Ukrainan sodan 1709.päivä

 

Kansainväliset ja kotimaiset tiedotusvälineet raportoivat tänään Ukrainan sodan rajuimmasta drooni-iskujen aallosta kuukausiin ja raskaista siviiliuhreista Ukrainassa. Päivän uutisointia hallitsevat Ukrainan poikkeuksellisen laaja isku Moskovan alueelle, Venäjän tuhoisa vastaisku Dnipron rautatieasemalle sekä poliittiset jännitteet Yhdysvaltojen asetoimitusten ja diplomaattisten linjausten ympärillä.

Pääaiheet medioissa tänään:

1. Historiallisen laaja droonihyökkäys Moskovaan

• Satoja lennokkeja: Ukrainan raportoidaan tehneen yhden sodan suurimmista droonihyökkäyksistä Venäjän maaperälle. Venäläisviranomaisten mukaan Moskovaa ja sen lähialueita kohti laukaistiin yön aikana jopa 600 droonia, joista puolustusvälineet väittävät pudottaneensa yli 200.

• Lentoliikenne sekaisin: Iskujen vuoksi Moskovan suuret kansainväliset lentokentät (kuten Vnukovo ja Domodedovo) jouduttiin sulkemaan useaan otteeseen, mikä lamaannutti alueen lentoliikenteen yli 13 tunniksi.

• Iskut sotateollisuuteen: Uutistoimisto Verkkouutiset kertoo iskujen osuneen suoraan Venäjän ohjusteollisuuden ytimeen ja aiheuttaneen laajan tulipalon lentotukikohdassa.

2. Venäjän verinen isku Dnipron rautatieasemalle

• Siviiliuhrit: Venäjä vastasi iskuihin laukaisemalla suihkumoottorikäyttöisiä drooneja Ukrainan kaupunkeihin. Al Jazeera ja Reuters raportoivat vähintään 13–14 ihmisen kuolleen, kun lennokki osui täpötäydelle laiturille Dnipron päärautatieasemalla, jossa matkustajat olivat nousemassa Zaporizhžjaan lähtevään junaan.

• Muualla maassa: Venäjän iskut vaativat kuolonuhreja myös Chernihivissä, jossa kaksi teinityttöä sai surmansa, sekä Krementšukissa. Ukrainan mukaan Venäjä "metsästää tahallaan siviilejä" rautateillä hyödyntäen Ukrainan huutavaa pulaa ilmatorjuntaohjuksista.

3. Poliittinen vääntö ja diplomaattinen rintama

• Zelenskyi kritisoi Trumpin politiikkaa: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on arvostellut jyrkästi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Vladimir Putinin hiljattaista sopimusta, jossa Venäjään kohdistuvia pakotteita helpotettiin venäläisen dieselin tuomiseksi maailmanmarkkinoille. Zelenskyi totesi Dnipron iskun jälkeen, että pakotteiden lieventäminen on vain kiihdyttänyt Venäjän terroria.

• Patriot-ohjusten viivästyminen: Euronews uutisoi NATO-maiden pelkäävän, että Trump viivyttää kriittisten Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien toimittamista Ukrainalle ensi viikon Yhdysvaltain välivaalien yli käyttääkseen niitä vipuvartena Kiovan painostamiseksi rauhanneuvotteluihin.

• Paikallinen tulitauko Hersonissa: Raportit kertovat Yhdysvaltain välittämän paikallisen ja tilapäisen humanitaarisen tulitauon pitävän Venäjän miehittämässä Oleshkyn kaupungissa Etelä-Ukrainassa, mikä on mahdollistanut avustuskuljetusten valmistelun siviileille.

4. Suomi ja Stubb-keskustelu

• Kotimaiset mediat, kuten Ilta-Sanomat, jatkavat analyysejä tasavallan presidentti Alexander Stubbin aiemmin tällä viikolla tekemästä puhelusta Vladimir Putinille. Julkisuuteen on vuotanut tietoja siitä, että puhelun taustalla tilanne oli erittäin kriittinen ja rauhanneuvottelujen pohjustus oli "kuilun reunalla", minkä vuoksi suora linja oli pakko avata.

Mitä asioita nostetiin sosiaalisessa mediassa esille tänään Ukrainana sodasta?

Sosiaalisessa mediassa (erityisesti X:ssä, Telegramissa ja TikTokissa) keskustelu Ukrainan sodasta on tänään ollut poikkeuksellisen aktiivista ja tunnepitoista laajojen iskujen vuoksi. Medioiden uutisvirtaa seuranneessa somessa pääpaino on ollut raaka, sensuroimaton kuvamateriaali rintamalta ja kaupungeista sekä syvä turhautuminen kansainväliseen politiikkaan.

Tänään somessa eniten puhuttaneet ilmiöt ja teemat:

1. Digitaaliset todisteet ja videot jättimäisistä drooni-iskuista

• Moskovan ilmatilan videot: Venäläisillä Telegram-kanavilla ja X:ssä levisi yön ja aamun aikana satoja videoita, joissa näkyy Moskovan alueen yllä lentäviä drooneja ja ilmatorjunnan toimintaa. Erityisesti Tulan alueen kemiantehtaan palonalut ja lentokenttien täydellinen kaaos herättivät laajaa huomiota ja keskustelua Ukrainan kasvaneesta iskukyvystä. [1, 2]

• Dnipron aseman tuhot: Ukrainan somessa puolestaan jaettiin järkyttäviä ja sensuroimattomia kuvia Dnipron rautatieasemalta. Koska isku osui suoraan siviilijunan laiturille, somessa on kiertänyt videoita ihmisten hätääntymisestä ja tuhoutuneista matkatavaroista. Tämä on herättänyt kansainvälisissä yhteisöissä suuren vihan ja syytöksiä tahallisesta siviilien metsästyksestä.

2. "Missä ovat Patriotit?" – Poliittinen raivo X:ssä

• Turhautuminen Yhdysvaltoihin: Erityisesti ukrainalaiset ja Itä-Euroopan tilit ovat käyneet kuumana siitä tiedosta, että Yhdysvaltojen luvattuja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia mahdollisesti viivytetään marraskuun välivaalien yli. Somessa leviää aihetunnisteita ja meemejä, joissa kritisoidaan sitä, että ukrainalaiset siviilit maksavat hengellään Yhdysvaltojen sisäpolitiikan peliliikkeistä.

• Kritiikki pakotteiden purkamista kohtaan: Zelenskyin lausunnot Trumpin ja Putinin dieselsopimuksen arvostelusta saivat somen jakautumaan kahteen leiriin. Länsimieliset tilit vaativat pakotteiden kiristämistä, kun taas Trump-mieliset tilit puolustivat päätöstä energian hinnan vakauttamisella.

3. Venäjän sisäinen digitaalinen valvonta puhuttaa

• Miljoonien tilien urkinta: Somessa ja kansainvälisissä uutisryhmissä on jaettu laajasti dataa siitä, että Venäjän viranomaiset (Rosmolodezh ja Roskomnadzor) valvovat tällä hetkellä päivittäin yli 12,5 miljoonaa sosiaalisen median tiliä itisellään maaperällään. Erityisesti huomiota herätti tieto siitä, että pelkästään tänä vuonna Venäjällä on nostettu noin 500 rikossyytettä sotaa vastustavien some-postausten takia, mikä on herättänyt keskustelua venäläisten sodanvastustajien ahdingosta.

4. Suomessa: Stubbin Putin-puhelun jälkipyykki

• Suomalaisessa somessa (X ja anonyymit keskustelualustat) on jatkunut kiivas väittely presidentti Alexander Stubbin taannoisesta puhelusta Putinille. Erityisesti spekulaatiot siitä, kuinka "kuilun partaalla" neuvottelut kulisseissa olivat, ovat saaneet suomalaiset pohtimaan Suomen roolia mahdollisena viestinviejänä idän ja lännen välillä.

Mikä on suomalaisten asiantuntijoiden, kuten Emil Kastehelmen, arvio tämän hetkisestä somesodankäynnistä?

Suomalaisten sota-asiantuntijoiden, kuten Emil Kastehelmen (Black Bird Group / Iltalehti), Pekka Toverin ja muiden suomalaisten tilanneanalyytikkojen näkemykset sosiaalisen median roolista ja ”somesodankäynnistä” Ukrainan sodassa painottavat tiedon nopeaa pirstoutumista, visuaalisen materiaalin ylivaltaa sekä jatkuvaa tarvetta lähdekritiikille.

Asiantuntijoiden keskeiset arviot ja linjaukset somesodankäynnin nykytilasta voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin:

1. Droonisota ja OSINT-tiedustelu kulkevat käsi kädessä

Kastehelmi ja muut avoimen lähdekoodin tiedustelua (OSINT) tekevät suomalaisasiantuntijat korostavat, että sosiaalinen media toimii taistelukentän peilinä reaaliajassa.

• Koska sodassa käytetään poikkeuksellisen paljon drooneja, molemmat osapuolet julkaisevat somessa valtavat määrät teräväpiirtovideota onnistuneista iskuista.

• Asiantuntijoiden mukaan näiden videoiden tarkoituksena on oman puolueen moraalin nostattaminen ja vastustajan pelottelu. Samaan aikaan ne tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden geolokaatioon eli tarkkaan paikkamääritykseen, minkä ansiosta rintamalinjojen muutoksia voidaan seurata lähes livenä Tilannekarttapalvelun kautta.

2. Visuaalinen vahvistus on ainoa luotettava valuutta

Suomalaiset asiantuntijat ovat pitkin sotaa toistaneet nyrkkisääntöä: pelkät tekstimuotoiset väitteet somessa ovat arvottomia ilman kuvamateriaalia.

• Erityisesti Telegramissa leviävät molempien osapuolten viralliset ja epäviralliset raportit (kuten Venäjän sotaa tukevien Z-bloggaajien tekstit) sisältävät usein liioittelua ja propagandaa.

• Kastehelmen ja hänen kollegoidensa analyysit perustuvat siihen, että somessa esitetyt väitteet – esimerkiksi kylien valtaamiset tai kalustotappiot – hyväksytään todeksi vasta, kun materiaalista pystytään varmentamaan maamerkit, sääolosuhteet ja kaluston romut.

3. Propaganda on muuttunut hienovaraisemmaksi

Alun suoraviivaiset valeuutiset ovat vaihtuneet monimutkaisempaan psykologiseen vaikuttamiseen. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan somesodankäynnin vaarallisin piirre on tällä hetkellä valikoiva totuus.

• Sekä Ukraina että Venäjä jättävät omista tappioistaan kertovat videot julkaisematta ja korostavat vain vihollisen epäonnistumisia.

• Tämä luo somen seuraajille vääristyneitä tilannekuvia. Esimerkiksi laajojen drooni-iskujen yhteydessä somessa saatetaan juhlia yhtä onnistunutta osumaa Venäjän maaperällä, vaikka taustalla Ukrainan oma rintamalinja idässä olisi raskaassa paineessa ja vetäytymisvaiheessa Iltalehden raportoiman miehistöpulan vuoksi.

4. Kotisohvien "asiantuntijuuden" kritiikki

Suomalaiset sota-analyytikot ovat myös kiinnittäneet huomiota somen luomaan kuplautumiseen. Alustoilla kuten X (entinen Twitter) algoritmit suosivat usein kärjistettyjä, erittäin optimistisia tai vaihtoehtoisesti äärimmäisen synkkiä tilejä. Kastehelmi on aiemmin muistuttanut, että sotaa ei käydä somen tykkäyksistä, ja pelkkä sotaan liittyvä "toiveajattelu" somessa voi johtaa siihen, että lännessä ei ymmärretä rintamatilanteen todellista vakavuutta ja materiaalisen avun todellista tarvetta.

Mikä on rintamatilanne tänään?

Ukrainan rintamatilanne on tänään erittäin intensiivinen ja paineellinen erityisesti Pokrovskin ja Huliaipolen suunnilla, joissa käydään raskaissa asemissa kulutussotaa. Ukrainan asevoimien esikunnan ja tilannekarttaraporttien mukaan rintamalinjalla on kirjattu poikkeuksellisen korkeita määriä vuorokautisia taistelukosketuksia (lähes 200 yhteenottoa päivässä).

Venäjä pyrkii hyödyntämään Ukrainan materiaalipulaa ja raskaista ilmaiskuista seurannutta painetta. Tilanne jakautuu kuumimmilla rintamalohkoilla seuraavasti:

1. Pokrovskin suunta (Itä-Ukraina)

• Rintaman kuumin piste: Pokrovskin sektori säilyy Venäjän hyökkäyksen pääpainopisteenä, jossa ukrainalaisjoukot torjuivat pelkästään viimeisen vuorokauden aikana yli 30 erillistä hyökkäystä.

• Venäläisjoukot pyrkivät murtamaan Ukrainan linjoja ja etenemään muun muassa Sofiivkan, Vodyansken ja Vasylivkan alueillla sekään Toretskin suunnalla. Eteneminen on hidasta ja veristä, mutta jatkuva mekaaninen ja miehistöpaine kuluttaa Ukrainan puolustusta.

2. Huliaipolen suunta (Etelä-Ukraina)

• Hyökkäysten aktivoituminen: Venäjä on aktivoinut hyökkäystoimintaansa huomattavasti Huliaipolen suunnalla, jossa raportoitiin lyhyen ajan sisällä 17 venäläishyökkäystä. Taisteluita käydään strategisesti tärkeiden pikkukylien, kuten Ternuvaten ja Hirken alueilla.

3. Kursk ja pohjoiset raja-alueet

• Kurskin rintama: Venäjän maaperällä Kurskissa sekä Ukrainan puolella Sumyn ja Tšernihivin alueilla tilanne on edelleen dynaaminen. Venäjä kohdistaa rajuja tykistö- ja moniputkisen raketinheittimistön (MLRS) iskuja Ukrainan hallussaan pitämiin asemiin ja huoltoreitteihin. Ukrainan erikoisjoukot tekevät vastaiskuja rajaseudulla pitääkseen Venäjän sidottuna omalla maaperällään.

4. Kupjansk ja Lyman

• Kupjanskin suunnalla Venäjä on yrittänyt parantaa asemiaan Radkivkan suunnassa. Sota-analyytikoiden mukaan monilla Itä-Ukrainan lohkoilla tilannekuva on erittäin epäselvä, ja tietyt alueet sekä kaupungit siirtyvät "harmaalle vyöhykkeelle" ilman kummankaan osapuolen selkeää pysyvää kontrollia.

Yhteenveto taktiikasta

Sotilasjohdon ja avoimiin lähteisiin (OSINT) nojaavien asiantuntijoiden mukaan Venäjän nykyinen rintamataktiikka perustuu massiiviseen droonien ja liitopommien käyttöön. Venäjä laukaisee rintamalinjoille ja asutuskeskuksiin tuhansia kamikazedrooneja päivittäin suojatakseen maajoukkojensa etenemistä. Ukraina puolestaan keskittyy kuluttamaan Venäjän panssarikalustoa ja iskemään lennokkien komentopisteisiin, mutta kärsii jatkuvasta resurssipulasta syys-lokakuun raskaiden taistelujen jäljiltä.

Mitä vahinkoa Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle

Venäjä on aiheuttanut tänään Ukrainalle vakavaa inhimillistä kärsimystä siviiliuhrien muodossa sekä merkittäviä tuhoja kriittiselle infrastruktuurille, erityisesti rautatieliikenteelle ja asuinrakennuksille. Venäjän massiivinen suihkumoottoridroonien ja ohjusten aalto on iskenyt useisiin kaupunkeihin eri puolilla maata.

Tämän päivän raportoidut päävahingot ja tuhot jakautuvat seuraavasti:

1. Raskaat siviiliuhrit rautatieasemalla

• Dnipron päärautatieasema: Suurin ja tuhoisin isku kohdistui Dnipron rautatieasemalle, jossa Venäjän laukaisema lennokki osui suoraan täpötäydelle matkustajalaiturille Al Jazeera, Reuters. Iskussa on vahvistettu kuolleen ainakin 13–14 siviiliä Reuters.

• Teini-ikäisten kuolemat Chernihivissä: Pohjois-Ukrainassa sijaitsevassa Chernihivissä tehty isku osui asuinalueelle, ja sen seurauksena kaksi teinityttöä sai surmansa.

• Muut alueet: Uhreja ja haavoittuneita on raportoitu myös Krementšukista, jossa pelastustyöt raunioissa jatkuvat.

2. Logistisen ja kriittisen infrastruktuurin vauriot

• Rautatieverkoston lamaantuminen: Dniproon kohdistunut isku vaurioitti vakavasti rautatiekiskoja, asemalaitureita ja junavaunuja, mikä katkaisi junayhteydet itäisen ja eteläisen rintaman huoltoreiteillä (kuten Zaporizhžjan suunnalla). Ukraina syyttää Venäjää maan logistisen selkärangan ja evakuointireittien tahallisesta tuhoamisesta.

• Sähkö- ja energiaverkko: Ilmaiskujen sirpaleet ja suorat osumat ovat aiheuttaneet paikallisia sähkökatkoja useilla alueilla. Ukrainan talousministeriön arvioiden mukaan Venäjän kiihtyneet ilmaiskut ovat pelkästään tämän vuoden aikana aiheuttaneet maalle jo noin 10 miljardin dollarin vahingot, mikä vastaa lähes 5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta Iltalehti.

3. Puolustuksen kuluminen ja ammuspula

• Ilmatorjunnan ehtyminen: Koska Venäjä käyttää hyökkäyksissään yhä enemmän ja halvempia drooneja, jokainen torjuntayritys kuluttaa Ukrainan hupenevia ja kalliita ilmatorjuntaohjuksia. Poliittiset viivästykset länsimaisissa asetoimituksissa (kuten Patriot-järjestelmissä) tarkoittavat, että Ukrainan ilmatila on jäänyt entistä haavoittuvammaksi, mikä altistaa takarintaman kaupungit jatkuville tuhoille Euronews.

Mitä vahinkoa on Ukraina aiheuttanut Venäjälle tänään?

Ukraina on aiheuttanut tänään Venäjälle historiallisen laajamittaista logistista ja taloudellista vahinkoa sodan tähän asti suurimmalla droonihyökkäyksellä, joka kohdistui suoraan Moskovan alueelle ja Venäjän kriittisiin solmukohtiin.

Kansainvälisten ja venäläisten viranomaislähteiden mukaan Ukrainan iskut aiheuttivat tänään seuraavia vaurioita ja häiriöitä:

1. Ilmatilan täydellinen halvaantuminen ja miljoonavahingot

• Ennätysmäärä lennokkeja: Venäjän puolustusministeriö ja Moskovan pormestari Sergei Sobjanin ilmoittivat Ukrainan laukaisseen yön ja aamun aikana yli 613–1 200 droonia Venäjän maaperälle. Vaikka Venäjä väittää pudottaneensa suurimman osan lennokeista, hyökkäyksen laajuus ylitti kaikki aikaisemmat ennätykset.

• Lentokenttien pitkäaikainen sulkeminen: Moskovan suuret kansainväliset lentokentät (kuten Vnukovo, Domodedovo ja Žukovski) jouduttiin sulkemaan ja asettamaan tiukoille lentorajoituksille. Tämä lamaannutti Venäjän pääkaupunkiseudun lentoliikenteen täysin, perui satoja lentoja ja aiheutti lentoyhtiöille miljoonaluokan taloudelliset tappiot.

2. Iskut sotateollisuuteen ja talouden selkärankaan

• Teollisuus- ja kemiantehtaat liekeissä: Ukrainan droonien raportoidaan iskeneen onnistuneesti strategisiin kohteisiin Tulan alueella sekä Bashkortostanissa, joissa syttyi tulipaloja kemiantehtaissa ja sotateollisuuden laitoksissa. Iskujen kohteena oli suoraan Venäjän armeijaa palveleva ohjus- ja ammustuotanto.

• Digitaalisen infrastruktuurin vauriot: Sotilaallisten kohteiden lisäksi Ukrainan kiihtyneet iskut Venäjän datakeskuksia (kuten teknologiajätti Yandexia) vastaan ovat sotkeneet venäläisten pankki-, taksi- ja logistiikkasovellusten toimintaa. Asiantuntija-arvioiden mukaan pelkästään verkkokauppajätti Ozonille ja Yandexille aiheutuneet infrastruktuurivahingot nousevat satoihin miljooniin dollareihin, ja vaurioiden korjaamisen arvioidaan kestävän kuukausia.

3. Paine rintaman takana kasvaa

Vaikka Venäjän viranomaiset pyrkivät vähättelemään tuhoja, asiantuntijat huomauttavat Ukrainan syväiskujen pakottavan Venäjän siirtämään arvokkaita ilmatorjuntajärjestelmiään pois Ukrainan eturintamalta suojaamaan Moskovan strategisia kohteita. Tämä luo uusia aukkoja Venäjän omaan ilmapuolustukseen ja horjuttaa Venäjän sisäistä turvallisuudentunnetta.

Mitä Venäjällä tapahtuu seuraavina päivinä Ukrainan sotaan liittyen?

Venäjällä valmistaudutaan parhaillaan marraskuun alkupuolella häämöttäviin kolmenvälisiin rauhanneuvotteluihin, jotka on määrä käydä Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän välillä Abu Dhabissa. Samaan aikaan Venäjä jatkaa voimakkaita sotilaallisia iskujaan, kärsii ennätyksellisiä miestappioita ja kohtaa Ukrainan laajamittaisia lennokki-iskuja omalla maaperällään.

Seuraavien päivien keskeisimmät tapahtumat ja kehityskulut jakautuvat diplomaattiselle, sotilaalliselle ja sisäiselle rintamalle:

Diplomaattiset valmistelut ja neuvottelut

• Valmistautuminen Abu Dhabin neuvotteluihin: Venäjän odotetaan muotoilevan kantaansa ensi kuussa alkaviin kolmenvälisiin neuvotteluihin. Kremlin avustaja Juri Ushakov totesi 28. lokakuuta 2026, että neuvottelujen tarkka aloitusajankohta riippuu taistelukentän tilanteesta.

• Eurooppa-kysymys taustalla: Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat suoran puhelun Vladimir Putinille. Puhelussa he vaativat sodan lopettamista, ja Kremlistä viestitettiin Putinin vaativan rauhanneuvotteluihin laajempaa Euroopan turvallisuuskehystä.

• Apec- ja G20-kokousten suunnittelu: Putin harkitsee parhaillaan osallistumista loppuvuoden huippukokouksiin. Hän on ehdottanut tapaamista Donald Trumpin ja Xi Jinpingin kanssa Kiinan Apec-kokouksessa marraskuun puolivälissä.

Sotilaalliset toimet ja rintamatilanne

• Iskujen jatkaminen ja energiainfrastruktuuri: Venäjä on tiivistämässä iskujaan Ukrainan kriittistä infrastruktuuria vastaan talven kynnyksellä. Lokakuun lopun aikana Venäjä on tehnyt tuhoisia lennokki- ja ohjusiskuja muun muassa Dnipron rautatieasemalle ja Kiovaan.

• Paikallinen tulitauko Oleshkyissa: Hersonin alueella sijaitsevassa, Venäjän miehittämässä Oleshkyin kaupungissa alkoi 27. lokakuuta paikallinen tulitauko. Lähipäivinä seurataan, salliiko Venäjä siviilien evakuoinnit ja humanitaarisen avun perillepääsyn ilman painostusta.

• Ennätysmäiset miestappiot: Ukrainan pääesikunnan raporttien mukaan Venäjän miehistötappiot saavuttivat lokakuun lopussa uuden huipputason, keskiarvon ollessa noin 1 750 sotilasta päivässä. Rintamalinjat ovat tästä huolimatta pysyneet pääosin vakaina, ja Venäjän aluemuutokset ovat olleet erittäin vähäisiä.

Tilanne Venäjän sisällä

• Ukrainan lennokki-iskujen torjunta: Venäjän viranomaiset joutuvat varautumaan jatkuviin Ukrainan pitkän kantaman lennokki-iskuihin. Lokakuun 28.–29. päivien välisenä yönä Venäjä ilmoitti tortuneensa yli 120 lennokkia, mikä aiheutti muun muassa lentorajoituksia Moskovan suorilla lentoasemilla, kuten Vnukovossa.

• Oma satelliittijärjestelmä kehitteillä: Venäjä pyrkii lähipäivinä ja -viikkoina edistämään oman, Starlinkiä vastaavan satelliittiviestintäjärjestelmänsä kehitystä tukeakseen sotilasoperaatioitaan

Mikä on Euuroopan asema ja rooli seuraavien päivien ja viikkojen aikana?

Euroopan asema ja rooli seuraavien päivien ja viikkojen aikana määrittyy vahvan sotilaallisen rahoituksen varmistamisen sekä vaatimuksen kautta päästä mukaan marraskuun rauhanneuvotteluihin. Vaikka tulevia neuvotteluja on kaavailtu Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän välisiksi, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vaatii jyrkästi Euroopan maiden ottamista mukaan neuvottelupöytään. Euroopan rooli jakautuu seuraaviin keskeisiin painopisteisiin:

1. Diplomaattinen vääntö neuvotteluasemasta

• Vaatimus osallistumisesta: Euroopan johtajat pyrkivät varmistamaan, ettei maanosan turvallisuudesta päätetä heidän ohitseen Abu Dhabissa. Zelenskyi painotti lokakuun lopussa, ettei yhtäkään eurooppalaista kumppania saa sulkea tulevien rauhanneuvottelujen ulkopuolelle.

• Suorat yhteydenotot Kremliin: Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre toimivat diplomaattisina päänavaajina soittamalla suoran puhelun Vladimir Putinille. Lähipäivinä Eurooppa pyrkii jatkamaan tätä painostusta laajentaakseen neuvottelukehystä pelkästä Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä sopimisesta koko Euroopan kattavaan turvallisuusratkaisuun.

2. Massiivisen sotilaallisen avun toimeenpano

• Miljardiluokan tukipaketit: Euroopan unioni vahvisti 26. lokakuuta 2026 merkittävän 4,9 miljardin euron tukipaketin Euroopan rauhanrahastosta (EPF). Tämän seurauksena seuraavien viikkojen aikana jäsenmaille aletaan korvata jo toimitettua materiaalia ja Ukrainalle ohjataan miljardi euroa täysin uutta sotilasapua.

• Koulutusoperaation vahvistaminen: Samalla EU päätti osoittaa 230 miljoonaa euroa lisää Ukrainaa tukevalle sotilaalliselle avustusoperaatiolle (EUMAM Ukraine), jonka toimintaa tehostetaan tulevien viikkojen aikana rintamatilanteen tueksi.

• Aseteollisuuden suora rahoitus: Eurooppa jatkaa jäädytetyistä venäläisvaroista saatujen tuottojen (ns. windfall-voitot) ohjaamista suoraan Ukrainan omaan aseteollisuuteen ammusten, droonien ja ilmapuolustuksen hankkimiseksi.

3. Sisäinen jakautuminen ja poliittinen paine

• Uusi kylmä sota ja "Putin-akseli": Euroopan sisäinen yhtenäisyys kohtaa haasteita rinnan diplomaattisten avausten kanssa. Analyysit ja keskustelut Euroopassa heijastelevat pelkoa uuden pitkän kylmän sodan alkamisesta ja maan mahdollisesta jakautumisesta. Samalla useissa Euroopan maissa, kuten Italian, Saksan osavaltioiden ja tulevien Ranskan vaalien alla, Venäjä-mieliset tai kriittisemmät poliittiset voimat haastavat EU:n tähänastista yhtenäistä linjaa.

• Pakotteiden valvonta: Seuraavina viikkoina Euroopan päätehtäväksi nousee Venäjän sotateollisuutta vastaan asetettujen laajojen pakotteiden porsaanreikien tukkiminen, jotta Venäjän kykyä tuottaa ohjuksia ja drooneja saataisiin rajoitettua talven kynnyksellä.