Ukrainan sota 1701. päivä

 

Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta

Tiedotusvälineet raportoivat tänään merkittävistä diplomaattisista käänteistä ja raskaista ilmaiskuista Ukrainan sodassa. Päivän ehdottomasti suurin uutinen on Yhdysvaltain ja Venäjän väliset korkean tason neuvottelut Pietarissa sekä Venäjän tekemä vankienvapautus.

Pääasialliset uutisaiheet jakautuivat seuraavasti:

Diplomaattiset neuvottelut ja "rauhanprosessin" liikehdintä

• Putinin ja Witkoffin tapaaminen: Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff matkusti Venäjälle ja tapasi presidentti Vladimir Putinin Pietarissa yli kolme tuntia kestäneissä neuvotteluissa. Reutersin mukaan Putin suostui periaatteessa aloittamaan uudelleen kolmenväliset rauhanneuvottelut (Venäjä, Ukraina ja Yhdysvallat) mahdollisesti jo marraskuussa. Kremlin avustaja Juri Ušakov luonnehti tilannetta jopa sanoen, että sota "lähenee loppuaan".

• Amerikkalaisvanki vapautettu: Hyvän tahdon eleenä neuvottelujen alussa Venäjä vapautti vuodesta 2022 vankina olleen 74-vuotiaan amerikkalaisen Stephen Hubbardin, jonka vapauttamista Trump oli henkilökohtaisesti pyytänyt.

• Oslon huippukokous: Witkoff saapui Venäjälle suoraan Norjan Oslosta, jossa hän oli tiistaina neuvotellut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin, Suomen presidentti Alexander Stubbin sekä Norjan johdon kanssa. Stubb kuvailemana Oslon tapaaminen oli onnistunut ja sen tavoitteet täyttyivät rauhanprosessin raiteilleen saamiseksi.

• Rintamalinjan jäädyttäminen: Suomenmaa uutisoi, että Zelenskyi on väläyttänyt valmiutta rintamalinjan jäädyttämiseen aselevon ja taistelujen pysäyttämisen muodossa. Samaan aikaan Trump on julkisesti jatkanut Zelenskyin painostamista sopimuksen tekemiseen, sanoen ukrainalaisten kärsivän tilanteesta liikaa.

Sotilaalliset iskujen vaihdot ja rintamatilanne

• Raskaat iskut Ukrainan kaupunkeihin: Samaan aikaan kun kulisseissa neuvotellaan, sota jatkuu kentällä rajuna. Venäjä teki viime yönä laajoja drooni- ja ohjusiskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja asuinalueille. Iskuissa muun muassa Kiovaan ja Harkovaan raportoitiin kuolleen ainakin viisi siviiliä ja useita haavoittuneen.

• Ukrainan droonihyökkäykset: Venäjän puolustusministeriö puolestaan ilmoitti tortuneensa yön aikana satoja Ukrainan laukaisemia drooneja useilla Venäjän alueilla sekä Mustallamerellä. Ukrainan kerrotaan iskeneen muun muassa öljyterminaaliin Pietarissa ja kohteisiin Bryanskin alueella.

Asiantuntija-arvioissa, kuten Iltalehden haastattelemassa Venäjä-tutkija Mark Galeottin lausunnossa todetaan, että diplomaattisesta liikehdinnästä huolimatta Putinin strateginen tavoite pysyy edelleen pitkälti militarisoidun Venäjän ylläpitämisessä, vaikka varsinaiset taistelut saataisiinkin jossain vaiheessa pysäytettyä.

Mitä asioita nostettiin esille sosiaalisessa mediassa tänään Ukrainan sodasta?

Sosiaalisessa mediassa Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu on tänään kiihtynyt poikkeuksellisen kuumaksi Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin kohuväitteiden, Donald Trumpin rauhankommenttien sekä rintamaiskujen herättämän hämmennyksen vuoksi.

