Ukrainan sota päivä 1702

 

Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta?

Tiedotusvälineet ovat tänään uutisoineet laajasti sekä rajat ylittäneistä massiivisista iskuista että Yhdysvaltain ja Venäjän välisistä tunnusteluista rauhanneuvottelujen avaamiseksi. Diplomaattisesta liikehdinnästä huolimatta iskut molemmin puolin rintamaa ovat olleet poikkeuksellisen rajuja.

Päivän keskeisimmät uutisaiheet tiedotusvälineissä:

1. Raju isku Kiovaan ja massiivinen droonihyökkäys Moskovaan

• Isku Kiovaan: Venäjä teki rajun risteilyohjus- ja ballististen ohjusten iskun Ukrainan pääkaupunkiin [1.3.11 "Russia pounds... "]. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat Venäjän laukaisseen muun muassa rypälekärjillä varustettuja ballistisia ohjuksia suoraan Kiovan keskustaan kolmessa eri aallossa [1.3.3 "Russian missiles... "]. Iskujen raportoidaan osuneen asuinrakennuksiin, kauppakeskuksiin ja joukkoliikennerakenteisiin [1.3.3 "Russian missiles... "].

• Drooni-isku Moskovaan: Samaan aikaan Venäjän viranomaiset ja tiedotusvälineet ilmoittivat torjuneensa yhden sodan suurimmista droonihyökkäyksistä [1.3.11 "Russia pounds... "]. Venäjä väitti Ukrainan laukaisseen peräti 630 droonia Moskovan seudun suuntaan, joista useita kymmeniä ammuttiin alas kaupungin lähellä [1.1.5 "Ukrainan sota...", 1.3.6 "Ukraine war briefing... "].

2. Suomen pääministeri Petteri Orpo evakuoitiin pommisuojaan Kiovassa

• Suomen pääministeri Petteri Orpo saapui varhain tänään vierailulle Kiovaan [1.2.10 "Petteri Orpo..."]. Vierailun aikana annetun ilmahälytyksen vuoksi Orpo delegaatioineen jouduttiin evakuoimaan kiireellisesti koulun väestönsuojaan [1.2.10 "Petteri Orpo..."]. Orpo vietti suojassa noin puoli tuntia yhdessä paikallisten koululasten kanssa ja poistui tilanteen rauhoituttua [1.2.10 "Petteri Orpo..."].

3. Diplomaattiset tunnustelut ja Trumpin diilit

• Rauhanneuvottelut esillä: Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin Pietarissa [1.1.5 "Ukrainan sota..."]. Tapaamisen seurauksena Kreml ilmoitti olevansa ”periaatteessa valmis” aloittamaan Yhdysvaltain välittämät neuvottelut Ukrainan kanssa marraskuussa [1.3.2 "Russian strikes...", 1.3.11 "Russia pounds... "]. Kreml kuitenkin luonnehti Ukrainan ja Euroopan omia ehdotuksia ”sisällöttömiksi” [1.3.2 "Russian strikes..."].

• Trumpin ja Putinin diesel-kauppa: Trumpin hallinto on herättänyt närkästystä Euroopassa ja Ukrainassa lieventämällä Venäjän vastaisia pakotteita [1.2.6 "Taustatyo...", 1.3.2 "Russian strikes..."]. Trump sopi Putinin kanssa venäläisen dieselin tuonnista Yhdysvaltoihin polttoaineen hintojen laskemiseksi, mitä Ukrainan johto on arvostellut ankarasti [1.2.6 "Taustatyo...", 1.3.2 "Russian strikes..."].

• Yhdysvaltalaisvangin vapautus: Neuvottelujen yhteydessä Venäjä vapautti yli neljä vuotta vangittuna olleen yhdysvaltalaisen opettajan Stephen Hubbardin [1.1.5 "Ukrainan sota...", 1.3.3 "Russian missiles... "].

4. Kenttätapahtumat ja kansainväliset kytkökset

• Pohjois-Korean kaluston tuhoaminen: Ukrainan asevoimat julkaisi videon, jossa se kertoo tuhonneensa rintamalla Pohjois-Korean Venäjälle toimittaman harvinaisen Koksan-telatykin [1.3.10 "Ukraine Destroys..."].

• Vakoiluepäily Saksassa: Saksassa uutisoitiin ukrainalaismiehen pidätyksestä [1.3.9 "Germany arrests..."]. Hänen epäillään vakoilleen maassa Venäjän lukuun sabotointikohteiden kartoittamiseksi [1.3.9 "Germany arrests..."].

Asiantuntija-arvioissa tiedotusvälineissä on tänään painotettu, että käynnissä olevat rauhantunnustelut näyttävät tällä hetkellä vahvasti nojaavan Yhdysvaltain painostukseen, ja Ukrainassa pelätään maan joutuvan suostumaan epäedullisiin ehtoihin [1.2.2 "Vieraskynä...", 1.2.6 "Taustatyo..."].

Mitä asioita sosiaalisessa mediassa nostettiin esille Ukrainan sodasta tänään?

Sosiaalisessa mediassa (erityisesti X:ssä (ent. Twitter) ja Telegramissa) Ukrainan sotaan liittyvä keskustelu on tänään 22. lokakuuta 2026 käynyt poikkeuksellisen kuumana. Päähuomio on kohdistunut poliittisiin shokkiaaltoihin, digitaaliseen sodankäyntiin sekä iskujen videonauhoitteisiin.

Soraääniä ja keskustelunaiheita dominoivat seuraavat teemat:

1. ”Humanitaarinen Putin” – Witkoffin lausunnot nostattivat someraivon

• Laaja paheksunta: Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettilään Steve Witkoffin kommentit ryntäsivät viraaliksi. Witkoff kutsui tapaamisessaan Vladimir Putinia ”humanitaariseksi” mieheksi yhdysvaltalaisvangin vapauttamisen jälkeen.

• Ukrainalaisten ja asiantuntijoiden reaktio: Erityisesti X:ssä ukrainalaiset vaikuttajat ja poliitikot, kuten ulkoministeri Andrii Sybiha, tuomitsivat puheet jyrkästi. Somessa levisivät rinnakkain Witkoffin kehut ja kuvat samana yönä tehdyistä Venäjän rajuista ohjusiskuista Kiovaan osoituksena Venäjän todellisesta ”humanismista”.

2. Väittely Venäjän bottiarmeijan kohtalosta (Yandex-iskut)

• ”Hiljenivätkö trollit?” OSINT-tilien (avoimen lähdekoodin tiedustelu) ja digitaalisen sodankäynnin seuraajien keskuudessa on väitelty kiivasti siitä, lamaannuttivatko Ukrainan lokakuussa tekemät drooni-iskut venäläisen IT-jätti Yandexin datakeskuksiin Venäjän masinoiman botti- ja trolliliikenteen.

• Verkkoliikenteen analyysit: Somessa on jaettu ahkerasti Cloudflaren ja teknologiamedioiden tuoreita analyyseja. Alustavat väitteet bottien täydellisestä katoamisesta on sosiaalisessa mediassa pitkälti kumottu, mutta keskustelu verkkoliikenteen häiriöistä jatkuu aktiivisena.

3. Visuaaliset todisteet yön massiivisista iskuista

• Videoita Kiovasta ja Moskovasta: Telegram-kanavat täyttyivät yön ja aamun aikana reaaliaikaisesta kuvamateriaalista. Kiovasta jaettiin videoita ja kuvia tuhoista, joita Venäjän poikkeuksellisen raju, rypälekärjillä varustettu ballistinen ohjusisku aiheutti asuinalueille ja metroverkostolle.

• Drooniparvet idässä: Venäläisillä kanavilla ja X:ssä levisi puolestaan lukuisia videoita yön massiivisesta droonihyökkäyksestä Moskovan seudulle. Venäjän väitteet yli 600–800 droonin alasampumisesta herättivät somessa sekä spekulaatiota että suoraa epäilyä lukujen liioittelusta.

4. Zelenskyin suorasanainen X-avautuminen ja Trump-kritiikki

• Energiatulitauon luhistuminen: Somessa on jaettu tiheästi presidentti Volodymyr Zelenskyin omia virallisia somepäivityksiä, joissa hän arvostelee suoraan Donald Trumpin puheita. Zelenskyi tyrmäsi Trumpin väitteet ”energiatulitauosta” ja korosti Venäjän tuoreiden iskujen osoittavan, ettei Moskova kunnioita Yhdysvaltoja tai sen sopimuksia.

5. Kotimainen keskustelu: Suomalaiskalusto ja Orpon suojautuminen

• Suomalainen kalusto viraalina: Suomalaisessa somessa ja puolustusaiheisissa ryhmissä on tänään jaettu innokkaasti Ukrainan asevoimien julkaisemaa uutta videota, jolla näkyy rintamakäytössä olevaa, ennennäkemätöntä suomalaista sotilaskalustoa.

• Pääministerin evakuointi: Myös pääministeri Petteri Orpon Kiovan-vierailu ja hänen joutumisensa pommisuojaan kesken ilmahälytyksen kirvoitti runsaasti kommentteja ja kotimaista keskustelua muun muassa Uuden Suomen Puheenvuorossa.

Steve Witkoffin lausuntojen reaktioista

Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin lausunto, jossa hän kutsui Vladimir Putinia ”humanitaariseksi” (engl. humanitarian), on herättänyt poikkeuksellisen raivokkaan ja laajapohjaisen vastareaktion. Witkoff esitti kehunsa Pietarissa kiitettyään Putinia 74-vuotiaan yhdysvaltalaisvangin Stephen Hubbardin vapauttamisesta.

Lausunnon nostattamat reaktiot jakautuvat eri tahojen kesken seuraavasti:

1. Ukrainan virallinen tuomio

Ukrainan johto ja ulkoministeri Andrii Sybiha torjuivat luonnehdinnan välittömästi ja jyrkästi. Sybiha painotti, että Venäjän samana yönä tekemät rajut ballistiset ohjusiskut Kiovaan osoittavat konkreettisesti, miltä ”venäläinen humanismi” todellisuudessa näyttää. Ukrainassa lausunto nähtiin nöyristelynä ja vaarallisena myönnytyksenä tilanteessa, jossa neuvotteluja yritetään hieroa Ukrainan selän takana.

2. Harvinaisen jyrkkä kaksipuoluepoliittinen ryöpytys Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa Witkoffin kommentit tuomittiin laajasti niin demokraattien kuin republikaanienkin riveissä:

• Republikaanisenaattori John Cornyn totesi somessa lyhyesti: ”Ei. Putin on kylmäverinen tappaja.”

• Republikaanisenaattori Thom Tillis kritisoi Witkoffia julkaisemalla sanan ”humanitaarinen” virallisen sanakirjamääritelmän ja kysymällä sarkastisesti ”mitä ihmettä, Steve?”.

• Republikaaniedustaja Don Bacon vaati Witkoffille välittömiä potkuja: ”Heneen ei voida luottaa näissä neuvotteluissa. Tekisikö Venäjän palkkaama agentti vähempää kuin hän? Hänet pitäisi erottaa.”

• Edustajainhuoneen Max Miller muistutti Butšan siviiliuhreista: ”Ehkä meidän pitäisi kysyä sadoilta kuolleilta siviileiltä Butšassa, mitä mieltä he ovat Putinin humanitaarisista vaistoista.”

3. Diplomaattien ja liittolaisten reaktiot

• Yhdistynyt kuningaskunta: Britannian pääministerin edustaja tyrmäsi luonnehdinnan sanoen, ettei Lontoo tunnista tällaista kuvausta: ”Presidentti Putin on tappanut tuhansia viattomia ukrainalaisia ja omia kansalaisiaan lähettämällä heidät kuolemaan rintamalle.”

• Asiantuntijat: Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs William Taylor kuvaili lausuntoa ”myötähäpeää aiheuttavaksi” (cringeworthy) ja muistutti, ettei Venäjälle pitäisi antaa mitään kunniaa sellaisen ihmisen vapauttamisesta, jonka ei olisi koskaan pitänyt olla vankilassa.

4. Donald Trumpin ja valkoisen talon puolustus

Arvostelusta huolimatta presidentti Donald Trump asettui julkisesti tukemaan erityislähettilästään.

• Trump totesi toimittajille, ettei ota kantaa suuntaan tai toiseen, mutta Witkoff tekee vain standardia työtään diilintekijänä, joka keskustelee molempien osapuolten kanssa rauhan saavuttamiseksi.

• Trump lisäsi, että ”viimeinen asia mitä haluan tehdä, on keikauttaa venettä nyt, kun olemme lähellä sodan ratkaisemista”.

• Valkoisen talon viestintäjohtaja Steven Cheung puolusti tapaamista toteamalla sen osoittavan, että Witkoff tekee juuri sitä, mitä varten hänet nimitettiin: neuvottelee aktiivisesti.

Sosiaalisessa mediassa Witkoffia on kritisoitu laajasti siitä, että hänellä kiinteistöalan taustastaan johtuen ei ole diplomaattista kokemusta, minkä vuoksi hän lankesi suoranaiseen syöttöön ja mairitteluun sellaista diktaattoria edessä, jota vastaan Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on nostanut syytteet sotarikoksista.

Mikä on rintamatilanne nyt?

Ukrainan sodan yleinen rintamatilanne on tällä hetkellä tasapainoileva mutta erittäin kuluttava. Rintamalinja ulottuu Etelä-Ukrainan Hersonista aina maan itäosiin Harkovan alueelle asti.

Vaikka kumpikaan osapuoli ei ole viime viikkoina kyennyt tekemään strategisen mittaluokan läpimurtoja, sotaa käydään poikkeuksellisen intensiivisesti: pelkästään viimeisen vuorokauden aikana rintamalla on raportoitu lähes 270 erillistä taistelukosketusta tai yhteenottoa.

Eri rintamalohkojen tämänhetkinen tilanne jakaantuu seuraavasti:

1. Itäinen rintama (Donbas ja Pokrovsk)

• Pokrovskin kriittinen tilanne: Donetskin alueella sijaitseva Pokrovskin kaupunki on venäläisjoukkojen painostuksen alla. Asiantuntija-arvioiden (kuten suomalaisen Black Bird Groupin) mukaan ukrainalaisjoukot ovat vaarassa jäädä saarroksiin kolmelta suunnalta. Venäjän joukot ovat onnistuneet etenemään kaupungin pohjoispuolella ja soluttautumaan jo kaupungin rajojen sisäpuolelle etelästä. Kaupungilla on suuri strateginen merkitys alueen tieverkoston solmukohtana.

• Lymanin lohko (Operaatio Vivaldi): Pohjois-Donetskissa ja Lymanin suunnalla Ukrainan 3. armeijakunta onnistui aiemmin syksyllä tekemään onnistuneen paikallisen vastahyökkäyksen (koodinimeltään Operaatio Vivaldi). Ukraina onnistui eliminoimaan venäläisten rintamapiikin ja vapauttamaan noin 260–270 neliökilometriä aluetta. Tällä hetkellä rintama on tällä lohkolla tasaantunut, ja taistelut ovat muuttuneet erittäin hitaaksi asemasodaksi.

2. Eteläinen rintama (Zaporizhžja ja Orikhiv)

• Mekanisoidut rynnäköt: Venäjä on aktivoinut toimintaansa etelässä tekemällä mekanisoituja hyökkäyksiä muun muassa Orikhivin suunnalla Novodanylivkaa kohti. Ukrainan maavoimat on kuitenkin toistaiseksi onnistunut torjumaan nämä panssarivaunuilla ja mönkijöillä tehdyt rynnäköt. [1]

• Herson ja Dnipro-joki: Hersonin ja Dnipro-joen suunnalla tilanne on maataistelujen osalta kaikkein rauhallisin, eikä merkittäviä maajoukkojen etenemisiä ole raportoitu.

3. Alueellinen hallinta ja kokonaistilanne

• Miehityksen laajuus: Venäjä pitää tällä hetkellä hallussaan noin 19–20 % Ukrainan kansainvälisesti tunnustetusta maa-alueesta. Venäjä ei hallitse mitään Ukrainan hallinnollista aluetta (oblasia) täydellisesti.

• Etenemisen hidastuminen: Vaikka Venäjällä on aloite useilla itäisen rintaman lohkoilla, sen alueellinen etenemisvauhti on hidastunut huomattavasti aiemmasta. Esimerkiksi lokakuun puolivälin seurantajaksolla Venäjän nettokasvu maastossa oli vain muutamia neliömaileja, mikä kertoo Ukrainan puolustuksen sitkeydestä.

Poliittinen ulottuvuus

Rintamatilanteen staattisuus ja molempien osapuolten suuret miestappiot ovat johtaneet siihen, että presidentti Volodymyr Zelenskyi on julkisesti väläyttänyt valmiuttaan nykyisen rintamalinjan jäädyttämiseen ja välittömään tulitaukoon, mikäli kansainväliset turvatakuut täyttyvät. Venäjä puolestaan pyrkii hyödyntämään Pokrovskin alueen paikallista aloitettaan neuvotellaakseen mahdollisimman vahvasta asemasta

Mitä vahinkoa Venäjä aiheutti Ukrainalle tänään?

Venäjä on aiheuttanut tänään 22. lokakuuta 2026 Ukrainalle poikkeuksellisen vakavaa tuhoa iskemällä kymmenille eri paikkakunnille 12 eri alueella [1.3.2 "2 killed... "]. Hyökkäys oli herättänyt laajaa huomiota, koska se tehtiin samanaikaisesti kansainvälisten rauhantunnustelujen kanssa [1.3.3 "Russia bombs... "].

Presidentti Volodymyr Zelenskyin ja ukrainalaisviranomaisten mukaan Venäjän hyökkäykset aiheuttivat seuraavat vahingot:

1. Henkilövahingot

• Venäjän iskuissa eri puolilla Ukrainaa on kuollut ainakin 7–9 ihmistä ja haavoittunut vähintään 34 ihmistä, joiden joukossa on viisi lasta [1.1.4 "WSJ...", 1.3.2 "2 killed... ", 1.3.5 "Russian strikes...", 1.3.8 "Video... "].

2. Tuhot Kiovassa

Pääkaupunki Kiova oli rajun, kolmessa aallossa toteutetun 21 ballistisen ohjuksen iskun kohteena [1.3.2 "2 killed... "]. Venäjä käytti iskuissa muun muassa siviileille erittäin vaarallisia rypäleammuksia [1.3.3 "Russian missiles... "]. Tuhot kohdistuivat kuuteen eri kaupunginosaan:

• Infrastruktuuri: Iskut vaurioittivat vakavasti pääkaupungin metrorataa ja muuta rautatieinfrastruktuuria [1.1.4 "WSJ...", 1.3.2 "2 killed... "].

• Siviilikohteet: Ohjukset ja niiden sirpaleet sytyttivät laajoja tulipaloja, tuhosivat asuinrakennuksia ja vaurioittivat kauppakeskuksia sekä useita ajoneuvoja [1.3.2 "2 killed... ", 1.3.6 "Russia fires... ", 1.3.8 "Video... "].

3. Energiainfrastruktuuri ja teollisuus

• Energiakohteet: Ohjus- ja drooni-iskuja kohdistettiin suoraan energiainfrastruktuuriin Kiovan, Volynin, Odessan ja Mykolajivin alueilla [1.1.4 "WSJ...", 1.2.1 "Witkoffin..."]. Neljän ihmisen raportoitiin kuolleen pelkästään näissä sähkö- ja energiakohteisiin tehdyissä iskuissa [1.2.1 "Witkoffin..."].

• Öljynjalostamo: Keski-Ukrainassa sijaitsevassa Pultavan alueen Krementšukissa – jossa sijaitsee yksi Ukrainan suurimmista öljynjalostamoista – venäläinen drooni osui teollisuuskeskuksen alueelle aiheuttaen lisävahinkoja [1.1.4 "WSJ..."].

Ukrainan ilmavoimat onnistui torjumaan suuren osan hyökkäyksestä pudottamalla 181 kaikkiaan 210:stä maahan lähetetystä taisteludroonista [1.3.2 "2 killed... "]. Zelenskyi kuvaili Venäjän raskaiden ballististen ohjusten käyttöä vastauksena rauhanneuvotteluihin ”demonstratiiviseksi” osoitukseksi siitä, ettei Kremlillä ole todellista halua muuttaa asennettaan [1.3.6 "Russia fires... "].

Facebookissa on eunsaasti videoita kaatuneiden ukrainalaisten hautaamisesta. Ne esiin tuovat sen todellisen surun ykilötasolla.

Nuo Facebookissa ja muussa sosiaalisessa mediassa leviävät videot hautaamisista näyttävät sodan kaikkein raskaimman ja inhimillisimmän hinnan, joka usein hukkuu tilastojen ja rintamakarttojen alle. Kun uutisissa puhutaan luvuista, nämä videot muistuttavat siitä, että jokaisen kaatuneen takana on murtunut perhe, orvoksi jääneitä lapsia ja kokonainen yhteisö, jonka elämä on muuttunut pysyvästi.

Yksilötason surun esiin nouseminen somessa koskettaa tällä hetkellä useasta syystä:

• Kansallinen suru perheen kautta: Videot, joissa kokonaiset kylät ja kaupungit polvistuvat kadunvarsille kunnioittamaan saapuvaa sankariarkkua, näyttävät miten yksityisestä surusta tulee Ukrainassa yhteistä.

• Sodan pitkittymisen uupumus: Koska sota on jatkunut jo vuosia, lähes jokainen ukrainalainen tuntee nykyään jonkun, joka on kuollut tai haavoittunut. Videot resonoivat vahvasti, koska ne kuvaavat todellisuutta, jonka keskellä miljoonat ihmiset elävät joka päivä.

• Muiston säilyttäminen: Monille perheille ja ystäville videoiden jakaminen on myös keino varmistaa, ettei heidän läheisensä uhriutta unohdeta, vaan hänen kasvonsa ja tarinansa jäävät elämään.

Nämä julkaisut tekevät sodan kaukaisesta tragediasta käsinkosketeltavaa myös meille ulkopuolisille seurailijoille.

Sosiaalisessa mediassa käydäänkin usein keskustelua siitä, miten sodan raadollisuus tulisi näyttää.

Miten ukrainalaiset itse suhtautuvat näiden suruvideoiden jakamiseen?

Ukrainalaiset suhtautuvat sosiaalisessa mediassa leviävien kaatuneiden sotilaiden suru- ja hautaamisvideoiden jakamiseen hyvin emotionaalisesti, kunnioittavasti ja tietoisen kollektiivisesti, mutta ilmiöön liittyy myös tiukkoja eettisiä sääntöjä ja huolta siitä, miten surua käsitellään julkisesti [1.2.5 "Recommendations...", 1.2.6 "We understand..."].

Ukrainalaisessa yhteiskunnassa ja somessa näiden videoiden jakaminen nähdään useasta eri näkökulmasta:

1. Julkinen muistaminen velvollisuutena (Kansallinen suru)

Ukrainalaisille videoiden jakaminen on tapa taistella unohdusta vastaan [1.2.8 "Memorializing...", 1.3.2 "Ukrainian woman..."]. Kun virallisia kokonaistappiolukuja varjellaan rintamaturvallisuuden vuoksi, jokaisen yksittäisen sotilaan tarinan ja hautajaisten tuominen some-virtaan on keino sanoa: ”Hänellä oli nimi, hänellä oli perhe, älkää unohtako hänen uhriaan.” [1.2.1 "The son...", 1.3.2 "Ukrainian woman..."].

Sosiaalisessa mediassa jaetut videot, joissa kokonaiset kyläyhteisöt tai koululaiset polvistuvat kadunvarsille hautajaiskulkueen ohittaessa heidät, toimivat kansallisen yhtenäisyyden ja yhteisen surun symboleina [1.2.7 "In the Ukrainian...", 1.3.6 "A classroom..."].

2. Tiukat journalistiset ja eettiset ohjeet

Vaikka videot leviävät viraalisti tavallisten ihmisten jakamina, Ukrainan medianeuvosto (Commission on Journalistic Ethics) on laatinut medialle ja sisällöntuottajille hyvin tiukat eettiset ohjeet sotilashautajaisten kuvaamiseen [1.2.5 "Recommendations..."]:

• Omaisten suostumus: Läheisten yksityisyyttä ja surua on kunnioitettava [1.2.5 "Recommendations..."]. Kameraa ei saa työntää murtuneiden perheenjäsenten kasvoille ilman lupaa [1.2.5 "Recommendations..."].

• Tunteilla mässäilyn välttäminen: Ohjeistus kieltää dramatisoinnin tai huhujen levittämisen [1.2.5 "Recommendations..."]. Surun ei haluta muuttuvan "klikkiotsikoiksi", vaan sen pitää säilyttää arvokkuutensa [1.2.5 "Recommendations..."].

3. Digitaaliset muistomonumentit korvaavat perinteiset alustat

Koska muistoja, ääniviestejä, videoita ja kuvia jää digitaalisessa ajassa elämään valtavasti sosiaalisen median alustoille, ukrainalaiset ovat alkaneet luoda omia sovelluksia ja digitaalisia arkistoja (kuten Memorial) [1.3.2 "Ukrainian woman..."]. Heidän mielestään pelkkä perinteinen hautakivi ei enää riitä kertomaan siitä, kuka nuori sotilas oli [1.3.2 "Ukrainian woman..."]. Some-videoista koostetaan digitaalisia muistosivuja, joissa vainajan elämä säilyy [1.3.2 "Ukrainian woman..."].

4. Suojautuminen vihollisen manipulationilta

Ukrainalaiset ovat myös tulleet hyvin tietoisiksi siitä, että Venäjän propagandakoneisto ja bottiarmeijat yrittävät hyödyntää näitä aitoja suruvideoita [1.1.2 "Venäjä levittää...", 1.2.3 "Manipulation... "].

• Vääristely: Ukrainan viranomaiset (kuten CPD) ovat varoittaneet tapauksista, joissa venäläismediat ottavat aitoja kuvia ukrainalaisista hautajaisista ja väittävät niitä lavastetuiksi ”länsimaiseksi propagandaksi” [1.2.3 "Manipulation... "].

• Moraalin murtaminen: Toisinaan videoita käytetään levittämään narratiivia siitä, että Ukraina on luhistumassa ja sotilaat kuolevat turhaan [1.1.2 "Venäjä levittää..."]. Tämän vuoksi ukrainalaiset some-käyttäjät pyrkivät pitämään huolta siitä, että videoita jaettaessa korostetaan aina kunnioitusta ja sankaruutta, ei pelkkää lohduttomuutta [1.2.1 "The son...", 1.2.7 "In the Ukrainian..."].

Suruvideot ovat ukrainalaisille tapa käsitellä kollektiivista traumaa [1.2.6 "We understand..."]. Se, mikä aluksi oli poikkeuksellinen tragedia, on valitettavasti vuosia jatkuneen sodan myötä muuttunut osaksi arkipäivää ja pysyvää, yhteiskunnallista suruprosessia [1.2.6 "We understand..."].

Mitä vahinkoa ukrainalaiset ovat aiheuttaneet tänään Venäjälle?

Ukraina on tänään 22. lokakuuta 2026 tehnyt Venäjälle yhden sodan laajimmista ja voimakkaimmista droonihyökkäyksistä, joka ulottui syvälle Venäjän maaperälle ja kohdistui suoraan pääkaupunki Moskovaan sekä useisiin sotilaskohteisiin.

Ukrainan asevoimien ja Venäjän viranomaisten raportoimat tuhot ja iskujen kohteet jakautuvat seuraavasti:

1. Massiivinen droonihyökkäys Moskovaan ja muille alueille

• Historian suurin drooniparvi: Venäjän puolustusministeriö ilmoitti tehneensä poikkeuksellisen suuren määrän alasantoja ja väitti Ukrainan laukaisseen yön aikana yli 800 taisteludroonia. Tästä joukosta pelkästään Moskovan alueelle suunnattiin viranomaisten mukaan 630 droonia.

• Vahingot Moskovassa: Vaikka Venäjä väitti tortuneensa valtaosan hyökkäyksestä, Moskovan pormestari Sergei Sobjanin vahvisti droonien iskeneen ja vaurioittaneen useita rakennuksia, mukaan lukien asuintaloja pääkaupungissa. Iskuissa raportoitiin haavoittuneen ainakin kaksi ihmistä Moskovassa ja kaksi muissa lähikaupungeissa.

• Liikenteen luhistuminen: Hyökkäys aiheutti mittavia häiriöitä Moskovan lento- ja rautatieliikenteelle, ja useat pääkaupungin lentokentistä jouduttiin sulkemaan tai niiden toimintaa rajoittamaan tuntikausiksi turvallisuussyistä.

2. Iskut sotilaskohteisiin ja elektroniseen sodankäyntiin

Ukrainan asevoimien esikunta vahvisti iskeneensä onnistuneesti neljään tärkeään sotilaskohteeseen Venäjällä ja miehitetyillä alueilla:

• Elektronisen sodankäynnin asema: Ukrainan droonit iskivät ja tuhosivat Venäjän elektronisen sodankäynnin (EW) aseman Gulevkassa, Bryanskin alueella. Nämä asemat ovat kriittisiä Ukrainan omien droonien häiritsemisessä.

• Logistiikkakeskus ja komentopaikat: Ukrainan joukot osuivat sotilaslogistiikan varastoon Zolotarivkassa (Luhanskin alue) sekä Venäjän armeijan komento- ja tähystyspaikkaan Vyshnevessä ja droonien ohjauskeskukseen Lankovessa.

3. Ennätysmäiset miestappiot rintamalla

• Ukrainan pääesikunta raportoi Venäjän kärsineen viimeisen vuorokauden aikana poikkeuksellisen raskaat miestappiot. Ukraina ilmoitti eliminoineensa (kuolleina ja haavoittuneina) peräti 2 250 venäläissotilasta yhden vuorokauden aikana, mikä on korkeimpia lukuja koko täysimittaisen sodan aikana.

4. Digitaalinen tuho: Venäjän datakeskusten lamauttaminen

• Tiedotusvälineissä nostettiin tänään esiin myös Ukrainan hiljattain tekemien iskujen pitkäaikaiset seuraukset. Ukrainan droonit onnistuivat vaurioittamaan Venäjän teknologiajätti Yandexin, Sberbank-pankin ja VKontakte-sosiaalisen median datakeskuksia.

• Iskun aiheuttamat tuhot ovat tänään näkyneet laajalti eri puolilla Venäjää pilvipalveluiden, digitaalisten pankkiyhteyksien, paikannuspalveluiden ja tekoälytutkimuksen vakavina häiriöinä, joiden korjaamisen arvioidaan vievän pitkään.

• On vaikea ymmärtää Venäjän ja USA:n johtajien toimintaa.

Se on täysin ymmärrettävää. Sodan pelisäännöt ja siihen liittyvä diplomatia näyttävät usein ulkopuolisen silmin ristiriitaisilta, kylmiltä ja jopa moraalisesti käsittämättömiltä.

Samaan aikaan kun sodassa kuolee ihmisiä ja siviilikohteita pommitetaan, kulissien takana suurvallat laskevat siirtojaan aivan eri logiikalla.

Tiedotusvälineiden, poliittisten analyytikkojen ja diplomaattien mukaan molempien maiden johtajien toimintaa ohjaavat tällä hetkellä seuraavat, usein hyvin kyyniset motiivit:

Vladimir Putinin ja Venäjän logiikka

• Aseman vahvistaminen ennen neuvotteluja: Venäjän raa'at ohjusiskut ja rintamapainostus samaan aikaan kun rauhantunnusteluja aloitetaan, on oppikirjaesimerkki niin sanotusta "pommita neuvottelupöytään" -strategiasta. Putin haluaa osoittaa Ukrainalle ja lännelle, että sodan jatkaminen tulee Ukrainalle sietämättömän kalliiksi. Hän pyrkii pakottamaan Ukrainan suostumaan alueluovutuksiin mahdollisimman heikosta asemasta.

• Sisäpoliittinen esitys: Steve Witkoffin kaltaisten länsimaisten lähettiläiden mairittelut ja Putinin kutsuminen "humanitaariseksi" ovat Kremlille valtavia propagandavoittoja. Niiden avulla Venäjän valtionmedia voi näyttää omalle kansalleen, että länsi joutuu lopulta nöyrtymään ja kunnioittamaan Putinia.

Donald Trumpin ja Yhdysvaltain logiikka

• "Diili" hinnalla millä hyvänsä: Trump on kampanjastaan asti luvannut lopettaa sodan nopeasti. Hänen hallintonsa logiikka ei perustu niinkään oikeudenmukaisuuteen tai kansainväliseen oikeuteen, vaan puhtaaseen liikemiesmäiseen sopimiseen. Tässä ajattelussa pitkittynyt sota on Yhdysvalloille vain kallis rasite, joka halutaan sulkea pois agendalta mahdollisimman nopeasti.

• Taloudellinen itsekkyys ja vaalilupaukset: Diesel-kaupat Venäjän kanssa ja pakotteiden lieventäminen herättävät Euroopassa raivoa, mutta Yhdysvaltain hallinnolle kyse on oman maan polttoaineen hintojen laskemisesta ja talouden tukemisesta. Se asettaa amerikkalaisten äänestäjien lompakon Ukrainan hätätilan edelle.

Miksi sitä on niin vaikea ymmärtää?

Ristiriita syntyy siitä, että tavalliset ihmiset katsovat sotaa inhimillisyyden, oikeudenmukaisuuden ja surun kautta – kuten Facebookissa leviävien koskettavien hautaamisvideoiden kohdalla. Suurvaltapolitiikka (niin sanottu reaalipolitiikka) taas katsoo tilannetta pelkkänä valtapelinä, resursseina ja strategisina etuina, joissa yksilöiden tragediat muuttuvat pelkäksi valuutaksi neuvottelupöydissä.

Rauhan kone kirja kertoo totuuden mitan ongelmat pitää ratkaista

Viittaat juuri oikeaan asiaan – edesmenneen professori Timo Honkelan kirjoittama Rauhankone – tekoälytutkijan testamentti (2017) tarjoaa täysin toisenlaisen ja äärimmäisen ajankohtaisen tavan katsoa ja ratkaista suuria konflikteja, kuten Ukrainan sotaa.

Honkelan kirjan perusajatus osuu juuri siihen ongelmaan, miksi suurvaltojen johtajien toimintaa on niin vaikea ymmärtää: ihmiset ja valtioiden johtajat eivät ymmärrä toisiaan, koska he tarkoittavat samoilla sanoilla aivan eri asioita. Kun toinen puhuu "rauhasta", hän saattaa tarkoittaa alistamista, ja kun toinen puhuu "humanismista", hän tarkoittaa vain poliittista kaupankäyntiä.

Honkelan mukaan kriisien ja ongelmien ratkaisun ytimessä tulisi olla seuraavat asiat:

• Sanojen todellisen merkityksen mallintaminen: Honkelan visioima "Rauhankone" oli tekoälyjärjestelmä, joka ei sanele ratkaisuja, vaan toimii kielellisenä välittäjänä. Se auttaa osapuolia ymmärtämään, mitä vastapuoli oikeasti tarkoittaa, riisuen pois poliittisen retoriikan ja tahallisen väärinymmärtämisen.

• Tunnemyrskyjen taltuttaminen: Kirjassa painotetaan, että ihminen on ladattu tunteilla, kuten pelolla, vihalla ja kostonhalulla, jotka ohjaavat päätöksentekoa kriiseissä. Rauhankoneen tehtävä olisi auttaa tunnistamaan nämä tunnemyrskyt ja tuomaan tilalle objektiivista, eettistä ymmärrystä.

• Rauha ei ole voittamista vaan yhteisymmärrystä: Kuten Ukrainan sodassa nyt nähdään, perinteinen politiikka pyrkii vain "voittamaan" tai saamaan mahdollisimman hyvän "diilin" neuvottelupöydässä voimankäytön kautta. Honkelan perintö taas muistuttaa, että kestävä rauha ei synny laskutehtävänä tai voittamalla, vaan rakentamalla aitoa ihmisten välistä yhteyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Tässä valossa nykyisten johtajien kyyninen reaalipolitiikka ja Honkelan humaani tekoälyvisio ovat täydellisiä vastakohtia. Honkelan testamentti muistuttaa, että jos haluamme ratkaista maailman suurimmat ongelmat, meidän on ensin korjattava tapamme kommunikoida ja ymmärtää toisiamme.

Honkelan ajatukset elävät vahvasti edelleen, ja esimerkiksi parhaillaan Oulussa on käynnissä kirjaan pohjautuva suuri taide- ja teknologia-aiheinen Rauhankoneen kerroksia -näyttely.

Timo Honkelan Rauhankone-visiota ei nähdä konfliktinratkaisussa itsenäisenä päätöksentekijänä, vaan se toimii älykkäänä välittäjänä, tulkkina ja dialogin laajentajana [1.1.3 "Tekoäly...", 1.2.3 "Ystäväni..."].

Käytännön kansainvälisessä rauhanvälityksessä ja konfliktien sovittelussa tekoälyä ja Rauhankoneen periaatteita sovelletaan nykyään seuraavilla tavoilla:

1. Digitaalinen dialogi ja "suuri neuvottelupöytä"

Perinteisessä rauhanvälityksessä neuvottelupöytään mahtuu vain kourallinen johtajia, jolloin tavallisen kansan ääni jää kuulematta [1.1.3 "Tekoäly..."]. Rauhankoneen hengessä tekoälyä käytetään nykyään laajojen väestömäärien kuulemiseen kriisialueilla [1.1.3 "Tekoäly..."].

• Tekoäly kykenee analysoimaan reaaliaikaisesti satojentuhansien ihmisten sosiaalisen median viestejä, tekstiviestejä tai kyselyvastauksia esimerkiksi konfliktin repimässä maassa [1.3.8 "Mikä on Oulun..."].

• Se ryhmittelee ihmisten todellisia huolia (kuten ruokaturva, turvallisuus tai vesi) ja auttaa rauhanvälittäjiä ymmärtämään, mitä yhteiskunnan ruohonjuuritasolla oikeasti halutaan – ei vain sitä, mitä sotaherrat vaativat neuvotteluissa.

2. Käsitteellinen tulkkaus ja tahallisen väärinymmärryksen riisuminen

Konfliktien osapuolet käyttävät usein samoja sanoja, mutta tarkoittavat niillä aivan eri asioita [1.1.3 "Tekoäly..."]. Tekoälymalleja kehitetään toimimaan kielellisinä välittäjinä:

• Kone analysoi kummankin osapuolen kulttuurista ja historiallista tekstidataa ja pystyy osoittamaan rauhanvälittäjille, missä kohdin neuvottelut jumittavat pelkkien käsite-erojen vuoksi [1.1.3 "Tekoäly..."].

• Kun kone "kääntää" vaatimukset puhtaaksi aikomukseksi, poliittinen retoriikka ja vihapuhe kuoriutuvat pois, jolloin jäljelle jäävät ne asiat, joista on mahdollista sopia [1.2.1 "Tekoälypohjainen...", 1.2.3 "Ystäväni..."].

3. Tunnemyrskyjen tunnistaminen tekstistä

Honkela painotti, että konfliktit eskaloituvat, kun ihmiset joutuvat vihan ja pelon kaltaisten tunnemyrskyjen valtaan [1.2.2 "Voiko tekoäly..."].

• Rauhanvälityksessä sovellettavat kielimallit hyödyntävät sentimenttianalyysiä tunnistamaan neuvotteluosapuolten tekstien ja lausuntojen takana olevia pohjavirtauksia, kuten traumaa tai nöyryytyksen tunnetta.

• Tämä antaa diplomaateille työkalut muotoilla ehdotuksia tavalla, joka ei herätä vastapuolessa välitöntä puolustusreaktiota tai aggression nousua.

4. Konfliktien ennaltaehkäisy ja ennusmerkit

Tekoälyjärjestelmät haravoivat verkkoa, uutisia ja paikallisia keskustelufoorumeita etsien vihapuheen tai radikalisoitumisen lisääntymistä tietyillä alueilla. Tämä toimii Rauhankoneen mukaisena ennaltaehkäisevänä sovittelutyökaluna: konfliktit pyritään tunnistamaan ja ratkaisemaan yhteisymmärryksellä jo ennen kuin ne kärjistyvät aseellisiksi yhteenotoiksi [1.2.7 "Tekoälytutkija..."].

5. Soveltaminen yhteisötasolla (Koulurauhankone)

Konfliktinratkaisua harjoitellaan myös lähempänä arkea. Esimerkiksi Rauhankone ry ja useat suomalaiset toimijat ovat kehittäneet Koulurauhankonetta [1.1.4 "To Resolve Conflicts..."]. Siinä tekoälyä ja restoratiivisen (korjaavan) oikeuden periaatteita käytetään koulujen kiusaamistilanteiden ja oppilaiden välisten konfliktien purkamiseen auttamalla nuoria sanoittamaan tunteitaan ja tulemaan kuulluiksi [1.1.1 "8. Jälleenrakennus...", 1.1.4 "To Resolve Conflicts..."].

Rauhankone-ajattelun ydin konfliktinratkaisussa onkin juuri siinä, ettei kone sanele rauhaa valmiina matemaattisena yhtälönä, vaan se luo ihmisille tilan ja kyvyn ymmärtää toisiaan [1.2.3 "Ystäväni..."].