tiistai 17. marraskuuta 2026

Ukrainan sota 1728.päivä

 


Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään ukrainan sodasta?


Tiedotusvälineiden pääuutinen tänään tiistaina 17. marraskuuta 2026 on Ukrainan massiivinen ohjus- ja droonihyökkäys, joka vaurioitti vakavasti Krimin niemimaan Venäjään yhdistävää Kertšinsalmen siltaa. Iskun seurauksena osa sillan maantiekannesta romahti ja liikenne sillalla on katkaistu kokonaan.

Päivän keskeisimmät uutistapahtumat jakautuvat sotatoimiin ja diplomatiaan:

Iskut Krimin sillalle ja Venäjälle

  • Kertšinsalmen sillan romahdus. Ukrainan asevoimat ja turvallisuuspalvelu SBU iskivät viime yönä sillan rakenteisiin drooneilla sekä kotimaisilla Neptun- ja Flamingo-risteilyohjuksilla. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan kyseessä oli viikkoja kestäneen, seitsemänvaiheisen operaation huipennus.

  • Venäjän hätäkokous. Venäjän hallitus kokoontui tänään hätäkokoukseen siltaiskun vuoksi. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vakuutti sillan rakennettavan uudelleen entistä paremmaksi, ja Venäjän tutkintakomitea on aloittanut tapauksesta rikostutkinnan.

  • Ennätyksellinen droonihyökkäys. Siltaiskun lisäksi Ukraina laukaisi Venäjän puolelle yli 1 400 droonia. Moskovan pormestarin Sergei Sobjaninin mukaan pelkästään pääkaupungin aluetta kohti lensi noin 800 droonia, joista yli 320 pudotettiin kaupungin lähistöllä.

Venäjän kostoiskut Ukrainaan

  • Sillat vaurioituivat Kiovassa. Venäjä vastasi tekemällä laajan ohjus- ja drooni-iskun Ukrainan infrastruktuuriin. Pääkaupunki Kiovassa ballistiset ohjukset osuivat kahteen keskeiseen Dneprjoen ylittävään siltaan, minkä lisäksi isku vaurioitti metrojärjestelmää sekä katkaisi veden- ja lämmönjakelun osassa kaupunkia.

  • Laajat sähkökatkot. Ukrainan varaministeri Artem Nekrasovin mukaan venäläisiskut energiainfrastruktuuriin aiheuttivat tänään sähkökatkoja yhteensä yhdeksällä eri alueella, ja tilanne on vaikein Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla.

  • Komyšuvahan uhriluku vahvistui. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat tänään, että marraskuun alussa Zaporižžjan alueella sijaitsevaan kouluun tehdyn venäläisiskun raivaustyöt on saatu päätökseen. Lopullinen kuolonuhrien määrä nousi yli 70:een.

Diplomatia ja kansainväliset reaktiot

  • Valmistautuminen huippukokoukseen. Sotatoimet kiihtyivät vain kaksi päivää ennen torstaiksi 19. marraskuuta suunniteltua huippukokousta, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan johtaja Xi Jinping tapaavat keskustellakseen muun muassa sodan päättämisestä.

  • Stubb vierailee Berliinissä. Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb matkusti tänään Berliiniin tapaamaan Saksan liittokansleri Friedrich Merziä. He keskustelevat Ukrainan tilanteesta ennen torstaina Berliinissä järjestettävää "halukkaiden koalition" johtajien kokousta.

  • Neuvottelut jatkuvat. Ukraina, Yhdysvallat ja Euroopan keskeiset maat kävivät eilen videoneuvotteluja rauhanprosessin jatkosta. Venäjä on kuitenkin toistaiseksi torjunut ajatuksen Euroopan maiden ottamisesta mukaan seuraavalle varsinaiselle neuvottelukierrokselle.


Tänään tiistaina 17. marraskuuta 2026 sosiaalisessa mediassa (kuten X:ssä ja Telegramissa) on noussut esille erityisesti Ukrainan laaja isku Kertšinsalmen sillalle sekä Venäjän vastaiskut Kiovan siltoihin ja energiainfrastruktuuriin.

Keskeisimmät sosiaalisessa mediassa ja viranomaiskanavissa jaetut tiedot ja mediasisällöt ovat seuraavat:

1. Isku Kertšinsalmen sillalle ja videotuhot

  • Zelenskyin julkaisemat tiedot ja video. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi viestipalvelu X:ssä ja muilla sosiaalisen median tileillään iskusta Krimin niemimaan ja Venäjän yhdistävälle Kertšinsalmen sillalle. Hän kutsui operaatiota "ennennäkemättömäksi" ja jakoi videomateriaalia, jossa ukrainalainen ohjus lähestyy siltaa yöllä.

  • Operaation toteutus. Zelenskyi avasi sosiaalisessa mediassa operaation taustoja ja kertoi sen olleen viikkoja kestäneen, seitsenvaiheisen operaation huipentuma. Iskussa hyödynnettiin kotimaisia pitkän kantaman drooneja, Neptun-ohjuksia sekä Flamingo-täsmäohjuksia.

  • Kuvat sillan romahduksesta. Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) ja asevoimat jakoivat kuvia ja videoita, joissa näkyy sillan kaaren sekä satojen metrien pituisen tieosuuden romahtaneen veteen. Krimin Venäjän asettama kuvernööri Sergei Aksjonov vahvisti Telegramissa sillan liikenteen keskeyttämisen ja kahden ihmisen kuolleen drooni-iskuissa.

2. Kiovan siltojen vauriot ja pormestarin päivitykset

  • Klitškon videot paikan päältä. Kiovan pormestari Vitali Klitško julkaisi Telegramissa viestejä ja videokuvaa Dneprjoen ylittäviltä Pohjoiselta ja Eteläiseltä sillalta, joihin Venäjän ballistiset ohjukset osuivat yön aikana. Videoilla näkyy tielle levinnyttä romua ja vaurioituneita rakenteita.

  • Arjen häiriöt Kiovassa. Klitško tiedotti kanavillaan, että siltojen sulkeminen aiheutti vakavia liikenneruuhkia ja iskut katkaisivat veden- ja lämmönjakelun osassa pääkaupunkia.

3. Ennätyksellinen drooni-iskujen aalto Venäjälle

  • Tiedot massiivisesta droonihyökkäyksestä. Sekä riippumattomat uutiskanavat (kuten Astra) että Venäjän viranomaiset raportoivat Telegramissa valtavasta drooni-iskujen aallosta eri puolille Venäjää. Venäjän puolustusministeriö väitti torjuneensa yli 1 400 droonia yön aikana.

  • Tulipalo öljynjalostamolla. Riippumaton uutiskanava Astra jakoi tietoja suuresta tulipalosta Gazprom Neftekhim Salavatin öljynjalostamolla Baškortostanissa, yli 1 300 kilometrin päässä Ukrainan rajasta, vaikka paikallisviranomaiset pyrkivät vähättelemään vahinkoja. Lisäksi Moskovan pormestari Sergei Sobjanin raportoi satojen droonien lähestyneen pääkaupunkia.

Mikä on rintamatilanne tänään?


Rintamatilanne tänään tiistaina 17. marraskuuta 2026 on erittäin kuluttava ja painopiste on siirtynyt voimakkaasti pitkän kantaman iskuihin, vaikka maataistelut jatkuvat kiivaina erityisesti Donetskin alueella.

Tuoreimpien arvioiden (kuten yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin tilannekatsausten) perusteella rintaman pääsuunnat jakautuvat seuraavasti:

1. Donetskin alue ja Ukrainan puolustuslinja (Fortress Belt)

  • Kiivaimmat taistelut Dobropilljan suunnalla. Venäjän päähyökkäysvoimat keskittyvät edelleen Donetskin alueen länsiosiin. Tuoreiden raporttien mukaan jopa noin 40 prosenttia kaikista koko rintaman taistelukosketuksista on käyty Dobropilljan suunnalla. Venäjä ei kuitenkaan ole onnistunut tekemään merkittäviä läpimurtoja.

  • Painetta Kostjantynivkaan ja Slovjanskiin. Ukraina pitää edelleen asemansa ja huoltoyhteytensä Kostjantynivkassa. Slovjanskin kaakkoispuolella ja Lymanin suunnalla Venäjä tekee rajallisia hyökkäyksiä ja iskee voimakkaasti drooneilla Ukrainan huoltolinjoihin.

  • Dnipropetrovskin raja-alue. Ukrainan joukot ovat tehneet aktiivisia vastahyökkäyksiä Novopavlivkan etelä- ja kaakkoispuolella estääkseen Venäjää saartamasta Donetskin puolustuslinjaa lounaasta.

2. Etelärintama (Zaporižžja ja Herson)

  • Ukrainan eteneminen Orihivin länsipuolella. Eteläisellä rintamalla Ukraina on onnistunut työntämään Venäjän joukkoja taaksepäin Orihivin länsipuolella. Venäjän tavoitteena alueella on ollut päästä tykistön kantaman päähän Zaporižžjan kaupungista, mutta Ukrainan vastahyökkäykset ovat häirinneet suunnitelmia.

  • Hersonin suunta rauhallisempi. Dneprjoen alajuoksulla Hersonin alueella ei ole raportoitu merkittäviä maataisteluita viimeisen vuorokauden aikana.

3. Pohjoisrintama (Harkova, Sumy ja Kupjansk)

  • Paikallisia etenemisiä Koillis-Ukrainassa. Ukrainan joukot ovat edenneet viime päivinä hieman sekä Sumyn että Harkovan kaupunkien koillispuolella.

  • Taistelut Oskiljoen varrella. Venäjä yrittää ylittää Oskiljoen Kupjanskin eteläpuolella edetäkseen länteen. Venäläislähteiden väitteistä huolimatta riippumattomat tarkkailijat eivät ole vahvistaneet venäläisjoukkojen etenemistä joen yli.

4. Kaukovaikuttaminen ja huoltoreitit

  • Logistiikan katkaiseminen. Rintamalinjojen hitaasta liikkeestä huolimatta molemmat osapuolet pyrkivät lamauttamaan toistensa huollon. Ukrainan tänään tekemä isku Kertšinsalmen sillalle vaikeuttaa merkittävästi Venäjän eteläisen rintaman huoltoa Krimille.

  • Energiainfrastruktuuri ja ilmapuolustus. Venäjä on jatkanut massiivisia ohjus- ja drooni-iskuja Ukrainan sähköverkkoon aiheuttaen sähkökatkoja yhdeksällä alueella. Ukraina on puolestaan kertonut Starshield-satelliittiverkon nopeusrajoitusten vaikeuttavan sen torjuntadroonien toimintaa venäläisiä iskuja vastaan.

Venäjän miehistö- ja kalustotappiot tänään?


Ukrainan asevoimien pääesikunnan tänään 17. marraskuuta 2026 julkaiseman arvion mukaan Venäjä menetti edellisen vuorokauden aikana 1 620 sotilasta. Koko täysimittaisen hyökkäyssodan aikaiset arvioidut miehistötappiot ovat nousseet yhteensä noin 1 627 040 sotilaaseen.

Ukrainan puolustusministeriön ja pääesikunnan raportoimat tarkemmat luvut jakautuvat seuraavasti:

Kalustoluokka / Miehistö

Tappiot edellisen vuorokauden aikana

Kokonaistappiot (24.2.2022 – 17.11.2026)

Miehistö (kaatuneet ja haavoittuneet)

+1 620

~1 627 040

Operatiivis-taktiset droonit (UAV)

+1 494

611 870

Ajoneuvot ja polttoainesäiliöautot

+521

176 451

Tykistöjärjestelmät

+52

52 516

Maassa liikkuvat robottijärjestelmät

+10

3 176

Panssaroidut taisteluajoneuvot

+6

25 813

Raskaat raketinheittimet (MLRS)

+4

2 282

Erikoiskalusto

+4

4 913

Taistelupanssarivaunut

+2

12 482

Huomioitavaa luvuista: Kyseessä ovat Ukrainan asevoimien ilmoittamat arviot, joita ei voida riippumattomasti vahvistaa.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle?


Venäjän viime yön ja tämän päivän 17. marraskuuta 2026 laajat ohjus- ja drooni-iskut ovat aiheuttaneet Ukrainassa 14 kuolonuhria ja 78 loukkaantunutta, vaurioittaneet kriittisiä siltoja Kiovassa sekä katkaisseet sähköt yhdeksällä alueella.