Keskusteluissa nousivat esille erityisesti seuraavat neljä kokonaisuutta:

• Witkoffin ”humanitaarisuus”-kommentti herätti raivon: Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi presidentti Vladimir Putinin Pietarissa, ja kiitollisuuden osoituksena amerikkalaisvanki Stephen Hubbardin vapauttamisesta Witkoff kutsui Putinia julkisesti ”humanitaariseksi” The Hill. Tämä lausunto sytytti välittömän somemyrskyn erityisesti X-alustalla. Sekä poliitikot (kuten senaattori Thom Tillis suorasanaisella ”WTF, Steve?” -päivityksellään) että tavalliset käyttäjät pitivät lausuntoa häpeällisenä ja pöyristyttävänä, sillä samaan aikaan Venäjä pommittaa järjestelmällisesti Ukrainan siviili- ja energiainfrastruktuuria CBS News.

• Trumpin puheet Zelenskyin sivuuttamisesta: Sosiaalisen median kansainvälisissä politiikkaketjuissa ja Instagramissa on jaettu ahkerasti videoita ja sitaatteja Donald Trumpin tuoreimmista kommenteista Instagram. Trump totesi, että ”jonkun muun pitäisi neuvotella Ukrainan puolesta” ja ilmaisi valmiutensa neuvotella rauhasta suoraan Putinin ja Xi Jinpingin kanssa, jopa kokonaan ilman Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä. Tämä on herättänyt somessa kiivasta väittelyä siitä, onko Yhdysvallat jättämässä Ukrainan oman onnensa nojaan.

• Ukrainalaisten oma somikeskustelu vaaleista sotatilan aikana: Ukrainan sisäisessä sosiaalisessa mediassa (erityisesti Telegram-kanavilla) on havaittu selkeä piikki keskustelussa, joka koskee vaalien järjestämistä Detector Media. Kansainvälisten rauhanneuvottelujen ja rintamalinjan mahdollisen jäädyttämisen kiihtyessä ukrainalaiset pohtivat ja väittelevät somessa siitä, miten vaalit voitaisiin turvallisesti järjestää ja miten rintamalla olevien sotilaiden sekä ulkomaille paenneiden miljoonien ukrainalaispakolaisten äänioikeus pystyttäisiin takaamaan.

• Venäläisten sotabloggaajien hämmennys kohdevalinnoista: Venäjällä sotaa tukevien niin sanottujen Z-bloggaajien kanavilla on noussut esiin poikkeuksellista hämmennystä ja kritiikkiä Venäjän armeijan tekemistä ilmaiskuista Atlantic Council. Venäjän ilmoitettua iskeneensä sotilaskohteisiin, useat näkyvät venäläiset sotabloggaajat ovat ihmetelleet julkisesti iskujen todellista logiikkaa ja nimittäneet asuinalueille ja puhtaan siviili-infrastruktuuriin kohdistuneiden iskujen valintaprosessia ”täydeksi mysteeriksi”, kuvaillen armeijan toimivan periaatteella ”kunhan nyt johonkin osutaan”.

Ukrainan reaktioista Trumpin ja Witkoffin viimeisimpiin ulostuloihin

Ukrainan virallinen reaktio Donald Trumpin ja Steve Witkoffin viimeisimpiin ulostuloihin on ollut yhdistelmä varovaista diplomatiaa, tiukkoja reunaehtoja ja pyrkimystä liennyttää Yhdysvaltojen ja Ukrainan välistä tulehtunutta suhdetta.

Vaikka Witkoffin Pietarissa esittämät kommentit ja Trumpin puheet ovat herättäneet maassa suurta huolta, Ukraina pyrkii julkisesti pitämään neuvotteluyhteyden auki. Reaktio jakaantuu kolmeen pääteemaan:

1. Ehdoton vaatimus: "Mitään Ukrainaa koskevaa ei päätetä ilman Ukrainaa"

Ukrainassa on otettu erittäin raskaasti Donald Trumpin väläytykset siitä, että hän voisi neuvotella sodan lopettamisesta suoraan Putinin ja Kiinan johtajan Xi Jinpingin kanssa ilman Zelenskyiä.

• Presidentti Volodymyr Zelenskyi vastasi tähän suoraan ja painokkaasti: ”Jos kyse on Ukrainasta ja meidän tulevaisuudestamme, se on hyväksyttävää vain silloin, kun olemme itse neuvottelupöydässä. Tämä on täysin selvää”.

• Ukraina pelkää tulevansa sivuutetuksi omasta kohtalostaan, minkä vuoksi Zelenskyi on vaatinut, että maan on oltava osana kaikkia mahdollisia kolmenvälisiä rauhankeskusteluja.

2. Valmius aselepoon ja rintamalinjan jäädyttämiseen

Vastauksena Trumpin jatkuvaan julkiseen painostukseen siitä, että ”Ukrainan on tehtävä sopimus”, Ukrainan johto on osoittanut aiempaa suurempaa joustavuutta:

• Zelenskyi vahvisti olevansa valmis rintamalinjan jäädyttämiseen ja aselevon solmimiseen, jotta taistelut saataisiin pysäytettyä ja tilaa annettaisiin diplomatialle.

• Ukraina kuitenkin korostaa, että aselevon ehtona täytyy olla vahvat ja pitävät turvallisuustakuut (kuten Nato-jäsenyys tai vastaavat sitovat lännen takuut), jotta Venäjä ei käytä taukoa vain uuteen varustautumiseen. Zelenskyi muistutti Fox Newsin haastattelussa, että taistelutauko ei saa tarkoittaa antautumista.

3. Suhteen elvytysyritys ja tiedustelutiedon palauttaminen

Ennen Witkoffin Pietarin-matkaa U.S. ja Ukrainan välit olivat ajautuneet historiallisen kylmään pisteeseen muun muassa asevientiviivästysten vuoksi. Oslon huippukokouksessa tiistaina Ukraina pyrki tietoisesti ”nollaamaan” tilanteen:

• Zelenskyi ja Ukrainan johto kuvailivat Oslon neuvotteluja Witkoffin kanssa ”erittäin tuottaviksi ja rakentaviksi”.

• Julkisena voittona Ukraina ilmoitti, että Yhdysvallat on palauttanut kriittisen tiedustelutiedon jakamisen Ukrainan kanssa koskien Venäjän tulevia ohjus- ja drooni-iskuja siviilikohteisiin. Tämän nähtiin olevan merkki siitä, että operatiivisella tasolla yhteistyö toimii, vaikka poliittinen retoriikka Washingtonista on rajua.

Witkoffin myöhempää lausuntoa, jossa tämä kutsui Putinia ”humanitaariseksi”, ei Ukrainan valtiollinen johto ole vielä suoraan kommentoinut, mutta ukrainalaisessa mediassa ja kansalaiskeskustelussa se on otettu vastaan syvällä järkytyksellä ja vihalla, erityisesti koska Venäjän rajut siviilipommitukset jatkuvat samaan aikaan taukoamatta.

Mikä on rintamatilanne nyt?

Ukrainan sodan rintamatilanne on muuttunut aiempaa tasapainoisemmaksi, ja Ukrainan asevoimat on onnistunut vakauttamaan rintaman sekä pakottamaan Venäjän joukkoja perääntymään useilla avainalueilla. Tilanne on asiantuntija-arvioiden mukaan Ukrainalle suotuisin kymmeneen kuukauteen, mikä selittää myös taustalla käynnistynyttä vilkasta diplomaattista liikehdintää.

Vaikka taistelut jatkuvat erittäin rajuina – Ukrainan pääesikunnan mukaan rintamalla käytiin viimeisen vuorokauden aikana yli 260 yhteenottoa – rintamaviiva ei ole luhistumassa.

Rintamatilanteen tärkeimmät polttopisteet jakautuvat tällä hetkellä seuraavasti:

1. Itäinen rintama ja Itä-Ukraina (Donetsk ja Lyman)

• Ukrainan vastahyökkäykset Donetskissa: Ukraina on onnistunut pysäyttämään Venäjän pitkään jatkuneen etenemisen Donetskin alueella ja vallannut takaisin joitakin menettämiään alueita.

• Operaatio Vivaldi päätökseen: Lymanin suunnalla pohjoisessa Ukrainan armeija (3. armeijakunta) on saattanut päätökseen laajan, nelivaiheisen Vivaldi-vastahyökkäyksen. Operaatiossa Ukraina onnistui murtamaan Venäjän rintamakiilan, vapauttamaan useita neliökilometrejä aluetta sekä kaatamaan Venäjän pyrkimykset saartaa alueen strategisia kaupunkeja. Dobropillian suunnalla taistelut jatkuvat silti kiivaina.

• Uusi johtamiskulttuuri: Suomalaisen Black Bird Groupin asiantuntija Pasi Paroinen arvioi Ylelle, että Ukrainan joukkojen parantunut tilanne ja onnistuneet vastaiskut johtuvat Ukrainan armeijan uuden johdon tekemästä merkittävästä kulttuurinmuutoksesta, joka on tehostanut joukkojen operatiivista toimintaa.

2. Eteläinen rintama ja Zaporizhzhia

• Väitteet ja vastaväitteet rintamalinjasta: Venäjän asevoimien johto väitti aiemmin tällä viikolla tehneensä suuria läpimurtoja Zaporizhzhian alueen länsiosissa. Ukraina on virallisesti kumonnut nämä väitteet.

• Etäisyys kaupunkiin: Sota-analyysilaitos ISW (Institute for the Study of War) arvioi tuoreessa katsauksessaan, että Venäjän joukot ovat onnistuneet soluttautumaan tai etenemään noin 24 kilometrin päähän Zaporizhzhian kaupungista, mikä vastaa suurin piirtein presidentti Zelenskyin antamia lausuntoja tilanteesta. Ukraina pitää kuitenkin edelleen hallussaan kriittisiä asemia alueella.

• Pohjoinen Sumy: Ukrainan raportoidaan tehneen onnistuneita paikallisia etenemisiä myös pohjoisella Sumyn alueella.

3. Droonisota ja teknologiset haasteet

• Iskut selustaan: Ukraina jatkaa laajamittaista ja järjestelmällistä droonikampanjaansa Venäjän huoltolinjoja, digitaalista infrastruktuuria ja öljyterminaaleja vastaan (muun muassa Pietarissa ja Leningradin alueella). Tällä pyritään kuluttamaan Venäjän rintamajoukkojen huoltoa. Venäjä puolestaan iskee massiivisesti Ukrainan sähköverkkoihin.

• Starshield-rajoitukset uhkana: Ukrainan rintamenestystä varjostaa uusi huoli: Yhdysvaltain johto ja SpaceX-yhtiö ovat asettaneet rajoituksia Ukrainalle elintärkeän Starshield-satelliittijärjestelmän käyttöön. Järjestelmään kytketyt laitteet eivät saa liikkua yli 160 km/h, mikä vaikeuttaa huomattavasti Ukrainan nopeiden hyökkäysdroonien ohjaamista Venäjän selustassa ja saattaa helpottaa Venäjän huoltokuljetuksia jatkossa.

Rintamatilanteen vakiintuminen on luonut tilanteen, jossa presidentti Zelenskyi on julkisesti ilmoittanut Ukrainan olevan valmis keskustelemaan rauhasta tai konfliktin jäädyttämisestä nykyisille rintamalinjoille, mikäli Ukrainalle taataan pitävät kansainväliset turvallisuustakuut.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut Ukrainalle tänään?

Venäjän asevoimat teki viime yön ja kuluvan päivän aikana massiivisen ilmahyökkäyksen, joka aiheutti laajoja tuhoja Ukrainan energiainfrastruktuurille ja siviilikohteille. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi maahan Iskander-K-risteilyohjuksia sekä peräti 186 hyökkäysdroonia (mukaan lukien Shahed-tyypin droonit). Vaikka Ukraina onnistui pudottamaan 150 droonia, läpi päässeet aseet saivat aikaan vakavaa tuhoa. [1]

Ukrainan viranomaisten raportoimat keskeisimmät vahingot ja asutusalueiden iskut jakautuvat seuraavasti:

Inhimilliset menetykset

• Kuolonuhrit ja loukkaantuneet: Paikallisviranomaisten ilmoituksen mukaan Venäjän hyökkäykset ovat vuorokauden aikana tappaneet ainakin yhdeksän ihmistä ja haavoittaneet 45 muuta eri puolilla Ukrainaa

Kiova: Pääkaupunkiin kohdistui raju drooniaalto. Sviatoshynskyin kaupunginosassa venäläinen drooni törmäsi suoraan 24-kerroksisen asuinkerrostalon 20. kerrokseen. Osuma sytytti huoneistoissa laajan tulipalon ja vaati ainakin kahden ihmisen hengen.

Rivne: Venäjä teki iskun siviilireitille Rivnen kaupungissa, jossa METRO-kauppaketjun suuri ostoskeskus vaurioitui käyttökelvottomaksi. Työntekijät tai asiakkaat eivät säästyneet loukkaantumisilta, mutta rakennus kärsi pahoja rakenteellisia vaurioita ja jouduttiin sulkemaan.

Tšernihiv: Alueelta raportoitiin vaurioita paikalliseen kuljetus- ja liikenneinfrastruktuuriin.

Järjestelmälliset iskut sähköverkkoon ja energiaan

Venäjä kohdisti iskunsa useisiin kriittisiin sähkö- ja energiantuotantolaitoksiin tarkoituksenaan lamauttaa Ukrainan yhteiskuntaa:

• Dnipro: Venäjän joukot iskivät kriittiseen infrastruktuurilaitokseen Dniprossa, mikä johti välittömästi laajoihin sähkökatkoihin kaupungissa.

• Muut energiavauriot: Iskuja vahvistettiin osuneen energialaitoksiin ja sähköasemiin myös Volynin, Odessan sekä Kiovan alueilla. Odessassa iskut vaurioittivat kolmea energiayhtiö DTEK:n laitosta, mikä katkaisi sähköt kymmeniltä tuhansilta kotitalouksilta. Venäjän mukaan isketty sähköasema toimitti virtaa myös Kiovan logistiikkakeskuksille.

Iskut meriliikenteeseen

• Venäjän puolustusministeriö ilmoitti tehneensä drooni-iskun siviilirahtialukseen Mustallamerellä. Alus oli matkalla Odessan satamaan, ja Venäjä väitti sen kuljettaneen länsimaisia sotilastarvikkeita.

YK:n julkaisemien tilastojen valossa siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset ovat kiihtyneet maassa rajusti: vuoden 2026 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana Ukrainassa on kuollut jo 2 570 ja loukkaantunut 15 211 siviiliä, mikä on lähes 60 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan

Mitä vahikoa Ukraina aiheutti Venäjälle tänään?

Ukrainan asevoimat vastasi Venäjän iskuihin suorittamalla laajamittaisia ja koordinoituja drooni-iskuja syvälle Venäjän selustaan sekä miehitetyille alueille. Iskujen kohteina olivat erityisesti kriittinen energiainfrastruktuuri, taloudelliset resurssit sekä digitaalinen viestintäjärjestelmä.

Ukrainan aiheuttamat vahingot jakautuvat tänään seuraaviin pääkohteisiin:

1. Pietarin öljyterminaalin tuhot

• Massiivinen isku öljyvientiin: Ukraina laukaisi laajan drooniaallon Luoteis-Venäjälle, jossa droonit onnistuivat sytyttämään palamaan suuren öljyv टर्मिनलin Pietarissa. Pietarin öljyterminaali on Venäjän toiseksi suurimman kaupungin keskeinen vientisatama, ja asiantuntija-arvioiden mukaan isku lamaannutti merkittävästi Venäjän dieselpolttoaineen vientikapasiteettia.

• Leningradin alueen puolustus: Venäjän viranomaiset ja Leningradin alueen kuvernööri Aleksandr Drozdenko vahvistivat torjuneensa useita drooneja Pietarin ympäriltä, mutta läpipäässeet droonit saavuttivat kohteensa.

2. Iskut datakeskuksille ja pankeille

• Digitaalinen sabotaasi: Ukraina on ottanut uudeksi strategiseksi iskukohteekseen Venäjän datakeskukset. Tämänpäiväiset iskut kohdistuivat datakeskuksiin, jotka tukevat venäläisten pankkien toimintaa ja verkkokauppajättien logistiikkaketjuja. Vaikka iskut eivät vielä aiheuttaneet täydellistä systeemistä kriisiä, ne ovat ekonomistien mukaan aiheuttaneet häiriöitä maksuliikenteeseen ja alkaneet murentaa venäläisten luottamusta pankkijärjestelmään, mikä näkyy käteisen noston lisääntymisenä.

