Kalajoen tulvaisuudesta on kysymys

Kirkonseudun asemakaavan muutos

Kirkonseudun asemakaavan muutos on ajankohtainen asia Kalajoella. Alueen kaavoitusta koskeva päätös on tehty Kalajoen kaupunginhallituksessa 23.4.2013 § 37. Asemakaavan luonnos oli nähtävillä 11.9.-26.9.2014 välisenä aikana. Asemakaavan suunnittelualue sijaitsee Kalajoen keskustassa valtatie 8:n kaakkoispuolella. Suunnittelualueeseen kuuluvat Kanta-alueen kaupunginosan korttelit 1001-1004, ja Kalajoen kristillisen opiston kortteli 1006 ja Merenojan kaupunginosan kortteli 1101. Suunittelualueen pinta-ala on n. 14,9 ha.

Alueella sijaitsee yksi kultturihistoriallisesti merkittävä rakennuskohde: Tyynelä. Kohde on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä (sr-3). Tyynelän vieressä on kaava-alueen ulkopuolella maakunnallisesti arvokas Vanha-Jussilan ( Laitalan) pihapiiri. Voimassa olevan asemakaavan mukaan sr-3 -merkintä tarkoittaa rakennustaiteellisesti ja taajakuvan säilymisen kannalta tärkeää rakennusta.

Asemakaavan laadinnan tarve syntyi Kalajoen kaupan kehittämistarpeesta, Kehittämistoimilla pyritään palauttamaan kaupungin ulkopuolelle sirtyvät ostovirtaukset Kalajoen kaupunkikeskustaan. Liikennemäärän vähentymisellä on suoria vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Asemakaavalla halutaan mahdollistaa vetovoimainen kauppakeskus ja kaupunkilaisten ”olohuone” kaupunkikeskustan ytimeen.

Erkin kommentti: Tavoitteen asettelu on väärä ja siitä syystä koko kaavaesitys on vituralla. Kaupungin tehtävä  ei ole kauppakeskuksien laadinta, vaan tomintaedelltysten luominen kaupan toimipaikoille ja vapaa kilpailu niistä. On hurskastelua väittää, että kauppakeskuksella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ei ole kaupungin tehtävänä luoda olohuoneita kaupungin keskustaan, vaan kaupungin tehtävänä on luoda olosuhteet, joissa liikeyritykset voivat tarpeen vaatiessa niin toimia.

Asemakaavatyö on ollut esillä vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa. Kaava on tullut vireille OAS:n nähtäville asettamisen yhteydessä 30.1.2014.

Kalajoen keskustasta suunnitellaan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti monipuolista kaupunkikeskustaa, joka mahdollistaa yritystoiminnan edistämisen ja kaupallisten palveluiden tiivistämisen sekä uusien kaupallisten toimintojen sijouttumisen keskusa-alueelle. Suunnittelun tavoitteena on edesauttaa kaupukikuvan muodostumista vetovoimaiseksi, mielenkiintoiseksi ja viihtyisäksi kaupunkikeskustaksi tiivistämällä ja tehostamalla kaupallisten toimintojen sijoittumista alueelle. Suunnittelutyön avulla pyritään muodostamaan näyttävä ja houkutteleva sisääntulo keskusta-alueelle, selkeyttämään liikenneverkkoa ja luomaan hyvät edellytykset kevyelle liikenteelle.

Asemakaavan kuvaus

Asemakaavan muutoksessa päivitetään olevan keskustan asemaa keskustan liiketominnallisten (kaupallisien) edellytyksien parantamiseksi. Suunnittelualueen rakentamisen määrää ja tehokkuutta on nostettu merkittävästi kauppakeskuksen (1002/1) ja Kristillisen opiston (1006) osalta.

Arviona liikerantamisen pinta-alajakaumasta asemakaava-alueelle

• päivittäiskaupan seudulliset suuryksiköt ( > 3000 k-m2, C, KM) 3 kpl 12 000 k-m2
• vähittäiskaupna seudulliset suuryksiköt ( > 5000 k-m2,KM) 1 kpl 8000 k-m2
• paikalliset vähittäis- ja päivittäistavarakaupan suuryksiköt (> 2000 k-m2,KM) 2 kpl 6500 k-m2
• muut kaupalliset palvelut ( > 2000 k-m2, AL, AL-3, KL, KL-4) 7290 k-m2
• julkiset palvelut 3 000 k-m2
• yhteensä 36 790 k-m2

Erkin kommentti: Ylläoleva laskelma on täysin utopistinen. Se on kaupunginjohtaja  unikuva. Todellisuus on toinen. Tämä ei tule koskaan toteutumaan. On laitettava kiviä kaupunjohtajan taskuihin jotta jalat pysyvät maassa. Tännöinen kauppakeskushaaveilu vie koko Kalajoen kaupungin toiminnan suunnittelun vituralle. Tässä ei ole päätä eikä häntää. Tähän haaveiluun on käytetty jos satoja tuhansia veroeuroja. Ymmärrys hoi, äly älä jätä.

Kaavoitetulle alueelle syntyy paljon uutta liiketilaa, mikä mahdollistaa oleivien yksityisten palveluiden laajenemisen, uusin palvelujen syntymisen tai niiden siirtymisen muualta asemakaavoitettavalle alueelle. Liiketilan määrän kasvaminen perustuu laadittuihin kaupallisiin selvityksiin, analyyseihin ja konseptisuunnitelmiin. Uusien kaupallisten toimijoiden tuleminen parantaa keskustan vetovoimaa sekä monipuolistaa palvelutarjontaa. Voimakkaaan kaupallisen keskittymän myötä tarve taajaman ulkopuolisille tai reuna-alueiden kaupallisille palveluille – ja siten yhdyskuntarkentamistarve hajottavalle kehityksell – vähenee. Voimakas kaupallinen keskittymä myäs houkuttelee uusia toimijoita alueelle.

Haasteena kaupallisten palvelujen keskittymiselle on niiden siirtyminen muualta taajama-alueelta samaan paikkaan. Varsinkin Kalajoentien varren sekä Mehtäkyläntien ja Kalajoen risteysalueen liikkeiden siirtyminen uuteen kaupalliseen keskukseen voi vaikuttaa kyläkuvaan ja palvelujen saavutettavuuteen. Palvelujen voimakas kehittyminen voi siten johtaa tyhjentyneiden korttelien maankäytön uudelleen arviointiin ja rakennusten käyttötarkoituksen muuttumiseen.

Kaupallisten toimintojen keskittyessä vt 8:n läheisyyteen suuryksiköt voivat hakeutua toistensa läheisyyteen ja olevista sijanneistaan, mikä niiden nykyinen sijainti ei mahdollista toiminnan laajentamista tontin koon, muodon ja liikenteen järjestelyjen suhteen. Suuryksikäiden sijaintia vt. 8:n läheisyydessä voi perustella myös paremmalla näkyyvydellä ja helpommalla saavutettavuudella kevyen liikenteen, henkilauotä, huolto- ja joukkoliikenteen osalta. Kaava-alueelle sijoittuvan kaupan luonnetta ja yksikkökokoa rajoittavat toisaalta tiukahko asiakaspysäköintinormi sekä tonttien muoto ja koko. Yksikkökokojen arviointi – oli kyse seudullisesta tai paikallisesta suuryksiköstä – nykyisten kaupallisten toimijoiden perusteella on hankalaa. Tuleva yleiskaava keskittänee keskustan kaupallisten painopistettä keskustoimipaikkojen ja kaupan suuryksiköiden osalta asemakaavan muutosalueelle ja sen välittömään lähiympäristöön (vt 8). Erikoiskaupan kehittyminen mahdollistuu nykyistä paremmin kauppakeskus ratkaisussa. Erkin kommentti: Sen pituinen se. Näinhän useat sadut päättyvät. Tähän voisi lisätä vielä Luc de Vauvenarguesin mietelauseen: Pahinta,mitä kohtalo voi ihmiselle antaa, ovat vähäiset kyvyt ja voimakas kunnianhimo. Täydennän edellista mietelausetta vanhalla sanonnalla: Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.

Järjetön kaavaehdotus on suurin Kalajoen kehittämiseste. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ei ole vienyt Halpa-Halli Oy:n johdon kirjettä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, vaikka kirje on lähetetty heti kaavanlaatimisen alettua toukokuussa 2013 osoitettuna Kalajoen kaupunginhallitukselle. Halpa-Hallí Oy:n johdon kirje on lähetetty myös myöhemmin Kalajoen kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajille, mutta sekään ei ole auttanut. Kaavaahan on ohjeistanut ”salaseura” nimeltään elinkeino- ja maankäyttötoimikunta, jonka puheenjohtaja on kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja jäsenet ovat sopivaksi katsottuja henkilöitä, jotka eivät välttämättämä ole penaalin terävimpiä kyniä, mutta jotka ovat sopivia aisankannattajia. Siksi järjettömätkin ratkaisut ovat mahdollisia.

Surullisinta on se, että lain mukaan kaupungin tehtävä on vain toimintaedellytysten luonti. Nyt estetään vapaa kilpailu kaupungin toimesta. Ne joilla on rahaa,niiltä estetään toiminedellytysten parantaminen, kaupunginjohtajan utopioiden takia. Jos Halpa-Halli saisi rakentaan esim. 4500 – 5000 m2 hallin niin vanha Halpa-Halli rakennus jäisi muiden yritysten käyttöön sekä tilaksi kirjastolle. Lukio tarvitsee lisää tilaa ja nyt sitä olisi saatavissa, kun kirjasto joudutaan siirtämään toiseen paikkaan. Tämä olisi Kalajoen kaupungin veronmaksajien kannalta kaikkein kannattavin ratkaisu, kirjastolle tehdään tilat Halpa-Hallin vanhoihin tiloihin eli nykyiseen Halpa-Halli-rakennukseen.

Kun lukio laajennettaisiin nykyiselle paikalle niin silloin olisi perusteltua rakentaa täysimittainen liikuntasali lukion ja urheilukeskuksen yhteyteen. Tämä voimistaisi Kalajoen lukion asemaa lukioiden välisessä kilpailussa. Tämä olisi myös veronmaksajien kannalta edullisin ratkaisu. Täysmittaisen hallin tarve Kalajoella on huutava. On otettava huomioon se, että valtio ei tue enää kirjastojen rakentamista samoin kuin ennen joten uuteen utopistiseen kauppakeskukseen Kalajoen kaupunki joutuisi rakentamaan uuden kirjaston omin verovaroin. Tämä ei ole järkevää, koska edullisemmin kirjasto saataisiin rakennettua vanhaan Halpa-Halliin.

Marina-kaava-asia

Olen pyrkinyt valtuutettuna saamaan tietoja Marinan kaavasta. Valitettavasti minulle on jäänyt Marinan kaavasta se kuva, että sitä valmistellaan salaisena asiana, mikä on vastoin lakia. Tässä ainoat tiedot, jotka olen saanut asianomistajilta ja julkisuudesta

http://kalajoki-ploki.blogspot.fi/2014/06/haatopaatos-toteutetaan.html

Marina-kaava-asian valmistelu menee pitkälle ensi vuoteen, koska siinä on todennäköisesti iso rooli myös AVI:lla ainakin valmistelun pitkittämisessä. Näin minulle kerrottiin. Marinan kaava on saamani tiedon perusteella erittäin utopistinen suunnitelma.

Kesärannan kaava

Kesärannan kaavan valmistelu oli erikoista ja salaista. Niinpä siitä valitettiin. Ehkä syynä oli Kalajoen kaupungin ja Etelänkylän jakokunnan ahneus. Lisäksi ELY-keskus esitti oikaisuvaatimuksen ja sen käsittely kestää aikansa. Oikasuvaatimuksesta voi valittaa hallinto-oikeuteen ja siitä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oulun hallinto-oikeus ei käsittele valittajien valituksia ennenkuin näkee, että valittaako ELY-keskus hallinto-oikeuteen asiassa. Näin vitkutellaan ja Kalajoen kaupunki kärsii siitä, että valitusten käsittely jatkuu ja jatkuu. Näin tontteja ei voi myydä eikä kaupunki saa rahaa tonteista. Ely-keskus vaatii oikaisupyynnöissä selvitystä Viitasammakoista ja muuta valitttajat liito-oravista. Kesärannan kaavassa oli 150 tonttia ja jos ne olisi saatu myytyä rakentajille niin Kalajoen matkailu olisi saanut melkoisen lisäpotkun, mutta onko nyt sanottava, että ahneella on paskanen loppu.

Kaavaa laaditaan nyt myös Hiihtomajan alueelle ja raviradan alueelle. Kalajoelle laaditaan nyt myös matkailustrategiaa, minkä on tarkoitus olla valmiina vuodenloppuun mennessä.

Opetuspalveluiden järjestämisestä en ole valtuutettuna vielä saanut edes sivityslautakunnan pöytäkirjaa, koska tällä viikolla lähes kaikki kunnan virkailijat ovat lomalla. Joudun ottamaan ja otan asiaan kantaa lehtitietojen perusteella.

Ehkä päättäjien on nyt otettava ohjat käsiinsä, koska ei voi välttyä vaikutelmalta, että mopo on karannut Kalajoen kaupungin virkamies- ja luottamusmiesjohdolta.