Ukrainan viranomaisten ja uutislähteiden, kuten The Kyiv Independentin ja Deutsche Wellen, mukaan vahingot jakautuvat seuraavasti:

1. Kiovan sillat, liikenne ja peruspalvelut

  • Ballistiset ohjukset osuivat siltoihin. Venäjä laukaisi yöllä seitsemän ballistista ohjusta Kiovan keskeisiin Dneprjoen ylittäviin siltoihin, joista neljä osui Eteläiselle sillalle ja kolme Pohjoiselle sillalle. Molemmat sillat on jouduttu sulkemaan liikenteeltä vaurioiden vuoksi, mikä aiheutti vakavia liikenneruuhkia ja katkaisi osittain myös metron vihreän linjan liikenteen.

  • Veden- ja lämmönjakelun katkokset. Kriittisen infrastruktuurin vaurioituminen katkaisi veden- ja lämmönjakelun osassa pääkaupunkia.

  • Tulipalot ja uhrit Kiovassa. Iskut sytyttivät tulipaloja neljässä kaupunginosassa, mukaan lukien varasto- ja liikerakennuksissa. Pelastuslaitoksen mukaan Kiovassa kuoli kaksi ihmistä ja ainakin yksi loukkaantui vakavasti.

2. Laajat sähkökatkot yhdeksällä alueella

  • Sähköverkon vauriot. Ukrainan varaministeri Artem Nekrasovin mukaan iskut vaurioittivat energiainfrastruktuuria yhdeksällä eri alueella. Sähkökatkoja on Dnipropetrovskin, Donetskin, Zaporižžjan, Mykolajivin, Odessan, Rivnen, Sumyn, Tšernihivin ja Tšernivtsin alueilla.

  • Laajat paikalliset vaikutukset. Pelkästään Rivnen alueella yli 300 asutuskeskusta jäi ilman sähköä. Mykolajivin alueella sähköt katkesivat 76 asutuskeskuksesta. Vaikein tilanne on Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla, joihin Venäjä on iskenyt jatkuvasti viime viikosta lähtien.

3. Teollisuuslaitokset ja siviiliuhrit eri puolilla maata

  • Zaporižžja. Yhdistetty ohjus- ja drooni-isku osui teollisuuslaitoksiin kolmessa piirissä tappaen kaksi ihmistä ja haavoittaen 18:aa.

  • Mykolajiv ja Odessa. Mykolajivin kaupungissa iskut kohdistuivat satama- ja teollisuusinfrastruktuuriin, jolloin kaksi ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui. Odessan alueella vaurioitui energiakohde ja varasto, ja yksi ihminen haavoittui.

  • Muu Ukraina. Hersonin alueella yksi kuoli ja kolme loukkaantui tykistö- ja drooni-iskuissa. Kirovohradin alueella isku elintarviketuotantolaitokseen vaati yhden kuolonuhrin, ja Tšerkasyn alueella ohjusisku haavoitti kolmea ihmistä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi The Kyiv Postin mukaan käynnistäneensä hätäohjelman liikennevirtojen uudelleenjärjestämiseksi ja ottaneensa käyttöön Euroopan komission kanssa sovitun logistiikan hätätuen vaurioiden korjaamiseksi.


Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään?


Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään tiistaina 17. marraskuuta 2026 merkittäviä strategisia vahinkoja katkaisemalla Krimin niemimaan ja Venäjän mantereen yhdistävän Kertšinsalmen sillan sekä toteuttamalla sodan tähän mennessä suurimman droonihyökkäyksen syvälle Venäjän selustaan.

Ukrainan ja Venäjän viranomaisten sekä kansainvälisten uutislähteiden, kuten Le Monden ja CNN:n, mukaan vahingot jakautuvat seuraavasti:

1. Kertšinsalmen sillan romahdus ja huoltoyhteyksien katkeaminen

  • Sillan keskikaaren ja tieosuuden tuhoutuminen. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU ja puolustusministeriö kertoivat, että sillan keskimmäinen metallikaari ja sen alla kulkeva ajorata ovat tuhoutuneet täysin. Yli 270 metrin pituinen osuus sillasta on romahtanut mereen, ja myös rautatieosuus kärsi kriittisiä vaurioita.

  • Monivaiheinen täsmäisku. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan isku oli huipentuma seitsenvaiheiselle operaatiolle, jossa Ukraina tuhosi ensin alueen ilmapuolustusta, tutkia ja elektronisen sodankäynnin kalustoa. Lopullisessa iskussa käytettiin Palianytsia- ja Ruta-drooneja, Neptun-ohjuksia sekä Flamingo-täsmäohjuksia.

  • Liikenteen keskeytyminen ja huoltovaikeudet. Venäjän liikenneministeriö ja Krimin Venäjän asettama kuvernööri Sergei Aksjonov vahvistivat tieliikenteen keskeytyneen sillalla. Venäjä joutuu ohjaamaan Krimin sotilaallisen huollon maayhteyden kautta miehitetyn Etelä-Ukrainan läpi, missä kuljetukset ovat alttiita Ukrainan iskuille.

2. Siviiliuhrit miehitetyllä Krimillä

  • Kuolonuhrit. Krimin kuvernööri Sergei Aksjonov kertoi Telegramissa, että Ukrainan drooni-iskut vaativat kahden ihmisen hengen miehitetyn Krimin niemimaan itäosassa sijaitsevassa Leninen piirissä.

3. Ennätyksellinen yli 1 400 droonin hyökkäys ja öljynjalostamovauriot

  • Hyökkäys 22 eri alueelle. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti torjuneensa yön aikana 1 441 ukrainalaista droonia 22 eri alueella, mikä ylittää edellispäivän 1 336 droonin ennätyksen. Pelkästään Moskovan aluetta kohti lensi pormestari Sergei Sobjaninin mukaan noin 800 droonia.

  • Iskut öljy- ja teollisuuskohteisiin. Laaja drooni-isku kohdistui muun muassa teollisuuskaupunkeihin Ufaan ja Salavatiin Baškortostanin tasavallassa yli 1 300 kilometrin päässä Ukrainasta. Alueella sijaitsee useita tärkeitä öljynjalostamoita, ja Ukraina on viime viikkoina onnistunut pudottamaan Venäjän öljynjalostuskapasiteettia arviolta noin 30 prosentilla.


Miten Kertšinsalmen sillan katkeaminen vaikuttaa Venäjän joukkojen huoltoon Etelä-Ukrainassa


Kertšinsalmen sillan katkeaminen lamauttaa Venäjän keskeisen logistiikkavaltimon Krimille ja pakottaa sen ohjaamaan joukkojensa huollon haavoittuville maareiteille miehitetyn Etelä-Ukrainan läpi.

Sota-asiantuntijoiden (kuten Iltalehden Emil Kastehelmen ja ISW:n) sekä Ukrainan pääesikunnan mukaan sillan vaurioituminen vaikeuttaa Venäjän sodankäyntiä etelässä usealla tavalla:

1. Raskaiden kuljetusten ja rautatielogistiikan häiriintyminen

  • Huoltovaltimon katkeaminen. Kertšinsalmen silta on ollut Venäjän pääreitti polttoaineen, ampumatarvikkeiden, raskaan kaluston ja täydennysjoukkojen kuljettamiseksi Krimille sekä sieltä edelleen Hersonin ja Zaporižžjan rintamille (ns. Dnepr-joukkoryhmittymälle).

  • Autosillan tuhoutuminen ja rautatien vauriot. Maantiesilta on romahtanut yli 200 metrin matkalta, eikä sitä todennäköisesti saada korjattua sodan aikana. Vaikka rautatiesilta on yhä pystyssä, myös sen kaari on vaurioitunut, mikä rajoittaa raskaiden sotilasjunien liikennettä ja altistaa ne uusille iskuille.

2. Pakotettu siirtyminen haavoittuville maareiteille

  • Asovanmeren valtatie (M-14). Kun suora yhteys Venäjältä Krimille on poikki, Venäjän on ohjattava sotilaskuljetuksensa maateitse miehitetyn Etelä-Ukrainan halki kulkevalle Asovanmeren rannikkovaltatielle (M-14).

  • Kapeikot ja Ukrainan iskukyky. Maareitit Krimille kulkevat kapeiden kannasten, kuten Tšonharin ja Armjanskin, kautta. Ukraina on viime kuukausina tuhonnut järjestelmällisesti näiden reittien siltoja (kuten Tšonharin ja Henitšeskin sillat), ja koko rannikkovaltatie on Ukrainan droonien ja täsmäohjusten kantaman sisällä.

3. Kuljetusmatkojen piteneminen ja resurssien kuluminen

  • Pidemmät reitit ja viiveet. Vaihtoehtoisten maareittien ja lauttakuljetusten käyttäminen pidentää kuljetusmatkoja sadoilla kilometreillä. Tämä kuluttaa enemmän polttoainetta ja kuljetuskalustoa sekä hidastaa ammusten ja varaosien saapumista etulinjaan.

  • Ilmapuolustuksen ja korjausresurssien sitominen. Venäjä joutuu sitomaan lisää ilmatorjuntakalustoa ja pioneeri- sekä rakennusresursseja suojatakseen jäljelle jääviä huoltoyhteyksiä ja lauttasatamia, mikä on pois rintamajoukkojen tukemisesta.

Asiantuntijoiden mukaan sillan katkeaminen ei yksinään johda Krimin välittömään vapauttamiseen, mutta se heikentää merkittävästi Venäjän kykyä ylläpitää hyökkäys- ja puolustusoperaatioita Etelä-Ukrainassa talven lähestyessä.

Miten Venäjän mediassa ja hallinnossa on reagoitu sillan romahdukseen?


Venäjän hallinto ja valtiollinen media ovat pyrkineet vähättelemään Kertšinsalmen sillan vaurioiden laajuutta, salaamaan tiedot maantiesillan romahduksesta sekä vakuuttamaan, että silta korjataan "entistäkin paremmaksi".

Kansainvälisten ja suomalaisten uutislähteiden, kuten The Moscow Timesin ja Helsingin Sanomien, mukaan Venäjän viralliset lausunnot ja mediaviestintä jakautuvat seuraaviin linjoihin:

1. Kremlin vakuuttelut ja jälleenrakennuslupaukset

  • Peskovin lausunto. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi valtiolliselle RIA Novosti -uutistoimistolle ja Izvestija-lehdelle, että presidentti Vladimir Putin on saanut täyden tilannekatsauksen sillan kunnosta. Peskov vakuutti, ettei ole epäilystäkään siitä, etteikö siltaa kunnostettaisi ja siitä tehtäisi "jopa entistä parempi".

  • Hallituksen komissio koolle. Rakentamisesta vastaava varapääministeri Marat Husnullin on nimitetty johtamaan vaurioiden arviointia ja korjaussuunnitelman laatimista. Vielä maanantaina Husnullin väitti korjaustöiden jo alkaneen, mutta tiistain suuremman iskun jälkeen viranomaiset ovat tyytyneet toteamaan asiantuntijoiden arvioivan vaurioita.

2. Vaurioiden vähättely ja romahduksen sivuuttaminen

  • Vaikeneminen romahduksesta. Venäjän viranomaiset ja valtiolliset uutistoimistot (kuten Tass) eivät ole maininneet maantiesillan keskikaaren ja satojen metrien pituisen tieosuuden romahtamista mereen. Virallisissa tiedotteissa puhutaan ainoastaan "rakenteellisista vaurioista" ja liikenteen väliaikaisesta keskeyttämisestä.

  • Junaliikenteen ja lauttojen korostaminen. Valtionmedia uutisoi näyttävästi junaliikenteen palautumisesta sillalle myöhemmin tiistaina. Krimin Venäjän asettama kuvernööri Sergei Aksjonov on ohjeistanut matkustajia käyttämään lauttayhteyksiä sekä maareittiä miehitettyjen alueiden kautta.

3. Terrorismisyytökset ja iskujen torjunnan korostaminen

  • Tutkintakomitean rikostutkinta. Venäjän tutkintakomitea on avannut iskusta rikostutkinnan ja luokitellut sen "ukrainalaisten aseellisten ryhmien terroriteoksi". Viranomaisten mukaan sillalla ei syntynyt henkilövahinkoja, vaikka Aksjonov vahvisti kahden ihmisen kuolleen drooni-iskuissa Itä-Krimillä.

