Tiedotusvälineet raportoivat tänään 28. syyskuuta 2026 laajasti Venäjän rajuista ilmaiskuista Ukrainan suuriin kaupunkeihin, rintamatilanteen taktisista muutoksista sekä merkittävistä kansainvälisistä diplomaattisista kiistoista.

Päivän keskeisimmät uutisaiheet jakautuvat seuraavasti:

Rajut ilmaisku-aallot ja uudet suihkumoottoridroonit

Iskut Kiovaan ja Dniproon: Venäjä teki keskellä päivää poikkeuksellisen rajun hyökkäyksen Kiovan keskustaan. Lennokki-isku sytytti muun muassa Ukrainan kansallisen tiedeakatemian historiallisen rakennuksen palamaan ja vaurioitti lääketehdasta sekä huoltoasemia. Dniprossa lennokki osui liikekeskukseen tappaen kolme ihmistä.
Nopeammat jet-droonit: Ukrainan viranomaiset ja kansainväliset mediat kuten Reuters kertoivat Venäjän siirtyneen käyttämään nopeampia, suihkumoottorilla toimivia lennokkeja. Presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi Ukrainan kykenevän torjumaan näistä vain hieman yli puolet, mikä tekee ilmapuolustuksesta entistä haastavampaa.
Ukrainan vastaiskut: Ukraina iski omilla pitkän kantaman lennokeillaan kahteen puolustustarviketehtaaseen Tulan ja Voronežin alueilla sekä öljykohteisiin Krasnodarin alueella Venäjällä.

Rintamatilanne ja "Operaatio Vivaldi"

Eteneminen Donetskissa: Ukrainan 3. armeijakunta ilmoitti edenneensä itäisellä rintamalla Donetskin alueella koodinimellä Operaatio Vivaldi kulkevassa hyökkäyksessään. Joukot kertoivat vallanneensa takaisin 51 neliökilometriä aluetta käyttämällä muun muassa räjähteillä lastattuja kauko-ohjattavia kamikaze-ajoneuvoja ja maataistelurobotteja.
Venäjän aluevoitot: Venäjän puolustusministeriö puolestaan väitti omien joukkojensa ottaneen haltuunsa Novovodianen kylän Donetskissa ja Ulanoven kylän Sumyn alueella.

Kansainvälinen politiikka ja diplomaattiset jupakat

Etelä-Korean ja Ukrainan diplomaattinen riita: Etelä-Korea vaati Ukrainalta virallista anteeksipyyntöä ja kutsui Ukrainan edustajan puhutteluun. Kiista syntyi siitä, että Zelenskyi paljasti julkisesti kahden Ukrainan vangitseman pohjoiskorealaisen sotilaan luovuttamisen Etelä-Koreaan. Etelä-Korea oli vaatinut siirron pitämistä salassa suojellakseen sotilaiden Pohjois-Koreassa olevia omaisia. Tapaus voi vaikeuttaa Ukrainan neuvotteluja Etelä-Korean aseavusta.
Euroopan unionin uudet pakotteet: EU asetti uusia pakotteita 10 henkilölle ja 17 yhteisölle, jotka ovat olleet vastuussa ukrainalaislasten laittomista pakkodeportatioista ja venäläistämisestä.
Sveitsin kansanäänestys: Sveitsissä järjestetyssä kansanäänestyksessä äänestäjät hylkäsivät selvällä 70 prosentin enemmistöllä populistipuolueen ehdotuksen maan puolueettomuusaseman tiukentamisesta, jolla olisi pyritty etäännyttämään Sveitsiä EU:n Venäjä-pakotteista.

Kiovan iskujen yksitysikohdat

Venäjän tänään 28. syyskuuta 2026 tekemä ilmaisku Kiovan keskustaan oli poikkeuksellisen tuhoisa ja herätti laajaa kansainvälistä huomiota, sillä se kohdistui siviili- ja kulttuurikohteisiin keskellä vilkasta työpäivää.

Iskujen keskeiset yksityiskohdat ja tuhot jakautuvat seuraavasti:

Kansallisen tiedeakatemian tuho

Suora osuma historialliseen rakennukseen: Venäläinen lennokki iski suoraan Ukrainan kansallisen tiedeakatemian historialliseen päärakennukseen Kiovan ydinkeskustassa. [
Uhrat tiedeyhteisössä: Iskussa kuoli kaksi tutkijaa. Lisäksi Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston (NSDC) entisen sihteerin Volodymyr Horbulinin raportoidaan loukkaantuneen ja hänen avustajansa kuolleen.
Rakenteelliset vauriot: Räjähdys tuhosi rakennuksesta kokonaan kaksi kerrosta ja sytytti rajun tulipalon, jonka sammuttamiseen ja raunioiden raivaamiseen pelastuslaitos osallistui massiivisin voimin.

Muut iskukohteet Kiovassa

Presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Kiovan pormestari Vitali Klytško vahvistivat iskujen osuneen useisiin muihin kohteisiin eri kaupunginosissa:

Yksityinen lääkärikeskus: Tiedeakatemian lähellä sijaitseva tunnettu Dobrobut-yksityisklinikka vaurioitui merkittävästi.
Infrastruktuuri ja yritykset: Iskujen kohteena olivat myös suuri lääketehdas (lääkeyhtiö), huoltoasema Obolonskyin alueella sekä toimistorakennukset Pecherskyin ja Shevchenkivskyi alueilla.
Tietoliikenneverkko: Venäjän puolustusministeriö ilmoitti iskeneensä tietoisesti kahteen datakeskukseen Kiovassa vaikeuttaakseen Ukrainan viestintäyhteyksiä. Iskut vaurioittivat muun muassa Ukrainan suurimman matkapuhelinoperaattorin päämajaa.

Uhrit ja uusi aseteknologia

Koko päivän jatkuneissa hyökkäyksissä Kiovassa on vahvistettu tähän mennessä loukkaantuneen ainakin 19 ihmistä, joista kuusi on sairaalahoidossa (mukaan lukien yksi lapsi).

Sotilaalliset asiantuntijat korostavat, että Venäjä käytti iskussa uusia Geran-4-suihkumoottoridroneja. Nämä "jet-droonit" lentävät huomattavasti perinteisiä potkurikäyttöisiä Shahed-lennokkeja korkeammalla ja nopeammin (jopa 600 km/h), mikä tekee niiden havaitsemisesta ja torjumisesta Ukrainan ilmapuolustukselle erittäin vaikeaa. Ukrainan viranomaisten mukaan kaupungin ilmapuolustus kykeni pudottamaan vain noin puolet hyökkäykseen osallistuneista lennokeista.

Kiovan ilmapuolustuksen tilanne

Kiovan ilmapuolustuksen tilanne on tänään 28. syyskuuta 2026 äärimmäisen pingottunut ja kriittisessä murrosvaiheessa. Kaupungin puolustus taistelee uutta, laaja-alaista venäläistä strategiataktiikkaa vastaan, jossa yhdistyvät massiiviset lennokkiparvet, uusi aseteknologia sekä tietoinen pyrkimys siviili- ja digitaalisen infrastruktuurin lamaannuttamiseen.

Kiovan ilmapuolustuksen tämänhetkiset suurimmat haasteet ja ratkaisuyritykset tiivistyvät seuraaviin asioihin:

1. Suihkumoottoridroonit muuttivat pelin

Torjuntaprosentti pudonnut: Perinteisiä, hitaampia Shahed-potkurilennokkeja vastaan Kiovan ilmapuolustus on saavuttanut parhaimmillaan yli 90 % torjuntatarkkuuden. Tänään raportoitujen uusien, suihkumoottorilla toimivien Geran-4- ja Geran-5-lennokkien kohdalla torjuntaprosentti on pudonnut noin 55–60 prosenttiin. Presidentti Zelenskyi vahvisti Ukrainan pudottaneen syyskuun aikana yli 1 500 lennokkia, mutta torjuntatarkkuuden nostaminen vaatii uusia menetelmiä.
Korkeus ja nopeus: Nämä uudet "jet-droonit" lentävät jopa 600 km/h nopeudella ja 4–7 kilometrin korkeudessa. Ne hämärtävät lennokin ja risteilyohjuksen rajan. Ne lentävät liian korkealla, jotta niitä voitaisiin ampua alas perinteisillä mobiileilla ilmatorjuntaryhmillä (jotka käyttävät konekiväärejä ja kevyitä ilmatorjuntatykkejä).
Olematon varoitusaika: Koska lennokit ovat nopeita ja niissä on kehittyneet häirintäjärjestelmät, ilmapuolustuksen reagointi- ja lukitusaika kohteeseen on toisinaan vain noin 15 sekuntia.

2. Kaupunki jatkuvassa hälytystilassa

Kiovasta on tullut käytännössä rintamakaupunki, jossa ilmahälytykset sanelevat arjen. Syyskuun aikana on koettu päiviä, jolloin ilmahälytys on annettu jopa 10 kertaa vuorokaudessa, ja asukkaat viettävät useita tunteja päivästä suojissa.
Tämänpäiväisessä iskussa Venäjä laukaisi yli 100 lennokkia, joista suuri osa suunnattiin nimenomaan Kiovaan. Ilmapuolustus onnistui pudottamaan pelkästään Kiovan suunnalla yli 40 suihkumoottorilennokkia, mutta massiivinen hyökkäys onnistui silti saturoimaan ja läpäisemään puolustusmuurin.

3. Ukrainan vastatoimet ja "pieni ilmapuolustus"

Hävittäjät ja uudet siepparit: Ukraina käyttää Kiovan suojaamiseen parasta kalustoaan, mukaan lukien länsimaisia Patriot-järjestelmiä, NASAMS-pattereita sekä F-16-hävittäjiä.
Kamikaze-torjuntadroonit: Koska kalliiden ilmatorjuntaohjusten tuhlaaminen drooneihin on taloudellisesti kestämätöntä, Ukraina kehittää ja testaa parhaillaan omia halpoja interceptor- eli siepparidrooneja, jotka on suunniteltu törmäämään ilmassa Venäjän jet-drooneihin. Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi korosti näiden uusien yksiköiden ja niin sanotun "pienen ilmapuolustuksen" kehittämisen olevan kriittinen painopiste.
Kansainvälinen hätähuuto: Ukrainan varapuolustusministeri Serhi Bojev vetosi tänään Naton kokouksessa liittolaisiin, jotta nämä nopeuttaisivat ilmatorjuntajärjestelmien toimituksia ennen talvea. Bojevin mukaan toimitusten nopeus ratkaisee sen, selviytyykö Ukraina tulevasta talvesta vahvempana vai heikompani

Mitä sosiaalisessa mediassa kerrottiin Ukrainan sodasta tänään

Sosiaalisessa mediassa (kuten Telegramissa, X:ssä, Instagramissa ja TikTokissa) Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu on tänään 28. syyskuuta 2026 pyörinyt vahvasti visuaalisen materiaalin, rintamaraporttien ja voimakkaan informaatiovaikuttamisen ympärillä.

Päivän puhutuin some-sisältö jakautuu seuraaviin pääteemoihin:

1. Kiovan iskujen raaka kuvamateriaali

Palavat kulttuurikohteet ja siviilituho: Telegram- ja X-kanavat täyttyivät aamupäivästä lähtien dramaattisista videoista ja kuvista, joissa näkyi sankkaa mustaa savua Kiovan keskustan yllä. Erityisen paljon jakoja keräsivät videoleikkeet Kansallisen tiedeakatemian liekehtivästä historiallisesta päärakennuksesta.
Virallinen viestintä alustoilla: Ukrainan virallinen tili @ukraine.ua Instagramissa julkaisi kuvakoosteita raunioituneista kaupungeista, kuten Kramatorskista ja Kostjantynivkasta, muistuttaen kansainvälistä yleisöä siviileihin kohdistuvasta väkivallasta. Presidentti Zelenskyi käytti omaa Telegram-kanavaansa vedotakseen suoraan länsimaihin lennokki-iskujen pysäyttämiseksi.

2. "Operaatio Vivaldin" meemit ja sotavideot

Ensimmäisen persoonan taisteluvideot (FPV): Ukrainan 3. armeijakunnan ilmoitus etenemisestä Donetskissa koodinimellä Operaatio Vivaldi otettiin ukrainalaisilla Telegram-kanavilla innokkaasti vastaan.
Maataistelurobotit somessa: Erityistä huomiota ja meemipotentiaalia herättivät videot, joissa näytettiin neuvostoaikaisista BTR-60-panssarivaunuista muunnettuja, räjähteillä lastattuja etäohjattavia kamikaze-ajoneuvoja sekä taistelukentällä eteneviä maamaaliranskalaisia robotteja. Ukrainan sotilasmyönteiset tilit jakavat näitä teknologisen ylivoiman ja kekseliäisyyden symboleina.

3. Venäjän tekoälyllä luoma disinformaatio

Tekoälysotilaat rintamalla: Somessa on tänään levinnyt kiihtyvään tahtiin videoita, joissa ukrainalaisiksi sotilaiksi pukeutuneet henkilöt valittavat rintaman surkeita oloja tai antautumishaluja. Tekoälyn tunnistamiseen erikoistunut Sensity AI -yhtiö paljasti julkisuuteen, että nämä videot ovat täysin Venäjän valtiollisten toimijoiden tekoälyllä (AI) generoimia syväväärennöksiä (deepfake), joilla pyritään murentamaan ukrainalaisten taistelutahtoa.

4. Diplomaattinen meemikeittiö ja Pohjois-Korea -jupakka

Etelä-Korean ja Ukrainan välinen julkinen diplomaattinen riita pohjoiskorealaisten sotavankien salassapitosopimuksen rikkomisesta poiki runsaasti kommentointia kansainvälisillä X-kanavilla. Erityisesti geopoliittiset analyytikot ja nettitrollit väänsivät kättä siitä, oliko Zelenskyin paljastus "strateginen munaus" vai tietoinen veto vetää Etelä-Korea tiukemmin mukaan aseapuun

Venäjän tekoälyvideoiden tunnistaminen

Venäjän käyttämät tekoälyvideot Ukrainan sodassa ovat muuttuneet osaksi järjestelmällistä kognitiivista sodankäyntiä. Siinä missä sodan alussa nähtiin kömpelöitä deepfake-videoita esimerkiksi presidentti Zelenskyistä antautumassa, nykyisin kesällä ja syksyllä 2026 kampanjat ovat siirtyneet massatuotantoon.

Hollantilaisen tekoälyä tutkivan Sensity AI -yhtiön ja ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) tuoreet selvitykset paljastavat, miten näitä videoita tehtaillaan ja miten ne voidaan tunnistaa:

Venäjän nykyiset tekoälystrategiat rintamalla

Olemattomat aluevaltaukset ja "lipunnostot": ISW havaitsi kymmeniä tekoälyvideoita, joissa venäläissotilaat pystyttävät lippuja kyliin, joita Venäjä ei todellisuudessa hallitse (esim. Harkovan ja Donetskin alueilla). Tällä luodaan illuusiota "rintaman romahtamisesta" ja kompensoidaan todellisten rintamavoittojen puutetta.
"Toivottomuuden tarinat": Sosiaalisessa mediassa (erityisesti TikTokissa ja Telegramissa) levitetään videoita, joissa ukrainalaisiksi tekeytyvät sotilaat valittavat rintaman kurjia oloja, hylätyksi tulemista tai komentajien epäpätevyyttä murentaakseen taistelutahtoa.

Miten tekoälyvideot tunnistetaan? (Anomaliat ja virheet)

Vaikka videoiden laatu on parantunut, niistä löytyy faktantarkistajien mukaan lähes aina selkeitä visuaalisia poikkeavuuksia:

"Kasvonaamion" siirtymät (Mask Lifting): Kun videolla esiintyvä henkilö kääntää päätään nopeasti tai jokin esine (kuten käsi tai ase) kulkee kasvojen edestä, tekoälyn luoma digitaalinen naamio pettää hetkellisesti. Kasvojen rajat voivat nykiä tai sumentua.
Katoavat esineet ja haamuraajat: Eräässä paljastuneessa videossa Venäjän lippu näytti "sulavan" tai katoavan katon sisään. Toisissa videoissa on havaittu leijuvia paareja, luonnottomasti liikkuvia sormia tai ylimääräisiä "haamuraajoja".
Mitta- ja perspektiivivirheet: Sotilaan mittasuhteet voivat olla täysin epäluonnolliset ympäröivään maastoon tai rakennuksiin verrattuna. Henkilö saattaa myös "hävitä" tai sulautua taustaan kesken panoroinnin.
Kameran epäluonnollinen liike: Venäläiset toimijat yrittävät peittää tekoälyn virheitä käyttämällä videoissa jatkuvaa kameran tärinää, äkillisiä zoomauksia, hyppyleikkauksia ja nopeita panorointeja. Tällöin tekoälyhahmo on näkyvissä vain muutaman sekunnin kerrallaan, mikä vaikeuttaa tarkastelua.
Varjojen epäjohdonmukaisuus: Sotilaiden, lippujen tai raskaiden kalustojen luomat varjot eivät vastaa muun ympäristön valonlähdettä.
Tunnistamattomat varusteet: Fake-videoilla esiintyviltä "sotilailta" puuttuu usein virallisia joukko-osastotunnuksia, tai heidän suojavarusteistaan saattavat puuttua kokonaan luodinkestävät levyt.

Mielenkiintoista on, että ilmiö aiheuttaa ongelmia myös Venäjän sisällä: Venäjän pohjoisten joukkojen komentaja kenraali Jevgeni Nikiforov joutui hiljattain erottamaan rykmenttikomentajia, jotka olivat raportoineet "virtuaalisista voitoista" tekoälyvideoilla esimiehilleen suorituspaineiden vuoksi.

Mitä asioita facebookissa tuotiin esille Ukrainan sodasta tänään?

Facebookissa Ukrainan sotaa koskeva keskustelu ja uutisointi ovat tänään 28. syyskuuta 2026 keskittyneet vahvasti siviilituhojen dokumentointiin, rintamatilanteen tilastojen jakamiseen sekä kansainvälisen politiikan käänteiden analysointiin.

Facebook-ryhmissä ja virallisilla tiedotussivuilla esille nousseet pääaiheet jakautuvat seuraavasti:

1. Kiovan ja muiden alueiden ilmaiskuista jaetut videot ja kuvat

Siviilikohteiden tuhot: Facebookissa on jaettu runsaasti videomateriaalia ja valokuvia Venäjän tekemistä rajuista lennokki- ja ohjusiskuista. Erityisesti Ukrainan kansallisen tiedeakatemian tulipalo ja vaurioituneet asuinrakennukset, asfalttiasemat sekä oppilaitokset ovat olleet esillä ukrainalaisilla ja kansainvälisillä uutissivuilla.
Viralliset vetoomukset: Ukrainan ulkoministeriön virallinen Facebook-sivu Ukraine.ua toi esille, kuinka iskut vaurioittivat muun muassa Saudi-Arabian suurlähettilään virka-asuntoa Kiovassa, asuinkerrostaloa Harkovassa sekä siviilialusta Odessassa. Sivuilla vaaditaan länsimailta kiireellisesti järeämpää ilmapuolustusta talven kynnyksellä.

2. Rintamaraportit ja "Operaatio Vivaldin" sotavangit

Massiiviset kalustotilastot: Ukrainan asevoimien pääesikunnan aamulla Facebookissa julkaisemaa tilannepäivitystä on jaettu laajasti. Raportissa tuotiin ilmi rintaman äärimmäinen intensiteetti: viimeisen vuorokauden aikana oli rekisteröity peräti 229 taistelukosketusta ja Venäjä oli käyttänyt yli 8 800 kamikazedronea.
Venäläiset sotavangit: Sotilasaiheisilla sivuilla, kuten War Today, on jaettu laajasti videoita ja analyysejä Ukrainan 3. armeijakunnan onnistuneesta hyökkäyksestä (Operaatio Vivaldi). Erityistä huomiota saivat videot, joissa esitellään operaation aikana vangittuja venäläissotilaita, joiden kerrottiin päätyvän myöhemmin vankienvaihtoon.

3. Sveitsin kansanäänestys Venäjän "tappiona"

Suomalaisissa ja eurooppalaisissa Facebookin keskusteluryhmissä (kuten Sota Ukrainassa ja Ukrainan sota) on otettu erittäin positiivisesti vastaan tieto Sveitsin kansanäänestyksen tuloksesta.
Ryhmissä jaetut analyysit korostavat, että 70,15 % sveitsiläisistä äänesti kumoon populistipuolueen aloitteen, joka olisi pakottanut maan täydelliseen puolueettomuuteen. Käyttäjät kuvailevat tulosta "suoraksi tappioksi Venäjän vaikutuspyrkimyksille", sillä se varmistaa Sveitsin pysymisen mukana EU:n Venäjä-pakotteissa.

4. Humanitaarinen kriisi miehitetyillä alueilla

Facebook-sivuilla (kuten Ukraine:News) on nostettu esille koskettavia raportteja Dnipro-joen okuroidulta itärannalta Oleshkyn kaupungista. Päivityksissä kerrotaan Venäjän saartaman kaupungin kärsivän niin vakavasta ruokapulasta, että ukrainalaiset toimittavat siviileille hätäapupaketteja poikkeuksellisesti droonien avulla suoraan miehityslinjojen yli

Ukrainan pääesikunnan julkaisemia tarkempia rintamatilastoja

Ukrainan asevoimien pääesikunta on julkaissut Facebook-sivullaan erittäin yksityiskohtaiset rintamatilastot Venäjän miehitysjoukkojen kalusto- ja henkilöstötappioista.

Viimeisimmät vahvistetut vuorokausitappiot sekä sodan kokonaisluvut (24. helmikuuta 2022 – 28. syyskuuta 2026) näyttävät seuraavilta:

Venäjän arvioidut taistelutappiot rintamalla

Kalusto / Kohde	Viimeisimmän vuorokauden tappiot	Kokonaistappiot sodan alusta
Sotilaat (kuolleet ja haavoittuneet)	+2 090	1 531 060
Tykistöjärjestelmät	+49	50 477
Miehittämättömät lennokit (UAV)	+1 382	537 228
Maamaalirobotit (MGRS)	+12	2 774
Panssaroidut taisteluajoneuvot	+8	25 450
Erikoiskalusto ja -ajoneuvot	+7	4 763
Ilmatorjuntajärjestelmät	+2	1 679
Raketinheittimet (MLRS)	+2	2 165
Taistelupanssarivaunut	+1	12 385
Kuljetusajoneuvot ja säiliöautot	+490	154 735

Tilastoissa sulkeissa olevat luvut (+) kuvaavat viimeisen vuorokauden aikana varmistettuja uusia tuhoja.

Pääesikunnan raportoimat operatiiviset onnistumiset

Tavanomaisten lukujen lisäksi pääesikunta nosti erikseen esille Ukrainan puolustusvoimien kohdistetut iskut Venäjän takalinjan kriittisiin solmukohtiin:

Pantsir-S2-ilmatorjuntajärjestelmä tuhottiin Seltson alueella, Venäjän Brjanskin alueella.
Lennokkien komentokeskus ja lennokkiyksikön väliaikainen sijoituspaikka tuhottiin Vynohradivkassa, Zaporižžjan alueella.
Udor-lennokkien varastointi-, valmistelu- ja laukaisukeskus iskettiin onnistuneesti Donetskin kaupungissa.
Ammusvarastoja ja korjausyksikkö tuhottiin rintaman itäisillä osilla miehitetyissä Mariupolin, Makiivkan ja Ustynivkan kaupungeissa.

Pääesikunnan mukaan näiden täsmäiskujen ensisijainen tavoite on Venäjän lennokki- ja ilmaiskuvalmiuden systemaattinen lamauttaminen, jotta siviiliväestöön ja infrastruktuuriin koh distuvia hyökkäyksiä saataisiin vähennettyä

Venäjän aiheuttamat vahingot Ukrainan sodassa tänään

Venäjän tänään 28. syyskuuta 2026 tekemät massiiviset ja poikkeukselliset ilmapommitukset siviilikohteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin ovat aiheuttaneet laajaa tuhoa ja lukuisia siviiliuhreja useissa Ukrainan kaupungeissa.

Päivän aikana varmistetut tuhot ja henkilövahingot jakautuvat alueittain seuraavasti:

1. Kiova (Keskusta ja useat kaupunginosat)

Venäjä iski Kiovaan aallottain läpi päivän käyttämällä uusia, nopeita suihkumoottorilennokkeja.

Infrastruktuurituhot: Lennokki osui suoraan Ukrainan kansallisen tiedeakatemian päärakennukseen sytyttäen sen rajuun tuleen. Iskuissa vaurioitui myös opetus- ja tiedeministeriön tiloja, Dobrobut-yksityisklinikka, lääketehdas, huoltoasemia sekä modernismia edustava historiallinen Shaiba-rakennus.
Digitaalinen infra: Venäjän puolustusministeriö vahvisti iskeneensä kahteen datakeskukseen Kiovassa. Iskut vaurioittivat Ukrtelecomin teleyhteyksiä ja matkapuhelinoperaattori Kyivstarin pääkonttoria.
Uhrit: Kiovan iskuissa kuoli ainakin yksi ihminen ja 19 loukkaantui, joukossa myös lapsia.

2. Harkova (Koillis-Ukraina)

Infrastruktuurituhot: Venäjä teki yöllä ja aamulla rajuja iskuja liitopommeilla Saltivskyin ja Kyivskyin asuinalueille. Yksi pommeista osui suoraan 9-kerroksiseen asuinkerrostaloon, tuhoten siitä kaksi kerrosta täysin. Tulipaloja syttyi myös muihin asuinblokkeihin, päiväkotiin ja kauppoihin.
Uhrit: Kerrostaloiskussa ja asuinalueilla haavoittui ainakin 43 ihmistä, joiden joukossa on 11 lasta.

3. Dnipro (Keski-Ukraina)

Infrastruktuurituhot: Venäläinen lennokki iski suoraan Dnipron keskustassa sijaitsevaan liike- ja toimistokeskukseen kesken vilkkaimman työajan. Iskussa vaurioitui myös ukrainalaisen analyysialusta Opendatabotin toimisto.
Uhrit: Iskussa kuoli kolme siviiliä ja ainakin 12 haavoittui.

4. Zaporižžja (Etelä-Ukraina)

Infrastruktuurituhot: Kaupunki joutui raskaiden ilmaiskujen kohteeksi, jotka kohdistuivat asuinalueisiin.
Uhrit: Aluehallinnon mukaan iskujen jäljiltä on raportoitu 32 haavoittunutta siviiliä (20 miestä ja 10 naista).

5. Muut alueet (Odesa, Sumy ja Tšernihiv)

Odesa: Massiivinen lennokki-isku vaurioitti asuinrakennuksia, lääkäriasemaa, hotellia, korjaamoa ja viljanvarastointialuetta. Yhden ihmisen vahvistettiin kuolleen.
Sumy: Venäjä valtasi Ulanoven rajakylän, ja lennokki-iskut asuinalueille tappoivat kaksi ihmistä ja vaurioittivat noin 20 rakennusta.
Tšernihiv: Asuinalueelle tehty lennokki-isku haavoitti neljää ihmistä, joista kaksi oli teini-ikäisiä tyttöjä.

Yhteensä Venäjän iskuissa eri puolille Ukrainaa on tämän vuorokauden aikana kuollut ainakin 8 siviiliä ja yli 110 on haavoittunut, minkä lisäksi asuin- ja energiainfrastruktuuri on kärsinyt huomattavia vaurioita talven kynnyksellä.

Kiovan digitaalisen infrastruktuurin vauriot

Venäjä on käynnistänyt syyskuussa uuden, systemaattisen vaiheen Ukrainan digitaalisen infrastruktuurin tuhoamiseksi. Iskujen kohteeksi ovat joutuneet erityisesti pääkaupunki Kiovan datakeskukset, tietoliikenneyhteydet ja mobiilioperaattoreiden infrastruktuuri.

Viime päivien ja tämän vuorokauden (28. syyskuuta 2026) aikana vahvistetut vauriot sekä digitaalisen puolustuksen tilanne tiivistyvät seuraaviin kohteisiin:

Suorat hitsit teleyhtiöihin ja datakeskuksiin

Kyivstarin pääkonttori: Venäjän suihkumoottorilennokki iski suoraan Ukrainan suurimman matkapuhelinoperaattorin, Kyivstarin, pääkonttoriin Kiovassa. Isku aiheutti fyysisiä vaurioita rakennukselle, mutta henkilövahingoilta vältyttiin työntekijöiden oltua pommisuojassa. Tämä oli jatkoa syyskuun puolivälissä tehdyille iskuille Kyivstarin muihin laitetiloihin.
Vodafone Ukraine ja Datagroup: Venäjän puolustusministeriö ilmoitti iskeneensä maankattaviin suuriin datakeskuksiin, kuten maan toiseksi suurimman operaattorin Vodafone Ukrainen sekä Datagroupin käyttämiin tiloihin. Venäjä väittää keskusten palvelevan Ukrainan sotilastiedustelua, kun taas Ukraina painottaa niiden olevan puhtaasti siviili-infraa.
Paikalliset internet-palveluntarjoajat: Viimeisen viiden päivän aikana Venäjä on tuhonnut pelkästään Kiovassa neljä suurta datakeskusta ja kaksi internet-tarjoajan toimistoa. Iskut tuhosivat muun muassa MiroHost- ja UTELS-yhtiöiden palvelimia, mikä jätti noin 100 000 kotitaloutta ilman vakaata internet-yhteyttä Kiovan alueella.

Vaikutukset yhteiskuntaan ja televisioverkkoon

Tv-lähetysten katkeaminen: Datakeskuksiin kohdistuneet tuhot katkaisivat suoriltaan useiden ukrainalaisten tv-kanavien (First Channel, Suspilne Sport, STB, 1+1, Channel 5) signaalit.
Suoratoistopalvelujen pimeneminen: Maan suosituimmat suoratoisto- ja kaapeli-tv-palvelut, kuten MEGOGO ja SWEET TV, kärsivät laajoista toimintahäiriöistä, koska niiden pääkumppanin datakeskus tuhoutui fyysisesti.
Viestinnän viivästykset: Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha muistutti, että internet-yhteyksien katkominen vaarantaa suoraan siviilien henkiä, sillä digitaalinen infra pyörittää reaaliaikaisia ilmahälytysjärjestelmiä ja droonivaroituksia.

Ukrainan kriisiratkaisu: Infra siirretään maan alle

Digitaalisesta infrastruktuurista vastaavat asiantuntijat painottavat, että internetin täydellinen pimentäminen Ukrainasta on äärimmäisen vaikeaa, sillä operaattorit kahdentavat laitteistojaan ja reitittävät liikennettä ulkomaille. Strategia on kuitenkin erittäin kallis.

Tänään antamassaan lausunnossa viranomaiset ilmoittivat, että jatkuvien jet-drone-iskujen vuoksi Ukrainan hallitus on tehnyt radikaalin päätöksen: osa maassa vielä selviytyneestä digitaalisesta infrastruktuurista ja datakeskuksista tullaan siirtämään fyysisesti maan alle (bunkkereihin) ja osa kokonaan ulkomaille turvaan.

Ukrainan aiheuttamat vahingot Venäjälle tänään

Ukrainan asevoimat ja tiedustelupalvelut ovat tänään 28. syyskuuta 2026 tehneet useita onnistuneita pitkän kantaman lennokki-iskuja sekä rintama- ja tykistöoperaatioita, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää vahinkoa Venäjän sotateollisuudelle, ilmapuolustukselle ja logistiikalle.

Ukrainan aiheuttamat varmistetut vahingot Venäjän kohteisiin jakautuvat seuraavasti:

1. Iskut sotateollisuuslaitoksiin Venäjän maaperällä

Presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Ukrainan puolustusvoimat vahvistivat iskeneensä syvälle Venäjän alueelle suunnatuilla pitkän kantaman lennokeilla:

Kaksi puolustustarviketehdasta: Ukrainan lennokit vaurioittivat onnistuneesti kahta Venäjän armeijalle kriittistä asetehdasta Tulan ja Voronežin alueilla.
Öljynjalostamo ja -varastot: Isku osui Venäjän vientituloille ja sotilaskoneistolle tärkeisiin öljykohteisiin Krasnodarin alueella, mikä jatkaa Ukrainan systemaattista kampanjaa Venäjän polttoainelogistiikan lamauttamiseksi.

2. Ilmatorjunnan ja lennokkikeskusten tuhoaminen

Ukrainan asevoimien pääesikunta raportoi kohdistetuista täsmäiskuista, jotka lamauttivat Venäjän ilmatorjunta- ja hyökkäysvalmiutta sekä virallisella Venäjän maaperällä että miehitetyillä alueilla:

Pantsir-S2 -ilmatorjuntajärjestelmä: Ukraina tuhosi venäläisen modernin ilmatorjuntaohjus- ja tykkijärjestelmän Seltson kaupungin alueella Brjanskin alueella Venäjällä.
Lennokkien komentokeskus: Zaporižžjan miehitysalueella Vynohradivkan kylässä tuhottiin Venäjän lennokkiyksikön komentokeskus ja väliaikainen sijoituspaikka.
Udor-iskulennokkien tukikohta: Donetskin kaupungissa tuhottiin kohde, jota Venäjä käytti iskulennokkien varastointiin, valmisteluun ja laukaisuun.

3. Logistiikkakeskusten ja ammusvarastojen pommitukset

Ukrainan tykistö ja takatiskuosastot iskivät Venäjän huoltolinjoihin miehitetyssä Itä-Ukrainassa:

Ammusvarastot ja materiaalivarikot: Suuria ammusvarastoja räjäytettiin Makiivkassa ja Ustynivkassa. Lisäksi venäläisjoukkojen materiaalivarikko ja logistiikkakeskus tuhottiin Nikolskessa.
Korjausyksikkö: Mariupolin satamakaupungissa iskettiin venäläisen sotilaskaluston korjausyksikköön, mikä hidastaa vaurioituneiden panssariajoneuvojen palauttamista rintamalle.

4. Alueelliset menetykset rintamalla

Donetskin rintamalohko: Osana maataistelujen etenemistä (koodinimeltään Operaatio Vivaldi) Ukraina on onnistunut valtaamaan takaisin 51 neliökilometriä aluetta itäisellä rintamalla. Taisteluissa tuhottiin Venäjän etulinjan asemia maataisteluroboteilla, ja useita venäläisiä sotilaita otettiin vangiksi vankienvaihtoa varten.

Ukrainan viranomaiset korostavat, että näillä Venäjän puolelle ja huoltolinjoihin kohdistetuilla iskuilla pyritään suoraan murentamaan Moskovan kykyä jatkaa Kiovaan ja muihin ukrainalaiskaupunkeihin tänään kohdistettuja rajuja lennokkiaiheisia siviilipommituksia

kalajoki-ploki

maanantai 28. syyskuuta 2026

Ukrainan sota 1678. päivä