3. Digitaalisen infrastruktuurin tuhoaminen miehitetyillä alueilla

• Donetskin ja Luhanskin pimeys: Ukrainan droonit iskivät menestyksekkäästi miehitettyjen alueiden tietoliikenneyhteyksiin. Ukrainan joukot tuhosivat Ugletelecom-operaattorin datakeskuksen Donetskissa sekä Lugacom-mobiiliverkkonelementit ja viestintäkeskuksen rakennuksen Luhanskissa. Iskujen seurauksena miehitysjoukkojen ja paikallisten mobiiliyhteydet, internet-yhteydet ja tiedonsiirto katkesivat laajasti.

4. Siviiliuhrit ja vauriot Bryanskissa

• Isku autoon: Venäjän puolella rajaa, Bryanskin alueella sijaitsevassa Klimovon taajamassa, Ukrainan drooni osui siviiliautoon. Venäjän viranomaisten mukaan iskussa kuoli yksi ihminen ja kaksi muuta loukkaantui.

Kansainvälisten energia-analyytikkojen mukaan Ukraina rikkoi iskuillaan lyhytaikaisen "energiatulitauon" vastatessaan Venäjän omiin, sähköverkkoja rajusti tuhonneisiin pommituksiin CNBC.

Trumpin suosion määrä Yhdysvalloissa nyt?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin suosio on tällä hetkellä historiallisen alhaisella tasolla. Lokakuun 2026 loppupuolella julkaistut mielipidemittaukset osoittavat hänen kannatuslukujensa pudonneen kummankaan presidenttikauden alhaisimpiin lukemiin, mikä varjostaa republikaanien näkymiä aivan ovella (3. marraskuuta) häämöttävissä kongressin välivaaleissa.

Keskeiset lukemat tuoreimmista valtakunnallisista kyselyistä jakautuvat seuraavasti:

• Reuters/Ipsos (julkaistu 19.10.2026): Mittasi Trumpin hyväksyntäluoviksi 31 prosenttia, kun taas hänen toimintaansa vastustaa peräti 66 prosenttia vastaajista. Tämä on alhaisin lukema, mitä kyseisessä seurannassa on mitattu Trumpille koskaan.

• The New York Times/Siena College (julkaistu 21.10.2026): Osoittaa äänestäjien keskuudessa 36 prosentin hyväksyntää ja 59 prosentin vastustusta, mikä on Trumpin pohjanoteeraus kyseisen median mittauksissa.

• CNN (15.–18.10.2026): Raportoi 32 prosentin hyväksyntää ja 67 prosentin tyytymättömyyttä presidentin toimiin.

• Kannatuksen keskiarvo: Eri kyselyitä painottavissa seurantaportaaleissa, kuten Silver Bulletinissa, Trumpin nettokannatus on noin 22–27 prosenttiyksikköä miinuksella.

Suosion romahduksen syyt

Mielipidemittausten mukaan amerikkalaisten tyytymättömyyttä ajavat ensisijaisesti talous- ja ulkopoliittiset kriisit: [

1. Iranin sota ja polttoaineen hinta: Yhdysvaltain ja Israelin aloittama sota Irania vastaan on nostanut polttoaineiden ja elinkustannusten hintoja rajusti. AP-NORC:n kyselyssä vain 17 prosenttia amerikkalaisista hyväksyi Trumpin tavan hoitaa elinkustannuskriisiä.

2. Epäonnistuminen vaalilupauksissa: Trump nousi toiselle kaudelleen lupaamalla katkaista inflaation ja laskea arjen kustannuksia, mutta kauppasodat ja konfliktit ovat kääntäneet tilanteen päinvastaiseksi.

Vaikutus tuleviin välivaaleihin

Trumpin epäsuosio vetää republikaanisen puolueen kannatusta alaspäin. Kun äänestäjiltä kysytään, kumpaa puoluetta he äänestäisivät kongressivaaleissa, demokraatit johtavat republikaaneja laajalla 12 prosenttiyksikön kaulalla (47 % vs. 35 %). Tämän seurauksena demokraattien ennustetaan ottavan haltuunsa edustajainhuoneen, vaikkakin senaatin vaa'ankieliosavaltioissa tilanne on edelleen tasaisempi

Mitä tämä merkitsee Trumpin vallankäytölle?

Donald Trumpin historiallisen alhainen suosio ja uhkaava tappio marraskuun välivaaleissa asettavat hänen vallankäytölleen vakavia poliittisia ja lainsäädännöllisiä rajoitteita. Kun presidentin hyväksyntä putoaa reiluun 30 prosenttiin, se murentaa hänen moraalista ja poliittista pääomaansa sekä Washingtonissa että kansainvälisesti.

Tämä heijastuu Trumpin vallankäyttöön seuraavilla tavoilla:

1. "Lame duck" -asema ja lainsäädännön pysähtyminen

• Kongressin menettäminen: Jos demokraatit ottavat ennustetun 12 prosenttiyksikön vaalivoiton turvin haltuunsa edustajainhuoneen, Trumpin kyky viedä läpi uutta lainsäädäntöä, veronkevennyksiä tai budjettiuudistuksia käytännössä pysähtyy.

• Oman puolueen murentuminen: Alhaiset suosiotulokset tarkoittavat, että republikaaniset kongressiedustajat ja senaattorit – erityisesti vaa'ankielialueilla – alkavat etääntyä Trumpista suojellakseen omaa poliittista uraansa. He eivät enää äänestä automaattisesti Valkoisen talon tahdon mukaisesti.

2. Painopisteen siirtyminen presidentillisiin asetuksiin (Executive Orders)

• Koska kongressista on vaikea saada lakeja läpi, Trump joutuu turvautumaan entistä enemmän suoriin presidentin asetuksiin ja virastomääräyksiin johtaakseen maata.

• Oikeudellinen haavoittuvuus: Asetuksilla johtaminen on epävakaampaa, sillä oppositiossa olevat osavaltiot ja järjestöt voivat haastaa ne herkästi oikeudessa, mikä hidastaa päätösten toimeenpanoa.

3. Vaikutukset Ukrainan sodan ja ulkopolitiikan hoitoon

• Kiire sopimukseen rintamalla: Kotimaisen epäsuosion vuoksi Trumpilla on kova paine saavuttaa nopeita, näkyviä ulkopoliittisia "voittoja" kääntääkseen huomion pois talousongelmista. Tämä selittää, miksi hänen erityislähettiläänsä Steve Witkoff ajaa tällä hetkellä neuvotteluja Putinin kanssa niin aggressiivisesti. Trump haluaa esiintyä "rauhantekijänä" ennen välivaaleja.

• Tuen epävarmuus: Jos kongressi siirtyy demokraateille, Trumpin mahdollisuudet katkaista Ukrainan rahoitus kokonaan vaikeutuvat, sillä demokraatit voivat käyttää budjettivaltaa Ukrainan avun jatkamiseksi. Toisaalta Trump voi käyttää omaa veto-oikeuttaan ja hidastaa aseiden toimituksia hallinnollisin keinoin.

4. Lisääntyvä riippuvuus radikaaleista liittolaisista ja paine itään

• Koska maltilliset äänestäjät ovat hylänneet Trumpin elinkustannuskriisin ja Iranin sodan vuoksi, hänen on nojattava yhä vahvemmin uskonnolliseen oikeistoon ja kaikkein uskollisimpaan "MAGA"-ydinkannattajakuntaansa säilyttääkseen valtansa puolueen sisällä.

Tarkastellaan tilannetta tarkemmin Ukrainan aseavun jatkumisen kannalta

Yhdysvaltain sisäpoliittinen tilanne ja Donald Trumpin matala kannatus vaikuttavat suoraan ja merkittävästi Ukrainan aseavun jatkumiseen. Tilanne on parhaillaan äärimmäisen jännittynyt, sillä istuvan presidentin ja kongressin välillä vallitsee avoin valtataistelu avun ehdoista.

Tulevien viikkojen ja kuukausien aikana Ukrainan aseapuun vaikuttavat seuraavat keskeiset tekijät:

1. Trumpin painostuskeino: Aseavun katkaisemisella uhkaaminen

Trump on viime aikoina kiristänyt retoriikkaansa Ukrainaa kohtaan Visit Ukraine. Julkisesti Trump syyttää Ukrainan öljynjalostamoiskuja bensiinin hinnan noususta Yhdysvalloissa, mikä puolestaan murentaa hänen omaa suosiotaan vaalien alla The New York Times.

• Aseavun jäädyttäminen neuvotteluaseena: Valkoinen talo on väläyttänyt suoraa uhkausta katkaista tai hidastaa Ukrainan aseapua painostaakseen presidentti Volodymyr Zelenskyiä hyväksymään rintamalinjan jäädyttämisen ja energiatulitauon Venäjän kanssa.

• Varat on jo sidottu lakisääteisesti: Trumpin hallinto joutui syyskuussa sitomaan juridisesti loput kongressin aiemmin hyväksymistä rahoista (noin 400 miljoonaa dollaria USAI-ohjelmasta), mikä tarkoittaa, että näitä tilattuja aseita toimitetaan Ukrainalle asteittain aina vuoteen 2029 asti Reuters. Trump ei siis voi täysin tyhjentää jo käynnissä olevia toimitusputkia, vaikka hän hidastaa uusien sopimusten tekemistä.

2. Kongressin vaalitulos muuttaa pelisäännöt marraskuussa

Jos mielipidemittaukset pitävät paikkansa ja demokraatit voittavat edustajainhuoneen hallinnan 3. marraskuuta, Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle saa uutta lainsäädäntövoimaa Visit Ukraine.

• Laaja enemmistö tukee Ukrainaa: Kongressissa on tälläkin hetkellä vahva yli kolmen neljäsosan puoluerajat ylittävä enemmistö, joka kannattaa Ukrainan aseistamista EU Perspectives. Tähän asti republikaanijohto on jarruttanut uusia lakipaketteja välttääkseen Trumpin suututtamista.

• Uudet miljardipaketit mahdollisia: Demokraattien johtama kongressi pystyy tammikuusta 2027 alkaen ohittamaan presidentin vastustuksen budjettineuvotteluissa ja sitomaan uutta laajamittaista rahoitusta Ukrainan tueksi Visit Ukraine. Tämä loisi Ukrainalle pitkän aikavälin turvaa, sillä maan oma vuoden 2027 budjetti nojaa raskaasti ulkomaiseen apuun EUalive.

3. Trumpin ohituskaistat ja vastaveto: Pakotteiden lieventäminen

Koska Trump tietää kongressin olevan kääntymässä häntä vastaan, hän käyttää parhaillaan presidentin toimeenpanovaltaa (Executive Orders) muuttaakseen sodan dynamiikkaa ilman kongressia.

• Venäjän taloudellinen helpottaminen: Trump allekirjoitti hiljattain kohutun asetuksen, jolla hän pani jäihin kongressin hyväksymät laajat Venäjä-pakotteet ja vapautti muun muassa Venäjän dieselpolttoaineen viennin rajoituksista The New York Times.

• Ukrainan kannalta tämä on huolestuttavaa: vaikka kongressi pakottaisi Trumpin jatkamaan aseavun toimittamista, Trump voi samanaikaisesti heikentää taloudellista painetta Venäjää kohtaan parantaakseen neuvotteluasemiaan Putinin kanssa.

Yhteenveto

Ukrainan aseavun jatkuvuus on tällä hetkellä kilpajuoksu aikaa vastaan. Trump pyrkii käyttämään nykyistä valtaansa ja avun katkaisun uhkaa pakottaakseen Ukrainan pikaiseen aselepoon ennen vaaleja The Guardian Visit Ukraine. Mikäli Ukraina pystyy viivyttämään ratkaisuja marraskuun välivaalien yli ja kongressin voimasuhteet muuttuvat, Yhdysvaltain lainsäädäntöelin todennäköisesti ottaa tiukemman otteen Ukrainan pitkäaikaisen sotilaallisen tuen takaamisesta EU Perspectives.