.jpg)
Mitä tiedotusvälineet kertoivat tänään Ukrainan sodasta?
Kansainväliset ja kotimaiset tiedotusvälineet (kuten Yle, Helsingin Sanomat, Reuters ja Al Jazeera) raportoivat tänään poikkeuksellisesta pohjoismaisesta puhelindiplomatiasta sodan lopettamiseksi, Kiovaan kohdistuneesta raskaasta ilmaiskuasesta sekä paikallisen tulitauon alkamisesta Etelä-Ukrainassa.
Päivän pääasialliset uutisaiheet jakautuivat seuraavasti:
1. Historiallinen puhelu Kremlin ja Pohjoismaiden välillä
Stubbin ja Støren aloite: Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat tiistaina yhteisen, noin 90 minuuttia kestäneen puhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Tämä oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun eurooppalaiset johtajat ottivat suoran yhteyden Putiniin.
Viestinvuorottelu: Pohjoismaiset johtajat välittivät Putinille Ukrainan viestejä ennen marraskuun alkupuolella Abu Dhabissa häämöttäviä rauhanneuvotteluja. Puhelun jälkeen kaksikko raportoi keskusteluista suoraan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille.
Kremlin kylmä vastaus: Kremlistä viestittiin puhelun jälkeen tiukasti, että kestävä rauha vaatii Venäjän omien "oikeutettujen etujen" ehdotonta huomioimista.
Kansainvälinen soraääni: Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson arvostelivat julkisesti tempausta, koska siitä ei ollut sovittu etukäteen muiden Euroopan maiden kanssa.
2. Sotilaalliset iskuaallot ja rintamatilanne
Kiovassa vaurioitunut suursilta: Venäjä teki yöllä massiivisen ilmaiskun Kiovaan käyttämällä 16 ballistista ohjustusta ja yli 280 droonia. Iskussa vaurioitui vakavasti Pivdennyin (Eteläinen) silta ja sen metroinfrastruktuuri, mikä katkaisi junaliikenteen. Iskuissa raportoitiin vähintään yhden ihmisen kuolleen ja useiden loukkaantuneen.
Eteneminen rintamalla: Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) arvioi Ukrainan jatkaneen hidasta mutta taktisesti merkittävää etenemistä rintaman keskiosassa Vovchajoen itäpuolella, mikä on pakottanut Venäjän siirtämään joukkojaan muualta.
3. Paikallinen tulitauko Hersonissa
Oleškyn aselepo: Venäjän miehittämässä Oleškyn kaupungissa Hersonin alueella alkoi tiistaina paikallinen tulitauko. Sen tarkoituksena on mahdollistaa humanitaarisen avun toimittaminen siviileille, ja neuvotteluissa taustalla on vaikuttanut muun muassa Yhdysvaltain ensisijainen nainen Melania Trump. Venäjä tosin ehti syyttää Ukrainaa iskuista kaupunkiin juuri ennen tulitauon alkua.
4. YK:n kannanotot
Ihmisoikeusrikokset: YK:n tutkintakomissio linjasi virallisesti, että Venäjän jatkuvat iskut Ukrainan siviilikäyttöiseen energiainfrastruktuuriin sekä ulkomaalaisten taistelijoiden värvääminen rintamalle täyttävät ihmisoikeusrikoksien tunnusmerkit.
Mitkä ovat olleet reaktiot Subbin ja Putin puhelinkeskusteluun?
Reaktiot presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren tiistaiseen yhteispuheluun Vladimir Putinille ovat olleet voimakkaan ristiriitaisia ja jakautuneita. Puhelua luonnehditaan sekä historialliseksi päänavaukseksi että vakavaksi poliittiseksi riskiksi Euroopan yhtenäisyydelle.
Pääasialliset reaktiot jakautuvat seuraaviin ryhmiin:
1. Pohjoismainen kritiikki ja syytökset "sooloilusta"
Suurimmat soraäänet tulivat muista Pohjoismaista heti uutisen tultua julki:
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Ruotsi pääministeri Ulf Kristersson suhtautuivat puheluun erittäin epäilevästi ja moittivat hanketta koordinoinnin puutteesta. Frederiksen jyrähti julkisesti, että Euroopan pitäisi pysyä tässä tilanteessa tiukasti yhtenäisenä sen sijaan, että yksittäiset maat toimivat oma-aloitteisesti.
2. Kotimainen poliittinen keskustelu ja asiantuntija-arviot
Suomessa puhelu nähtiin isona strategisena muutoksena, sillä suoria suhteita Kremliin on vältelty laajasti:
Oras Tynkkynen (Vihreät / Ukraina-ystävyysryhmä): Kutsui puhelua merkittäväksi riskiksi. Hän muistutti Venäjän pyrkivän jatkuvasti etsimään säröjä Euroopan rintamasta peluuttamalla pieniä maita toisiaan vastaan. Tynkkynen kyseenalaisti puhelun hyödyt, sillä Putin ei ole osoittanut todellisia merkkejä halusta aitoon rauhaan.
Pääministeri Petteri Orpo: Toppuutteli kritiikkiä ja korosti Ylelle, ettei kyseessä ollut Suomen ja Venäjän kahdenvälisestä suhteesta, vaan puhtaasti Ukrainan tukemisesta rauhanneuvottelujen alla.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila: Arvioi Uudessa Suomessa, että Stubb toimi tilanteessa käytännössä "Euroopan äänenä" kohti tulevia kolmikantaneuvotteluja. Lassilan mukaan muotoilu siitä, että Stubb ja Störe edustivat vain omia maitaan (eikä EU:ta), oli lähinnä diplomaattista retoriikkaa, jolla vältettiin EU-tason byrokraattinen suossa soutaminen.
Ex-presidentti Sauli Niinistö: Kommentoi Maaseudun Tulevaisuudelle kritiikin tuovan mieleen hänen omat kokemuksensa vuodelta 2014, ja totesi olleen jo pitkään syytä, että Eurooppa reagoi ja pitää yhteyksiä yllä.
3. Osapuolten viralliset kannat (Ukraina, Yhdysvallat ja Venäjä)
Puhelun arvoa puolustettiin sillä että taustalla oli kansainvälinen koordinointi:
Ukraina ja Volodymyr Zelenskyi: Tukivat puhelua. Zelenskyi viesti sosiaalisessa mediassa puhelun jälkeen, että Putinille tehtiin selväksi vaatimus iskuun de-eskaloinnista siviili-infrastruktuuria vastaan. Stubb painotti, ettei puhelua olisi koskaan soitettu ilman Ukrainan suoraa pyyntöä.
Yhdysvallat: Puhelu oli suoraa jatkoa Oslon salaisemmille diplomaattitapaamisille, joissa olivat mukana Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff sekä Jared Kushner. Toive soittaa "seurantapuhelu" Kremlin suuntaan tuli suoraan Ukrainalta ja Yhdysvalloilta.
Kreml: Otti puhelun vastaan kylmästi toistamalla entiset vaatimuksensa. Putin käytti tilaisuutta syyttääkseen Natoa ja EU:ta sodan pitkittämisestä, mutta suostui kuitenkin siihen, että puhelinyhteyttä jatketaan.
Moni ulkopoliittinen tarkkailija uskoo, että puhelu käynnisti vilkkaan "sukkuladiplomatian", ja Stubb soittikin heti puhelun jälkeen raportit sisällöstä muun muassa Puolan pääministeri Donald Tuskille.
Miten Venäjällä reagoitiin puheluun?
Venäjällä reaktiot tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren puheluun jakautuivat Kremlin viralliseen kylmään tiedotukseen sekä venäläismedian ja -poliitikkojen voitonriemuisiin arvioihin.
Venäjän reaktiot tiivistyvät kolmeen pääkohtaan:
1. Kremlin virallinen kanta: Ei joustavuutta ja syytöksiä Lännelle
Kremlin julkaisemassa virallisessa lausunnossa Vladimir Putinin viesti pohjoismaisille johtajille oli tiukka:
Edellytyksenä omat ehdot: Kremlin mukaan kestävä ja oikeudenmukainen rauha on mahdollinen vain, jos Venäjän federaation "oikeutetut edut huomioidaan täysin ja ehdottomasti". Putin ei osoittanut merkkejä kompromisseista.
Syyttävä sormi Natoon ja EU:hun: Putin käytti puhelua hyväkseen arvostellakseen EU- ja Nato-maiden riidanhaluista politiikkaa. Hänen mukaansa Länsi edesauttaa sotilaallisten toimien pitkittymistä toimittamalla aseita Ukrainalle.
Jatkuvuus: Kreml kuitenkin vahvisti, että Putin sopi Stubbin ja Støren kanssa suorien puhelinyhteyksien jatkamisesta.
2. Venäläismedian uutisointi: "Terve järki palaamassa Eurooppaan"
Venäläiset tiedotusvälineet (kuten Kommersant ja valtiolliset Vesti-televisiouutiset) nostivat puhelun laajasti esille:
Huomion keskipisteenä rauha: Lehdistössä korostettiin sitä, että aloite tuli nimenomaan Suomen ja Norjan puolelta. Mediat uutisoinnissaan antoivat ymmärtää, että Pohjoismaat etsivät nyt aktiivisesti ulospääsyä konfliktista.
Abu Dhabin neuvottelut: Venäjän mediassa uutisoitiin näkyvästi se, että keskustelu liittyi marraskuun alkupuolella häämöttäviin kolmenkeskisiin rauhanneuvotteluihin Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen välillä Abu Dhabissa.
3. Venäläispoliitikkojen voitonriemu
Ylen mukaan Gazeta.Ru-uutissivuston haastattelemat venäläispoliitikot reagoivat puheluun jopa voitonriemuisesti:
He pitivät suoraan yhteydenottoa tervetulleena merkkinä siitä, että pitkään jatkunut Venäjän diplomaattinen eristäminen on murtumassa ja "terve järki" on tekemässä paluuta Eurooppaan.
Poliitikot tulkitsivat yhteydenoton todisteeksi Venäjän vääjäämättömästä vaikutusvallasta, jota Euroopan reunavaltioiden on pakko kuunnella.
Venäjää tutkivat asiantuntijat puolestaan arvioivat, että Kremlin näkökulmasta oli loppujen lopuksi yhdentekevää, kuka eurooppalaisista johtajista puhelun soitti – Venäjälle tärkeintä oli signaali siitä, että suora keskusteluyhteys on jälleen avattu.
Mikä on rintamatilanne tänään?
Rintamatilanne on tällä hetkellä erittäin aktiivinen ja dynaaminen, ja sille ovat ominaisia Ukrainan taktiset onnistumiset rintaman keskiosassa, Venäjän jatkuva painostus Donetskin alueella sekä poikkeuksellinen paikallinen tulitauko etelässä.
Sotilasasiantuntijoiden ja ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan taistelut jakautuvat maantieteellisesti seuraaviin pääsuuntiin:
1. Ukrainan eteneminen keskiosassa ja Lymanissa
Oleksandrivkan ja Huljaipolen suunnat: Ukraina tekee parhaillaan hitaita, mutta taktisesti merkittäviä aluevaltauksia Oleksandrivkan suunnalla. Tämä eteneminen uhkaa pitkällä aikavälillä Venäjän logistisia yhteyksiä ja operaatioita rintaman keskiosassa. Venäjä on joutunut reagoimaan siirtämällä lisäjoukkoja alueelle.
Lyman (Operaatio Vivaldi): Ukrainan aiemmin käynnistämän "Vivaldi"-hyökkäysoperaation jäljiltä rintama on tällä suunnalla vakiintumassa. Venäjän johto pyrkii vakauttamaan tilannetta lennokkiyksiköillä kärsittyään alueella aiemmin raskaat miehistötappiot.
2. Venäjän hyökkäyspaine Donbassin "linnoitusvyöhykkeellä"
Venäjän pääasiallisena tavoitteena pysyy edelleen Donetskin alueen täydellinen haltuunotto, missä se pyrkii murtamaan Ukrainan vahvan puolustusketjun:
Dobropillja ja Družkivka: Venäläisjoukot ovat edenneet hiljattain Dobropilljan kaakkoispuolella sekä Družkivkan ja Kupjanskin taktisilla alueilla.
Novopavlivka: Venäjä on saavuttanut hienoista etenemistä myös Novopavlivkan suunnalla. Taistelut ovat kuluttavia, ja Ukrainan puolustusvoimien mukaan Venäjän pelkät vuorokausitappiot rintamalla ovat liikkuneet noin 1 400 sotilaan luokassa.
3. Poikkeuksellinen paikallinen tulitauko Hersonissa
Oleškyn kaupunki: Eteläisellä rintamalohkolla Dnipro-joen varrella alkoi tiistaina 27. lokakuuta rajoitettu paikallinen tulitauko Venäjän miehittämässä Oleškyssa. Aselepo on luonteeltaan poikkeuksellinen humanitaarinen järjestely siviilien auttamiseksi. Muilla Hersonin alueen lohkoilla maataisteluita ei ole raportoitu
4. Ilmasota ja infrastruktuuri-iskut
Rintamalinjojen ulkopuolella käydään laajaa ilmasotaa:
Drooni- ja ohjusaallot: Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan siviili- ja energiainfrastruktuuriin talven kynnyksellä. Viimeisimmässä suuressa iskussa Kiovaan Venäjä käytti poikkeuksellisen paljon suihkumoottorilla varustettuja Shahed-drooneja.
Ukrainan vastaiskut selustaan: Ukraina jatkaa pitkän kantaman lennokki-iskujaan Venäjän maaperälle. Iskujen kohteina ovat olleet erityisesti sotilasteollisuutta palvelevat tehtaat sekä Venäjän digitaalisen infrastruktuurin datakeskukset (kuten Yandexin keskukset).
Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle
Venäjän asevoimat ovat tänään aiheuttaneet Ukrainalle vakavaa tuhoa erityisesti pääkaupunki Kiovan kriittiselle infrastruktuurille, minkä lisäksi iskuissa on raportoitu siviiliuhreja eri puolilla maata. Venäjä kohdisti Ukrainaan massiivisen ilmaiskuaseen aallon juuri samaan aikaan, kun Pohjoismaiden johtajat kävivät puhelukeskusteluja Vladimir Putinin kanssa.
Tämän päivän aikana raportoidut merkittävät vahingot ja tuhot jakautuvat seuraavasti:
1. Kiovan liikenne- ja metroinfrastruktuurin vauriot
Pivdennyin suursilta korjauksen tarpeessa: Venäjä teki yöllä poikkeuksellisen rajun iskun Kiovaan käyttämällä 16 ballistista ohjusta ja yli 280 droonia. Iskujen pääkohteena oli kaupungin liikenneinfrastruktuuri, ja Pivdennyin (Eteläinen) silta vaurioitui vakavasti.
Metroliikenteen katkeaminen: Sillan vaurioiden vuoksi myös sen yhteydessä kulkeva metrolinja jouduttiin sulkemaan, mikä halvaannutti merkittävän osan pääkaupungin joukkoliikenteestä.
Pelastustyöntekijöiden vaarantaminen: Presidentti Volodymyr Zelenskyi tuomitsi iskujen taktiikan, sillä Venäjä laukaisi uusia ohjuksia samaan kohteeseen vielä silloin, kun pelastushenkilökunta oli raivaamassa ensimmäisen iskuaallon jälkiä. Zelenskyi kutsui tekoa vakavaksi eskalaatioksi Ukrainan logistiikkaa vastaan.
2. Siviiliuhrit ja asuinrakennusten tuhot
Kuolonuhrit ja loukkaantuneet: Kiovassa tehdyissä iskuissa raportoitiin vähintään yhden siviilin kuolleen ja useiden loukkaantuneen.
Tuhot muissa kaupungeissa: Venäjän puolustusministeriö vahvisti iskeneensä logistiikkakeskustaan Harkovan alueella sekä teollisuuskohteisiin. Alustavien raporttien mukaan Venäjän iskuissa on aiheutunut kuolonuhreja ja loukkaantumisia myös Harkovan ja Pavlohradin kaupungeissa.
Zaporižžjan alueella venäläisten drooni-isku osui linja-autoon, minkä seurauksena yksi ihminen sai surmansa ja jopa 30 loukkaantui.
3. Teollisuuden ja talouden lamaannuttaminen
Terästehtaiden sulkeminen: Venäjän raskaat iskut Ukrainan energiantuotantoa ja sähköverkkoja vastaan ovat pakottaneet useat Ukrainan suuret terästehtaat ajamaan toimintansa alas sähköpulan vuoksi. Tämä aiheuttaa välitöntä, pitkäaikaista vahinkoa Ukrainan sotataloudelle ja viennille.
4. Paikallisen tulitauon riippuvuussuhteet etelässä
Vaikka Etelä-Ukrainan Hersonissa ja erityisesti miehitetyssä Oleškyn kaupungissa alkoi siviilien auttamiseksi tarkoitettu paikallinen tulitauko, Venäjä kohdisti alueelle tykistötulta ja drooni-iskuja vielä aivan aseleponsa alkamisen kynnyksellä aiheuttaen paikallisia lisätuhoja.
Mitä vahinkoa Ukraina on aiheuttanut Venäjälle tänään?
Ukrainan lennokki- ja sabotaasioperaatiot ovat viimeisimmän vuorokauden aikana aiheuttaneet Venäjälle merkittäviä digitaalisia ja logistisia häiriöitä, vaurioittaneet sotateollisuutta sekä johtaneet siviiliuhreihin raja-alueilla. Ukraina on Starshield-satelliittijärjestelmän täyden nopeuden palautumisen myötä pystynyt kiihdyttämään iskujaan syvälle Venäjän selustaan.
Viimeisimmät Ukrainan aiheuttamat vahingot ja iskut Venäjälle jakautuvat seuraavasti:
1. Vakavat iskut sotateollisuuteen ja digitaaliseen infraan
Ohjustehtaat ja öljynjalostamot liekeissä: Ukraina toteutti laajan pitkän kantaman lennokki-iskujen sarjan, joka osui kolmeen Venäjän ohjustehtaaseen sekä suureen öljynjalostamoon. Iskujen seurauksena teollisuuslaitoksilla raportoitiin syttyneen rajuja tulipaloja.
Digitaalinen halvaus datakeskuksissa: Ukraina on laajentanut strategisia iskujaan teknologiahuippuja vastaan. Viimeisimmät iskut teknologiayhtiö Yandexin datakeskuksiin ovat lamauttaneet miljoonien venäläisten arjen. Iskut ovat sotkeneet laajasti Venäjän pankki-, kartta-, taksi- ja logistiikkasovellukset, ja vaurioiden korjaamisen arvioidaan kestävän kuukausia. Tämä kampanja on pakottanut Venäjän siirtämään datainfrastruktuuriaan turvaan.
2. Tuhot ja uhrit Venäjän alueilla
Bryanskin ja Belgorodin iskut: Rajan pinnassa sijaitsevaan Bryanskin kaupunkiin kohdistuneessa drooni-iskussa yksi ihminen sai surmansa ja kuusi haavoittui. Viereisellä Belgorodin alueella ukrainalainen lennokkiparvi iski paikalliseen kauppakeskukseen ja logistiikkavarastoihin synnyttäen laajoja räjähdyksiä.
Voronežin junaliikenteen häiriöt: Voronežin alueelle suuntautuneessa iskussa vaurioitui teollisuuslaitoksia. Alas ammuttujen droonien romut putosivat suoraan liikkeessä olleen lähijunan päälle, minkä seurauksena kaksi ihmistä kuoli ja ainakin 17 loukkaantui.
3. Estetyt sabotaasihankkeet Moskovassa
Ilmapuolustuksen vaarantaminen: Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ilmoitti pidättäneensä Moskovan alueella Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n värväämiä agentteja. Venäjän mukaan agentit olivat valmistautumassa tekemään lähietäisyydeltä drooni-iskuja Moskovan ohjuspuolustusjärjestelmän avainkomponentteja sekä sähköasemia vastaan.
4. Raskaat miehistötappiot rintamalla
Puolustustaisteluissa ja Ukrainan omissa taktisissa vastahyökkäyksissä (kuten Lymanin ja Oleksandrivkan suunnilla) Venäjän armeija kärsii edelleen poikkeuksellisen suuria miehistötappioita. Ukrainan lennokkiyksiköt eliminoivat tai haavoittavat pelkästään drooni-iskuilla tällä hetkellä keskimäärin yli 1 000 venäläissotilasta vuorokaudessa.
Ukraina tuhosi kaksi Venäjän sotilaskonetta
Ukrainan asevoimat teki varhain sunnuntaiaamuna drooni-iskun Hanskajan lentotukikohtaan Etelä-Venäjällä. Asiasta kertoo esimerkiksi Militarnyi-sotilasjulkaisu.
Ukrainan droonit tuhosivat Militarnyin mukaan yhden Venäjän ilmavoimien Su-35-hävittäjän ja yhden Su-34-rynnäkkökoneen.
Lisäksi droonien kerrotaan osuneen ammusvarastoon.
Hanskajan tukikohta sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Krasnodarista kaakkoon.
Ukrainan ulkoministeri: Puhelusta Putinille sovittiin yhteistyössä Ukrainan kanssa
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha sanoo, että kolmikantaneuvotteluissa aloitetaan keskustelut aloitetaan aiemman formaatin pohjalta. Hänen mukaansa keskusteluihin tarvitaan lisää pontta.
Ulkoministeri Sybiha piti tiedotustilaisuuden yhdessä kollegojensa Elina Valtosen ja Espen Bard Eiden kanssa Helsingissä.
Ulkoministeri Valtonen vastasi kysymykseen, miksi puhelu presidentti Vladimir Putinin kanssa käytiin juuri nyt. Presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Størek keskustelivat aiemmin tiistaina presidentti Putinin ja presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Valtosen mukaan ajankohta valikoitui hyödyllisten Oslon keskustelujen seurauksena. Hänen mukaansa Norja ja Suomi edustivat Venäjän naapureina itseään ja puhelusta keskusteltiin Ukrainan ja Yhdysvaltain kanssa.
Ulkoministeri Valtonen painotti, ettei Suomi halua välittäjän roolia sodassa. Suomi on Valtosen mukaan Ukrainan puolella, ei neutraali toimija.
Suomi ei ole myöskään tavoittelemassa suhteiden normalisoimista, mutta haluaa toimia rauhan edistämiseksi.
Myös ulkoministeri Sybiha sanoi, että puhelusta sovittiin Ukrainan kanssa. Hän sanoi maansa toivottavan tervetulleeksi aktiiviset diplomaattiset ponnistelut rauhanprosessin hyväksi.
Sybiha sanoi, että Ukraina on halukas osallistumaan Abu Dhabin tapaamiseen, jossa ovat mukana myös Yhdysvallat ja Venäjä.
Miksi Stubb soitti Putinille? Haluaako Eurooppa ja Stubb varmistaa Euroopan roolin mahdollisissa rauhanneuvotteluissa?
Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb soitti Venäjän presidentti Vladimir Putinille tiistaina 27. lokakuuta 2026 yhdessä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren kanssa välittääkseen Ukrainan viestejä tulevista rauhanneuvotteluista suoraan Kremliin. Aloite noin 90 minuuttia kestäneeseen puheluun tuli Stubbilta ja Støreltä. Puhelun taustalla oli vakava huoli neuvotteluprosessin kariutumisesta sekä tarve varmistaa, ettei Eurooppaa sivuuteta maanosan turvallisuutta koskevissa päätöksissä.
Miksi Stubb soitti Putinille?
Presidentti Stubbin ja virallisten tiedotteiden mukaan soittoon oli useita välittömiä ja strategisia syitä:
Rauhanneuvottelujen pelastaminen: Stubb kertoi, että viikkoa aiemmin Oslossa järjestetyssä tapaamisessa syntyi vahva tunne siitä, että marraskuulle suunnitellut rauhanneuvottelut olivat vaarassa kariutua. Puhelulla pyritiin varmistamaan, että Venäjä saapuu neuvottelupöytään tosissaan.
Ukrainan suora pyyntö: Puhelu valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Ukrainan kanssa, ja se tehtiin presidentti Volodymyr Zelenskyin nimenomaisesta pyynnöstä ja suostumuksella. Stubb ja Støre toimivat viestinviejinä ja välittivät Putinille Zelenskyin kantoja muun muassa alueneuvotteluista ja lyhyen aikavälin tulitaukokysymyksistä (kuten vankienvaihdosta sekä energia- ja ruokaturvasta).
Abu Dhabin neuvottelujen pohjustus: Keskustelu liittyi marraskuun alkupuoliskolle Abu Dhabiin suunniteltuihin kolmikantaneuvotteluihin Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.
Yhdysvaltojen rohkaisu: Stubbin mukaan myös amerikkalaiset neuvottelijat (viitaten Donald Trumpin erityisedustaja Steve Witkoffiin) rohkaisivat pohjoismaisia johtajia ottamaan yhteyttä Putiniin.
Haluavatko Eurooppa ja Stubb varmistaa Euroopan roolin neuvotteluissa?
Kyllä, Euroopan roolin varmistaminen on keskeinen taustavaikuttaja, vaikka muodollisesti Stubb ei puhunut koko Euroopan nimissä.
Tasavallan presidentin kanslian virallisen tiedotteen mukaan Stubb ja Støre osallistuivat puheluun maidensa johtajina, eivätkä he toimineet Euroopan virallisina edustajina. Tästä huolimatta analyytikot, asiantuntijat ja jopa Venäjän johto näkevät puhelun laajemmana turvallisuuspoliittisena peliliikkeenä:
Välttämisstrategia ”pakkoraossa”: Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi, että Suomen ja Euroopan intressissä on pyrkiä kaikin keinoin välttämään tilanne, jossa Donald Trump ja Vladimir Putin sopivat Ukrainan ja Euroopan asioista kahdestaan, kuulematta Eurooppaa itseään. Puhelulla tehtiin selväksi, ettei Eurooppa jää passiiviseksi sivustakatsojaksi.
Euroopan ääni Venäjälle: Asiantuntijat pitävät virallista muotoilua ”oman maan edustajina toimimisesta” lähinnä retoriikkana. Koska EU:lla ei ole yhtenäistä Venäjä-strategiaa, itsenäinen mutta koordinoitu aloitteellisuus oli keino viedä eurooppalaista positiota eteenpäin ilman EU:n sisäistä byrokraattista soutamista ja huopaamista. Myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi puhelua toteamalla, että Euroopan maat pyrkivät yksinkertaisesti saamaan roolin neuvotteluprosessissa.
Naapuruus ja turvallisuus: Stubb itse painotti, että Suomi ja Norja ovat Venäjän rajanaapureita. Se, miten sota päättyy, määrittää suoraan Suomen, Pohjoismaiden ja laajemmin koko Euroopan turvallisuuden, minkä vuoksi dialogin välteleminen ei ole Suomen etu.
Puhelun herättämät reaktiot Euroopassa
Puhelu ei suinkaan syntynyt täydellisessä eurooppalaisessa yksimielisyydessä, mikä kuvastaa Euroopan sisäistä herkkää tilannetta:
Tanskan ja Ruotsin kritiikki: Tanskan pääministeri Mette Frederiksen arvosteli puhelua voimakkaasti ja syytti Suomea ja Norjaa ”sooloilusta” ja siitä, ettei asiasta sovittu muiden Euroopan maiden kanssa. Frederiksen peräänkuulutti lännen yhtenäisyyttä ja yhdellä äänellä puhumista.
Stubbin vastine: Stubb kiisti väitteet pimentoon jättämisestä ja vakuutti, että kaikkia pohjoismaisia kumppaneita ja liittolaisia informoitiin asiasta systemaattisesti sekä etukäteen että puhelun jälkeen.
Ukrainan kiitokset: Puhelun jälkeen Stubb ja Støre keskustelivat välittömästi uudelleen Zelenskyin kanssa. Zelenskyi esitti julkisesti kiitoksensa Suomelle ja Norjalle aktiivisesta roolista Ukrainan rauhanprosessin edistämisessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti