LA 11.12.2021 Rauhoittavan musiikin merkitys

 Kun heräsin kello 04.30, niin kuuntelin rauhoittavaa musiikkia

3 Tuntia Parantava musiikki: Hellivä musiikki, Meditaatiomusiikki, Rentouttava musiikki ☯2520

https://www.youtube.com/watch?v=iCezuuPliGE

Mittasin verenpaineen

167/99 pulssi 54

157/96 pulssi 54

157/108 pulssi 55

146/108 pulssi 56

157/99 pulssi 57

155/92 pulssi 57

155/77 pulssi 57

150/111 pulssi 56

148/100 pulssi 57

153/95 pulssi 57

Diastoolisen eli alaverenpaineen suuret vaihtelut ovat minulle mysteeri. Myös systoolisen eli yläverenpaineen vaihtelut ovat minulle mysteeri. Pulssi osoittaa kunnon parenemista. Jalkani eivät olleet vielä alautuneet eilisestä treenisä. Siksi rasvasi jalkani viinilehti&vevoskastanjavoiteella, mikä rentouttaa tehokkaasti ja lämmittää samalla.

Veren sokeri on 7.6. Valmistin ja söin aamupalani. Menin uudestaan nukkumaan. Heräsin kello 9.00.

Ihmisen elimistö on ihmeellinen ”koneisto”. Mitkä tekijät vaikuttavat verenpaineeseen? Univaje, vuorokausirytmi, sisäinen kello, lihasten tulehdustila jne.

Olen kiinnostunut ja selvittänyt miten univaje vaikuttaa ihmisen toimintaan.

Univelka johtaa terveysvaaroihin

https://www.terveyskirjasto.fi/lis00205

Ihmisen yöunen pituus on yksilöllinen. On luontaisesti lyhytunisia, luontaisesti pitkäunisia ja näiden kahden ääripään välissä yöunensa nukkuvia. Joka yö luontaisesti lyhytuniset ihmiset nukkuvat alle 7 tuntia, ovat seuraavan päivän virkeinä ja pysyvät terveinä. Heitä on melko vähän. Joka yö luontaisesti pitkäuniset ihmiset nukkuvat yli 9 tuntia, ovat seuraavan päivän virkeinä ja pysyvät terveinä.
Perimä vaikuttaa ympäristöä enemmän siihen, milloin nukumme tai milloin haluaisimme nukkua, jos se suinkin olisi mahdollista. Ihminen voi huomattavasti vaikuttaa tietoisilla valinnoillaan yöunensa alkamishetkeen, mutta nukahtamistaipumus ja unen pituus määräytyvät pääosin ruumiinlämmön vuorokausirytmin eli sisäisen kellon toiminnan perusteella.

Mitä terveysvaikutuksia univajeella on? Kun aikuisen ihmisen annetaan nukkua enintään viisi tuntia joka yö viiden vuorokauden aikana eikä päiväunia sallita, paino nousee tänä aikana liki kilogramman verran. Jatkuva univaje näyttää siten johtavan verraten nopeasti lihomiseen, vaikka kokeen aikana huolehdittiin päivittäin säännöllisestä liikunnasta.

Sisäisen kellon häirintä aiheuttaa enemmän haittaa kuin univaje. Etenkin kaloritarpeen suhteen ylensyönti kello 19 jälkeen voimistuu, insuliinin eritys häiriintyy ja tulehduksenkaltainen elimistön hälytystila syttyy. Etenkin miehillä muutokset ovat selkeitä: insuliinin teho puolittuu ja tulehdustilan voima kaksinkertaistuu.

Univaje aiheuttaa välittömän terveysvaaran. Univaje aiheuttaa väsymystä, heikentää keskittymistä, huonontaa tarkkaavuutta, haurastuttaa muistitoimintoja ja hidastaa reaktioita. Univaje haittaa aktivoitumista laajalti aivokuorella. Univaje myös lisää ärtymystä. Nämä muutokset altistavat univajeisen virheille ja tapaturmille. Suoriutuminen kognitiivisia toimintoja mittaavista testeistä on valvotun yön jäljiltä yhtä heikko kuin 0,6 promillen humalassa.

Univajeesta aiheutuu myös hitaammin ilmeneviä terveysvaaroja. Univaje heikentää elimistön kykyä pilkkoa sokereita glukoosiksi solujen aineenvaihdunnallisiin tarpeisiin. Aivot tarvitsevat jatkuvasti glukoosia voidakseen muuntaa tukisolujen imaiseman glukoosin laktaatiksi hermosolujen käyttöön, mutta univajeen takia ne saavat sitä liian vähän. Univajeessa lisämunuaisten kuorikerroksen solujen tuottaman kortisolin määrä verenkierrossa suurenee illan aikana, vaikka sen pitäisi pienentyä.

Univaje vilkastuttaa kilpirauhasen toimintaa, mikä kuluttaa solujen energiaa. Univaje johtaakin energiantarpeen kasvuun, mikä ilmenee nälän tunteen voimistumisena. Samalla rasvasolujen tuottaman leptiinin määrä verenkierrossa pienenee, mahalaukun solujen erittämän greliinin pitoisuus suurenee, ja elimistö tulkitsee nämä muutokset energiavajeeksi. Nälkä ruokkii ruokahalua, ja erityisesti halu runsaasti hiilihydraatteja sisältävään ruokaan voimistuu. Kun ihmisellä on kova nälkä, hän tavallisesti syö. Tämän takia univaje voi myös lihottaa.

Univelka kertyy toistuvista univajeista. Jatkuva pienikin univaje ylläpitää univelkaa. Stressin tunteesta huolimatta jatkuvasta univajeesta kärsivät ovat päivällä hyvin uneliaita. Univelka altistaa ylipainon kertymiselle, nostaa syketasoa ja verenpainetta. Nämä muutokset rasittavat aivojen ohella myös sydäntä ja verisuonia.

Univelan voi onneksi kuitata pois nukkumalla tarpeeksi pitkään. Univelka maksetaan nukkumalla korvausunta, jonka aikana elimistö toipuu rasituksista. Lyhyen vapaan, kuten viikonlopun, aikana tämä ei välttämättä onnistu kaikilta, vaan univelkaa jää jäljelle vielä viikonlopun jälkeenkin ja seuraavat arkipäivät kerryttävät lisää univelkaa.

Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin

https://www.duodecimlehti.fi/duo90152

Ihmisen vuorokausirytmi ilmenee selvimmin uni-valverytmin vaihtelussa, vireystilassa, kehon lämpötilassa sekä eräiden hormonien kuten käpyrauhasen melatoniinin- ja lisämunuaiskuoren kortisolinerityksessä.

Melatoniinin eritystä ei häiritse muu kuin valo: jos valo sytytetään keskellä yötä, kun melatoniinin eritys on runsasta, eritys pysähtyy (McIntyre ym. 1989)

Kello 9.10 otin diabete-lääkkeeni, Kello 9.25 otin verenpainelääkkeeni. Kello 9.30 otin nesteenpoistolääkkeeni.

Unen häiriöt ja niiden hoito (video)

https://www.youtube.com/watch?v=68wh0dN13ss

Unihäiriöiden hoito perusterveydenhuollossa, LKT Erkki Mäkinen, yleislääketieteen erikoislääkäri (video)

https://www.youtube.com/watch?v=cWZcr_3TSws

Uni ja vuorokausirytmi - mikä yhteys diabetekseen ja terveyteen? (video)

https://www.youtube.com/watch?v=_3ZSLmBThtU

4 Vuorokausirytmi (video)

https://www.youtube.com/watch?v=NlSI3lZ7wJA

Unen arvoitus (Yle Areena)

https://areena.yle.fi/1-50467644

Ihminen nukkuu kolmanneksen elämästään, mutta mikä on tämän toimettoman ajan tarkoitus? Tutkijat selvittävät miksi tarvitsemme unta ja mitä aivoissamme sen aikana tapahtuu. Mikä on hyvän unen salaisuus? (Yhdysvallat, 2020) T: Terri Randall Pro

Kävin n. 2 kilometrin kävelylenkillä ja samalla kaupassa. Loumaaksi tein ja söin kuoriperunoita, lihapullia, porkkanaraastetta sekä kokonaisia pieniä punajuuria. Ruisleipää juustolla, valkosipulilla, paprikalla ja chilillä maustettuna. Ruokajuomana maustamatonta jogurttia.

Tänään olen aikaani käyttänyt opiskeluun ja välipalaksi olen syönyt klementiinin, avokadon ja banaanin. Kello 13.00 kuntopyöräilin 10 minuuttia. Kello 13.30 kuntopyöräilyä 10 min. Kello 13.50 kuntopyöräilyä 10 minuuttia. Insuliinipistos kello 14.05. 14.15 kuntopyöräilyä 10 min.

Kävin kävelylenkillä 2 km. Päivälliseksi söin riisipuuroa kanelilla, ruokajuomana vettä ja lisäksi ruisleipää kinkkusiivulla.

Veren sokeri illalla 10.0. Kuuntelin tätä muusikkia ja mittasin verenpaineeni

Rentouttavaa musiikkia ja meren ääniä El Charco Azulissa - El Hierro

https://www.youtube.com/watch?v=mv6PlPcOLEo

148/83 pulssi 64

138/78 pulssi 64

151/90 pulssi 67

145/93 pulssi 67

140/90 pulssi 67

152/84 pulssi 64

134/86 pulsi 65

145/84 pulssi 66

129/78 pulssi 66

130/91 pulssi 66

Nyt alan uskoa, että rauhoittava musiikki vaikuttaa merkittävästi verenpaineseen. Nyt verenpainelukemat ovat lähellä ihannarvoja.

Otin diabetes-lääkkeeni kello 18.20. Otin kolesterolilääkkeeni kello 18.30. Kello 18.35 otin verenpainelääkkeeni.Kello 18.40 otin eturauhasen toimintaan vaikuttavan lääkkeen.