Ukrainan sota 1706.päivä

 

Mitä tiedotusvälineet kertoivat Ukrainan sodasta tänään?

Tiedotusvälineet raportoivat tänään diplomaattisista käänteistä rauhanneuvottelujen taustalla, Starlink-yhteyksien palautumisesta sekä molemminpuolisista rajuista ilmaiskuista.

Päivän keskeisimmät uutisaiheet Ukrainan sodasta jakautuvat seuraavasti:

Diplomaattiset neuvottelut ja poliittinen peli

• Kolmikantaneuvottelut tulossa: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti, että Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiä kolmikantaneuvotteluja valmistellaan marraskuun alkupuolelle Abu Dhabiin. Ukraina pyrkii aikaistamaan neuvotteluja viikolla ja haluaa niihin mukaan myös EU-edustajan. Kreml kuitenkin painotti, että neuvottelut eivät tarkoita taistelujen taukoamista rintamalla.

• Paikallinen tulitauko Oleshkyyn: Julkisuudessa on puitu Melania Trumpin neuvottelemaa paikallista tulitaukoa Venäjän miehittämään Oleshkyn kaupunkiin. Venäjä puolestaan syytti Ukrainaa tykistö- ja drooni-iskuista kyseiselle alueelle juuri tulitauon kynnyksellä.

• Aseapujumi Yhdysvalloissa: Zelenskyi arvosteli julkisesti Yhdysvaltoja siitä, että maa on viivytellyt jo lähes kuukauden kriittisten Patriot-ilmatorjuntaohjusten toimitusten hyväksymisessä samaan aikaan, kun Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainan infrastruktuuriin. Ranskassa viisi Euroopan suurinta puolustusmahtia kokoontui pohtimaan sotilaallisen tuen lisäämistä Kiovalle.

Starlink-palvelun mysteerit

• Yhteydet palautettu: Yli viikon kestäneiden rajoitusten jälkeen Starlink-satelliittiyhteydet (ja niiden sotilasversio Starshield) toimivat jälleen normaalisti Ukrainassa.

• Muskin syytökset: Elon Musk myönsi olleensa nopeusrajoitusten takana ja väitti Ukrainan rikkoneen palvelun käyttöehtoja käyttämällä siviiliverkkoa kuolettaviin drooni-iskuihin Venäjän alueella. Ukraina on kiistänyt väitteet.

Sotilaalliset iskut ja rintamatilanne

• Iskuja Venäjän puolelle: Ukrainan drooni-isku Venäjän Voronežiin tappoi kaksi ihmistä ja haavoitti 17:ää. Samaan aikaan Ukrainan asevoimien pääesikunta ilmoitti iskeneensä onnistuneesti Venäjän komentopaikkoihin, viestintäkeskuksiin ja droonipajoihin miehitetyillä alueilla Zaporizzjassa, Donetskissa ja Luhanskissa. Venäjän mukaan Ukrainan iskujen seurauksena myös miehitetyn Krimin sähkön- ja vedenjakelu on kärsinyt katkoksista.

• Venäjän iskut Ukrainaan: Venäjä teki varhain maanantaina iskun Odessaan matkalla olleeseen rahtialukseen sekä satamaterminaaleihin. Lisäksi Venäjä kohdisti iskuja logistiikkakeskuksiin Harkovassa ja vaurioitti siviilejä Zaporižžjassa.

Tämän tiedämme nyt

• Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen rauhanneuvottelijat tapaavat marraskuun ensimmäisellä puoliskolla Abu Dhabissa, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi perjantaina.

• Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähettiläs Steve Witkoff tapasi keskiviikkona Pietarissa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Witkoff kertoi Putinille Oslon Ukraina-neuvottelujen annista.

• Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan rintamalinjan jäädyttäminen on ensimmäinen askel rauhaan.

• Trumpin mukaan Venäjälle viime aikoina tehtyjen pakotemyönnytysten tarkoituksena on pitää maa mukana neuvotteluissa.

Putin tapaa Iranin presidentin huomenna

Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa Iranin presidentin ⁠Massoud Pezeshkianin ja Qatarin emiirin, sheikki Tamim ​bin Hamad Al Thanin huomenna Moskovassa.

Tapaamisista kertoi presidentin avustaja Juri Ushakov.

Iran ja Venäjä ovat tiivistäneet erityisesti energiayhteistyötään sen jälkeen kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat hyökkäyksen Irania vastaan helmikuussa.

Venäjä syyttää Ukrainaa toistuvista iskuista Oleškyyn ennen aselepoa

Venäjä syyttää Ukrainaa useista hyökkäyksistä Venäjän miehittämään Oleškyyn Hersonin alueella ennen tällä viikolla alkavaa paikallista aselepoa.

Ukraina ja Venäjä ilmoittivat perjantaina sopineensa Oleškyyn aselevosta, joka alkaa 27. lokakuuta.  Sen tarkoitus on mahdollistaa avun toimittaminen ja asukkaiden evakuointi humanitaarisia käytäviä pitkin. 

Venäjän puolustusministeriö sanoi maanantaina, että Ukraina on tehnyt kaupunkiin 18 tykistöhyökkäystä ja kohdistanut sinne sekä pääteille yli 120 droonihyökkäystä viime viikon aikana.

Ukraina iski Venäjän Voronežin kaupunkiin

Kaksi kuoli ja ainakin 17 loukkaantui Ukrainan drooni-iskussa Venäjän Voronežin alueella maanantaina. Asiasta kertoo alueen kuvernööri Aleksandr Gusev.

Useat loukkaantuneista olivat lähijunassa, jonka päälle putosi droonin kappaleita.

Gusevin mukaan Venäjän ilmapuolustus tuhosi 113 droonia alueella. Useissa teollisuuslaitoksissa on Gusevin mukaan syttynyt tulipaloja.

Kyiv Independentin mukaan Ukraina iski Voronežin keskustassa sijaitsevaan ostoskeskukseen. Muun muassa riippumattoman venäläismedia Astra on raportoinut iskusta Telegramissa.

Voronež sijaitsee Lounais-Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa.

Venäjä iski Ukrainan rahtialukseen ja satamaterminaaleihin

Venäjän joukot iskivät varhain maanantaina rahtialukseen, joka oli matkalla Odessan satamaan Ukrainassa.

Asiasta kertoi Venäjän puolustusministeriö Venäjän valtion uutistoimisto RIA:n mukaan.

Puolustusministeriön mukaan alus kuljetti sotilasvarusteita Ukrainan armeijalle.

Lisäksi Venäjän joukot hyökkäsivät kolmeen satamaterminaaliin Tšornomorskin kaupungissa lähellä Odessaa.

Zaporižžjan alueen kuvernöörin ja Ukrainan pelastuslaitoksen mukaan Venäjän yöllisissä iskuissa Zaporižžjaan ja Tšernihiviin loukkaantui ainakin kuusi ihmistä.

Zelenskyi vahvistaa: Starshield-järjestelmän toiminta palautunut

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti sunnuntaina, että yhdysvaltalaisen SpaceX-yhtiön sotilaskäyttöön tarkoitetun Starshield-järjestelmän toiminta on palautunut Ukrainassa.

Lisäksi hän sanoi, että Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä järjestetään marraskuussa kolmikantatapaaminen, jonka tavoitteena on käynnistää uudelleen rauhanneuvottelut.

• Olemme valmiita keskustelemaan. Jos kyse on alueellisesta kysymyksestä, sitä on käsiteltävä johtajatasolla, Zelenskyi kommentoi ukrainalaiselle televisiokanavalle.

Venäjä teki drooni-iskun bussiin Hersonissa – yksi kuoli

Ukrainan Hersonissa yksi ihminen on kuollut ja viisi haavoittunut Venäjä sunnuntai-iltapäivänä linja-autoon kohdistamassa drooni-iskussa. 

Asiasta kertoo Hersonin alueen sotilashallinto Telegramissa.

Tietojen mukaan yksi iskussa haavoittuneista on kriittisessä tilassa.

Yhdysvallat saa niin paljon dieseliä kuin haluaa, sanoo Venäjän varapääministeri

Venäjä on valmis toimittamaan Yhdysvalloille minkä tahansa määrän dieseliä. Näin sanoi Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak valtiollisen tv-kanavan haastattelussa sunnuntaina.

– Niin paljon kuin kumppanimme haluavat vientimme kokonaismäärästä. Voimme toimittaa sen kaiken.

Perjantaina Novak kertoi, että Pohjois-Amerikkaan on matkalla kolme venäläistä dieseliä kuljettavaa tankkeria.

Yhdysvallat ja Venäjä tekivät lokakuun alussa sopimuksen dieselpolttoaineiden toimituksista. Samalla Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti, että Venäjään kohdistuvia pakotteita on purettu tilapäisesti.

Kolme ihmistä on kuollut Ukrainan droonihyökkäyksissä Belgorodin alueella Venäjällä, kertovat paikallisviranomaiset. Lisäksi useita on haavoittunut.

Alueen kuvernöörin mukaan Belgorodin kaupungissa iskut vaurioittivat kymmeniä rakennuksia, joista suurin osa oli asuinkerrostaloja. Osa oli hallinto- ja liikerakennuksia.

Toinen alueen hyökkäyksistä tapahtui Shebekinon kaupungin lähistöllä.

Mikä on rintamatilanne tänään?

Ukrainan rintamatilanteessa näkyy tänään Venäjän jatkuva kova paine useilla itäisen rintaman lohkoilla, mutta myös Ukrainan saavuttamat taktisesti merkittävät etenemiset etelämpänä Oleksandrivkan suunnalla. Kokonaistilannetta leimaavat raskaat maataistelut sekä Venäjän tekemät poikkeuksellisen suuret moottoroidut rynnäköt.

Sotatapahtumien ja rintamalohkojen keskeisimmät käänteet jakautuvat alueittain seuraavasti:

Eteläinen rintama ja Ukrainan eteneminen

• Eteneminen Oleksandrivkassa: Yhdysvaltalaisen Institute for the Study of War (ISW) mukaan Ukrainan joukot ovat tehneet hitaita, mutta taktisesti merkittäviä edistysaskeleita Oleksandrivkan suunnalla. Tämän etenemisen arvioidaan pitkällä aikavälillä voivan uhata Venäjän logistiikkaa ja operaatioita Huljaipolen alueella.

• Venäjän iskut etelässä: Venäjän joukot puolestaan raportoivat edenneensä itäisemmällä Novopavlivkan suunnalla ja pyrkivänsä parantamaan asemiaan Huljaipolen alueella.

Idän rintamalohkot (Donetsk ja Luhansk)

• Pokrovskin suursuunnitelma: Pokrovskin suunnalla on raportoitu poikkeuksellisen rajuista taisteluista. Venäjän joukot tekivät alueella vuoden 2026 tähän asti suurimman moottoroidun hyökkäyksensä käyttäen moottoripyöriä ja keveitä ajoneuvoja aamuhämärässä. Ukrainan puolustuslinjat kuitenkin pitivät, ja rynnäkkö torjuttiin.

• Pohjoinen rintama: Venäjä on jatkanut hyökkäysoperaatioitaan ja raportoinut etenemisestä Krasnyi Lymanin (Lyman) suunnalla. Alueella käydään kuluttavaa asemasotaa.

Pohjois-Harkova ja Sumy

• Harkovan puskurivyöhyke: Venäjä jatkaa maahyökkäyksiä Pohjois-Harkovan alueella (kuten Vovchanskin lähellä) pyrkien luomaan puskurivyöhykkeen rajan pintaan. Alueen maastonmuodot pakottavat hyökkääjän käyttämään samoja reittejä, mikä helpottaa ukrainalaisten puolustusta.

• Sumyn suunta: Taistelut ovat aktivoituneet myös Sumyn alueen rajaseudulla, jossa Venäjä pyrkii painamaan rintamalinjaa eteenpäin.

Ilmasota ja infrastruktuuri

• Drooni-iskujen aalto: Rintamalinjojen takana käydään jatkuvaa ilmasotaa. Venäjä on iskenyt viime päivinä raskaasti Ukrainan siviilikohteisiin ja satamarakenteisiin muun muassa Zaporižžjassa ja Odessassa. Ukraina puolestaan on jatkanut pitkän kantaman lennokki-iskujaan Venäjän puolella sijaitsevia teollisuuslaitoksia ja sotilaslentokenttiä vastaan.

Ajantasaiset kartat ja tarkemmat paikkatiedot rintamalinjojen muutoksista löydät Liveuamap-palvelusta, joka päivittää rintamatilannetta reaaliajassa

Miestappiot tänään Ukrainan puolella ja Venäjän puolella?

Ukrainan armeijan julkaisemien lukujen mukaan Venäjän miehistötappiot olivat viimeisen vuorokauden aikana 1 990 sotilasta. Ukraina puolestaan ei julkaise päivittäisiä tai ajantasaisia tietoja omista rintamatappioistaan, joten sen tämän päivän tarkkoja miestappioita ei ole saatavilla.

Sodan molemminpuoliset tappioarviot ja tilannekuva jakautuvat tiedotusvälineiden ja tiedustelulähteiden mukaan seuraavasti:

Venäjän puolen miestappiot

• Viimeisin vuorokausi: Ukrainan asevoimien pääesikunnan mukaan Venäjä menetti maanantaihin mennessä 1 990 sotilasta (kuolleina ja haavoittuneina). Lokakuun 2026 aikana Venäjän päivittäiset miestappiot ovat liikkuneet poikkeuksellisen korkealla tasolla – raskaiden kulutustaistelujen vuoksi päiväkohtainen ennätys rikkoutui aiemmin tässä kuussa yli 2 250 sotilaan päivätappioilla.

• Kumulatiiviset kokonaistappiot: Ukrainan virallinen arvio Venäjän kokonaistappioista sodan alusta (24.2.2022) lähtien nousi tänään 1 580 440 sotilaaseen. Luku sisältää sekä kaatuneet että taistelukyvyttömäksi haavoittuneet.

• Länsimaiset arviot: Läntiset tiedustelulähteet ja riippumattomat asiantuntijat pitävät Ukrainan ilmoittamia lukuja suuntaa-antavina ja todellisina kokonaismäärinä (haavoittuneet mukaan lukien). Esimerkiksi syyskuussa Naton arvio Venäjän kuukausitappioista oli noin 50 000 sotilasta (joista noin 28 000 kaatunutta), mikä oli hyvin linjassa Ukrainan omien ilmoitusten kanssa.

Ukrainan puolen miestappiot

• Tiedotuslinja: Ukraina pitää omat taistelutappionsa tiukasti sotasalaisuutena suojellakseen operaatioturvallisuutta ja kansallista taistelumoraalia, minkä vuoksi puolustusvoimat ei anna niistä päivittäisiä raportteja.

• Kansainväliset ja harvinaiset arviot: Läntisten tiedusteluelinten tietovuotojen ja arvioiden mukaan Ukrainan miestappiot ovat olleet merkittävästi Venäjän tappioita pienemmät, mutta silti maalle raskaita. Esimerkiksi syksyn rajuimpien taistelujen aikana (kuten syyskuussa) Naton nimettömänä pysynyt edustaja arvioi Ukrainan kuukausittaisten miestappioiden olleen noin 5 000 sotilaan luokkaa

On vaikea ymmärtää sodan logiikkaa. Voiko tätä sotaa perustella järkisyin?

Sodan logiikkaa on todella vaikea – ja usein mahdotonta – ymmärtää inhimilliseltä kannalta, sillä se aiheuttaa valtavaa kärsimystä ja tuhoa, jotka sotivat tervettä järkeä vastaan.

Kun politiikan tutkijat, historioitsijat ja strategit puhuvat sodan "järkiperäisyydestä", he eivät tarkoita sitä, että sota olisi moraalisesti oikein tai järkevää ihmisyyden kannalta. He tarkoittavat kylmää, strategista rationalisuutta, jossa valtion johto laskee saavuttavansa sodalla enemmän hyötyä kuin mitä siitä koituu haittaa tai kustannuksia.

Tätä sotaa voi tarkastella kahden eri "logiikan" kautta: hyökkääjän ja puolustajan.

1. Hyökkääjän (Venäjän) strategiset perustelut

Venäjän johdon näkökulmaa analysoivat tutkijat (kuten kansainvälisen politiikan realistisen koulukunnan edustajat) nostavat usein esiin seuraavat geopoliittiset "järkisyyt", joilla Kreml on perustellut toimiaan omasta vinkkelistään:

• Geopoliittinen turvallisuus ja etupiirijako: Venäjän johto katsoo, että Yhdysvaltojen ja Naton laajentuminen sen itärajalle on suora strateginen uhka. Heidän logiikallaan Ukrainan pitäminen Venäjän etupiirissä – tarvittaessa voimakeinoin – toimii puskurivyöhykkeenä länttä vastaan.

• Suurvalta-aseman palauttaminen: Moskovassa vallitsee historianäkemys, jonka mukaan Venäjä voi olla todellinen globaali suurvalta vain, jos sillä on hallintavalta tai vahva vaikutusvalta Ukrainan alueeseen ja sen resursseihin.

• Sisäpoliittinen vakaus: Autokraattisessa järjestelmässä ulkoinen uhka tai voitokas sota voi toimia keinona yhdistää kansaa ja pönkittää hallinnon suosiota kotimaassa.

Miksi länsi pitää tätä järjettömänä? Suurin osa maailmasta katsoo, että nämä perustelut perustuvat vanhanaikaiseen 1800-luvun etupiiriajatteluun, joka rikkoo nykyaikaista kansainvälistä oikeutta, valtioiden suvereniteettia ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirjaa. Taloudellisesti ja inhimillisesti arvioituna sodan hinta Venäjälle on jo nyt moninkertaisesti suurempi kuin mikään saavutettavissa oleva hyöty.

2. Puolustajan (Ukrainan) perustelut

Ukrainan kohdalla sodan logiikka ja perusteet ovat huomattavasti selkeämmät ja yleisesti hyväksytyt:

• Eksistentiaalinen puolustus: Ukrainalle kyseessä on eloonjäämistaistelu. Venäjän virallinen retoriikka ja teot ovat osoittaneet, että tavoitteena on pyyhkiä Ukrainan valtio ja sen erillinen kansallinen identiteetti pois kartalta. Puolustautuminen on ainoa tapa säilyttää vapaus ja oma kulttuuri.

• Itsemääräämisoikeus: Kyse on periaatteesta, että Ukrainan kansalla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan, hallinnostaan ja liittolaisuuksistaan (kuten EU- ja Nato-pyrkimykset) ilman, kahta suurempi naapuri määrää niitä aseellisesti.

---

Peliteoria: Miksi sota jatkuu, jos se on järjetöntä?

Konfliktintutkimuksessa käytetään usein peliteoriaa selittämään sitä, miksi sodat syttyvät ja jatkuvat, vaikka molemmat osapuolet tietävät niiden tulevan kalliiksi. Tätä kutsutaan usein "rationaalisen valinnan teoriaksi":

1. Informaation puute ja virhearviot: Venäjän johto teki sodan alussa massiivisen virhelaskelman Ukrainan puolustustahdosta ja lännen yhtenäisyydestä. Kun sotaan on jo sitoutettu valtavasti resursseja ja ihmishenkiä, perääntyminen ilman näkyvää voittoa on poliittisesti vaikeaa (nk. sunk cost fallacy eli uppoutuneiden kustannusten harha).

2. Luottamuspula: Kumpikaan osapuoli ei luota siihen, että toinen pitäisi kiinni mahdollisesta rauhansopimuksesta. Ukraina pelkää, että tulitauko antaisi Venäjälle vain aikaa varustautua uuteen hyökkäykseen. Venäjä taas pelkää menettävänsä kasvonsa ja strategiset tavoitteensa.

Tiivistettynä: Sodalla on oma kylmä ja kyyninen logiikkansa, joka perustuu voimaan, maantieteeseen ja valtaan. Inhimillisesti, taloudellisesti tai moraalisesti sitä on kuitenkin mahdotonta perustella järkeväksi – siinä voittajakin maksaa hinnan, joka on usein mitattavissa sukupolvien mittaisella kärsimyksellä.