  • Huomion kääntäminen ilmapuolustukseen ja vastaiskuihin. Venäjän valtiollinen media on nostanut pääuutisekseen puolustusministeriön ilmoituksen, jonka mukaan ilmatorjunta pudotti yön aikana ennätykselliset 1 441 ukrainalaista droonia. Samalla media on korostanut Venäjän omia "massiivisia kostoiskuja" Kiovan siltoihin ja Ukrainan energiaverkkoon.

4. Kriittisemmät äänet venäläisillä Telegram-kanavilla

  • Sotabloggaajien huoli. Vaikka virallinen media vaikenee tuhojen laajuudesta, venäläisillä sotaa seuraavilla Telegram-kanavilla on levinnyt kuvia ja videoita katkenneesta sillasta. Osa sotabloggaajista on arvostellut jyrkästi Kertšinsalmen ilmapuolustuksen epäonnistumista, sillä sillan suojaamiseen on käytetty poikkeuksellisen paljon resursseja.

Tarkemmin asejärjestelmistä (kuten Flamingo-risteilyohjuksista ja Palianytsia-drooneista), joilla Ukraina mursi sillan ilmapuolustuksen


Ukraina käytti Kertšinsalmen sillan ilmapuolustuksen murtamiseen ja sillan tuhoamiseen 11 eri kotimaista ohjus- ja droonijärjestelmää, joista keskeisimmät lopullisessa iskussa olivat FP-5 Flamingo -risteilyohjukset, Palianytsia-suihkudroonit, Ruta-droonit sekä R-360 Neptun -ohjukset.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin Ukrainska Pravdalle ja Euromaidan Pressille vahvistamien tietojen mukaan operaatio toteutettiin seitsemässä vaiheessa useiden viikkojen aikana. Ensimmäisissä vaiheissa Ukraina lamautti järjestelmällisesti alueen tutkia, elektronisen sodankäynnin kalustoa ja ilmatorjuntajärjestelmiä, minkä jälkeen raskaammat asejärjestelmät iskivät itse siltaan.

Keskeisimmät operaatiossa käytetyt asejärjestelmät jakautuvat tehtäviensä mukaan seuraavasti:

1. Raskaat risteilyohjukset (iskivät sillan rautatieosuuteen ja rakenteisiin)

  • FP-5 Flamingo -risteilyohjus. Ukrainalaisen Fire Point -puolustusteknologiayrityksen kehittämä suihkumoottorikäyttöinen risteilyohjus on suunniteltu raskaiden kohteiden tuhoamiseen. Sen kantama on yli 1 000 kilometriä, lentonopeus noin 900 km/h ja taistelukärjen massa peräti 1 150 kilogrammaa. Ohjus lentää matalalla tutkien välttämiseksi ja käyttää satelliittiavusteista inertiasuunnistusta. Zelenskyin mukaan Flamingo-ohjuksen tietoliikenneyhteys toimi moitteettomasti viimeisiin sekunteihin asti, mikä mahdollisti tarkan osuman sillan rautatieosuuteen.

  • R-360 Neptun (ja pidennetyn kantaman Long Neptune). Alun perin Luch-suunnittelutoimiston meritorjuntaohjukseksi kehittämä järjestelmä, josta on muokattu yli 500 kilometrin kantaman maakohteisiin soveltuva versio. Neptun-ohjuksia käytettiin yhdessä Flamingon ja Rutan kanssa sillan rautatieosuuden tuhoamiseen.

2. Suihkumoottorikäyttöiset ohjusdroonit (iskivät tie- ja rautatieosuuksiin)

  • Palianytsia-ohjusdrooni. Kotimainen suihkumoottorilla varustettu pitkän kantaman droonin ja risteilyohjuksen risteytys, joka on suunniteltu yllättämään vihollisen ilmapuolustus suurella nopeudellaan. Zelenskyin mukaan Palianytsia-droonit suoriutuivat erinomaisesti ja iskivät suoraan Kertšinsalmen sillan maantieosuuteen, joka romahti veteen.

  • Ruta-drooni. Kevyt suihkumoottorikäyttöinen hyökkäysdrooni, jota käytettiin rautatieosuuteen kohdistuneessa yhteisiskussa kuormittamaan ilmapuolustusta ja tuhoamaan rakenteita.

3. Muut operaatiossa käytetyt drooni- ja harhautusjärjestelmät

  • Ilmapuolustuksen raivaaminen ja harhautus. Viikkoja kestäneiden alkuvaiheiden aikana sekä lopullisen iskun suojana Ukraina käytti seitsemää muuta kotimaista järjestelmää: Dovbush, Vendetta, Da Vinci, Sichen, MICH 2000, An-197 sekä FP-1. Näillä drooneilla paikannettiin ja tuhottiin venäläisiä tutkia, häirintälaitteita ja ilmatorjuntapattereita reitiltä kohti Kertšinsalmea ennen varsinaisen pääiskun laukaisua.

Miten tilanne vaikuttaa torstaina Kiinassa järjestettävään rauhantapaamiseen?


Tämän päivän laajat iskut Kertšinsalmen sillalle ja Kiovaan kiristävät ilmapiiriä juuri ennen torstaina 19. marraskuuta 2026 Kiinan Shenzhenissä järjestettävää historiallista kolmikantatapaamista, johon osallistuvat Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping.

Kyseessä ei ole virallinen Ukrainan ja Venäjän välinen rauhanneuvottelu – sillä Ukrainaa tai Eurooppaa ei ole kutsuttu paikalle – mutta tämän päivän sotilaalliset iskut vaikuttavat kokoukseen usealla merkittävällä tavalla: [

1. Neuvotteluasemien vahvistaminen ennen tapaamista

  • Ukrainan viesti suurvalloille. Tuhoamalla Kertšinsalmen sillan ja toteuttamalla ennätyksellisen yli 1 400 droonin iskun syvälle Venäjälle Ukraina osoittaa pystyvänsä edelleen tuottamaan Venäjälle raskaita strategisia tappioita. Samalla Kiova tekee selväksi, ettei se alistu suurvaltojen keskenään sopimiin ehtoihin.

  • Venäjän kostoiskut. Venäjän laajat ballistiset ohjusiskut Kiovan siltoihin ja energiaverkkoon toimivat voimannäyttönä ennen Putinin ja Trumpin kohtaamista, jotta Putin ei saapuisi neuvottelupöytään heikossa asemassa.

2. Kiista kokouksen asialistasta ja Ukrainan roolista

  • Trump käänsi kelkkansa asialistan suhteen. Valkoinen talo viestitti vielä viikonloppuna, että Shenzhenin tapaamisessa keskitytään ydinaseriisuntaan, kauppasuhteisiin ja Lähi-idän tilanteeseen, eikä Ukrainan sota olisi esillä. Maanantaina matkalle lähtiessään Trump kuitenkin ilmoitti ottavansa Ukrainan sodan esille keskusteluissa Putinin ja Xin kanssa.

  • Kiinan rooli isäntänä. Kiina on määritellyt tapaamisen tavoitteeksi yleisellä tasolla "maailmanrauhan turvaamisen" ja suurvaltasuhteiden vakauttamisen. Asiantuntijoiden mukaan pelkkä Putinin ja Trumpin tuominen samaan pöytään on jo diplomaattinen voitto Xi Jinpingille, mutta eskaloituneet sotatoimet tekevät konkreettisen sovun löytämisestä entistä vaikeampaa.

3. Kiovan ja Euroopan jyrkkä vastustus "uudelle Jaltalle"

  • Pelko etupiirijaosta. Sekä presidentti Volodymyr Zelenskyi että Euroopan johtajat ovat varoittaneet, ettei Ukrainan tulevaisuudesta tai Euroopan turvallisuudesta voi päättää ilman Ukrainan ja Euroopan osallistumista. Zelenskyi on verrannut asetelmaa vuoden 1945 Jaltan konferenssiin, jossa suurvallat jakoivat etupiirejä muiden yli.

  • Vaatimus tulitauosta ensin. Kiova ja sen eurooppalaiset liittolaiset pitävät tällä viikolla omia puolustus- ja koordinaatiokokouksiaan. Niiden yhteinen linja on, että ennen mitään neuvotteluja ehdoista on saavutettava välitön tulitauko – tavoite, josta tämän päivän siltaiskut ovat entisestään loitontaneet osapuolia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti