun uhreja. Iskussa on haavoittunut ainakin 11 ihmistä, joiden joukossa on kaksi pelastuslaitoksen työntekijää.
2. Massiivinen sähköpula ja vauriot yön jälkeen
Pimeät kaupunginosat: Viimeisimmän, poikkeuksellisen laajan hyökkäysaallon myötä (jossa Venäjä laukaisi Ukrainaan yli 170 lennokkia ja Zirkon-hyperääniohjusta) Odessan alue oli yksi pääkohteista. Iskujen seurauksena kaksi laajaa Odessan kaupunginosaa (Peresyp ja Prymorskyi) sekä useat esikaupunkialueet jäivät kokonaan ilman sähköä.
Kriittinen tila: Vaikka sähköasentajat ovat onnistuneet palauttamaan virrat osaan kodeista, lähes 180 000 perhettä on edelleen ilman sähköä, mikä haittaa myös julkisen sähköisen liikenteen ja vesihuollon toimintaa. Pommituksissa vaurioitui lisäksi asuintaloja sekä oppilaitos.
3. Merilogistiikan kuristaminen jatkuu
Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut iskeneensä tietoisesti Odessan alueen satamainfrastruktuuriin, kuten kuivarahtialuksiin Chornomorskin satamassa sekä Dnestr-joen ponttoonisiltaan, pyrkien katkaisemaan Ukrainan viennin ja avustusreitit Romaniasta. Ukrainan ilmapuolustus on kuitenkin onnistunut torjumaan suurimman osan lennokeista ja ilmoitti, että Venäjän kalleimmat hyperääniohjukset saatiin neutraloitua ennen osumista maaleihinsa
Ilmapuolustuksen toiminta Mustanmeren rannikolla ja erityisesti Odessan alueella on parhaillaan äärimmäisen kovilla, sillä Venäjä on siirtänyt hyökkäystensä painopistettä merkittävästi merilogistiikan, satamien ja rannikkokohteiden kuristamiseen.
Ukrainan ilmapuolustus ja sotilasviranomaiset raportoivat rannikon ilmatilanteen hallinnasta seuraavaa:
1. Suihkumoottoridroonit ja uudet uhkat ilmatilassa
Haastava torjuntatyö: Ilmavoimien raporttien mukaan Venäjä on alkanut käyttää Mustaltamereltä laukaistavissa hyökkäyksissään yhä enemmän uusia, suihkumoottorilla varustettuja drooneja (kuten Geran-4 Seeker ja Banderol). Nämä lennokit liikkuvat perinteisiä potkurikäyttöisiä Shahed-drooneja huomattavasti nopeammin, mikä lyhentää ilmapuolustuksen reagointiaikaa rannikolla sekunneista minuutteihin.
Häirintä- ja valeaseriisunta: Venäjä laukaisee rannikkokaupunkeihin samanaikaisesti suuria määriä edullisempia hämäysdrooneja (kuten Gerbera- ja Parodiya-lennokkeja). Niiden tarkoituksena on puhtaasti kuluttaa Ukrainan kalliita ilmapuolustusohjuksia ja paljastaa rannikolle sijoitettujen tutkajärjestelmien sijainnit.
2. Meririntaman suojelu: Taistelu rahtilaivoista
Iskut siviilialuksiin: Ilmapuolustus on joutunut laajentamaan suojakilpeään itse satamalaitureiden ulkopuolelle suoraan Mustallemerelle. Viime päivinä Venäjä on iskenyt lennokeilla ja risteilyohjuksilla suoraan satamaa lähestyviin ja sieltä lähteviin rahtilaivoihin sekä tankkereihin. Esimerkiksi Tansanian lipun alla purjehtinut alus joutui raskaaseen iskualttiuteen.
Liitopommit rannikkokohteissa: Droonien lisäksi ilmapuolustus taistelee rannikolla liitopommeja vastaan, joita Venäjä laukaisee Su-34-hävittäjistä turvallisen välimatkan päästä Mustaltamereltä Chornomorsken ja Lymankan rannikkokylien suuntaan.
3. Liikkuvat torjuntaryhmät ja sähköinen sodankäynti (EW)
Ammukset säästössä: Koska länsimaisten Patriot- ja IRIS-T-ilmatorjuntaohjusten saatavuus on rajallista, Ukraina luottaa rannikolla raskaasti elektroniseen sodankäyntiin (GPS-häirintään) sekä liikkuviin ilmatorjuntaryhmiin. Nämä lava-autoilla liikkuvat ryhmät käyttävät valonheittimiä, lämpökameroita ja raskailla konekivääreillä varustettuja tykkejä pudottaakseen matalalla merenpinnan yllä lentäviä drooneja ennen kuin ne saavuttavat Odessan satama-alueen.
Korkea torjuntaprosentti:
Haastavasta tilanteesta huolimatta Ukrainan ilmavoimat on onnistunut sähköisen häirinnän ja ilmapuolustusyksiköiden yhteistyöllä pudottamaan tai lamauttamaan parhaimmillaan jopa yli 80–90 prosenttia alueelle suuntautuneista massiivisista lennokkiaalloista
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti