Hiekkasärkkien rannan rehevöitymiselle on omat syynsä

Pekka Nikkarikoski halusi vuonna 1998, että Keskuskarin pengertie muutettaisiin kokonaan sillaksi.

Matti Tapaninen on tehnyt vuonna 1995 Oulun Yliopistossa tutkimuksen Kalajoen Hiekkasärkkien luonnosta, Tutkimusraportti II. Tapaninen toteaa tutkimuksessaan, että Keskuskarin Pengertie on katkaissut aineksen luontaisen kulkeutumisreitin. Tapaninen toteaa, että Keskuskarin ja mantereen välinen lahti umpeutuu varsin pian kokonaan, ja silloin lakkaa myös sataman ja mantereen välinen vedenvirtaus.

Kalajokiseudun haastattelussa 11.7.1998 Pekka Nikkarikoski sanoo, että rehevöitymistä on aivan liikaa pistetty maan nousemisen piikkiin. - Vuodesta 1961 maa on noussut 27-30 cm. Nikkarikoski selittää, että lounaismyrsky pesi aikaisemmin rannat puhtaiksi ja levitti dyyneille valkeaa hiekkaa. Keskuskarin pengertie on nyt tukkinut myrskyn kulun. Vuonna 1985 rakennettu kymmenmetrinen silta ei riitä virtauksen parantamiseen. Nikkarikoski on sitä mieltä, että myös venesataman väylän madaltuminen johtuu osittain tiestä. Maa-aines kertyy sataman suulle, kun se ei pääse kulkemaan eteenpäin. Tapaninen puolestaan toteaa tutkimuksessaan, että sataman toimivuus vaatisi pengertien muuttamista kokonaan sillaksi. Kunnan ympäristönsuojelusihteeri Jorma Seppälä myöntää, että tie on yksi syy rehevöitymiseen. - Silta on liian kapea, ei se veden vaihtuvuutta paljon auta. Leirintäalueen kannalta olisi hyvä, jos tie olisi leveämmästi auki.

Vuonna 1998 Hiekkasärkillä Keskuskarin venestaman eteläpuolella loma-asuntoja omistavat ovat huolestuneina panneet merkille alueen nopean rehevöitymisen, joka on tuonut mukanaan laajat naurulokkiyhdyskunnat. Meteli Pikku Keskuskarissa on lähes sietämätön yhdyskuntien pitäessä kirkunaansa, ja lisäksi linnut sotkevat paikat ulosteillaan. Pekka Nikkarikoski sanoo, että lokit käyvätkettutarhoilla aterioimassa ja sottavat sitten täällä paikat. Eivät ne käy kimppuun mutta paskantavat kaljulle ja huutavat läpi yön. Nikkarikoski sanoo, että lokit ilmestyivät rantaan 70-luvulla sen jälkeen, kun Keskuskarin venesataman tie rakennettiin. Kunnaninsinööri Paavo Soukan mukaan pengertien muuttamiseksi sillaksi ei ole olemassa taloudellisia perusteita.

Pekka Nikkarikoski arvelee, että rehevöitymisestä rannasta alkaa pian tulla kunnalle ongelmia. Lampi saastuu ja rannat lietteentyvät. Golf-puistoon rakennetaan lisää mökkejä, ja jostainhan sieltäkin pitää rantaan päästä. Näin Kalajokiseutu 11.7.1998.

Mitä on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen Hiekkasärkillä?

Pekka Nikkarikosken ennustus on toteunut, sillä keväällä 2013 lokkisota oli kuumimmillaan. Syyllisiksi todettiin Kalajoen virkamiesten toimesta lokit. Myös ympäristökeskus kelpasi lokkisodan syntipukiksi. Tilanne on kuitenkin se, että lokit ovat seuraus Kalajoen kaupungin omista toimista. Keskuskarin tien rakentaminen oli ensimmäisiä askelia rantojen rehevöittämisessä. Myös leirintäalueen uuden alueen rakentaminen tehtiin niin, että siihen ajettiin runsaasti maata ja vaikutettiin veden virtaamien kulkuun. Lisäksi Golf-kenttää on rakennettu lisää ja käyttö on lisääntynyt ja se ei ainakaan ole vaikuttanut pienentävästi rehevöitymiseen. Myös mökkirakentaminen on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 1998.

Kalajoen kaupungille turkistarhauksesta tulevat verotulot ovat n. 5 prosenttia Kalajoen kaupungin verotuloista eli noin 1,9 miljoonaa euroa ja myyntitulot reilusti yli 30 miljoonaa euroa joten kerrannaisvaikutukset ovat erittäin merkittävä asia Kalajoelle. Kalajoella on 82 turkistarhaa. Yhteisöverostakin turkistarhojen verotulo on erittäin merkittävä asia Kalajoella. Lisäksi suurin osa turkistarhojen lannasta päätyy kompostoinnin jälkeen pelloille lannoitteeksi. Turkistarhoille lanta on enemmän jätehuoltoa kuin ravinnekauppaa. Kalajoen Jäähdyttämö Oy:n rehunvalmistus on vuositasolla n. 38 miljoonaa kiloa .


Kalajoen Jäähdyttämö kertoo toiminnastaan näin:


Kalajoen Jäähdyttämö Oy on perustettu v. 1961. Yrityksen silloinen tehtävä oli valmistaa rehua paikallisille tarhaajille. Tehtävänkuva yrityksen alkuajoista on muuttunut. Tehtävämme nykyään on tehdä laadukasta ja kilpailukykyistä rehua asiakaspalvelulla maustettuna. Rehun jakoalueet ovat laajentuneet vuosien siivittämänä laajemmalle alueelle pitkin Pohjanmaata. Tuotannon kasvu rehusekoittamolla on ollut vaihtelevaa. Vuonna 1962 rehua valmistettiin 837 000 kg ja valmistus vuonna 2009 on 32 000 000 kg. Nykyiset toimitilat on rakennettu uudelleen samoille sijoille vuoden 2003 helmikuun 27. yön tuhopolton jälkeen. Palon jälkeen rehukeskuksen valmistuskapasiteettiä on nostettu 25 000 000 kg. Talvella 2009 Valmistuskapasiteettimme nostettiin 400 tn vuorokaudessa. Kalajoen Jäähdyttämöllä on voimassaoleva ympäristölupa, jossa lupa on annettu 40 000 tn rehun valmistukseen vuosi tasolla. Vuonna 2007 rehuasiakkaita yrityksellämme oli yhteensä 53 ja tällä hetkellä v. 2009 rehuasiakkaita on 96 kappaletta.
Käytämme osto- ja alihankintatoimissa mahdollisimman paljon lähialueen yrityksiä ja tuemme näin toiminnallamme lähialueitten työllisyyttä. Kalajoen Jäähdyttämöllä on tällä hetkellä 10 vakituista ja 2 osa-aikaista työntekijää. Rehua ajavilla yrityksillä työntekijöinä on osa-aikaisia 2 ja päätoimisia 6 henkilöä. Vakituisia raaka-aineiden kuljettajia on 1 henkilö ja osa-aikaisia kuljetusyrityksiä lähialueelta useita. Konikarvon satamassa on lisäksi kasi troolia jotka pyytävät päätoimisesti rehusilakkaa Jäähdyttämölle. Eli noin 22 henkilöä työskentelee Kalajoen Jäähdyttämölle vakituisesti tai osa-aikaisesti.
Myös muu elinkeinotoiminta on kehittynyt Kalajoella. Näistä on esimerkkinä Isopahkalan maatila, mikä yksi Pohjoismaiden suurimmista tai ehkä suurin. Lantaa tuottaa tämäkin laitos n. 1500 mullin toimesta. Lantaa ajetaan pelloille, jotka rehevöittävät vesiä sallituissa rajoissa.

Maatila Isopahkala
http://www.isopahkala.net/


Luonnollisesti maan nousema on yksi tekijä rehevöitymisessä. Valitettavasti Vihaslahden alue on jätetty oman onnensa nojaan eikä sitä ole puhdistettu niin, että vesien virtaama olisi ollut vapaampaa.